Kysy mitä vain Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksestä to 14.11. klo 14-16

Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -yhteisö tekee valtakunnallista keräystä Suomen sotien veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä sotaleskille. Keräyksen tuotto ohjataan veteraanijärjestöjen välityksellä apua eniten tarvitseville, keski-iältään yli 90 -vuotiaille henkilöille. Apua tarvitaan vielä, vaikka veteraanijoukko pienenee ja valtion tuki rintamaveteraaneille parani merkittävästi 1.11.2019 alkaen. Keräystä on tehty vuodesta 2006 alkaen.

Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -yhteisö aloittaa joka vuosi keräyskampanjan heidän hyväkseen, jotka ovat antaneet meille vapauden elää itsenäisessä Suomessa. Keräykseen kohdistuu arvostelua ja kommentointia: yleisimmin ihmetellään, miksi edelleen kerätään sotiemme miesten ja -naisten hyväksi?

Nyt sinulla on mahdollisuus kysyä kaikesta, mikä sinua mietityttää Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksessä. Kysymyksiä voi esittää heti, ja yhteisön asiantuntijat vastaavat niihin torstaina 14.11. klo 14-16. Tämän jälkeen keskusteluketju suljetaan ja se jää palstalle luettavaksi.

Vastaamassa ovat:

pääsihteeri Seppo Savolainen Sotainvalidien Veljesliitosta
sosiaalineuvoja Anni Grundström Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiristä
varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksestä.

Tutustu verkkosivuihin täällä: https://veteraanit.fi/

Tervetuloa kyselemään!

48

2249

    Vastaukset

    • Hei, voisin aloittaa kysymällä kuinka monta veteraania maassa on enää elossa? Miksi rahaa vielä kerätään, sillä käsittääkseni joukko on enää todella pieni? Kiitos vastauksesta.

      • Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien puolisoita ja leskiä on elossa vuoden 2020 alussa reilut 15 000 henkilöä.
        Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräystä jatketaan, sillä veteraanit, puolisot ja lesket sekä sotalesket ovat hyvin iäkkäitä (yli 90 vuotiaita) ja heistä monet saavat erittäin pientä eläkettä. Sotiemme veteraanien minimieläke on hieman yli 1 000 euroa kuukaudessa. Puolison ja lesken eläke voi olla jopa takuueläkkeen suuruinen eli noin 800 euroa kuukaudessa.

        Kerättyä rahaa tarvitaan heidän arkensa helpottamiseen esimerkiksi korkeaksi nousseissa lääkekuluissa, tarvittavissa silmälasihankinnoissa, hammashoidon nousseissa kustannuksissa sekä esimerkiksi kuljetuskuluissa, alkaen terveyskeskuskäynneistä aina veteraaniyhdistysten järjestämiin virkistystilaisuuksiin.


    • Saavatko kaikki veteraanit keräyksestä samansuuruisen potin joka vuosi, ja kuinka paljon rahaa tulee? Mietin, ovatko suuret avustukset yksittäisille henkilöille todella tarpeellisia, kun Suomi on muutenkin täynnä köyhiä ja unohdettuja vanhuksia? En halua todellakaan arvostella sotaveteraaneja ja arvostan heitä suuresti, mutta olisi kiinnostavaa saada faktaa siitä, minkälaisissa summissa liikutaan.

      • Koska avustettava joukko kokonaisuudessaan on iso, 8 000 veteraania + 15 000 puolisoa ja leskeä + noin 100 sotaleskeä, niin emme voi keräystuotolla auttaa kuin erittäin pientä osaa henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen avustus on tarkoitettu pienituloisille.

        Avustuksen myöntämiselle on asetettu tuloraja, noin 1 300 euroa kuukaudessa, brutto. Henkilökohtaiset avustukset ovat kuluista riippuen noin 200 – 700 euroa.

        Hakemukset tulee täyttää asianmukaisesti, niin että niissä selviää hakijan henkilötiedot, hakijan rintamaveteraani- tai rintamapalvelutunnus tai onko hakija veteraanin puoliso tai – leski. Hakemuksen liitteenä on oltavat tuloselvitys, joko KELA:n todistus ylimääräisestä rintamalisästä (=tätä saa kaikkein pienituloisimmat sotiemme veteraanit) tai verotodistus. Hakemuksessa on esitettävä selvitys avustuksen käytöstä, arvio kokonaiskustannuksista sekä kuitit aiheutuneista kuluista. Avustuksen hakijan tilinumerot on ilmoitettava IBAN-muodossa. Hakemuksen voi tehdä hakija itse, omainen, tai veteraanijärjestön edustaja. Tarveharkintapäätöksellä voidaan tehdä poikkeuksia. Keräystuotot ohjataan arjen -tai arjessa tapahtuneen hätätilanteen helpottamiseen ja siitä selviämiseen. Keräystuotoilla ei voida ottaa henkilön hoito- tai toimeentulovastuuta.

        Keräystuotto Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksessä on ollut vuosittain noin 2,5 – 2,2 miljoonaa euroa, brutto. Kun siitä vähennetään keräyskulut, mitkä ovat olleet noin 20 % vuosittain, niin jaettavaksi edunsaajille jää noin 2 milj. € - 1,8 milj.€ vuodessa. Tästä summasta menee pieni osa henkilökohtaisiin avustuksiin. Suurin osa tuotosta jää käytettäväksi keräyspaikkakunnalle veteraaniyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin, missä tarjotaan veteraaneille mahdollisuus tavata veteraaniveljiä ja -siskoja, kahvitella tai syödä lounasta yhdessä tutun joukon kanssa. Näillä kuukausittain järjestettävillä tapaamisilla ehkäistään yksinäisyyttä ja varmistutaan sitä, että ketään ei unohdeta kotiin vaikka askel lyheneekin.


    • Jos koko orkanisaatio purettaissiin niin piiripääliköiden ja johtajien palkoilla jaettaisiin kaikille veteraaneille varmasti isompi potti kun nyt on jaettu.

      • Veteraanit ovat aikoinaan perustaneet omat liittonsa. Liitoissa he ovat yhdessä hoitaneet edunvalvontaa sekä järjestäneet matkoja ja erilaisia turinatuokioita. Niissä veteraanit ovat voineet jakaa ajatuksiaan elämästä, jopa ahdistuksiaan sodan kokemuksista. Suomessa on ollut ja on järjestäytymisvapaus. Miksi juuri veteraanien pitäisi luopua tutuista yhteisöistään, liitoistaan? He ovat olleet mukana yhdistyksissä, piireissä ja liittojensa hallinnoissa useita vuosikymmeniä, saaneet ystäviä ja tällä hetkelläkin huolehtivat toisistaan ”veljeä ei jätetä” -periaatteella oman liittonsa piirissä.

        Veteraaniliitot, niin kuin ei muukaan kolmas- tai julkinen sektori tai yritykset, tule toimeen ilman vakituisia, eri tasoilla ammatikseen työskenteleviä henkilöitä. Vapaaehtoiseen toiminnan pyörittämiseen tarvitaan palkattua väkeä, jotka ovat veteraaniasioiden ja -korvauksien asiantuntijoita.

        Veteraanijärjestöjen henkilökunnat ovat supistuneet suuresti samalla kun veteraanien määrät ovat pienentyneet. Veteraanijärjestöjen paikallisyhdistykset, myös keräyksen piiripäälliköt ympäri Suomen toimivat vapaaehtoisvoimin.


    • Osallistuin teidän keräykseenne. Toivottavasti keräystavoitteenne on tavoitettu.

      • Kiitos, että olet mukana! Ja kiitos että Teitä, jotka tuntevat sotainvalidien, sotiemme veteraanien, miesten ja naisten sekä sotaleskien auttamisen omakseen, on edelleen olemassa. Tarvitsemme apuanne vaikka auttamisen kohteemme pienenee kiihtyvällä tahdilla. Tavoitteemme on, että viimeistäkin veteraania sekä puolisoa ja leskeä sekä sotaleskeä voidaan auttaa "viimeiseen iltahuutoon" asti.

        Olemme saavuttaneet tavoitteemme, kun pystymme pitämään keräyksen bruttotuoton vuosittain n. 2 miljoonassa eurossa. Tiedämme, että keräyskustannusten pitäminen vuositasolla n. 20 %:n tuntumassa on meille jatkossa suuri haaste.


    • Paljonko keräsitte viimeksi ja paljonko potista meni nimenomaan veteraaneille?

      • Keräyksen bruttotuotto oli vuonna 2018 noin 2 miljoonaa euroa. Keräyskustannusten osuus oli 20%. Sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen ja sotaleskille jäi viime vuoden keräystuotosta käytettäväksi 1 800 000 euroa. Keräämme parhaillaan tietoa Poliisihallinnon keräysluvan raportointia varten, miten monelle veteraanille, puolisolle ja leskelle tai sotaleskelle pystyimme apua vuoden 2018 keräystuotosta antamaan. Kooste ei ole vielä valmis, mutta arviomme mukaan sotiemme veteraaneille meni tästä summasta noin puolet, muutaman prosentin summasta ohjasimme sotaleskien auttamiseen ja vajaa puolet summasta meni veteraanien leskien ja puolisoiden avuntarpeisiin. Heistä lähes kaikki ovat kotirintamanaisia ja heitä on tuettu keräystuotolla kaikki nämä vuodet.


    • Tuli mieleen, että alusta alkaen veteraanien tukeminen olisi ollut valtion velvoite! Kansalaiskeräyksistä saaduista rahoista menee liian paljon välistävetäjien taskuihin palkkoina ja muina etuisuuksina.

      • Valtio tukee sotiemme veteraaneja, mutta koskaan sillä ei ole voitu kattaa kaikkia tarpeita. Osa veteraanien ja sotainvalidien lakisääteisistä tuista maksetaan Veikkauksen voittovaroista (vuona 2019: 110 milj. €). Veikkauksen voittovarat ja valtion tuki sotiemme veteraaneille menevät AINA Valtiokonttorin kautta SUORAAN kunnille ja kuntayhtymille.
        Kunnat ovat raportointi- ja tilitysvelvollisia Valtiokonttorille käyttämästään veteraanimäärärahasta. Kunta joko palauttaa käyttämättä jääneitä veteraanimäärärahoja tai hakee lisämäärärahaa Valtiokonttorin ohjeistusten mukaisesti.

        Keräystuotto Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksessä on ollut vuosittain noin 2,5 – 2,2 miljoonaa euroa, brutto. Kun siitä vähennetään keräyskulut, mitkä ovat olleet noin 20 % vuosittain, niin jaettavaksi edunsaajille jää noin 2 milj. € - 1,8 milj.€ vuodessa.
        Keräyksellämme on AINA ollut ja on vastaisuudessakin Poliisihallinon valtakunnallinen keräyslupa suorittaa kansalaiskeräystä. Raportoimme poliisihallinnolle keräystuottojen käytöstä kaiken, mitä pitää ja vielä tarkemminkin. Tämä on meille kunnia-asia!
        Poliisihallinnon keräysluvan saanti edellyttää, että keräystuotot käytetään keräysluvassa mainitun kohderyhmän hyväksi. Keräystuotoista saa vähentää ainoastaan keräystoimintaan liittyvät suorat kustannukset.


    • Miksi veteraanijärjestöjä on niin monia, eikö olisi helpompaa hoitaa asioita yhden järjestön kautta? Mitä kaikki nämä järjestöt ylipäätään ovat?

      • Silloin, kun veteraanit itse ovat järjestönsä perustaneet, on heillä ollut erilaiset tarpeet ja taustat.

        Sotainvalidien Veljesliitto on nimensä mukaisesti myös vammaisjärjestö ja sotainvalideja koskee erillinen laki, sotilasvammalaki, joka määrittelee korvauksia (mm. rahalliset korvaukset menetetystä terveydestä, kuntoutusten määrän, saatavat palvelut, puolisolle ja leskelle kuuluvat korvaukset jne).

        Järjestöillä on paljon yhteisiä intressejä ja yhteistyötä tehdään monella saralla, mutta etenkin edunvalvonnassa jäsenistön tarpeet ovat olleet määrittävä tekijä, minkä vuoksi järjestöt on koettu parhaaksi pitää erillään.

        Suomessa on aina ollut ja on edelleen järjestäytymisvapaus. Veteraanit ovat aikoinaan kokoontuneet ja päättäneet, missä ryhmässä haluavat toimia. He ovat itse perustaneet järjestönsä, tehneet päätöksensä ja sen takia veteraanijärjestöjä on useita.
        Tänä päivänä veteraanijärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Sotiemme Veteraanit -keräyksessä, perinnetyössä ja monessa muussa toiminnassa. Etenkin paikallistasolla yhteistyötä tehdään runsaasti mm. tilaisuuksien järjestämisessä. Viimeksi yhteistyötä tiivistettiin, kun Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton järjestölehdet alkoivat julkaista yhteistä lehteä.

        Veteraanijärjestöt ovat:

        Sotainvalidien Veljesliitto, vanhin perustettu vuonna 1940.

        Suomen Sotaveteraaniliito, perustettu vuonna 1957

        Rintamaveteraaniliitto, perustettu vuonna 1964

        Rintamanaisten liitto, perustettu vuonna 1980 ja lopetettu vuonna 2013.


    • Hei! Kuinka lottia autetaan keräyksellä? Eikö heillekin ole oma järjestönsä: kuinka rahat sieltä jakautuvat lotille?

      • kyllä lotat olivat suuressa osassa sotilaiden jaksamisessa ! niin hienoa äitihahmoja nuorilla sotilailla ei muilla Mailla ollu !!!!


      • Kaikki ne lotat, joilla on rintamapalvelustunnus ja jotka ovat sotainvalidin tai veteraanin puolisoita tai leskiä, voivat hakea tukea Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen tuotoista.

        Lotilla on oma järjestönsä Suomen Lottaperinneliitto ry, joka on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö. Lisäksi on olemassa Lotta Svärd säätiö – Lotta Svärd stiftelsen, joka tukeaa lottien kuntoutus- ja avustustoimintaa. Veteraanijärjestöt eivät ole mukana Lotta Svärd säätiössä. Veteraanijärjestöissä ei ole tietoa, miten rahat jakautuvat lotille sitä kautta.


    • eikö sotaveteraanien auttaminen olisi valtion heiniä?

      • Valtio on kyllä tukenut sotiemme veteraaneja, mutta koskaan niillä rahoilla ei ole voitu kattaa kaikkia tarpeita. Tässä myös veteraanijärjestöjen edunvalvonta on ollut tärkeässä roolissa, jotta valtiolta on saatu rahaa veteraanien muuttuneisiin tarpeisiin. Keräysvaroilla sekä järjestöjen toiminnalla on voitu paikata näitä puutteita.


    • Hei, osaisitteko kertoa kuinka merkittävä tämä keräys on veteraaneille ja lotille? Varmaan moni heistä jo makaa vuodeosastoilla, onko rahoilla siis kovinkaan merkitystä? Eikö muutenkin näitä erilaisia säätiöitä ole riittämiin, joissa on jo vuosien varrella kerätty aikamoisia summia?

      • Suurin osa veteraaneista asuu kodinomaisesti. Henkilökohtainen elämäntilanne vaihtelee ja avun ja tuen tarve on aina yksilöllistä. Keräysvaroilla on suuri merkitys niissä tilanteissa, missä ei ole yhteiskunnan apua saatavissa. Veteraanijärjestöillä ei tällaisia säätiöitä ole. Keräysvarat on vuosittain käytetty kohderyhmän tarpeisiin.


    • Moi, minua kiinnostaisi tämä Veikkauksen järjestämä veteraanien avustaminen. "Suomen sotaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumiseen on myönnetty veikkausvoittovaroista vuonna 2018 lähes 54 miljoonaa euroa määrärahoja. Yhteensä veikkausvoittovaroja käytetään vuositasolla veteraanien, sotainvalidien ja muiden sodassa kärsineiden ryhmien hyväksi noin 100 miljoonaa euroa. (Veikkauksen sivuilta tämä)" Voisitteko avata vähän lisää tätä asiaa. 100 miljoonaa on aika järjetön summa: mitä kaikkea se pitää sisällään? Miten paljon veteraanit oikeasti saavat summasta itselleen?

      • Kuntoutukseen ja kotona asumiseen myönnettyihin miljooniin viitaten Kysymys: tuetussa palveluasunnossa asuva rintamaveteraani, jolle (kunta) on myöntänyt fysioterapiakuntoutusta 30x vuodeksi. Sitä oli viikoittain, mutta kun vuodessa on 52 viikkoa, kuntoutus loppui jo viikkoja sitten, ja sen huomaa (esim. kävely mennyt epävarmemmaksi). Laitoskuntoutusjakso ovat paljon kalliimpaa ( eikä useimmat veteraanit enää kykene sinne, tämä veteraani ehti käydä vain kerran).
        Eikö siis jäljellä olevat veteraanit voisi saada fysioterapikuntoutusta joka viikko (eikä vain 30 x/vuosi, jotta toimintakyky pysyisi paremmin yllä. Se vähentäisi myös hoitotyöntekijöiden kuormitusta?
        Kysyy veteraanin miniä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuntoutukseen ja kotona asumiseen myönnettyihin miljooniin viitaten Kysymys: tuetussa palveluasunnossa asuva rintamaveteraani, jolle (kunta) on myöntänyt fysioterapiakuntoutusta 30x vuodeksi. Sitä oli viikoittain, mutta kun vuodessa on 52 viikkoa, kuntoutus loppui jo viikkoja sitten, ja sen huomaa (esim. kävely mennyt epävarmemmaksi). Laitoskuntoutusjakso ovat paljon kalliimpaa ( eikä useimmat veteraanit enää kykene sinne, tämä veteraani ehti käydä vain kerran).
        Eikö siis jäljellä olevat veteraanit voisi saada fysioterapikuntoutusta joka viikko (eikä vain 30 x/vuosi, jotta toimintakyky pysyisi paremmin yllä. Se vähentäisi myös hoitotyöntekijöiden kuormitusta?
        Kysyy veteraanin miniä

        siis tarkennusta vielä, mikäli kuntoutus on tarpeen, vaikka lääkärin lähetteellä (kuten olisi tässä tapauksessa)
        Hän ei käytä mitään kuljetuspalveluja, vaan samassa rakennuksessa olevan fysioterapiyrityksen työntekijä on huolehtinut käynneistä (siihen asti kun maksusitoumus oli voimassa)


      • Valtio tukee sotiemme veteraaneja. Osa veteraanien ja sotainvalidien lakisääteisistä tuista maksetaan Veikkauksen voittovaroista (vuona 2019: 110 milj. €). Veikkauksen voittovarat ja valtion tuki sotiemme veteraaneille menevät AINA Valtiokonttorin kautta SUORAAN kunnille, kuntayhtymille tai kuntoutuslaitoksille.

        Mitä Veikkauksen voittovaroista siirrettävä 110 miljoonaa euroa sotavammakorvauksiin ja veteraaneille pitää sisällään?

        (Seuraavat summat löytyvät myös Valtion talousarviosta.)

        (1) Sotavammoista saatavia hoitokorvauksia tästä summasta (on 25 milj. €, vuonna 2019). Sitä saavat sekä Suomen sodissa 1939 – 1945 loukkaantuneet että varusmiespalveluksessa ennen vuotta 1991 loukkaantuneet tai vammautuneet henkilöt.

        - Itsenäinen selviytyminen kotona mahdollistuu.
        Sen tarkoituksena on korvata sodassa tai asepalveluksessa saatujen vammojen ja sairauksien aiheuttama haitta sekä turvata mahdollisuus itsenäiseen selviytymiseen.

        - Tavoitteena on myös turvata toimeentulo niille sotainvalideille ja sotilasinvalideille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa.
        Myös sotainvalidien puolisoiden ja - leskien sekä sotaleskien huoltoeläkkeet maksetaan tästä summasta.

        Mitä ovat huoltoeläkkeet?

        - Esimerkiksi 100 - 80%:n sotainvalidin puolison tai - lesken sekä sotaleskien huoltoeläke on 708,51 euroa kuukaudessa.

        - Esimerkiksi 30 – 45 %:n sotainvalidin puolison tai – lesken huoltoeläke on 236,17 euroa kuukaudessa.

        (2) Sotainvalidien ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja laitoshoitoon tästä summasta menee
        (38 milj. €, vuonna 2019).

        - Esimerkiksi sotainvalidien tai sotilasinvalidien ollessa ympäri vuorokauden hoitolaitoksissa, näistä aiheutuvia vuosittaisia kustannuksia.

        (3) Sodassa loukkaantumattomien rintamaveteraanien kuntoutukseen tästä summasta menee (38 milj. €, vuonna 2019).

        - Esimerkiksi rintamaveteraanien vuosittaisia kuntoutusjaksoja eri hoitolaitoksissa, näistä aiheutuvia vuosittaisia kustannuksia.

        (4) Avustusta eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen menee tästä summasta (3,5 milj. €, vuonna 2019).

        - Esimerkiksi miinanraivaajat ja veteraanitunnukseen oikeutetut (eivät hakeneet rintamasotilas tai -palvelustunnusta 1994 mennessä)


      • Anonyymi kirjoitti:

        siis tarkennusta vielä, mikäli kuntoutus on tarpeen, vaikka lääkärin lähetteellä (kuten olisi tässä tapauksessa)
        Hän ei käytä mitään kuljetuspalveluja, vaan samassa rakennuksessa olevan fysioterapiyrityksen työntekijä on huolehtinut käynneistä (siihen asti kun maksusitoumus oli voimassa)

        Veteraanin miniälle:

        Valtiokonttori ohjeistaa vuosittain laitoskuntoutuksen pituudet ja avokuntoutuksen käyntikerrat. Toivottavaa on, että palvelutalosta löytyisi toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Lisäkuntoutustarpeesta vastaa kunta. Tässä suhteessa on edelleen kehittämistarvetta. Valtiokonttorin verkkosivuilta löytyy lisäohjeita ja yhteystietoja.


    • Oletteko te vastaajat suoraan tekemisissä veteraanien kanssa - oletteko kuulleet heiltä palautetta keräyksestä ja sen vaikutuksesta omaan elämään? Kuinka veteraanit itse yleisesti kokevat tilanteensa tämän päivän Suomessa?

      • Meillä on ilo olla heidän kanssaan tekemisissä päivittäin, ja he kokevat keräyksen tarpeelliseksi.

        Veteraanit luottavat järjestöjen antamaan taloudelliseen ja henkiseen tukeen. Elämän vaikeissa tilanteissa oman järjestön puoleen on helpompi kääntyä kuin sosiaaliviranomaisten. Veteraanit kantavat huolta ikääntymisen myötä vaikeutuneesta kotona selviytymisestä: saavatko he riittävästi apua ja vastaako se heidän tarpeisiinsa.

        Yleisesti veteraanit kokevat, että nykyään heitä arvostetaan yhteiskunnassamme ja he ovat siitä kiitollisia.


    • Miksi rahaa kerätään joka vuosi? Eikö näitä varoja ole jo riittämiin elossa oleville sotaveteraaneille loppuiäksi? Mikä osuus keräysvaroista menee hallinnollisiin kuluihin ja mikä itse asiassa kohdentuu veteraaneille?

      Menevätkö varat vain tietyille sotaveteraaneille teidän kauttanne? Jotkut tuntuvat pudonneen kaiken avun ulkopuolelle. Kuinka paljon tuettavia veteraaneja teidän kauttanne edes on jäljellä?

      • Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen vuosituotto, bruttona, vuosien 2006 – 2018 aikana on liikkunut noin 2,5 milj. € – 2,2 milj. € tietämissä. Keräyksen kulut, mitkä vähennetään bruttotuotosta ovat olleet vuosittain noin 20% tuotoista. Näin joka vuosi on voitu jakaa nettona noin 2 milj. € - 1,8 milj. € sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien arjen helpottamiseen tai arjen hädästä selviämiseen. Keräyksen kulut ovat esimerkiksi hallinnollisia kuluja, kahden työntekijän palkkoja, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja informoimiseen liittyviä kuluja, matkakuluja, postikuluja tai seuraavien keräysten valmistelua.

        Keräyksen tuotot suunnataan ainoastaan sotiemme veteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä sotaleskille. Valtaosa keräystuotosta kulkee veteraanijärjestöjen kautta.
        Veteraanijärjestöt ovat: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja sotalesket kuuluvat Kaatuneitten Omaisten Liittoon. Lähellä jäsenkuntaa olevissa veteraaniyhdistyksissä tunnetaan veteraanien, puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien elämäntilanteet ja avun tarpeet hyvin. Hakemuksista myönnämme myös veteraaniliittoihin kuulumattomille veteraaneille, puolisoille ja leskille ja sotaleskille avustuksia. Näitä hakemuksia ei ole tullut kovin monia vuodessa, sillä tieto keräystuottojen hakemisen mahdollisuudesta välittyy liittojen jäsenille paremmin, kuin liittojen ulkopuolella oleville.

        Poliisihallinnon keräysluvan mukaisesti jaamme keräystuottoa jatkuvasti ja tuottoa ei jää koskaan tileille makaamaan. Kyseisenä vuonna kerätyt varat jaetaan puoliksi saman keräysvuoden aikana ja noin puolet tai usein vajaa puolet siirtyy seuraavalle keräysvuodelle jaettavaksi.

        Keräystuoton käytöstä raportoimme Poliisihallitukselle, joka toinen vuosi, kuten kahden vuoden keräysluvan saaminen edellyttää. Jos Poliisihallinnolle ei tehdä selvityksiä heidän ohjeidensa mukaisesti, niin he eivät myönnä keräyslupaa enää jatkossa.
        Arviomme mukaan Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräys on yksi säntillisimmin keräystuottojen käyttöä valvova ja - raportoiva taho Suomessa.

        Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien puolisoita ja leskiä on elossa vuoden 2020 alussa reilut 15 000 henkilöä.
        Jos tiedät apua tarvitsevan veteraanin, hänen puolisonsa tai leskensä tai sotalesken, niin olethan yhteydessä pia.mikkonen(at)sotiemmeveteraanit.fi


    • Ensinnäkin SUURI KIITOS Sotiemme Veteraaneille!Niin naisille kuin miehillekkin.Tämä on ainut keräys mihin enään osallistun.Monen monta Veteraaniamme ehti viimeiselle iltahuudolle saamatta ansaitsemaansa kunnioitusta! Kysymykseni:Montako rintamatunnuksen omaava Veteraaniamme on vielä vastaamassa iltahuutoon?

      • Vuoden 2020 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 8 000 miestä ja naista. Veteraanien keski-ikä on noin 94 vuotta.


    • Mummoni on lottaveteraani, mutta hän ole ole koskaan saanut teiltä avustusta. Eläke on pieni, ja olen huolissani mummoni pärjäämisestä. Miten hän voisi hakea avustusta ja mihin?

      • Sotiemme veteraanit -keräyksestä voi saada avustusta sitä hakemalla, jos hänellä on rintamapalvelustunnus tai hän on veteraanin puoliso tai leski. Avustusta voi saada esim. lääke- ja hoitokuluihin.

        Nettisivuilta veteraanit.fi löytyy ohjeita hakemusten tekemiseen ja mihin kaikkeen apua voi hakea. Sieltä voit saada myös lisäohjeita ja tietoja, kenen puoleen voit kääntyä.

        Hienoa, että huolehdit mummostasi!


    • Paljon puhutaan ja kirjoitetaan sotiemme veteraanijärjestöjen suurista omaisuuksista. Mikä veteraaniliittojenb omaisuuksien laita tällä hetkellä, eikö niistä riitä jaettavaa vai pitääkö koko ajan kerätä lisää rahaa?

      • Huhut veteraanijärjestöjen varallisuudesta elävät sinnikkäästi, vaikka ne on kerta toisensa jälkeen osoitettu pelkiksi huhuiksi. Esimerkiksi mitään kiinteistöjä liitot eivät omista, sen kummemmin kuin mitään muutakaan miljoonaomaisuuksia.

        Veteraanijärjestöt ovat veteraanien itsensä, heidän omia etujaan valvomaan perustamia, eikä niiden tarkoitus ole koskaan ollutkaan mikään muu, kuin kunniakansalaistemme tukeminen ja puolustaminen. Merkittävää omaisuutta ei ole kertynyt, koska sen hankkiminen ei ole koskaan ollut tavoitteenakaan.

        Veteraanijärjestöjen toiminta ja talous ovat täysin avointa. Toimintakertomukset samoin kuin tilinpäätökset ovat veteraanijärjestöjen sivuilla kaikkien vapaasti luettavissa. Varallisuusasiaa käsitellään myös veteraanit.fi -sivulla ”usein kysytyt kysymykset”- osion alla.
        Veteraaniliittojen sekä Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen BDO Oy:n tilintarkastusyhteisön, KHT tilintarkastaja laskee vuosittain veteraanijärjestöjen omaisuudet keräyksen viestinnän käyttöön.

        Tuorein tieto on laskettu veteraanijärjestöjen (31.12.2018) tilanteen mukaan seuraavasti:

        Sotainvalidien Veljesliiton varallisuus per sotainvalidi- + puoliso- ja leskijäsen (yhteensä 1515 + 6 278 = 7 793) per 31.12.2018 187 euroa / jäsen.

        Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus per sotaveteraani- + puoliso- ja leskijäsenet (yhteensä 6 326 + 9 084 = 15 410) per 31.12.2018 31 euroa / jäsen.

        Rintamaveteraaniliiton varallisuus per rintamaveteraani (yhteensä 1 865 rintamaveteraania) per rintamaveteraanijäsen per 31.12.2018 -16 euroa / jäsen.


    • Miksi päivää enää vietetään?
      Kaikki Sota-naiset ovat jo kuolleet.
      Kuten miehetkin.
      Minunkin äitini, vaikka hän syntyi vasta 1925.
      Kuinka monta "kerääjää" näillä keräyksillä elättää itsensä?

      H.

      • Eivät ole ole kaikki sodassa olleet vielä kuolleet, esim. appiukkoni, synt. v. 1925


      • Tarkoitat varmaan, miksi Kansallista Veteraanipäivää, 27.4. vietetään? Päivällä kunnioitetaan elossa olevia n. 8 000 veteraania. Heitä osallistuu edelleen sekä valtakunnallisiin -että paikallisiin Kansallisen Veteraanipäivän juhliin. Samalla päivä kunnioittaa koko veteraanisukupolven työtä ja uhrauksia.

        Tämän vuoden lopussa naisveteraanien määrä on jo puolet elossa olevista veteraaneista. Keräystuotoilla kukaan kerääjistä ei elätä itseään, sillä he ovat vapaaehtoisia. Valtakunnallisessa keräyksen organisaatiossa työskentelee kaksi henkilöä.


    • Tervehdys kaikki! Asiantuntijat ovat nyt paikalla ja kysymyksiin vastaaminen alkaa. Peukuttamalla voit äänestää niitä kysymyksiä, joihin haluat vastauksen.

    • Miten pääsisin veteraaniksi mahdollisimman helposti ja nopeasti?

    • On ehkä vähän kurja kysymys, mutta mitä järjestöjen varoille ym. tapahtuu, kun viimeinenkin veteraani poistuu keskuudestamme?

      • Kysymyksesi on erittäin tärkeä. Järjestöjen varat on tarkoitus käyttää veteraanien hyväksi heidän elinaikanaan.


    • Saavatko veteraanit siis ihan rahaa vai kustannetaanko heille kuntoutuksia tms.? Tai kenties molempia.

      • Heille järjestetään palveluja tarpeiden mukaan, virkistystilaisuuksia sekä myönnetään avustuksia, etenkin pienituloisille erilaisiin tarpeisiin, kuten lääkekulut, silmälasit ja hammashoito jne.


    • Isäni (s. 1913) ja naapurin isäntä (s. 1917) molempien sotien veteraaneina suhtautuivat myöhempinä aikoinaan keräyksiin hyvin skeptisesti. Syynä ehkä se, että heille ei koskaan riittänyt minkäänlaista avustusta edes kuntoutuksen muodossa, kun sitä vastoin napamiehet kävivät kuntoutumassa ulkomaita myöten.

      • Veteraanien kuntoutus alkoi sotainvalideista ja se on laajentunut asteittain koskemaan lievävammaisia ja koko veteraanikuntaa. Vanhimmat ikäluokat ovat valitettavasti jääneet tästä osittain paitsi.

        Valtion varoin kuntoutusta on voitu järjestää vain Suomessa. Jotkut kunnat ovat omin varoin kustantaneet veteraaneja ulkomaille kuntoutukseen. Keräysvaroilla ei ole lähetetty ketään ulkomaille kuntoutukseen.


    • Kiitos kiinnostavista kysymyksistä! Aika kysymiselle on nyt päättynyt ja keskustelu suljetaan pian. Ennen sitä asiantuntijat vastaavat vielä muutamiin kysymyksiin.

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei näin Lidl! Ei! Ei! Ei!

      Voi ei. Älkää lähtekö tähän leikkiin! Ei mitään sovelluskorttipeliä! // Lidl aikoo tuoda asiakkailleen etukortin – bonuksista ei vielä tietoa // http
      Maailman menoa
      190
      4692