Viitaten HS-artikkeliin ”Leningradin porstuassa” 10.11.2019:
Saksalaiset käyttivät otsikon rautatietykkiä Sevastopolin bunkkerien ja linnoitusten tuhoamiseen kesäkuussa 1941, jonka jälkeen se tuotiin Leningradin piiritykseen elokuuksi 1941 (Taitzyn aseman lähelle, 30km kaupungista ja 26km viitatun artikkelin tähystyspaikasta).
Miksei Leningradin piiritykseen tuotua rautatietykkiä käytetty tällä rintamalla, erityisesti Oranienbaumin motin keskuksessa sijainneen Krasnaya Gorgan linnoituskompleksin ja Kronstatin laivaston tuhoamiseen, turvallisen matkan päästä ao.kohteiden venäläisiltä tykeiltä?
Lisätietona: Rautatietykin putkea ei (tietkseni) voinut kääntää sivusuunnassa. Tykin suuntausta Sevastopolissa edesauttoi Krimin niemimaan rantaviivaa myötäilevä, mutkitteleva rautatie, joten kohteisiin lienee ammuttu radan ”mutkasta” (25km:n etäisyydeltä), paikkaa päivittäin hieman vaihtaen ”päivän kohteen” mukaan, Stalinin Sevastopolin linnoitusten tykkien pystyessä ampumaan vain merelle.
Tykin suuntauksen mahdollistavaa ratakaarretta ei liennyt kovin vaikeaa rakentaa Taitzyn liepeille Leningradin esikaupungissa.
Saksalaiset käyttivät otsikon rautatietykkiä Sevastopolin bunkkerien ja linnoitusten tuhoamiseen kesäkuussa 1941, jonka jälkeen se tuotiin Leningradin piiritykseen elokuuksi 1941 (Taitzyn aseman lähelle, 30km kaupungista ja 26km viitatun artikkelin tähystyspaikasta).
Miksei Leningradin piiritykseen tuotua rautatietykkiä käytetty tällä rintamalla, erityisesti Oranienbaumin motin keskuksessa sijainneen Krasnaya Gorgan linnoituskompleksin ja Kronstatin laivaston tuhoamiseen, turvallisen matkan päästä ao.kohteiden venäläisiltä tykeiltä?
Lisätietona: Rautatietykin putkea ei (tietkseni) voinut kääntää sivusuunnassa. Tykin suuntausta Sevastopolissa edesauttoi Krimin niemimaan rantaviivaa myötäilevä, mutkitteleva rautatie, joten kohteisiin lienee ammuttu radan ”mutkasta” (25km:n etäisyydeltä), paikkaa päivittäin hieman vaihtaen ”päivän kohteen” mukaan, Stalinin Sevastopolin linnoitusten tykkien pystyessä ampumaan vain merelle.
Tykin suuntauksen mahdollistavaa ratakaarretta ei liennyt kovin vaikeaa rakentaa Taitzyn liepeille Leningradin esikaupungissa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Vuosi oli siis 1942 (ei 1941).
Tykin käytöstä määräsi Saksan ylijohto eli OKW. Kysele sieltä.
Koska putken kestoaika oli hyvin rajallinen,lienee odoteltu lopullista hyökkäystä Leningradiin. Sehän peruuntui neuvostojoukkojen vastahyökkäykseen, joka sitoi koko Mansteinin L:n valloitukseen tarkoitetun 11.A:n.
Marsalkka esikuntineen siirrettiin kiireellä pelastamaan Stalingradiin saarrettua 6. A:a.
Kyseinen supertykki vaati tuhansia miehiä ja kymmeniä junia / satoja vaunulasteja tavaraa. Lisäksi se vaati käyttöpaikalle 4 raideparisen "ammuntakaarteen" eli sitä ei todellakaan siirrelty päivittäin paikasta toiseen kuten esim. Suomessa olleita 10 tai 12 tuuman rautatietykkejä.
Aivan järjetön systeemi.
Sevastopolissa tykillä tuhottiin kaikki Stalinin linnoitukset ja bunkkerit viidessä päivässä, vauhdilla ”kohde ja päivä” (wikipedia). Kuljetukseen riitti kuvien mukaan kaksi rinnakkaista raideparia (mitä sillä muuten olisi tehnyt), mutta ammuntaan ilmeisesti vaadittiin mainitsemasi alusta, joka lienee ollut mukana Krimillä (osissa) kuten Leningradissakin, jossa tykki ilmoitettiin olevan ”täydessä toimintavalmiudessa” elokuun lopussa 1942 (wikipedia).
Supertykki lienee alun perin suunniteltukin tämmöisten ”superbunkkerien” tuhoamiseen, joihin eivät muut sen aikaiset aseet enää riittäneet. Lisäksi sen piti olla vihollisen tykkien ja pommikoneiden ulottumattomissa. Tavallisten kaupunkikohteiden tai korvessa kulkevien rintamalinjojen ampumiseen se ei soveltunut.
Sevastopolissa tykillä tuhottiin kaikki Stalinin linnoitukset ja bunkkerit viidessä päivässä, vauhdilla ”kohde ja päivä” (wikipedia). Kuljetukseen riitti kuvien mukaan kaksi rinnakkaista raideparia (mitä sillä muuten olisi tehnyt), mutta ammuntaan ilmeisesti vaadittiin mainitsemasi alusta, joka lienee ollut mukana Krimillä (osissa) kuten Leningradissakin, jossa tykki ilmoitettiin olevan ”täydessä toimintavalmiudessa” elokuun lopussa 1942 (wikipedia).
Supertykki lienee alun perin suunniteltukin tämmöisten ”superbunkkerien” tuhoamiseen, joihin eivät muut sen aikaiset aseet enää riittäneet. Lisäksi sen piti olla vihollisen tykkien ja pommikoneiden ulottumattomissa. Tavallisten kaupunkikohteiden tai korvessa kulkevien rintamalinjojen ampumiseen se ei soveltunut.
Oli suunniteltu Maginot-linjan bunkkereiden tuhoamiseen mihin niitä ei sitten tarvittukaan kun koko linnoitusketju kierrettiin. Jos Francolla olisi ollut munaa niin olisi päästänyt tykit manner-Espanjaan paukuttelemaan brittien Gibraltar maan tasalle.
Vaati kaarevan radan koska sitä ei sivusuunnassa voinut muuten suunnata kuin ajelemalla sitä rataa pitkin. 2000 miehen henkilöstö yhdelle pyssylle. Todellakin melko tolkuton vehjes.
Ihan järjetöntä tuollaiset hommat...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Dora_(tykki)
https://youtu.be/XoanUAduZ6k
... vain muutaman laukauksen takia.
"Stalinin Sevastopolin linnoitusten tykkien pystyessä ampumaan vain merelle."
Sevastopolin linnoituksen tykit kääntyivät 360° , eli niillä pystyi ampumaan myös maalle.
No miksi saksal. ”supertykkiä” ei sitten tuhottu Stalinin linnoituksien tykeillä, ennen kuin se oli asemissa? (onko joku käynyt paikan päällä tutustumassa..?)
Ei kantama riittänyt
Cui-Buinicky project was well advanced for the era. Both steel turrets were armed with two 305-mm guns each, with barrels 52 calibers long. They were able to rotate 360 degrees and fire as far away as 42 km distance.
Inon linnakkeessa oli samanlaiset tykit, kuin Sevastopolissa
https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/pitajaseurat/uusikirkko-seura-ry/uusikirkko/nahtavyyksia/inon-linnake.html
Joo; 305mm/12in tykin putket ovat kotoisin Venäjän Obhovin terästehtaalta, pääosa vuosilta 1914-16, josta niitä tilattiin lähes 200kpl tsaarin Tshushiman meritaistelussa v.1905 kokeman laivastokatastrofin seurauksena. (Jos ei NL:ssä paljon kustannuksia laskettu, niin ei Venäjän keisarikunnassakaan aikaisemmin.)
Putket menivät sekä laivojen ja merilinnakkeiden pattereihin, että rautatietykkeihin.
Suomeen jäi 9kpl putkia 2 linnakkeesta (Orö ja Ino) itsenäistymisen mukana, Viroon samoin, joista tehtiin myöhemmin Suomenlahden rannikkotykistön selkäranka (Stalinin ikäväksi). Inon linnake purettiin pian ja tykit siirrettiin Helsingin edustalle.
Saman sarjan putkia saatiin 8 lisää Tunisiasta (!) Ranskan lahjotuksena välirauhan aikana (saksalaisten "intervoiden" niistä puolet).
Monien vaiheiden ja jälleen kunnostus töiden saatossa viimeiset tykit ajettiin alas 1980-luvulla (mm. Kuivasaaren ammunnassa 1973 viimeinen kranaatti räjähti vain kilometrin päässä tykinsuusta, joten ampumatarvikkeidenkin aika oli loppu.
Muistan paukun: Helsingin Katajanokan ja Lauttasaaren uusissa asunnoissa paukkuivat silloin ikkunat; naiset huusivat, koirat ulvoivat..)
seikkaperäisemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/305_mm/52_-merikanuuna_vm._1907
Eiv ät olleet Ranskan lahja, näin Talvisodan historia:
"Nämä »Bizertan tykit» kuuluivat osana suurempaan tykkikokoelmaan, joka oli vuonna 1934 irrotettu romutukseen joutuneesta venäläisestä kenraali Wrangelin laivastoon kuuluneesta linjalaiva »General Alexejeffistä».Suomen sotilasviranomaisten tietoon tykit tulivat heinäkuussa 1939 helsinkiläisen eversti A. Silfverbergin kautta, joka edusti Suomessa pariisilaista asealan yritystä Etablissements A. Klaguinea.
Koska Suomen viranomaiset suunnittelivat rannikkotykistön vahvistamista ja koska tarjotut tykit olivat venäläisperäisyytensä vuoksi suomalaisille tuttuja, Klaguinea tarjous herätti Helsingissä välittömästi kiinnostusta. Merivoimien esikunnan aseosaston päällikön everstiluutnantti P. Enkaisen johtama asiantuntijaryhmä matkusti yhdessä Suomen Pariisissa olevan sotilasasiamiehen, everstiluutnantti L. Hiiden kanssa elokuussa Bizertaan ja totesi siellä, että tarjolla olleet 12 kpl 305 mm:n tykkejä koneistoineen ja 18 kpl 130 mm:n tykkejä olivat paksussa vaseliinissa säilyneet yllättävän hyvin. Enkaisen suosituksen perusteella merivoimien esikunta päätti ostaa Klaguinelta seitsemän 12 tuuman tykkiä. Hinnaksi oli sovittu 17,1 milj. markkaa, ja suomalaisten osalta valmiiksi allekirjoitettu kauppasopimus lähetettiin Pariisiin 14.9.1939. Kuljetusta varten varattiin S/S Hektos, joka lähetettiin Välimerelle.
Kuljetusta ei kuitenkaan päästy aloittamaan, sillä syyskuun lopulla Ranskan viranomaiset kielsivät tykkien laivauksen. Suomalaiset olivat entistä enemmän ymmällä, kun lontoolainen British Pacific Trust hieman tämän jälkeen tarjosi Suomelle samoja Bizertan tykkejä. Klaguine ei siis ollutkaan ainoa kauppias, joka oli saanut Ranskan viranomaisilta jonkinlaiset optio-oikeudet tykkeihin nähden.
Holma ja Hiisi tekivät sekä Ranskan ulkoministeriölle että meriministeriölle esityksiä tykkien vapauttamisesta. Yritykset olivat turhia, sillä ranskalaiset katsoivat tykkien voivan joutua suomalaisten käsistä Saksaan. Ranskalaisten pelkoa ei hälventänyt tieto siitä, että Saksan edustajat olivat Helsingissä luvanneet suomalaisille, että heidän puolestaan tykit saisi vapaasti tuoda Suo-meen. Kun ranskalaiset 23.10. uudistivat ilmoituksensa vientikiellosta, oli S/S Hektos jo kivää-rilastissa matkalla kohti Narvikin. Ilmeisesti pelko tykkien kaappaamisesta Saksaan oli tärkein syy ranskalaisten menettelyyn. Tykkiasia ei ennen talvisotaa tästä enää edistynyt, mutta myöhemmin sodan aikana se tuli jälleen ajankohtaiseksi."
Olihan ne ja osa meni saksalaisille.
http://www.rannikonpuolustaja.fi
Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf
Saksalaiset ”supertykit” Sevastapolessa (niitä oli useampaa lattua, myös ”Dora”) eivät onnistuneet osumissaan niin hyvin. Luftwaffen pommitustoiminta oli avainsyy venäläisen puolustuksen murenemiseen, johon uskottiin varmaan Leningradinkin rintamalla.
”Supertykkien” kankea ja resursseja kuluttava käyttö oli syy niiden aikaiseen vetämiseen pommitustehtävistä.
Onnistuihan. Dora räjäytti yhdellä kranulla NL:n Sevastopolin 30m merenpinnan alapuolella olleen ammusvaraston.
(Wikipedian "Sevastopolin taistelu" ei tue tätä, mutta) saksalaisten tietolähteiden mukaan, Molotovin linnoituksen ammusvarasto Severnayan lahden pinnan alla raportoidaan tuhotuksi (Doran 6 laukauksella), samoin kuin Molotovin, Stalinin ja Siperian linnoitukset.
Nämä kaksi rautatietykkiä ampuivat koko sodan aikana vain 48 laukausta taisteluissa, joka ei vastannut niihin käytettyjä resursseja. Schwerer Gustavissa oli kunnostettu/uusi putki sen saapuessa Leningradin edustalle.
Näiden lisäksi saksalaisilla oli Sevastopolin taistelussa 47kpl isokaliperistä tykkiä, kanuunaa ja kranaatinheitintä väliltä 9-21 tuumaa ( Luftwaffen pommikoneet), joten tulivoimaa oli varmasti niin paljon, että kuka-tuhosi-ja-mitä voi olla hieman vaikea jo määrittää.
Marsalkka Manstein joka johti Sevastopolin valtaamista piti rautatietykkejä hyödyttöminä maniten kuitenkin tuon merenpinnan alaisen ammusvaraston tuhomisen tykin aikaansaannoksena. Sevastopoli kukistui rohkealla Severnajanlahden ylimenolla, joka yllätti vihollisen täydellisesti.
Talvisodan aikana ostetut aseet kuljetettiin laivoilla suoraan Petsamoon tai (raskaampi kalusto) osa (esim. ns. Bizeratn tykit) Norjan satamiin. Näin kotiutettiin mm. Amerikasta ja muualtakin maailmalta ostetut aseet ja muutkin materiaalit. Liittoutuneiden sallimien asetoimitusten laivausehtona oli tietenkin niiden ehdoton puolustuksellisuus. Laivaliikenne maailmalta Petsamoon loppui kokonaan kun lupia Liittoutuneilta ei enää 1941 keväällä saatu. Ilman lupaa laivat olivat vaarassa tulla upotetuiksi Liittoutuneiden toimesta. Norjan satamiin jäi 1940 keväällä muistaakseni 9 aselaivaa purkamattomana, kun Saksa miehitti Norjan 3 viikko Talvisodan päättymisestä. Saksa kaappasi nuo Suomen aseet ja vasta loppukesällä 1940 se alkoi korvata suomalaisten maailmalta ostamia ja maksamia aseita sotasaalistavaralla, joita se sai valtavasti mm. Ranskasta. Ranskasta saatiin esim. tykistöä ja lentokoneita (Moranet).
Nenosen Amerikasta hankkimat tykit (200 kpl 75mm ja 32 kpl 203mm) saatiin Suomeen kokonaisuudessaan kesäkuussa 1940. Petsamon liikennettä haittasi vaikea kuljetusreitti eli 500 km soratietä Liinahamarin satamasta Rovaniemelle. Sen aikaisten kuorma-autojen ja rekkojen kantavuus ei ollut kovin häävi. Esim. Bizertan tykkeinä tunnetut isot putket, jotka lopulta saatiin lahjoituksena Ranskalta, niist osa kävi Liinahamarissa mutkan, mutta niitä ei voitu purkaa tai kuljettaa sieltä Suomeen niiden valtavan painon takia. Ne tuotiin Petsamosta E-Suomeen kätkettynä viljalastin sisään niitä kuljettaneisiin laivoihin. Osa tykeistä päätyi Norjan satamiin ja niistä Saksa kaappasi niistä osan, kaikkein raskaimpia putkia itselleen, aivan kuten Ranska pelkäsikin. Tänään on Norjassa Altan lähellä yksi Bizertan tykeillä varustettu 305mm museotykkipatteri ja Jerseyn (?) saarella Englannin kanaalissa toinen.
Saksalainen Friedrich Augustin 12” kolmoispatteri löytyy Kanaalista Ranskan rannikolta (Bologne-sur-Meristä pohjoiseen), ei Jerseyn saarelta. Kuului Atlantin valliin. (Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Dover_Strait_coastal_guns)
Mainitsemaasi Alta vuonon lähellä olevaa 12” museopatteria en löydä; lähin on 16” museotykki ”Adolf” Lofoteilla. (Finnmarkissa on kyllä ikivanha Vardøhusin linnotus, per.v.1306, jonne mm.”internoitiin” 15-20 suomalaista v.1940, ilmeisesti kenraali Walleniuksen talvisodan eksynyttä sotilasta. https://www.wikiwand.com/en/Vardøhus_Fortress)
Silloin kun näillä oli strategista merkitystä, on hieman vaikea uskoa NATO-maan ylläpitävän YHTÄ Venäjän tai Varsovan liiton standardin mukaista 12” tykkiä ja vielä strategisesti tärkeässä Pohjois-Norjassa, mutta voinhan erehtyä. (Saksalaiset pystyttivät Pohjois-Norjaan 4 kpl 16" tykkiä vuoren päälle ja sama kaliperi otettiin standardiksi USA:ssa)
Ei lueta valmiita linkkejä ja väitetään mitä sattuu!
Olihan ne Ranskan lahja Suomelle ja 4 kpl meni saksalaisille.
http://www.rannikonpuolustaja.fi
Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf
"305 mm tykit kuljetettiin Englannin Kanaalissa sijaitsevalle Guernseyn saarelle, jonne rakennettiin Mirus-niminen patteri.
130 mm tykit sijoitettiin Norjan rannikolle, niiden asemia vaihdettiin sodan
aikana useasti.
TYKKIEN KÄYTTÖ
Näin oli kahdeksan Bizertan järeistä tykeistä saatu Suomeen syksyyn 1940 mennessä."
https://en.wikipedia.org/wiki/Batterie_Mirus
Se Altan lähellä oleva rannikkotykkipatteri ei ehkä tainnut ollut Bizertan tykeillä kalustettu. Pitääpä katsella tarkemmin.
Melkoinen tykki, joka pitää käydä katsomassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Trondenes
https://www.battlefieldsww2.com/coastal-gun-battery-trondenes.html
Uusi, selvempi tietolähde kertoo ranskalaisten Bizerten tykkilahjoituksen Suomelle käsittäneen peräti 12 x 12” (ja 18 x 130mm), kaikki riisuttu Venäjän mustan meren laivaston taistelulaivasta Imperator Alexander III:sta Tunisiassa.
Tykit laivattiin seuraaviin laivoihin:
- Juliette: 4 x 305/52 O
- Karl Erik: 4 x 305/52 O
- Nina: 4 x 305/52 O 18 x 130/50 V
(Kuten Wikipediassa ja yllä), ekat kaksi laivaa (8 x 12” tykkiä) pääsivät Suomeen 1940, mutta Nina jäi saksalaisten ”haaviin” Bergenissä heidän juuri miehitettyä Norjan. Laivan 4 x 12” tykkiä vietiin Batterie Mirus’n Guenersy’n saarelle Kanaaliin, loput jäivät Norjaan.
Saaduista Bizerten tykeistä 4 käytettiin Isosaaren ja Mäkiluodon uusiin pattereihin ja 3 Hangosta sotasaaliiksi jääneiden rautatietykkien entraukseen (Talvisodassa Ristiniemessä halkesi toinen 2 x 12” patteriston putkista eikä varaputkea ollut, joten nyt viisastuneena, 1 Bizerten putki lienee jäänyt varalle). Kumpikaan rannikkopattereista ei valmistunut ennen sodan päättymistä ja rautatietykit menivät sotakorvauksina takaisin NL:n.
Valvontakomissio määräsi evakuoimaan kaikki putket v.1944 Porkkalan miehityksen takia (paitsi Örön). Mäkiluodon toinen, Inon perua oleva 2 x 12” jäi venäläisille, jonka he tuhosivat perusteellisesti ennen Porkkalan niemen takaisin luovutusta v.1956.
Tykit uskallettiin jälleen asentaa vasta v.1959 alkaen ja otettiin käyttöön 60-luvulla.
Lähestyvän talvisodan 80v. merkkipäivän kunniaksi:
Suomal. rannikkopatterien 12” tykeistä ylivoimaisesti suurimman sotasaavutuksen teki Viipurin edustalla oleva Ristiniemen linnake (alkup.Öröstä siirretty toinen 2 x 12”), jonka toinen tykki ”Kallio” suojasi Kannaksen länsipuolen talvisodan joukoja ampumalla 298 laukausta (putken turvalliseksi kestoiäksi oli arvioitu max.200 laukausta). Venäläiset lentokoneet pommittivat Ristiniemeä jatkuvasti, parhaimmillaan 600-700 pommia päivässä. Tykki oli tärkeä tuki Viipurinlahden taisteluissa, erit.Tuppuran saaren suomalaisjoukkojen suojauksessa ja viivytystaistelussa helmikuun lopulla 1940.
Ammuttuaan viimeisenkin kranaatin, suomalaiset joukot poistuivat Ristiniemestä talvisodan viimeisenä päivänä, räjäyttäen täysin loppuun kuluneet tykit ennen lähtöään.
https://www.jaegerplatoon.net/COASTAL_ARTILLERY3.htm
_________
Aikaisemmin mainitun, Ranskassa olevan, saksal.Friedrich Augustin linnakkeen 3 x 12” patteriston tykkien alkuperä on täysin eri; ne ovat saksalaiset ”internoineet” Tsekoslovakiasta Skodan tehtaalta. https://www.battlefieldsww2.com/coastal-gun-battery-friedrich-august.html
Meni vähän otsikon vierestä, mutta tulipahan tehtyä. Kiitos vastaajille.
Isot työmaat turhan takia...
https://en.wikipedia.org/wiki/German_fortification_of_Guernsey