Uskotko että maailmassa on juuri joku mies/nainen sinua varten?

Tuo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Paljon ihmisiä on ihan yksin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei valitettavasti pidä paikkaansa. Paljon ihmisiä on ihan yksin.

Niin, joistain lukoista tai traumoista kärsiviä ihmisiä jotka löytäisivät elämästään jopa uusia avaruuksia ja paljon saattaisi löytyä valoa eloon.
Ja oletan että täällä ei mitään eläkeikäisiä ole vaan ruuhkavuotisia ja rakkautta kaipaavia.

Se vasta onkin kannattavaa mennä terapiaan. Siellä pääset itsesi kanssa loputtomaan tuskaan etkä pääse koskaan irti. Silloin kun joku toinen katsoo asioita mikä on oikein tai hyvää sinulle, ne ovat aina väärin. Oikeita ratkaisuja ei tule koskaan ja ihminen vain kärsii elämässään. Tekee sellaisia negatiivisia ratkaisuja mitä ei koskaan tekisi muuten, muiden haukkumista, vääriä ratkaisuja jokaisella sektorilla. Ei ainakaan mitään positiivista ole luvassa koskaan.

Jahah.. No aamen sitten vaan.

Mäkin luotan Jesseen, mut en kehenkään muuhun. Jesse on mun kaa hyvinä ja pahoina päivinä maailman loppuun asti. The only one.

Anonyymi kirjoitti:

Mäkin luotan Jesseen, mut en kehenkään muuhun. Jesse on mun kaa hyvinä ja pahoina päivinä maailman loppuun asti. The only one.

Aamen ja halleluujat perrään! ;)

Minäkin uskon siihen.

Jokainen varmasti näkee asiat omalla tavallaan. Itse en saanut terapiasta tai siitä, että joku oli vierellä mitään hyvää. En edes päässyt pois, vaan tätä jatkettiin selän takana ilman lupaa, tänäkin päivänä. Ratkaisuni mitä elämässäni ole viime vuosina tehnyt ei ole ollenkaan sitä mitä miten toimisin itsenäisenä asioiden suhteen. Kaiken kaikkiaan arki on negatiivista ja muille luodaan itsestäni negatiivinen kuva tahallaan. Paljon tekoja joita en koskaan tekisi, hakkumista, vääriä ratkaisuja, todella paljon kaikkea negatiivista. Se miten tämä vie ihmistä eteenpäin ja on hyvää yksilölle ei voi olla hyvää ja eikä sen tarkoitus se olekaan. Kaikista virheellistä ratkaisuista terapia on pahin mitä ihminen voi koskaan itselleen tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen varmasti näkee asiat omalla tavallaan. Itse en saanut terapiasta tai siitä, että joku oli vierellä mitään hyvää. En edes päässyt pois, vaan tätä jatkettiin selän takana ilman lupaa, tänäkin päivänä. Ratkaisuni mitä elämässäni ole viime vuosina tehnyt ei ole ollenkaan sitä mitä miten toimisin itsenäisenä asioiden suhteen. Kaiken kaikkiaan arki on negatiivista ja muille luodaan itsestäni negatiivinen kuva tahallaan. Paljon tekoja joita en koskaan tekisi, hakkumista, vääriä ratkaisuja, todella paljon kaikkea negatiivista. Se miten tämä vie ihmistä eteenpäin ja on hyvää yksilölle ei voi olla hyvää ja eikä sen tarkoitus se olekaan. Kaikista virheellistä ratkaisuista terapia on pahin mitä ihminen voi koskaan itselleen tehdä.

Jäi sanomatta että näin jälkikäteen pidän itsemurhaakin huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin se että tuhoat itsesi hitaasti mutta varmasti terapialla, päämäärä on sama mutta jälkimmäinen muiden toimesta.

Suomessa on synkkyyttä vain ja ainoastaan siksi koska psykopaateilla on mahdollisuus tehdä muita ihmisiä koskevia päätöksiä johtajien, opettajien ja lääkäreiden muodossa. Esitetään auttajaa mutta vain kovan palkan vuoksi työtä tehdään.

Anonyymi kirjoitti:

Jäi sanomatta että näin jälkikäteen pidän itsemurhaakin huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin se että tuhoat itsesi hitaasti mutta varmasti terapialla, päämäärä on sama mutta jälkimmäinen muiden toimesta.

Olen sitä mieltä siitä että kaikenlaiset terapeutit ja psykiatrit ovat työssään vain ja ainoastaan palkan, ahneuden ja vallan vuoksi. Toki osa voi kuvitella pystyvänsä auttamaan kun heidät on kerta koulutettu mutta koulutuksilla ei ole vitunkaan vertaa arvoa eikä hyötyä. Täytyy muistaa että kouluttaminenkin on bisnestä ja se hyödyttää suuresti kouluttajia.

Anonyymi kirjoitti:

Olen sitä mieltä siitä että kaikenlaiset terapeutit ja psykiatrit ovat työssään vain ja ainoastaan palkan, ahneuden ja vallan vuoksi. Toki osa voi kuvitella pystyvänsä auttamaan kun heidät on kerta koulutettu mutta koulutuksilla ei ole vitunkaan vertaa arvoa eikä hyötyä. Täytyy muistaa että kouluttaminenkin on bisnestä ja se hyödyttää suuresti kouluttajia.

Osa ammattiauttajista on sellaisia, joilla on itsellään ollut jossain kohtaan elämää ongelmia. On ihan tutkittua, että lääketieteen ja psykologian opiskelijat ovat kaikkein sairaimpia yliopisto-opiskelijoista. Siinä joukossa on varmaan niitä, jotka ovat valinneet opiskelualansa ymmärtääkseen omia ongelmiaan ja omaa sairauttaan (usein mt-ongelmia). Osa ehkä myös (väärin) ajattelee, että auttamalla muita auttaa itseään.

Ammattiauttajan tulisi olla itse terve, että voi auttaa toisia. Sos.-ja terveysalalla on paljon työuupumusta, asenne- ja mt-ongelmia työntekijöillä itsellään. Sairas ammattiauttaja ei ole paras auttaja. Kyllä ammattiauttajalla saa olla itsellään taustalla sairautta ja ongelmia, sehän tuo syvyyttä ja kykyä ymmärtää autettavai, mutta ne pitäisi olla käsitelty ja oma elämä pitäisi olla kunnossa, kun lähtee toisia auttamaan. Myöskin asenne autettavia kohtaan tulee olla kohdallaan; ihminen tulee kohdata samalta tasolta ja kunnioittaen. Jokaisella ihmisellä on loppujen lopuksi itsellään ne vastaukset omaan elämään, sitä tulisi kunnoittaa. Sos.-ja terveysalan ammattilaisia, ainakin osaa, vaivaa ehkä se pätemisen tarve ja väärä suhtautuminen ylhäältä alaspäin. Kyllä ammattiauttajiakin on monenlaisia, hyviä ja huonoja. Jos sattuu väärän asenteen omaava, jolla on tarve päteä ja väärät ja suuret luulot itsestään toisen elämän asiantuntijana, "apu" ei välttämättä sitten ole hyvä asia tai se ei ole apua sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan voi viedä päinvastaiseen suuntaan. Tämän vuoksi sos.- ja terveysalalla työskentelevien hoito- ja diagnoosivirheet ja muu osaaminen tulisi arvioida ja kerätä reksiteriin ja heidän ammattitaitonsa ja oikeus jatkaa ammatinharjoittamista tulisi arvoida säännöllisesti. Onhan kyseessä muiden ihmisten elämästä. Tätäkin tietysti voi Valviralle, Lääkäriliitolle ja muillle ammattiliitoille ehdottaa.