Schwerer Gustav

Sevastopolissa tykillä tuhottiin kaikki Stalinin linnoitukset ja bunkkerit viidessä päivässä, vauhdilla ”kohde ja päivä” (wikipedia). Kuljetukseen riitti kuvien mukaan kaksi rinnakkaista raideparia (mitä sillä muuten olisi tehnyt), mutta ammuntaan ilmeisesti vaadittiin mainitsemasi alusta, joka lienee ollut mukana Krimillä (osissa) kuten Leningradissakin, jossa tykki ilmoitettiin olevan ”täydessä toimintavalmiudessa” elokuun lopussa 1942 (wikipedia).

Supertykki lienee alun perin suunniteltukin tämmöisten ”superbunkkerien” tuhoamiseen, joihin eivät muut sen aikaiset aseet enää riittäneet. Lisäksi sen piti olla vihollisen tykkien ja pommikoneiden ulottumattomissa. Tavallisten kaupunkikohteiden tai korvessa kulkevien rintamalinjojen ampumiseen se ei soveltunut.

Sevastopolissa tykillä tuhottiin kaikki Stalinin linnoitukset ja bunkkerit viidessä päivässä, vauhdilla ”kohde ja päivä” (wikipedia). Kuljetukseen riitti kuvien mukaan kaksi rinnakkaista raideparia (mitä sillä muuten olisi tehnyt), mutta ammuntaan ilmeisesti vaadittiin mainitsemasi alusta, joka lienee ollut mukana Krimillä (osissa) kuten Leningradissakin, jossa tykki ilmoitettiin olevan ”täydessä toimintavalmiudessa” elokuun lopussa 1942 (wikipedia).

Supertykki lienee alun perin suunniteltukin tämmöisten ”superbunkkerien” tuhoamiseen, joihin eivät muut sen aikaiset aseet enää riittäneet. Lisäksi sen piti olla vihollisen tykkien ja pommikoneiden ulottumattomissa. Tavallisten kaupunkikohteiden tai korvessa kulkevien rintamalinjojen ampumiseen se ei soveltunut.

Anonyymi kirjoitti:

Sevastopolissa tykillä tuhottiin kaikki Stalinin linnoitukset ja bunkkerit viidessä päivässä, vauhdilla ”kohde ja päivä” (wikipedia). Kuljetukseen riitti kuvien mukaan kaksi rinnakkaista raideparia (mitä sillä muuten olisi tehnyt), mutta ammuntaan ilmeisesti vaadittiin mainitsemasi alusta, joka lienee ollut mukana Krimillä (osissa) kuten Leningradissakin, jossa tykki ilmoitettiin olevan ”täydessä toimintavalmiudessa” elokuun lopussa 1942 (wikipedia).

Supertykki lienee alun perin suunniteltukin tämmöisten ”superbunkkerien” tuhoamiseen, joihin eivät muut sen aikaiset aseet enää riittäneet. Lisäksi sen piti olla vihollisen tykkien ja pommikoneiden ulottumattomissa. Tavallisten kaupunkikohteiden tai korvessa kulkevien rintamalinjojen ampumiseen se ei soveltunut.

Lue lisää

Oli suunniteltu Maginot-linjan bunkkereiden tuhoamiseen mihin niitä ei sitten tarvittukaan kun koko linnoitusketju kierrettiin. Jos Francolla olisi ollut munaa niin olisi päästänyt tykit manner-Espanjaan paukuttelemaan brittien Gibraltar maan tasalle.

Vaati kaarevan radan koska sitä ei sivusuunnassa voinut muuten suunnata kuin ajelemalla sitä rataa pitkin. 2000 miehen henkilöstö yhdelle pyssylle. Todellakin melko tolkuton vehjes.

No miksi saksal. ”supertykkiä” ei sitten tuhottu Stalinin linnoituksien tykeillä, ennen kuin se oli asemissa? (onko joku käynyt paikan päällä tutustumassa..?)

Anonyymi kirjoitti:

No miksi saksal. ”supertykkiä” ei sitten tuhottu Stalinin linnoituksien tykeillä, ennen kuin se oli asemissa? (onko joku käynyt paikan päällä tutustumassa..?)

Ei kantama riittänyt

Cui-Buinicky project was well advanced for the era. Both steel turrets were armed with two 305-mm guns each, with barrels 52 calibers long. They were able to rotate 360 degrees and fire as far away as 42 km distance.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kantama riittänyt

Cui-Buinicky project was well advanced for the era. Both steel turrets were armed with two 305-mm guns each, with barrels 52 calibers long. They were able to rotate 360 degrees and fire as far away as 42 km distance.

Lue lisää

Inon linnakkeessa oli samanlaiset tykit, kuin Sevastopolissa

https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/pitajaseurat/uusikirkko-seura-ry/uusikirkko/nahtavyyksia/inon-linnake.html

Anonyymi kirjoitti:

Inon linnakkeessa oli samanlaiset tykit, kuin Sevastopolissa

https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/jasenyhteisot/pitajaseurat/uusikirkko-seura-ry/uusikirkko/nahtavyyksia/inon-linnake.html

Lue lisää

Joo; 305mm/12in tykin putket ovat kotoisin Venäjän Obhovin terästehtaalta, pääosa vuosilta 1914-16, josta niitä tilattiin lähes 200kpl tsaarin Tshushiman meritaistelussa v.1905 kokeman laivastokatastrofin seurauksena. (Jos ei NL:ssä paljon kustannuksia laskettu, niin ei Venäjän keisarikunnassakaan aikaisemmin.)
Putket menivät sekä laivojen ja merilinnakkeiden pattereihin, että rautatietykkeihin.

Suomeen jäi 9kpl putkia 2 linnakkeesta (Orö ja Ino) itsenäistymisen mukana, Viroon samoin, joista tehtiin myöhemmin Suomenlahden rannikkotykistön selkäranka (Stalinin ikäväksi). Inon linnake purettiin pian ja tykit siirrettiin Helsingin edustalle.

Saman sarjan putkia saatiin 8 lisää Tunisiasta (!) Ranskan lahjotuksena välirauhan aikana (saksalaisten "intervoiden" niistä puolet).

Monien vaiheiden ja jälleen kunnostus töiden saatossa viimeiset tykit ajettiin alas 1980-luvulla (mm. Kuivasaaren ammunnassa 1973 viimeinen kranaatti räjähti vain kilometrin päässä tykinsuusta, joten ampumatarvikkeidenkin aika oli loppu.
Muistan paukun: Helsingin Katajanokan ja Lauttasaaren uusissa asunnoissa paukkuivat silloin ikkunat; naiset huusivat, koirat ulvoivat..)

seikkaperäisemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/305_mm/52_-merikanuuna_vm._1907

Anonyymi kirjoitti:

Joo; 305mm/12in tykin putket ovat kotoisin Venäjän Obhovin terästehtaalta, pääosa vuosilta 1914-16, josta niitä tilattiin lähes 200kpl tsaarin Tshushiman meritaistelussa v.1905 kokeman laivastokatastrofin seurauksena. (Jos ei NL:ssä paljon kustannuksia laskettu, niin ei Venäjän keisarikunnassakaan aikaisemmin.)
Putket menivät sekä laivojen ja merilinnakkeiden pattereihin, että rautatietykkeihin.

Suomeen jäi 9kpl putkia 2 linnakkeesta (Orö ja Ino) itsenäistymisen mukana, Viroon samoin, joista tehtiin myöhemmin Suomenlahden rannikkotykistön selkäranka (Stalinin ikäväksi). Inon linnake purettiin pian ja tykit siirrettiin Helsingin edustalle.

Saman sarjan putkia saatiin 8 lisää Tunisiasta (!) Ranskan lahjotuksena välirauhan aikana (saksalaisten "intervoiden" niistä puolet).

Monien vaiheiden ja jälleen kunnostus töiden saatossa viimeiset tykit ajettiin alas 1980-luvulla (mm. Kuivasaaren ammunnassa 1973 viimeinen kranaatti räjähti vain kilometrin päässä tykinsuusta, joten ampumatarvikkeidenkin aika oli loppu.
Muistan paukun: Helsingin Katajanokan ja Lauttasaaren uusissa asunnoissa paukkuivat silloin ikkunat; naiset huusivat, koirat ulvoivat..)

seikkaperäisemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/305_mm/52_-merikanuuna_vm._1907

Lue lisää

Eiv ät olleet Ranskan lahja, näin Talvisodan historia:

"Nämä »Bizertan tykit» kuuluivat osana suurempaan tykkikokoelmaan, joka oli vuonna 1934 irrotettu romutukseen joutuneesta venäläisestä kenraali Wrangelin laivastoon kuuluneesta linjalaiva »General Alexejeffistä».Suomen sotilasviranomaisten tietoon tykit tulivat heinäkuussa 1939 helsinkiläisen eversti A. Silfverbergin kautta, joka edusti Suomessa pariisilaista asealan yritystä Etablissements A. Klaguinea.
Koska Suomen viranomaiset suunnittelivat rannikkotykistön vahvistamista ja koska tarjotut tykit olivat venäläisperäisyytensä vuoksi suomalaisille tuttuja, Klaguinea tarjous herätti Helsingissä välittömästi kiinnostusta. Merivoimien esikunnan aseosaston päällikön everstiluutnantti P. Enkaisen johtama asiantuntijaryhmä matkusti yhdessä Suomen Pariisissa olevan sotilasasiamiehen, everstiluutnantti L. Hiiden kanssa elokuussa Bizertaan ja totesi siellä, että tarjolla olleet 12 kpl 305 mm:n tykkejä koneistoineen ja 18 kpl 130 mm:n tykkejä olivat paksussa vaseliinissa säilyneet yllättävän hyvin. Enkaisen suosituksen perusteella merivoimien esikunta päätti ostaa Klaguinelta seitsemän 12 tuuman tykkiä. Hinnaksi oli sovittu 17,1 milj. markkaa, ja suomalaisten osalta valmiiksi allekirjoitettu kauppasopimus lähetettiin Pariisiin 14.9.1939. Kuljetusta varten varattiin S/S Hektos, joka lähetettiin Välimerelle.
Kuljetusta ei kuitenkaan päästy aloittamaan, sillä syyskuun lopulla Ranskan viranomaiset kielsivät tykkien laivauksen. Suomalaiset olivat entistä enemmän ymmällä, kun lontoolainen British Pacific Trust hieman tämän jälkeen tarjosi Suomelle samoja Bizertan tykkejä. Klaguine ei siis ollutkaan ainoa kauppias, joka oli saanut Ranskan viranomaisilta jonkinlaiset optio-oikeudet tykkeihin nähden.
Holma ja Hiisi tekivät sekä Ranskan ulkoministeriölle että meriministeriölle esityksiä tykkien vapauttamisesta. Yritykset olivat turhia, sillä ranskalaiset katsoivat tykkien voivan joutua suomalaisten käsistä Saksaan. Ranskalaisten pelkoa ei hälventänyt tieto siitä, että Saksan edustajat olivat Helsingissä luvanneet suomalaisille, että heidän puolestaan tykit saisi vapaasti tuoda Suo-meen. Kun ranskalaiset 23.10. uudistivat ilmoituksensa vientikiellosta, oli S/S Hektos jo kivää-rilastissa matkalla kohti Narvikin. Ilmeisesti pelko tykkien kaappaamisesta Saksaan oli tärkein syy ranskalaisten menettelyyn. Tykkiasia ei ennen talvisotaa tästä enää edistynyt, mutta myöhemmin sodan aikana se tuli jälleen ajankohtaiseksi."

Anonyymi kirjoitti:

Eiv ät olleet Ranskan lahja, näin Talvisodan historia:

"Nämä »Bizertan tykit» kuuluivat osana suurempaan tykkikokoelmaan, joka oli vuonna 1934 irrotettu romutukseen joutuneesta venäläisestä kenraali Wrangelin laivastoon kuuluneesta linjalaiva »General Alexejeffistä».Suomen sotilasviranomaisten tietoon tykit tulivat heinäkuussa 1939 helsinkiläisen eversti A. Silfverbergin kautta, joka edusti Suomessa pariisilaista asealan yritystä Etablissements A. Klaguinea.
Koska Suomen viranomaiset suunnittelivat rannikkotykistön vahvistamista ja koska tarjotut tykit olivat venäläisperäisyytensä vuoksi suomalaisille tuttuja, Klaguinea tarjous herätti Helsingissä välittömästi kiinnostusta. Merivoimien esikunnan aseosaston päällikön everstiluutnantti P. Enkaisen johtama asiantuntijaryhmä matkusti yhdessä Suomen Pariisissa olevan sotilasasiamiehen, everstiluutnantti L. Hiiden kanssa elokuussa Bizertaan ja totesi siellä, että tarjolla olleet 12 kpl 305 mm:n tykkejä koneistoineen ja 18 kpl 130 mm:n tykkejä olivat paksussa vaseliinissa säilyneet yllättävän hyvin. Enkaisen suosituksen perusteella merivoimien esikunta päätti ostaa Klaguinelta seitsemän 12 tuuman tykkiä. Hinnaksi oli sovittu 17,1 milj. markkaa, ja suomalaisten osalta valmiiksi allekirjoitettu kauppasopimus lähetettiin Pariisiin 14.9.1939. Kuljetusta varten varattiin S/S Hektos, joka lähetettiin Välimerelle.
Kuljetusta ei kuitenkaan päästy aloittamaan, sillä syyskuun lopulla Ranskan viranomaiset kielsivät tykkien laivauksen. Suomalaiset olivat entistä enemmän ymmällä, kun lontoolainen British Pacific Trust hieman tämän jälkeen tarjosi Suomelle samoja Bizertan tykkejä. Klaguine ei siis ollutkaan ainoa kauppias, joka oli saanut Ranskan viranomaisilta jonkinlaiset optio-oikeudet tykkeihin nähden.
Holma ja Hiisi tekivät sekä Ranskan ulkoministeriölle että meriministeriölle esityksiä tykkien vapauttamisesta. Yritykset olivat turhia, sillä ranskalaiset katsoivat tykkien voivan joutua suomalaisten käsistä Saksaan. Ranskalaisten pelkoa ei hälventänyt tieto siitä, että Saksan edustajat olivat Helsingissä luvanneet suomalaisille, että heidän puolestaan tykit saisi vapaasti tuoda Suo-meen. Kun ranskalaiset 23.10. uudistivat ilmoituksensa vientikiellosta, oli S/S Hektos jo kivää-rilastissa matkalla kohti Narvikin. Ilmeisesti pelko tykkien kaappaamisesta Saksaan oli tärkein syy ranskalaisten menettelyyn. Tykkiasia ei ennen talvisotaa tästä enää edistynyt, mutta myöhemmin sodan aikana se tuli jälleen ajankohtaiseksi."

Lue lisää

Olihan ne ja osa meni saksalaisille.

http://www.rannikonpuolustaja.fi

Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf

Onnistuihan. Dora räjäytti yhdellä kranulla NL:n Sevastopolin 30m merenpinnan alapuolella olleen ammusvaraston.

Anonyymi kirjoitti:

Onnistuihan. Dora räjäytti yhdellä kranulla NL:n Sevastopolin 30m merenpinnan alapuolella olleen ammusvaraston.

(Wikipedian "Sevastopolin taistelu" ei tue tätä, mutta) saksalaisten tietolähteiden mukaan, Molotovin linnoituksen ammusvarasto Severnayan lahden pinnan alla raportoidaan tuhotuksi (Doran 6 laukauksella), samoin kuin Molotovin, Stalinin ja Siperian linnoitukset.
Nämä kaksi rautatietykkiä ampuivat koko sodan aikana vain 48 laukausta taisteluissa, joka ei vastannut niihin käytettyjä resursseja. Schwerer Gustavissa oli kunnostettu/uusi putki sen saapuessa Leningradin edustalle.

Näiden lisäksi saksalaisilla oli Sevastopolin taistelussa 47kpl isokaliperistä tykkiä, kanuunaa ja kranaatinheitintä väliltä 9-21 tuumaa ( Luftwaffen pommikoneet), joten tulivoimaa oli varmasti niin paljon, että kuka-tuhosi-ja-mitä voi olla hieman vaikea jo määrittää.

Anonyymi kirjoitti:

(Wikipedian "Sevastopolin taistelu" ei tue tätä, mutta) saksalaisten tietolähteiden mukaan, Molotovin linnoituksen ammusvarasto Severnayan lahden pinnan alla raportoidaan tuhotuksi (Doran 6 laukauksella), samoin kuin Molotovin, Stalinin ja Siperian linnoitukset.
Nämä kaksi rautatietykkiä ampuivat koko sodan aikana vain 48 laukausta taisteluissa, joka ei vastannut niihin käytettyjä resursseja. Schwerer Gustavissa oli kunnostettu/uusi putki sen saapuessa Leningradin edustalle.

Näiden lisäksi saksalaisilla oli Sevastopolin taistelussa 47kpl isokaliperistä tykkiä, kanuunaa ja kranaatinheitintä väliltä 9-21 tuumaa ( Luftwaffen pommikoneet), joten tulivoimaa oli varmasti niin paljon, että kuka-tuhosi-ja-mitä voi olla hieman vaikea jo määrittää.

Lue lisää

Marsalkka Manstein joka johti Sevastopolin valtaamista piti rautatietykkejä hyödyttöminä maniten kuitenkin tuon merenpinnan alaisen ammusvaraston tuhomisen tykin aikaansaannoksena. Sevastopoli kukistui rohkealla Severnajanlahden ylimenolla, joka yllätti vihollisen täydellisesti.

Saksalainen Friedrich Augustin 12” kolmoispatteri löytyy Kanaalista Ranskan rannikolta (Bologne-sur-Meristä pohjoiseen), ei Jerseyn saarelta. Kuului Atlantin valliin. (Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Dover_Strait_coastal_guns)

Mainitsemaasi Alta vuonon lähellä olevaa 12” museopatteria en löydä; lähin on 16” museotykki ”Adolf” Lofoteilla. (Finnmarkissa on kyllä ikivanha Vardøhusin linnotus, per.v.1306, jonne mm.”internoitiin” 15-20 suomalaista v.1940, ilmeisesti kenraali Walleniuksen talvisodan eksynyttä sotilasta. https://www.wikiwand.com/en/Vardøhus_Fortress)

Silloin kun näillä oli strategista merkitystä, on hieman vaikea uskoa NATO-maan ylläpitävän YHTÄ Venäjän tai Varsovan liiton standardin mukaista 12” tykkiä ja vielä strategisesti tärkeässä Pohjois-Norjassa, mutta voinhan erehtyä. (Saksalaiset pystyttivät Pohjois-Norjaan 4 kpl 16" tykkiä vuoren päälle ja sama kaliperi otettiin standardiksi USA:ssa)

Anonyymi kirjoitti:

Saksalainen Friedrich Augustin 12” kolmoispatteri löytyy Kanaalista Ranskan rannikolta (Bologne-sur-Meristä pohjoiseen), ei Jerseyn saarelta. Kuului Atlantin valliin. (Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Dover_Strait_coastal_guns)

Mainitsemaasi Alta vuonon lähellä olevaa 12” museopatteria en löydä; lähin on 16” museotykki ”Adolf” Lofoteilla. (Finnmarkissa on kyllä ikivanha Vardøhusin linnotus, per.v.1306, jonne mm.”internoitiin” 15-20 suomalaista v.1940, ilmeisesti kenraali Walleniuksen talvisodan eksynyttä sotilasta. https://www.wikiwand.com/en/Vardøhus_Fortress)

Silloin kun näillä oli strategista merkitystä, on hieman vaikea uskoa NATO-maan ylläpitävän YHTÄ Venäjän tai Varsovan liiton standardin mukaista 12” tykkiä ja vielä strategisesti tärkeässä Pohjois-Norjassa, mutta voinhan erehtyä. (Saksalaiset pystyttivät Pohjois-Norjaan 4 kpl 16" tykkiä vuoren päälle ja sama kaliperi otettiin standardiksi USA:ssa)

Lue lisää

Ei lueta valmiita linkkejä ja väitetään mitä sattuu!

Olihan ne Ranskan lahja Suomelle ja 4 kpl meni saksalaisille.

http://www.rannikonpuolustaja.fi

Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf


"305 mm tykit kuljetettiin Englannin Kanaalissa sijaitsevalle Guernseyn saarelle, jonne rakennettiin Mirus-niminen patteri.

130 mm tykit sijoitettiin Norjan rannikolle, niiden asemia vaihdettiin sodan
aikana useasti.

TYKKIEN KÄYTTÖ

Näin oli kahdeksan Bizertan järeistä tykeistä saatu Suomeen syksyyn 1940 mennessä."

https://en.wikipedia.org/wiki/Batterie_Mirus

Se Altan lähellä oleva rannikkotykkipatteri ei ehkä tainnut ollut Bizertan tykeillä kalustettu. Pitääpä katsella tarkemmin.

Melkoinen tykki, joka pitää käydä katsomassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Trondenes

https://www.battlefieldsww2.com/coastal-gun-battery-trondenes.html

Anonyymi kirjoitti:

Ei lueta valmiita linkkejä ja väitetään mitä sattuu!

Olihan ne Ranskan lahja Suomelle ja 4 kpl meni saksalaisille.

http://www.rannikonpuolustaja.fi

Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf


"305 mm tykit kuljetettiin Englannin Kanaalissa sijaitsevalle Guernseyn saarelle, jonne rakennettiin Mirus-niminen patteri.

130 mm tykit sijoitettiin Norjan rannikolle, niiden asemia vaihdettiin sodan
aikana useasti.

TYKKIEN KÄYTTÖ

Näin oli kahdeksan Bizertan järeistä tykeistä saatu Suomeen syksyyn 1940 mennessä."

https://en.wikipedia.org/wiki/Batterie_Mirus

Se Altan lähellä oleva rannikkotykkipatteri ei ehkä tainnut ollut Bizertan tykeillä kalustettu. Pitääpä katsella tarkemmin.

Lue lisää

Uusi, selvempi tietolähde kertoo ranskalaisten Bizerten tykkilahjoituksen Suomelle käsittäneen peräti 12 x 12” (ja 18 x 130mm), kaikki riisuttu Venäjän mustan meren laivaston taistelulaivasta Imperator Alexander III:sta Tunisiassa.
Tykit laivattiin seuraaviin laivoihin:

- Juliette: 4 x 305/52 O
- Karl Erik: 4 x 305/52 O
- Nina: 4 x 305/52 O 18 x 130/50 V

(Kuten Wikipediassa ja yllä), ekat kaksi laivaa (8 x 12” tykkiä) pääsivät Suomeen 1940, mutta Nina jäi saksalaisten ”haaviin” Bergenissä heidän juuri miehitettyä Norjan. Laivan 4 x 12” tykkiä vietiin Batterie Mirus’n Guenersy’n saarelle Kanaaliin, loput jäivät Norjaan.

Saaduista Bizerten tykeistä 4 käytettiin Isosaaren ja Mäkiluodon uusiin pattereihin ja 3 Hangosta sotasaaliiksi jääneiden rautatietykkien entraukseen (Talvisodassa Ristiniemessä halkesi toinen 2 x 12” patteriston putkista eikä varaputkea ollut, joten nyt viisastuneena, 1 Bizerten putki lienee jäänyt varalle). Kumpikaan rannikkopattereista ei valmistunut ennen sodan päättymistä ja rautatietykit menivät sotakorvauksina takaisin NL:n.

Valvontakomissio määräsi evakuoimaan kaikki putket v.1944 Porkkalan miehityksen takia (paitsi Örön). Mäkiluodon toinen, Inon perua oleva 2 x 12” jäi venäläisille, jonka he tuhosivat perusteellisesti ennen Porkkalan niemen takaisin luovutusta v.1956.
Tykit uskallettiin jälleen asentaa vasta v.1959 alkaen ja otettiin käyttöön 60-luvulla.

Lähestyvän talvisodan 80v. merkkipäivän kunniaksi:
Suomal. rannikkopatterien 12” tykeistä ylivoimaisesti suurimman sotasaavutuksen teki Viipurin edustalla oleva Ristiniemen linnake (alkup.Öröstä siirretty toinen 2 x 12”), jonka toinen tykki ”Kallio” suojasi Kannaksen länsipuolen talvisodan joukoja ampumalla 298 laukausta (putken turvalliseksi kestoiäksi oli arvioitu max.200 laukausta). Venäläiset lentokoneet pommittivat Ristiniemeä jatkuvasti, parhaimmillaan 600-700 pommia päivässä. Tykki oli tärkeä tuki Viipurinlahden taisteluissa, erit.Tuppuran saaren suomalaisjoukkojen suojauksessa ja viivytystaistelussa helmikuun lopulla 1940.
Ammuttuaan viimeisenkin kranaatin, suomalaiset joukot poistuivat Ristiniemestä talvisodan viimeisenä päivänä, räjäyttäen täysin loppuun kuluneet tykit ennen lähtöään.

https://www.jaegerplatoon.net/COASTAL_ARTILLERY3.htm
_________

Aikaisemmin mainitun, Ranskassa olevan, saksal.Friedrich Augustin linnakkeen 3 x 12” patteriston tykkien alkuperä on täysin eri; ne ovat saksalaiset ”internoineet” Tsekoslovakiasta Skodan tehtaalta. https://www.battlefieldsww2.com/coastal-gun-battery-friedrich-august.html

Meni vähän otsikon vierestä, mutta tulipahan tehtyä. Kiitos vastaajille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lueta valmiita linkkejä ja väitetään mitä sattuu!

Olihan ne Ranskan lahja Suomelle ja 4 kpl meni saksalaisille.

http://www.rannikonpuolustaja.fi

Suora linkki, artikkelii s. 64 alkaen.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2005_2.pdf


"305 mm tykit kuljetettiin Englannin Kanaalissa sijaitsevalle Guernseyn saarelle, jonne rakennettiin Mirus-niminen patteri.

130 mm tykit sijoitettiin Norjan rannikolle, niiden asemia vaihdettiin sodan
aikana useasti.

TYKKIEN KÄYTTÖ

Näin oli kahdeksan Bizertan järeistä tykeistä saatu Suomeen syksyyn 1940 mennessä."

https://en.wikipedia.org/wiki/Batterie_Mirus

Se Altan lähellä oleva rannikkotykkipatteri ei ehkä tainnut ollut Bizertan tykeillä kalustettu. Pitääpä katsella tarkemmin.

Lue lisää

Isot työmaat turhan takia...

https://en.wikipedia.org/wiki/German_fortification_of_Guernsey