Unohdetaanko koko juttu? Tiedän että pilasin kaiken silloin, kun etenin liian nopeasti. Minulla oli vain niin voimakas tunne, että sinäkin olisit halunnut tutustua ja ehkä jopa enemmänkin...
Monta kertaa yritin saada jonkinlaista edistystä aikaan, mutta ei. Luulen, että jos tosissasi olisit halunnut niin olisit tullut vastaan. En vain tiedä missä mennään enää. Paljon sinulle täällä kirjoittelin, kaikista tunteista ja siitä miten tärkeä olet minulle. Kerran taisit jopa vastatakin, mutta sitä en tule koskaan oikeasti tietämään...
Eniten toivoin, että olisimme voinneet antaa edes mahdollisuuden. Jotain sisälläsi tunsit, kun niin voimakkaasti aina reagoit. Haluaisin vain tietää. En tuomitse sinua tästä asiasta, kun en itsekkään mitään aikaan saanut. Elin hetken unelmaani ja sitten tuli kylmä todellisuus vastaan. Pahinta on ettemme koskaan luultavasti tule tietämään, mitä meistä olisi voinut tulla.
Se että menen lukkoon ei auta asiaa yhtään. Tiesin jo silloin että miljöö, jossa aina tapaamme ei toimi. Siksi pyysin numeroasi, jotta olisimme voinneet edes tietää toistemme ajatuksista...
Tulemme vielä varmaan usein näkemään, mutta edistystä ei todennäköisesti enää tule. Kiitän sinua niin monesta asiasta, et tiedäkkään kuinka paljon minulle merkitset...
Eniten toivoin, että olisit ottanut yhteyttä. Itse olisin niin monta kertaa jo tehnyt, mutta tiedät etten tiedä edes sinun nimeäsi. Ei ole keinoja enää.
Puhun tietenkin vain omasta puolestani. Mitä mieltä sinä olet? Ehkä tästä voisikin tulla jotain? Jos tosissasi minut haluat, niin minut myös saat. Tiedän että voi olla asioita, jotka sinua mietityttää tai huolettaa. Mutta ne ei minua haittaa. Olen tosissani rakastunut sinuun ja tiedän että ymmärrän. Mikään salaamaton tieto tai yllätys ei saisi minua sinua hylkäämään. Ainoastaan sinä voit selvällä viestillä sen tehdä. Jos et minua halua, niin saisinko edes sen tietää? Minä pyydän, kerrothan minulle tuntemuksistasi. Jos kyseessä on pahin mahdollinen, niin tiedän ainakin että ei tarvitsisi enää murehtia. Surullinen toki olisin, mutta parempi sekin kuin ikuinen epävarmuus.
Sä olet vain niin uniikki. Täydellinen mielestäni. En tule varmaan koskaan enää ketään kaltaistasi tässä elämässä kohtaamaan...
Jos vain uskaltaisit kysyä, niin kertoisin sinulle aivan kaiken mitä ikinä haluatkaan tietää...
Että sellaista tämä on ollut...
Monta kertaa yritin saada jonkinlaista edistystä aikaan, mutta ei. Luulen, että jos tosissasi olisit halunnut niin olisit tullut vastaan. En vain tiedä missä mennään enää. Paljon sinulle täällä kirjoittelin, kaikista tunteista ja siitä miten tärkeä olet minulle. Kerran taisit jopa vastatakin, mutta sitä en tule koskaan oikeasti tietämään...
Eniten toivoin, että olisimme voinneet antaa edes mahdollisuuden. Jotain sisälläsi tunsit, kun niin voimakkaasti aina reagoit. Haluaisin vain tietää. En tuomitse sinua tästä asiasta, kun en itsekkään mitään aikaan saanut. Elin hetken unelmaani ja sitten tuli kylmä todellisuus vastaan. Pahinta on ettemme koskaan luultavasti tule tietämään, mitä meistä olisi voinut tulla.
Se että menen lukkoon ei auta asiaa yhtään. Tiesin jo silloin että miljöö, jossa aina tapaamme ei toimi. Siksi pyysin numeroasi, jotta olisimme voinneet edes tietää toistemme ajatuksista...
Tulemme vielä varmaan usein näkemään, mutta edistystä ei todennäköisesti enää tule. Kiitän sinua niin monesta asiasta, et tiedäkkään kuinka paljon minulle merkitset...
Eniten toivoin, että olisit ottanut yhteyttä. Itse olisin niin monta kertaa jo tehnyt, mutta tiedät etten tiedä edes sinun nimeäsi. Ei ole keinoja enää.
Puhun tietenkin vain omasta puolestani. Mitä mieltä sinä olet? Ehkä tästä voisikin tulla jotain? Jos tosissasi minut haluat, niin minut myös saat. Tiedän että voi olla asioita, jotka sinua mietityttää tai huolettaa. Mutta ne ei minua haittaa. Olen tosissani rakastunut sinuun ja tiedän että ymmärrän. Mikään salaamaton tieto tai yllätys ei saisi minua sinua hylkäämään. Ainoastaan sinä voit selvällä viestillä sen tehdä. Jos et minua halua, niin saisinko edes sen tietää? Minä pyydän, kerrothan minulle tuntemuksistasi. Jos kyseessä on pahin mahdollinen, niin tiedän ainakin että ei tarvitsisi enää murehtia. Surullinen toki olisin, mutta parempi sekin kuin ikuinen epävarmuus.
Sä olet vain niin uniikki. Täydellinen mielestäni. En tule varmaan koskaan enää ketään kaltaistasi tässä elämässä kohtaamaan...
Jos vain uskaltaisit kysyä, niin kertoisin sinulle aivan kaiken mitä ikinä haluatkaan tietää...
Että sellaista tämä on ollut...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Haluaisin kysyä, että mitäolet kirjoittanut ja että miksi et ole myöhemmin korjannut asiaa, jos oot muuttanutmieltä. Ei ole pahoja fiiliksiä sinusta, mutta harmittaa jos on minusta kiinni kun en uskaltanut tehdä aloitetta. Ja onkohan liian myöhäistä. Onko sun ensimmäinen kirjain mikä ja oletkoha se henkilö kenen ajattelen olevan
Kirjoita tonne ylhäällä olevaan hakuun "Onnettar" niin löytyy kymmenkunta postausta. Oli niitä muillakin nimillä...
En tarkkaan tiedä miksi, mutta tuntuu että säikäytin hänet jotenkin. Pyysin heti ensimmäisellä kerralla jo numeroa, vaikka ei sitä ennen oltu kahdenkesken edes juteltu. Ehkä siitä heräsi jonkinlainen epäillys motiivejani kohtaan...
Kyllä vikaa taitaa olla molemmissa. En ehkä ole tarpeeksi vakuuttava ja luotettavan oloinen. Jännitän aina niin paljon, että ehkä vaikutan jopa oudolta? Jos hän olisi tehnyt selvän aloitteen, niin asiat olisi varmasti toisin. Mutta en voi vaatia häneltä mitään, jota en itseltäni voisi vaatia.
T on kirjain jolla nimeni alkaa ja onko liian myöhäistä? Ehkä vasta sitten kun noutaja tulee :/
Pystytkö laittaa jollaki muulla tavalla viestiä minulle. Nii tiedän. Sä tiedät millaimen mä oon jotrn ei tarvi hävetä. Ja jos erehdyt nii ei haittaa
Jos voisin niin olisin jo laittanut. Tätä palstaa parempaa väylää en ole löytänyt. Eniten haluaisin mieluiten kasvotusten käydä tämä asia läpi, mutta kun pitäisin sopia joku tapaaminen tai jotain. Hän on vain rajoitetussa asemassa (töissä) kun aina tapaamme ja siellä en rupea yleisön edessä mitään treffikutsuja esittämään...
Sano himjaa nii ei kuule. Ja sano vaikka kävelessä kun muutei kuule
Siellä yleensä istuu kymmenkunta muuta. Siinä kun kurkottaisin kuiskimaan niin saattaisi olla että hän lähtisi karkuun...
No sano merkki yhtäkkiä vaikka mitäköhä tänään tekis. Sitte tajuais
Hmm... Potenttiaalinen ehdotus. Kiitos
Teksti jotenkin tutulta kuulostavaa? Tuskin minulle? Mutta jos olisi, sanoisin vain, että pahoillani olen kaikesta. Kokemukseni ovat tehneet minusta, erittäin varovaisen ja kyynisen. Vaikka tunteita olisi paljon, en helposti alkaisi suhteeseen koska minun on vaikea luottaa miehiin. Tulkitsen helposti poikkeavaa käytöstä vakavammaksi, kuin se välttämättä onkaan. Vaikea uskoa, että kykyni luottaa enää helposti palautuu.
Mikä eka kirjain. Ja nii saattaa olla
Sitä ei koskaan tiedä, vaikka olisitkin hän. Pahoillasi sinun ei tarvitse olla, kaikella on syy ja seuraus. Tunnen itseni tosi hyvin ja osaan antaa kyllä aikaa ja ymmärrystä. Jos vain antaisit minulle mahdollisuuden, niin tiedän että et tulisi sitä katumaan... Ja tottakai tutustuttaisiin ihan rauhassa. Käytäs vaikka kahvilla tai jossakin...
Jos tämä olisi minulle niin valitettavasti en pysty tuollaiseen nyt, enkä tiedä pystynkö koskaan. Liian iso määrä ihmisiä ja ovat pilanneet kaiken. Kaikesta selviämiseen tulee kestämään.
Jos olisit hän niin haluan vain että tiedät, minä jakaisin taakkasi. Yksin sinun ei tarvitse selvitä... Älä kiellä itseltäsi mahdollisuutta. :)
Onko sinulla lippis. Ja voitas rauhassa tutustua ja olisin innokas siihe. Ja annansulle mahiksen jos sä annat mulle. Jos omistat mustan nikelippiksen nii tiiät oot se jos ettarkota jotaki muuta
Kun se vain on niin, etten jaksa muuta kuin olla yksin.
En käytä lippiksiä. Harmi... :(
Päätös on sinun ja sitä kunniotan...
Oletko vanhempaa ikäpolvea.
En. Vähän yli parinkymmenen olen.
kioskin myyjä tääs mielessä vai?
Se on kuin neulan löytäisi heinäsuovasta että täällä nyt oikea kohde viestisi lukisi. Melkoisia optimisteja ootte. Ja vaikka lukisikin niin tunnisteet on sitä luokkaa, ettei kukaan pysty tuollaisista ympäripyöreistä selityksistä itseään tunnistamaan. Kirjoitatte kuin maailmassa ei olisi kuin te kaksi. Samanmoisia ihmiskohtaloia on varmaan pilvin pimein. Toimikaa irl jos haluatte elämässänne jotain tapahtuvan.
Tunnisteet ovat kyllä sitä luokkaa, että varmasti tunnistaa. Mutta kuten sanoit, ei sitä koskaan tiedä...
Hirtä itsesi! Kiitos.