Lihava ja itsensä puolustaminen

Sorry! Et oikein nyt bongannut mistä kirjoituksessani oli kysymys. Et ilmeisesti osannut lukea juttuani. Käsittelin "lihavuusongelmaa" ULKONÄKÖKANTILTA. Sitä, kuinka meitä arvostellaan ulkonäkömme perusteella. Terveydellisistä asioista en puhunut mitään. Tiedän mitä ongelmia lihavuus voi tuoda tullessaan ja olit siinä aivan oikeassa, mutta nyt käsittelin siis ULKOISTA OLEMUSTA. Kommentoida saa kirjoitustani, mutta pysytään siinä aiheessa, mistä on kirjoitettu. Sinähän voit vaikka itse kirjoittaa aiheesta lihavuus ja terveysriskit.

vastauksen tähän seuraavaan kysymykseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000194&posting=22000000007338902

ystävällisesti kirjoitti:

vastauksen tähän seuraavaan kysymykseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000194&posting=22000000007338902

Mistäs tiedät, montako yleisönosastokirjoitusta olen kirjoittanut?

Ne eivät kuitenkaan ole vaihtoehto internetille, vaan lisä. Lehtiin ei esimerkiksi voi kirjoittaa joka päivä (= eivät julkaise), eikä niissä voi perustella asiaansa yhtä huolellisesti rajoitetun tilan takia.

Eikö ole tullut mieleen että tämä vararavinnon erinoimainen säilömiskyky on ihmisen sisäänrakennettu ominaisuus joka periytyy geeneissä ? Ei siis tahdon alainen asia ! Sellainen yksilö joka tämän perimän on saanut voi kyllä laihtua kun pinnistelee asian hyväksi , mutta laihtumistulos ei ole pysyvä . Vuosikymmenien ja satojen pudotettujen kilojen jälkeen saattaa tulla turhautuminen ja kyllästyminen . Lihavat ovat ihmisiä ! Lihaviin , kuten muunkin muotoisiin ihmisiin mahtuu kaikenlaisilla luonteilla varustettuja . Sekä kilttejä ja mukavia että ilkimyksiä . Samoin älykkyystaso vaihtelee niinkuin muissakin ihmisryhmissä . Mukaan mahtuu porukkaa laidasta laitaan . Ihan turha tulla yleistämään ja niputtamaan kaikki lihavat tyhmiksi ja laiskoiksi !

Onkohan sulla jossain ylhäällä niitä tuloksia käsitääkseni enin osa miehistä on ylipainoisia.Että sillee tyhmä kun olen.Onkohan sulla munas karvatkaan vielä kasvanu?

"Näiden tutkimustulosten mukaan lihavuus on varsinkin naisten kohdalla yleisintä niillä, jotka kuuluvat alempiin sosiaaliryhmiin. Se, mihin sosiaaliryhmään yksilö päätyy, riippuu tutkimustulosten mukaan suuressa määrin yksilön älykkyydestä, mutta myös ahkeruudesta opiskella, tehdä töitä ja kehittää itseään. Voimme siis päätellä, että lihavat ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ja laiskempia kuin normaalipainoiset, varsinkin, jos lihava henkilö on nainen."

En nyt tässä ala spekuloimaan enempää kirjoituksestasi (joka nosti ainakin minulla karvat pystyyn ja vieritti kylmiä väreitä...) mutta mainitaan vielä yksi asia tuohon sosiaaliryhmään päätymisestä jota et ehkä ole tullut, mahdollisesti nuoren ikäsi vuoksi, ottaneeksi huomioon.

Ennen kun hyvinvointiyhteiskuntaa oli olemassa pääsi esim. opiskelemaan vain rikkaimpien perheiden lapset, tai köyhistä perheistä esim. yksi lapsista (useimmiten vielä poika). Muut jäivät ilman opintoja, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa heitä, eikä suinkaan sen vuoksi että he olisivat olleet älyltään vähäisempiä tai laiskempia kuin muut. Kuulun itse tällaiseen varojen vuoksi kouluttamatta jääneiden joukkoon. Meillä oli köyhä perhe, jossa vain toisella lapsista oli mahdollisuus opiskella. Ja se oli vanhempi siskoni. Minulle siihen ei enää rahallisesti ollut mahdollisuutta. Olen vasta aikuisella iällä, omilla varoillani, päässyt kouluttautumaan ja sitä kautta nousemaan myös sosiaaliryhmissä "ylöspäin".

Joten se, että lihavat naiset ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ei välttämättä pidä paikkaansa. Voi olla että heidän ns. heikkoälyisyytensä, jos sitä nyt sitten sosiaalisella ryhmällä mitataan, onkin vain mahdollisuuksien puutetta. Maailma ennen hyvinvointi-Suomea kun oli hyvin erilainen kun se on tänä päivänä, ja mm. naisen arvostus on hiukan toisella tasolla. Ennen ei naisten opiskelua suosittu myöskään sellaisista syistä, että vanhempien mielestä tyttären opiskelu menee hukkaan kun se kumminkin menee naimisiin ja jää lapsia hoitamaan, tai vanhemmat kasvattivat itselleen vanhuuden turvaa. Poikiin ja heidän kouluttamiseensa on aina satsattu enemmän.

Eli voisiko olla että tilastoissa olisi vääristymä, että lihavat, alempien sosiaaliluokkien naiset eivät välttämättä ole älyltään vajavaisia vaan heiltä on aikoinaan puuttunut mahdollisuus lähteä kouluttautumaan, ja että vanhemmalla iällä ovat jo niin tottuneita asemaansa etteivät siitä enää osaa hakeutua pois?

Mietihän tätä puolta asiasta...

meritursas kirjoitti:

"Näiden tutkimustulosten mukaan lihavuus on varsinkin naisten kohdalla yleisintä niillä, jotka kuuluvat alempiin sosiaaliryhmiin. Se, mihin sosiaaliryhmään yksilö päätyy, riippuu tutkimustulosten mukaan suuressa määrin yksilön älykkyydestä, mutta myös ahkeruudesta opiskella, tehdä töitä ja kehittää itseään. Voimme siis päätellä, että lihavat ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ja laiskempia kuin normaalipainoiset, varsinkin, jos lihava henkilö on nainen."

En nyt tässä ala spekuloimaan enempää kirjoituksestasi (joka nosti ainakin minulla karvat pystyyn ja vieritti kylmiä väreitä...) mutta mainitaan vielä yksi asia tuohon sosiaaliryhmään päätymisestä jota et ehkä ole tullut, mahdollisesti nuoren ikäsi vuoksi, ottaneeksi huomioon.

Ennen kun hyvinvointiyhteiskuntaa oli olemassa pääsi esim. opiskelemaan vain rikkaimpien perheiden lapset, tai köyhistä perheistä esim. yksi lapsista (useimmiten vielä poika). Muut jäivät ilman opintoja, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa heitä, eikä suinkaan sen vuoksi että he olisivat olleet älyltään vähäisempiä tai laiskempia kuin muut. Kuulun itse tällaiseen varojen vuoksi kouluttamatta jääneiden joukkoon. Meillä oli köyhä perhe, jossa vain toisella lapsista oli mahdollisuus opiskella. Ja se oli vanhempi siskoni. Minulle siihen ei enää rahallisesti ollut mahdollisuutta. Olen vasta aikuisella iällä, omilla varoillani, päässyt kouluttautumaan ja sitä kautta nousemaan myös sosiaaliryhmissä "ylöspäin".

Joten se, että lihavat naiset ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ei välttämättä pidä paikkaansa. Voi olla että heidän ns. heikkoälyisyytensä, jos sitä nyt sitten sosiaalisella ryhmällä mitataan, onkin vain mahdollisuuksien puutetta. Maailma ennen hyvinvointi-Suomea kun oli hyvin erilainen kun se on tänä päivänä, ja mm. naisen arvostus on hiukan toisella tasolla. Ennen ei naisten opiskelua suosittu myöskään sellaisista syistä, että vanhempien mielestä tyttären opiskelu menee hukkaan kun se kumminkin menee naimisiin ja jää lapsia hoitamaan, tai vanhemmat kasvattivat itselleen vanhuuden turvaa. Poikiin ja heidän kouluttamiseensa on aina satsattu enemmän.

Eli voisiko olla että tilastoissa olisi vääristymä, että lihavat, alempien sosiaaliluokkien naiset eivät välttämättä ole älyltään vajavaisia vaan heiltä on aikoinaan puuttunut mahdollisuus lähteä kouluttautumaan, ja että vanhemmalla iällä ovat jo niin tottuneita asemaansa etteivät siitä enää osaa hakeutua pois?

Mietihän tätä puolta asiasta...

Kun kerran itse olet sitä mieltä, että olen iältäni nuori, niin itse taidat olla jo ainakin keski-ikäinen, jos sinulla ei ollut varattomuuden vuoksi mahdollisuutta opiskella nuorempana, sillä käsittääkseni Suomessa on jo pitkän aikaa ollut hyvä sosiaalinen turvaverkosto.

Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä.

Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa ja jatkaa hyvin usein vanhempiensa linjoilla myös elämäntapojensa suhteen. Yhteiskuntaamme on kuitenkin monessa suhteessa tasapäistetty ja luokkajako on epäselvempi kuin esim. Yhdysvalloissa, mutta tästäkin huolimatta sivistymättömyys, heikko taloudellinen tilanne ja sairastumisalttius yhä kasaantuvat tiettyjen ihmisryhmien harteille johtuen ennen kaikkea heidän heikkolahjaisuudestaan.

Nyt ei voi enää syyttää muuta kuin itseään, jos ei noudata terveellisiä elämäntapoja, sillä niistä on niin paljon tietoa tarjolla kaikille. Kysymyksessä on älyn heikkous ja laiskuun, mikäli terveellisten elämäntapojen merkitystä ei ymmärrä ja ei sovella niitä omaan toimintaansa.

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Kun kerran itse olet sitä mieltä, että olen iältäni nuori, niin itse taidat olla jo ainakin keski-ikäinen, jos sinulla ei ollut varattomuuden vuoksi mahdollisuutta opiskella nuorempana, sillä käsittääkseni Suomessa on jo pitkän aikaa ollut hyvä sosiaalinen turvaverkosto.

Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä.

Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa ja jatkaa hyvin usein vanhempiensa linjoilla myös elämäntapojensa suhteen. Yhteiskuntaamme on kuitenkin monessa suhteessa tasapäistetty ja luokkajako on epäselvempi kuin esim. Yhdysvalloissa, mutta tästäkin huolimatta sivistymättömyys, heikko taloudellinen tilanne ja sairastumisalttius yhä kasaantuvat tiettyjen ihmisryhmien harteille johtuen ennen kaikkea heidän heikkolahjaisuudestaan.

Nyt ei voi enää syyttää muuta kuin itseään, jos ei noudata terveellisiä elämäntapoja, sillä niistä on niin paljon tietoa tarjolla kaikille. Kysymyksessä on älyn heikkous ja laiskuun, mikäli terveellisten elämäntapojen merkitystä ei ymmärrä ja ei sovella niitä omaan toimintaansa.

Kaikki ymmärtävät nyt mitä et ole kehdannut sanoa suoraan että vanhempasikin ovat olleet paitsi huono-osaisia myös heikkoälyisiä, mikä on kyllä selittelyä kun juttusi ovat täysin läpinäkyvää paskaa! Nälkäkö sua vaivaa?

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Kun kerran itse olet sitä mieltä, että olen iältäni nuori, niin itse taidat olla jo ainakin keski-ikäinen, jos sinulla ei ollut varattomuuden vuoksi mahdollisuutta opiskella nuorempana, sillä käsittääkseni Suomessa on jo pitkän aikaa ollut hyvä sosiaalinen turvaverkosto.

Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä.

Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa ja jatkaa hyvin usein vanhempiensa linjoilla myös elämäntapojensa suhteen. Yhteiskuntaamme on kuitenkin monessa suhteessa tasapäistetty ja luokkajako on epäselvempi kuin esim. Yhdysvalloissa, mutta tästäkin huolimatta sivistymättömyys, heikko taloudellinen tilanne ja sairastumisalttius yhä kasaantuvat tiettyjen ihmisryhmien harteille johtuen ennen kaikkea heidän heikkolahjaisuudestaan.

Nyt ei voi enää syyttää muuta kuin itseään, jos ei noudata terveellisiä elämäntapoja, sillä niistä on niin paljon tietoa tarjolla kaikille. Kysymyksessä on älyn heikkous ja laiskuun, mikäli terveellisten elämäntapojen merkitystä ei ymmärrä ja ei sovella niitä omaan toimintaansa.

pitää suutansa kiinni jos melko varmasti ymmärtää niillä toisia loukkaavansa. Ei nämä sinunkaan kirjotukset kovin fiksua kuvaa sinusta anna. Myös mielenterveysongelmat on periytyviä ja usein asianomainen ei itse edes huomaa saatika tunnusta olevansa mieleltään häiriintynyt. Usein oireena on juuri toisten mollaus ja sillä tavalla korotetaan itseä muiden yläpuolelle. Mieleltään terve ja kypsä ihminen uskaltaa myös kyseenalaistaa kaikenmaailman hihhulitutkimuksia!!!

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Kun kerran itse olet sitä mieltä, että olen iältäni nuori, niin itse taidat olla jo ainakin keski-ikäinen, jos sinulla ei ollut varattomuuden vuoksi mahdollisuutta opiskella nuorempana, sillä käsittääkseni Suomessa on jo pitkän aikaa ollut hyvä sosiaalinen turvaverkosto.

Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä.

Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa ja jatkaa hyvin usein vanhempiensa linjoilla myös elämäntapojensa suhteen. Yhteiskuntaamme on kuitenkin monessa suhteessa tasapäistetty ja luokkajako on epäselvempi kuin esim. Yhdysvalloissa, mutta tästäkin huolimatta sivistymättömyys, heikko taloudellinen tilanne ja sairastumisalttius yhä kasaantuvat tiettyjen ihmisryhmien harteille johtuen ennen kaikkea heidän heikkolahjaisuudestaan.

Nyt ei voi enää syyttää muuta kuin itseään, jos ei noudata terveellisiä elämäntapoja, sillä niistä on niin paljon tietoa tarjolla kaikille. Kysymyksessä on älyn heikkous ja laiskuun, mikäli terveellisten elämäntapojen merkitystä ei ymmärrä ja ei sovella niitä omaan toimintaansa.

Sanoit:

"Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä. Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa"

Toi ei muuten ole totta. Suurin tekijä ihmisen ÄO:ssa on ympäristö. On tehty kokeita identtisillä kaksosilla jotka ovat vaikkapa adoption kautta erotettu vauvoina. Aikuisina heillä on ollut eri ÄO:t, sillä he ovat kasvaneet eri sosiaalisissa ympäristöissä.

Ja jos otat yhden suomalaisen ihmisen ja yhden borneon sademetsästä, niin meidän länsimaalaisilla testeillä saadaan tuloksia joilla suomalainen on älykkäämpi. Tämä ei kerro totuutta, sillä moiset testit ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapsi joka syntyy ns vähäosaiseen perheeseen jossa vanhemmilla on kehittynyt matalampi ÄO elämänsä takia, saavuttaa todennäköisesti myös matalan ÄO:n, mutta ei perimän takia vaan sen takia että ovat kasvaneet ympäristössä joka ei tue älykkyysosamäärän kasvua.

Ja ihminen jolla on testien mukaan matala ÄO ei välttämättä ole tyhmä, hänen älykkyyttään ei vain voi mitata testeillä joita yleisesti käytetään. Sen takia onkin alettu kehittää testejä, jotka eivät mittaisi pelkästään matemaattisia taitoja eikä olisi kulttuurisidonnainen.

Sitäpaitsi älykkyys ei periydy samalla tavalla kuin pituus. Normaaliälykkäät vanhemmat voivat saada huippuälykkään lapsen ja päinvastoin.

Ja älykkyyttä voi aina kasvattaa, ja elämisen myötä eräänlaista älykkyyttä tulee itsestään, kun taas suorittamalla itselleen vaikeita tehtäviä, esim laskutoimituksia ja ajatusongelmia, voi suoraan parantaa kykyään loogiseen päättelyyn.

Ei älykkyydellä siis välttämättä ole osaa siihen mihin sosiaaliseen ryhmään aikuisena päädyt, enemmänkin se on kiinni siitä, onko kasvuympäristö suotuisa omille ajatuksille ja kannustaako se käyttämään ja kehittämään aivoja ja päättelykykyä.

Tiina kirjoitti:

Sanoit:

"Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä. Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa"

Toi ei muuten ole totta. Suurin tekijä ihmisen ÄO:ssa on ympäristö. On tehty kokeita identtisillä kaksosilla jotka ovat vaikkapa adoption kautta erotettu vauvoina. Aikuisina heillä on ollut eri ÄO:t, sillä he ovat kasvaneet eri sosiaalisissa ympäristöissä.

Ja jos otat yhden suomalaisen ihmisen ja yhden borneon sademetsästä, niin meidän länsimaalaisilla testeillä saadaan tuloksia joilla suomalainen on älykkäämpi. Tämä ei kerro totuutta, sillä moiset testit ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapsi joka syntyy ns vähäosaiseen perheeseen jossa vanhemmilla on kehittynyt matalampi ÄO elämänsä takia, saavuttaa todennäköisesti myös matalan ÄO:n, mutta ei perimän takia vaan sen takia että ovat kasvaneet ympäristössä joka ei tue älykkyysosamäärän kasvua.

Ja ihminen jolla on testien mukaan matala ÄO ei välttämättä ole tyhmä, hänen älykkyyttään ei vain voi mitata testeillä joita yleisesti käytetään. Sen takia onkin alettu kehittää testejä, jotka eivät mittaisi pelkästään matemaattisia taitoja eikä olisi kulttuurisidonnainen.

Sitäpaitsi älykkyys ei periydy samalla tavalla kuin pituus. Normaaliälykkäät vanhemmat voivat saada huippuälykkään lapsen ja päinvastoin.

Ja älykkyyttä voi aina kasvattaa, ja elämisen myötä eräänlaista älykkyyttä tulee itsestään, kun taas suorittamalla itselleen vaikeita tehtäviä, esim laskutoimituksia ja ajatusongelmia, voi suoraan parantaa kykyään loogiseen päättelyyn.

Ei älykkyydellä siis välttämättä ole osaa siihen mihin sosiaaliseen ryhmään aikuisena päädyt, enemmänkin se on kiinni siitä, onko kasvuympäristö suotuisa omille ajatuksille ja kannustaako se käyttämään ja kehittämään aivoja ja päättelykykyä.

Uskon kanssa että nimenomaan ympäristöllä on suuri merkitys älykkyyden kehityksessä.

Tiina kirjoitti:

Sanoit:

"Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä. Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa"

Toi ei muuten ole totta. Suurin tekijä ihmisen ÄO:ssa on ympäristö. On tehty kokeita identtisillä kaksosilla jotka ovat vaikkapa adoption kautta erotettu vauvoina. Aikuisina heillä on ollut eri ÄO:t, sillä he ovat kasvaneet eri sosiaalisissa ympäristöissä.

Ja jos otat yhden suomalaisen ihmisen ja yhden borneon sademetsästä, niin meidän länsimaalaisilla testeillä saadaan tuloksia joilla suomalainen on älykkäämpi. Tämä ei kerro totuutta, sillä moiset testit ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapsi joka syntyy ns vähäosaiseen perheeseen jossa vanhemmilla on kehittynyt matalampi ÄO elämänsä takia, saavuttaa todennäköisesti myös matalan ÄO:n, mutta ei perimän takia vaan sen takia että ovat kasvaneet ympäristössä joka ei tue älykkyysosamäärän kasvua.

Ja ihminen jolla on testien mukaan matala ÄO ei välttämättä ole tyhmä, hänen älykkyyttään ei vain voi mitata testeillä joita yleisesti käytetään. Sen takia onkin alettu kehittää testejä, jotka eivät mittaisi pelkästään matemaattisia taitoja eikä olisi kulttuurisidonnainen.

Sitäpaitsi älykkyys ei periydy samalla tavalla kuin pituus. Normaaliälykkäät vanhemmat voivat saada huippuälykkään lapsen ja päinvastoin.

Ja älykkyyttä voi aina kasvattaa, ja elämisen myötä eräänlaista älykkyyttä tulee itsestään, kun taas suorittamalla itselleen vaikeita tehtäviä, esim laskutoimituksia ja ajatusongelmia, voi suoraan parantaa kykyään loogiseen päättelyyn.

Ei älykkyydellä siis välttämättä ole osaa siihen mihin sosiaaliseen ryhmään aikuisena päädyt, enemmänkin se on kiinni siitä, onko kasvuympäristö suotuisa omille ajatuksille ja kannustaako se käyttämään ja kehittämään aivoja ja päättelykykyä.

Sinä se jaksoit oikoa tuota mens analin juttua, joka on halvinta Mengelen rotuoppia, joka taas leviää maailmalla, nämä ovat samanlaisia ajatuksia kuin Weimarin tasavallan loppuvaiheilla alettiin kuulla Saksassa ja sittenhän 1933 Aatu demokraattisesti valittiin lopettamaan demokratia.
Eikä kannata väittää että on kaukaa haettu!

ettei ymmärrä kirjoitti:

pitää suutansa kiinni jos melko varmasti ymmärtää niillä toisia loukkaavansa. Ei nämä sinunkaan kirjotukset kovin fiksua kuvaa sinusta anna. Myös mielenterveysongelmat on periytyviä ja usein asianomainen ei itse edes huomaa saatika tunnusta olevansa mieleltään häiriintynyt. Usein oireena on juuri toisten mollaus ja sillä tavalla korotetaan itseä muiden yläpuolelle. Mieleltään terve ja kypsä ihminen uskaltaa myös kyseenalaistaa kaikenmaailman hihhulitutkimuksia!!!

Tällattis jutut on tietysti hihhulitutkimuksiin luottavan muita loukkaavan mielenterveysongelmaisen mieleltään häiriintyneen kyylän kirjoittamia ja tietysti olet nämä ominaisuudet perinyt vaikka et sitä voi ymmärtää, ainoastaan totaalinen kyvyttömyys estää tavoittelemasi pahuuden ja mollauksen vaikuttamasta kanssaihmisiin, kun on tuo kirjoittamasi roska niin läpinäkyvää henkistä ongelmajätettä!

meritursas kirjoitti:

"Näiden tutkimustulosten mukaan lihavuus on varsinkin naisten kohdalla yleisintä niillä, jotka kuuluvat alempiin sosiaaliryhmiin. Se, mihin sosiaaliryhmään yksilö päätyy, riippuu tutkimustulosten mukaan suuressa määrin yksilön älykkyydestä, mutta myös ahkeruudesta opiskella, tehdä töitä ja kehittää itseään. Voimme siis päätellä, että lihavat ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ja laiskempia kuin normaalipainoiset, varsinkin, jos lihava henkilö on nainen."

En nyt tässä ala spekuloimaan enempää kirjoituksestasi (joka nosti ainakin minulla karvat pystyyn ja vieritti kylmiä väreitä...) mutta mainitaan vielä yksi asia tuohon sosiaaliryhmään päätymisestä jota et ehkä ole tullut, mahdollisesti nuoren ikäsi vuoksi, ottaneeksi huomioon.

Ennen kun hyvinvointiyhteiskuntaa oli olemassa pääsi esim. opiskelemaan vain rikkaimpien perheiden lapset, tai köyhistä perheistä esim. yksi lapsista (useimmiten vielä poika). Muut jäivät ilman opintoja, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa heitä, eikä suinkaan sen vuoksi että he olisivat olleet älyltään vähäisempiä tai laiskempia kuin muut. Kuulun itse tällaiseen varojen vuoksi kouluttamatta jääneiden joukkoon. Meillä oli köyhä perhe, jossa vain toisella lapsista oli mahdollisuus opiskella. Ja se oli vanhempi siskoni. Minulle siihen ei enää rahallisesti ollut mahdollisuutta. Olen vasta aikuisella iällä, omilla varoillani, päässyt kouluttautumaan ja sitä kautta nousemaan myös sosiaaliryhmissä "ylöspäin".

Joten se, että lihavat naiset ovat keskimäärin heikkoälyisempiä ei välttämättä pidä paikkaansa. Voi olla että heidän ns. heikkoälyisyytensä, jos sitä nyt sitten sosiaalisella ryhmällä mitataan, onkin vain mahdollisuuksien puutetta. Maailma ennen hyvinvointi-Suomea kun oli hyvin erilainen kun se on tänä päivänä, ja mm. naisen arvostus on hiukan toisella tasolla. Ennen ei naisten opiskelua suosittu myöskään sellaisista syistä, että vanhempien mielestä tyttären opiskelu menee hukkaan kun se kumminkin menee naimisiin ja jää lapsia hoitamaan, tai vanhemmat kasvattivat itselleen vanhuuden turvaa. Poikiin ja heidän kouluttamiseensa on aina satsattu enemmän.

Eli voisiko olla että tilastoissa olisi vääristymä, että lihavat, alempien sosiaaliluokkien naiset eivät välttämättä ole älyltään vajavaisia vaan heiltä on aikoinaan puuttunut mahdollisuus lähteä kouluttautumaan, ja että vanhemmalla iällä ovat jo niin tottuneita asemaansa etteivät siitä enää osaa hakeutua pois?

Mietihän tätä puolta asiasta...

Onkohan mens etc. kuullut koskaan luokkayhteiskunnasta, josta Suomessa tuskin voidaan puhua? Ehkä Jenkeissä väittämä voikin pitää paikkansa, mutta Suomessa meininki on vähän erilaista. Onko Suomessa muka olemassa akateemisten ja duunarien luokka? Eikö kyseessä ole enemmän nuorten ja vanhempien erot? Jos nykyään tavoite on saada 70% työikäisistä vähintään amk-tutkinto, mikä arvo koulutuksen ja älyn korrelaatiolla enää on? Me kaikki alta 30 vuotiaat kuulumme "parempaan" luokkaan, mitä koulutukseen tulee jo nykyisen peruskoulutuksen hyvän tason vuoksi.

Tiina kirjoitti:

Sanoit:

"Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä. Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa"

Toi ei muuten ole totta. Suurin tekijä ihmisen ÄO:ssa on ympäristö. On tehty kokeita identtisillä kaksosilla jotka ovat vaikkapa adoption kautta erotettu vauvoina. Aikuisina heillä on ollut eri ÄO:t, sillä he ovat kasvaneet eri sosiaalisissa ympäristöissä.

Ja jos otat yhden suomalaisen ihmisen ja yhden borneon sademetsästä, niin meidän länsimaalaisilla testeillä saadaan tuloksia joilla suomalainen on älykkäämpi. Tämä ei kerro totuutta, sillä moiset testit ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapsi joka syntyy ns vähäosaiseen perheeseen jossa vanhemmilla on kehittynyt matalampi ÄO elämänsä takia, saavuttaa todennäköisesti myös matalan ÄO:n, mutta ei perimän takia vaan sen takia että ovat kasvaneet ympäristössä joka ei tue älykkyysosamäärän kasvua.

Ja ihminen jolla on testien mukaan matala ÄO ei välttämättä ole tyhmä, hänen älykkyyttään ei vain voi mitata testeillä joita yleisesti käytetään. Sen takia onkin alettu kehittää testejä, jotka eivät mittaisi pelkästään matemaattisia taitoja eikä olisi kulttuurisidonnainen.

Sitäpaitsi älykkyys ei periydy samalla tavalla kuin pituus. Normaaliälykkäät vanhemmat voivat saada huippuälykkään lapsen ja päinvastoin.

Ja älykkyyttä voi aina kasvattaa, ja elämisen myötä eräänlaista älykkyyttä tulee itsestään, kun taas suorittamalla itselleen vaikeita tehtäviä, esim laskutoimituksia ja ajatusongelmia, voi suoraan parantaa kykyään loogiseen päättelyyn.

Ei älykkyydellä siis välttämättä ole osaa siihen mihin sosiaaliseen ryhmään aikuisena päädyt, enemmänkin se on kiinni siitä, onko kasvuympäristö suotuisa omille ajatuksille ja kannustaako se käyttämään ja kehittämään aivoja ja päättelykykyä.

Älykkyyshän on puhtaasti määritelmällinen käsite ja hyvä testi määritteleekin sen, mitä mittaa (useimmiten kykyä hahmottaa abstraktien asioiden välisiä suhteita). Tulokset korreloivat paljolti keskenään, mutta eivät tietenkään 1:1. :=) "Tieto" siitä, että älykkyys olisi perimän tai ympäristön yksin muokkaamaa on peräisin 1950-luvulta. Kukaan ei tiedä varmasti mistä johtuu se, että yksi on älykkäämpi kuin toinen. Jos ihmisellä on testien mukaan _huomattavan_ matala ÄO, kysymyksessä on todennäköisesti kehityshäiriö (kuten Down tai Williams). Toisaalta tuskin 90p testissä saava on käytännössä paljon "tyhmempi" kuin 95 testissä saava (molemmat useimmissa testeissä täysin normaaleja, joskin hieman ka 100 alapuolella). Ei ÄO-testejä käytetä - tai ei ainakaan ole tarkoitus käyttää - luokitteluun, mutta esim. kehitysvammaisten, oppimishäiriöisten ym. kanssa toimiessa ne auttavat luomaan tarkempaa kuvaa häiriön laajuudesta ja tietyntyyppisissä testeissä myös alueista, jotka ovat vahvoja ja jotka ovat heikkoja (mm. yleisesti käytetty WAIS :=)). Tämä tieto voi olla tärkeää, kun mietitään esim. lukihäiriöisen kuntoutusta.

Tiina kirjoitti:

Sanoit:

"Lapsi saa puolet perimästään isältään ja puolet äidiltään. Mikäli molempien vanhempien ÄO on samaa luokkaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös lapsen ÄO on vanhempiensa tasoa. Sama ilmiö kuin pituuden periytymisessä. Kun ÄO määrää suuressa määrin sen, mihin sosiaaliryhmään päätyy, myös lapsi usein päätyy samaan sosiaaliryhmään kuin vanhempansa"

Toi ei muuten ole totta. Suurin tekijä ihmisen ÄO:ssa on ympäristö. On tehty kokeita identtisillä kaksosilla jotka ovat vaikkapa adoption kautta erotettu vauvoina. Aikuisina heillä on ollut eri ÄO:t, sillä he ovat kasvaneet eri sosiaalisissa ympäristöissä.

Ja jos otat yhden suomalaisen ihmisen ja yhden borneon sademetsästä, niin meidän länsimaalaisilla testeillä saadaan tuloksia joilla suomalainen on älykkäämpi. Tämä ei kerro totuutta, sillä moiset testit ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapsi joka syntyy ns vähäosaiseen perheeseen jossa vanhemmilla on kehittynyt matalampi ÄO elämänsä takia, saavuttaa todennäköisesti myös matalan ÄO:n, mutta ei perimän takia vaan sen takia että ovat kasvaneet ympäristössä joka ei tue älykkyysosamäärän kasvua.

Ja ihminen jolla on testien mukaan matala ÄO ei välttämättä ole tyhmä, hänen älykkyyttään ei vain voi mitata testeillä joita yleisesti käytetään. Sen takia onkin alettu kehittää testejä, jotka eivät mittaisi pelkästään matemaattisia taitoja eikä olisi kulttuurisidonnainen.

Sitäpaitsi älykkyys ei periydy samalla tavalla kuin pituus. Normaaliälykkäät vanhemmat voivat saada huippuälykkään lapsen ja päinvastoin.

Ja älykkyyttä voi aina kasvattaa, ja elämisen myötä eräänlaista älykkyyttä tulee itsestään, kun taas suorittamalla itselleen vaikeita tehtäviä, esim laskutoimituksia ja ajatusongelmia, voi suoraan parantaa kykyään loogiseen päättelyyn.

Ei älykkyydellä siis välttämättä ole osaa siihen mihin sosiaaliseen ryhmään aikuisena päädyt, enemmänkin se on kiinni siitä, onko kasvuympäristö suotuisa omille ajatuksille ja kannustaako se käyttämään ja kehittämään aivoja ja päättelykykyä.

Silläkin uhalla, että keskustelu alkaa luisua varsinaisen aihepiirin ulkopuolelle, korjaan älykkyystestejä koskevan väärinkäsityksesi.

On yleinen harhaluulo, että älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia. Tällä argumentilla on perinteisesti yritetty selittää afrikkalaisten valkoisiin nähden heikompaa suoriutumista älykkyysteissä ja kun mustaihoiset amerikkalaisetkin saavat valkoisia heikomman ÄO:n, niin se on mielestäni selvä todiste siitä, että ÄO-testien kulttuuriharha on selittelyä ja tosiasioiden peittelemistä. Aftikkalaisten keskimäärin heikommasta älykkyydestä kertoo myöskin sikäläisten yhteiskuntien kehittymättömyys ja mustaihoisten amerikkalaisten valkoisiin nähden keskimäärin heikompi sosiaalinen asema.

ÄO-testeissä, jotka ovat ns. kulttuurivapaita, on todettu selvästi, että afrikkalaisten ÄO on heikompi kuin valkoisilla ja vastaavasti aasialaisten AO on korkeampi kuin valkoisilla. Näitä testejä on tehty todella paljon, sorvaten niitä myös enemmän tai vähemmän paikalliseen kulttuuriin sopiviksi ja ne antavat järjestään saman suuntaisia tuloksia. Aasialaisten kulttuuri on monessa suhteessa erilaisempi kuin esim. Euroopan valkoisella väestöllä, joten miten selität heidän valkoisia paremman suoriutumisen?

Tutkimalla erillään kasvaneita identtisiä kaksosia, joiden kasvuolosuhteet olivat erilaiset, on päädytty tuloksiin, joiden mukaan perinnöllisyyden osuus on älykkyydessä on enemmän kuin 60%. Tämän tosiasian vähätteleminen on vain osa suomalaista tasapäistämis- ja hyysäyspolitiikkaa.

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Silläkin uhalla, että keskustelu alkaa luisua varsinaisen aihepiirin ulkopuolelle, korjaan älykkyystestejä koskevan väärinkäsityksesi.

On yleinen harhaluulo, että älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia. Tällä argumentilla on perinteisesti yritetty selittää afrikkalaisten valkoisiin nähden heikompaa suoriutumista älykkyysteissä ja kun mustaihoiset amerikkalaisetkin saavat valkoisia heikomman ÄO:n, niin se on mielestäni selvä todiste siitä, että ÄO-testien kulttuuriharha on selittelyä ja tosiasioiden peittelemistä. Aftikkalaisten keskimäärin heikommasta älykkyydestä kertoo myöskin sikäläisten yhteiskuntien kehittymättömyys ja mustaihoisten amerikkalaisten valkoisiin nähden keskimäärin heikompi sosiaalinen asema.

ÄO-testeissä, jotka ovat ns. kulttuurivapaita, on todettu selvästi, että afrikkalaisten ÄO on heikompi kuin valkoisilla ja vastaavasti aasialaisten AO on korkeampi kuin valkoisilla. Näitä testejä on tehty todella paljon, sorvaten niitä myös enemmän tai vähemmän paikalliseen kulttuuriin sopiviksi ja ne antavat järjestään saman suuntaisia tuloksia. Aasialaisten kulttuuri on monessa suhteessa erilaisempi kuin esim. Euroopan valkoisella väestöllä, joten miten selität heidän valkoisia paremman suoriutumisen?

Tutkimalla erillään kasvaneita identtisiä kaksosia, joiden kasvuolosuhteet olivat erilaiset, on päädytty tuloksiin, joiden mukaan perinnöllisyyden osuus on älykkyydessä on enemmän kuin 60%. Tämän tosiasian vähätteleminen on vain osa suomalaista tasapäistämis- ja hyysäyspolitiikkaa.

ihmettelen suunnattomasti!

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Silläkin uhalla, että keskustelu alkaa luisua varsinaisen aihepiirin ulkopuolelle, korjaan älykkyystestejä koskevan väärinkäsityksesi.

On yleinen harhaluulo, että älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia. Tällä argumentilla on perinteisesti yritetty selittää afrikkalaisten valkoisiin nähden heikompaa suoriutumista älykkyysteissä ja kun mustaihoiset amerikkalaisetkin saavat valkoisia heikomman ÄO:n, niin se on mielestäni selvä todiste siitä, että ÄO-testien kulttuuriharha on selittelyä ja tosiasioiden peittelemistä. Aftikkalaisten keskimäärin heikommasta älykkyydestä kertoo myöskin sikäläisten yhteiskuntien kehittymättömyys ja mustaihoisten amerikkalaisten valkoisiin nähden keskimäärin heikompi sosiaalinen asema.

ÄO-testeissä, jotka ovat ns. kulttuurivapaita, on todettu selvästi, että afrikkalaisten ÄO on heikompi kuin valkoisilla ja vastaavasti aasialaisten AO on korkeampi kuin valkoisilla. Näitä testejä on tehty todella paljon, sorvaten niitä myös enemmän tai vähemmän paikalliseen kulttuuriin sopiviksi ja ne antavat järjestään saman suuntaisia tuloksia. Aasialaisten kulttuuri on monessa suhteessa erilaisempi kuin esim. Euroopan valkoisella väestöllä, joten miten selität heidän valkoisia paremman suoriutumisen?

Tutkimalla erillään kasvaneita identtisiä kaksosia, joiden kasvuolosuhteet olivat erilaiset, on päädytty tuloksiin, joiden mukaan perinnöllisyyden osuus on älykkyydessä on enemmän kuin 60%. Tämän tosiasian vähätteleminen on vain osa suomalaista tasapäistämis- ja hyysäyspolitiikkaa.

Aasialainen kulttuuri on mielestäsi erilaisempi, haluatko sanoa erilainen?
Opiskeluaikoinani minulle tuli amerikkalainen lehti nimeltä The Intelligence Digest muutaman vuoden ajan kun olin kiinnostunut aiheesta kovasti! Se oli oikein terveellistä sikäli että totesin sen olevan typerää puuhaa, vaikka sitten työhönottotesteissä kerran hyödyin kun satuin osaamaan testikysymyset ulkoa ja sain täyden kympin. Se oli kuulemma eka kerta vaan en paljastanut mistä se johtui.
Voidaan kuvitella myös rotuoppivapaita testejä ja afrikkalaisten tekemiä ja niissä me emme pärjää! Näitä vanhoja Vanhasen isän ja kavereidensa rotuoppeihin liittyviä IQ-satuja ei luulisi kenenkään levittelevän näin 2000 luvulla! Iltapäivälehdet tiesivät kertoa että mainittu prof. Vanhanen olisi jäsen samassa seurassa kuin aikanaan itse Mengele ja sieltähän näitä satuja siunaantuu vieläkin. Eikös suomalaisten IQ ollut Aatun aikaan jotain 0.60 ja juutalaisten 0.0047, vaikuttaa tieteellisen tarkalta luvulta eli on varmaan luotettava vai mitä sanoo meidän keskustelun Fuehrer?

Mens sana in corpore sano kirjoitti:

Silläkin uhalla, että keskustelu alkaa luisua varsinaisen aihepiirin ulkopuolelle, korjaan älykkyystestejä koskevan väärinkäsityksesi.

On yleinen harhaluulo, että älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia. Tällä argumentilla on perinteisesti yritetty selittää afrikkalaisten valkoisiin nähden heikompaa suoriutumista älykkyysteissä ja kun mustaihoiset amerikkalaisetkin saavat valkoisia heikomman ÄO:n, niin se on mielestäni selvä todiste siitä, että ÄO-testien kulttuuriharha on selittelyä ja tosiasioiden peittelemistä. Aftikkalaisten keskimäärin heikommasta älykkyydestä kertoo myöskin sikäläisten yhteiskuntien kehittymättömyys ja mustaihoisten amerikkalaisten valkoisiin nähden keskimäärin heikompi sosiaalinen asema.

ÄO-testeissä, jotka ovat ns. kulttuurivapaita, on todettu selvästi, että afrikkalaisten ÄO on heikompi kuin valkoisilla ja vastaavasti aasialaisten AO on korkeampi kuin valkoisilla. Näitä testejä on tehty todella paljon, sorvaten niitä myös enemmän tai vähemmän paikalliseen kulttuuriin sopiviksi ja ne antavat järjestään saman suuntaisia tuloksia. Aasialaisten kulttuuri on monessa suhteessa erilaisempi kuin esim. Euroopan valkoisella väestöllä, joten miten selität heidän valkoisia paremman suoriutumisen?

Tutkimalla erillään kasvaneita identtisiä kaksosia, joiden kasvuolosuhteet olivat erilaiset, on päädytty tuloksiin, joiden mukaan perinnöllisyyden osuus on älykkyydessä on enemmän kuin 60%. Tämän tosiasian vähätteleminen on vain osa suomalaista tasapäistämis- ja hyysäyspolitiikkaa.

Testit ovat kulttuurisidonnaisia ellei niitä standardoida kulttuuriin sopivaksi. WISC tai WAIS ovat loistavia esimerkkejä amerikkalaisista erittäin kulttuurisidonnaisista testeistä, jotka täytyy standardoida joka kulttuuriin ennen uuden päivityksen käyttöönottoa - jos uutta päivitystä tahdotaan ko. kulttuurissa käyttää. Raven matrices ovat kulttuurivapaimpia testejä. Tosin niissä käytetty kuviopäättely antaa kuviokirjoitusta käyttäville aasialaisille edun muihin nähden.

On epäilty, että älykkyys olisi yli 60% perinnöllistä, mutta korrelaatiotutkimukset eivät ole vahvistaneet perinnön näin suurta osuutta (ts. yksimunaisten erotettujen kaksosten tutkimuksessa r:n tulisi olla >.6 mikä ei pidä paikkansa, jopa skitsofrenian periytymisen korrelaatio on korkeampi (r=.89 eräiden tuorehkojen tutkimusten mukaan)). Amerikoissa tehdyt ÄO-vertailut puolestaan tehtiin muistaakseni binetillä, johon vaikuttaa kieli, kulttuuri ja koulutustaso melko voimakkaasti - missä nykyään edes binetiä käytetään? Myös tutkimusten ajankohtana (1950-luvulla) mustien ravitsemus oli heikkoa, mikä vaikuttaa edelleenkin esim. Afrikassa tehtyjen testien tuloksiin (ravinto vaikuttaa suuresti hermoverkkojen yhteyksien muodostumiseen lapsuudessa ja sikiövaiheessa, huom. Flynn effect).

Muistetaan nyt vielä, että rotuvertailututkimuksissa pitää ottaa huomioon motivaatio (onko sitä teltassa asuvalla afrikkalaisella? vai enemmän tehokkuutta ja virheettömyyttä arvostavalla japanilaisella?). Älä please puhu ÄO-tutkimuksesta lukion psykologiankurssien ja Vanhasen Kuukausiliitteen haastattelun pohjalta.

Ravitsemustietoa kirjoitti:

Testit ovat kulttuurisidonnaisia ellei niitä standardoida kulttuuriin sopivaksi. WISC tai WAIS ovat loistavia esimerkkejä amerikkalaisista erittäin kulttuurisidonnaisista testeistä, jotka täytyy standardoida joka kulttuuriin ennen uuden päivityksen käyttöönottoa - jos uutta päivitystä tahdotaan ko. kulttuurissa käyttää. Raven matrices ovat kulttuurivapaimpia testejä. Tosin niissä käytetty kuviopäättely antaa kuviokirjoitusta käyttäville aasialaisille edun muihin nähden.

On epäilty, että älykkyys olisi yli 60% perinnöllistä, mutta korrelaatiotutkimukset eivät ole vahvistaneet perinnön näin suurta osuutta (ts. yksimunaisten erotettujen kaksosten tutkimuksessa r:n tulisi olla >.6 mikä ei pidä paikkansa, jopa skitsofrenian periytymisen korrelaatio on korkeampi (r=.89 eräiden tuorehkojen tutkimusten mukaan)). Amerikoissa tehdyt ÄO-vertailut puolestaan tehtiin muistaakseni binetillä, johon vaikuttaa kieli, kulttuuri ja koulutustaso melko voimakkaasti - missä nykyään edes binetiä käytetään? Myös tutkimusten ajankohtana (1950-luvulla) mustien ravitsemus oli heikkoa, mikä vaikuttaa edelleenkin esim. Afrikassa tehtyjen testien tuloksiin (ravinto vaikuttaa suuresti hermoverkkojen yhteyksien muodostumiseen lapsuudessa ja sikiövaiheessa, huom. Flynn effect).

Muistetaan nyt vielä, että rotuvertailututkimuksissa pitää ottaa huomioon motivaatio (onko sitä teltassa asuvalla afrikkalaisella? vai enemmän tehokkuutta ja virheettömyyttä arvostavalla japanilaisella?). Älä please puhu ÄO-tutkimuksesta lukion psykologiankurssien ja Vanhasen Kuukausiliitteen haastattelun pohjalta.

Lukiojuttus ovat heikkoa roskaa, minä olen paljon pätevämpi ja älykkäämpi puhumaan tästä aiheesta!
Olin sitä jo 60-luvulla. Lue mun ed. juttu ja yritä keskittyä sisältöön - kulttuurisidonnaisuudesta höpiset vasta-alkajan tavoin - niitä testejä ovat tehneet kuule jo ajat sitten myös afrikkalaiset ja niissä valkoiset eivät pärjää, no sitähän ei voi tietää jos ei alaa tunne! Mittaukset koskevat vain naurettavan pientä osaa ihmisen älykkyydestä ja ovat vähemmän älykkäiden tai omien testiensä mukaan älykkäiden tekemiä. Se nyt vaan on tosityhmien puuhaa ja aivan joutavaan kaikinpuolin.
Onko mitään missä olet hyvä? Mittaa sit vaikka rotujen rasistisuutta, sun tulokses on etukäteen selvä että siis mustat on rasistisimpia, vai?
Eikö ole mitään tekmistä kun pitää yrittää päteä foorumilla, joka on ihan muuhun tarpeeseen ajateltu? Sovitaan että ensin ajattelet ja sitten vasta kirjoitat, siis jos siitä ajattelusta sitten tuli mitään!