Miksi edes kuulua Ay-liittoon

Ei Ay-liike kuin kerää rahasi vain, senkin pitää työantajan hoitaa.

Ei Ay-liike maksa ansiosinnaista, sitä yrittäneet siellä niin tuoda julki.
Ay-liike maksaa ansiosidonnaista vain 5 %, kun valtio ja työntekijä ne maksaa.
Ansiopäivärahan ansio-osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksulla, joka lankeaa kaikkien palkansaajien maksettavaksi. Kuitenkin vain työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Työantajan osuus, on huomattavasti suurempi maksu kuin työntekijän osuus.
tilanne johtuu työmarkkinajärjestelmästä ja siitä, että asia on herkkä palkansaajapuolella. Kassat ovat iso vetovoimatekijä ammattiliitoille. Moni liittyy ammattiliittoon siksi, että hän saa samalla oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
”Jos tämän linkin katkaisee, siitä saattaa tulla ongelmia liittojen olemassaolon oikeutukseen yleisön taholta"

Työttömyyskassojen jäsenmaksut kattavat noin 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista.
-yksi sosiaalisesti melko kestävä korjausvaihtoehto voisi olla Norjassa käytössä oleva universaali työttömyysvakuutus, jossa kaikkia työttömäksi jääneitä kohdeltaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla.

Uudistus olisi työmarkkinoiden hienosäätöä

Se tarkoittaisi, että kaikki kansalaiset olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kassajäsenyyttä ei välttämättä enää vaadittaisi, vaan kaikki olisivat samalla viivalla riippumatta siitä mihin yhdistykseen tai järjestöön he kuuluvat.

Moni ei edelleenkään tiedä, että ansiosidonnaisen työttömyysrahan voi saada myös liittymättä liittoon, nimittäin yleisen työttömyyskassan kautta.
https://ytk.fi/tule-jaseneksi?gclid=EAIaIQobChMIpvfBvbrl5QIV0OeaCh3_4AZKEAAYASAAEgJg6vD_BwE

Ja vielä harvempi tiedostaa, ettei työttömyyskorvausta maksa se työttömyyskassa (liiton tai ei), jonka jäsen henkilö on, vaan että se katetaan lähes täysin veroista ja veroluontoisista maksuista. Se pätee niin työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan kuin ansiosidonnaiseenkin.

Työttömyyskassat korvaavat ansiosidonnaisesta vain 5,5 prosenttia. Loput katetaan verovaroista sekä kaikkien, myös kassaan kuulumattomien, työssäkäyvien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Selvää kuitenkin on, että ansiosidonnaisen piiriin pääsevät silti vain työttömyyskassojen jäsenet, eikö? Mielestäni ei kovin johdonmukaista; oikeudenmukaisesta puhumattakaan.
35<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Menehän pankko idiootti jo nukkumaan. Huomenna sitten jatkat

Äänestä

Vähän ihmetyttää, että miksi eläkkeellä olevalla on näin kova tarve puuttua työikäisten asioihin, koska näillä asioilla ei ole mitään kosketuspintaa itsensä kanssa. Voiko poliittinen ahdistus olla noin kovaa? Aloittajalla on pikemminkin diktatoorinen lähestymistapa asiaa kohtaan kuin demokraattinen. No, Sipilän faninahan tämä kyseinen kommunisti on opittu tuntemaan. Ja kun ajattelee, kuinka vähän Sipilä sai hyvää aikaan versus mitä ehti sekoittaa maan asioita, että niitä käräjäoikeutta myöten selvitellään jälkikäteen, niin mitä ihailtamisen arvoista hänessä on? Ei kai aloittaja vaan satu itse olemaan Oulun reservaatissa asuva, mikä edes vähän selittäisi tuota omituista mieltymystä?

Äänestä

Se oli Kokoomus ja Keskusta jotka sai aikaan kahdeksantuntisen työpäivän ja viisi päiväisen työviikon.. Se oli Keskusta ja Kokoomus jotka sai aikaan vuosilomat ja vähimmäispalkat. Työväkihän ja ay-liikkeet noita vastusti. Joskus vuonna 1918 näiden kaikkien asioiden alusta käytiin joku juttu ja jo silloin porvarit oli sitä mieltä että työteosta pitää maksaa mutta sehän ei käynyt työtä tekevälle osalle. Vai miten tämä meni, joku osaa ehkä tarkentaa.

Äänestä
  • Näinhän aloittaja olisi varmasti taipuvainen ajattelemaan, mutta......

    Äänestä

YTK hoitaa turva-asiat paremmin ja halvalla. Turha ruokkia Hakaniemen punapossupomoja, sieltä ei tule mitään apua, kiihottavat vain lakkoiluun ja siinäkin typerä työläinen menettää ansioitaan ja pahimmassa tapauksessa työpaikkansa.

Äänestä
  • Työläiset muuttakaa MTKhon niin se ajaa teille kunnon tukiaiset ei tartte sen jälkeen kun pankolla makoilla ja piereskellä

    Äänestä

  • Kuka haluaa liittyä porvarin perustamaan? Todella "viisaat" ja kas mitäs ne porvarit ovat 30 vuodessa saaneet aikaan, aivan fantastiset velat, Suomen tiestön rapakuntoon ja todella fantastisen kalliin sähkönsiirtohinaan, aivan fantastistaaaa..........

    Äänestä

Suomessa ali palkkausta ja työehtojen rikkomista, laittaako Rinteen vasemmisto hallitus ja AY Hakaniemi nyt uudet pelisäännöt työelämään, ei laita, voin vaikka lyödä vetoa asiasta ja jos häviän, maksan ilomielin.

Äänestä
  • Saas nähdä kuin esimerkiksi laittomien lakkojen järjestäminen jatkossa?
    Viimeisimpänä vaikka JHL:n härski toiminta Turun suunnalla. Tuollaisesta pitäisi oikeastaan jakaa jo ehdottomia tuomioita. Ehkä lievennyksenä että voisi käydä istumassa tuomionsa itäisessä työläisen onnelassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Saas nähdä kuin esimerkiksi laittomien lakkojen järjestäminen jatkossa?
    Viimeisimpänä vaikka JHL:n härski toiminta Turun suunnalla. Tuollaisesta pitäisi oikeastaan jakaa jo ehdottomia tuomioita. Ehkä lievennyksenä että voisi käydä istumassa tuomionsa itäisessä työläisen onnelassa.

    Lapsilta ruoka pois useiksi päiviksi.
    Härskiksi on mennyt sossu toiminta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lapsilta ruoka pois useiksi päiviksi.
    Härskiksi on mennyt sossu toiminta.

    Mutta mitäs hätää tässä kun palstapölhö pankkomajuri syöksyy paikalle henkilökuntansa kanssa ruokkimaan ay-liikkeen näännyttämät lapset?

    Äänestä

Perustuslain mukaan Suomessa on yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Sen mukaan ei ole pakko liittyä ammattiliittoon.

Äänestä
  • Ei ole pakko. Se on oikeus.

    Äänestä

Lapsellinen aloitus jonka tekijä ei tunne historiaa tai on sitten
kasinokapitalisti.
Ilman AY-liikettä tässä maassa elettäisiin kuten Intiassa, ilman
minkäänlaista sosiaaliturvaa. Kahdeksan tunnin työaika on saatu
vain lakkotaistelulla, lomaltapaluurahat samoin. Jopa yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus on vaatinut yleislakon. Koko meidän työ-
oikeusjärjestelmämme perustuu ammattiyhdistysliikkeen
saavutuksiin, samoin työttömyysturvamme.
On täysin turhaa kuvitella, että työnantajaliitto olisi perustanut
Loimaan kassaa, ellei sellaista olisi ollut AY-liikkeen ansiosta
jo olemassa. Lukutaitoisena itseään pitävä kansa saa hävetä
tuollaisten moukkien julkituloja.

Äänestä
  • Ei lomaltapaluu raha ole palkkaa.
    Se vain aikanaan Metalliliiton aloitteesta tehtiin, että tulisi väki takaisin työpäikalleen, eikä menisi Ruotsiin.
    Se oli sitä aikaa, joka jo viimein tulisi purkaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei lomaltapaluu raha ole palkkaa.
    Se vain aikanaan Metalliliiton aloitteesta tehtiin, että tulisi väki takaisin työpäikalleen, eikä menisi Ruotsiin.
    Se oli sitä aikaa, joka jo viimein tulisi purkaa.

    Sehän on työmarkkinaosapuolten välinen asia. Mitä sinä siitä nillität?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sehän on työmarkkinaosapuolten välinen asia. Mitä sinä siitä nillität?

    Se väärin kuin Halosen eläke.

    Äänestä

  • Eikös lomaltapaluuraha-käytäntö otettu raksa/satama työläisten takia? Kannustettiin katkaisemaan kesälomaputki ja palailemaan työpaikoilleen. Saattoi siinä olla myös ruotsiin lähtö syynä mutta itse muistelen että oikeampana syynä oli kesälomajuopottelun katkaisu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se väärin kuin Halosen eläke.

    No mitä helvettiä se sinua eläkeläisenä oikein riepoo? Ei ole kyllä päätäsi ällillä siunattu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sehän on työmarkkinaosapuolten välinen asia. Mitä sinä siitä nillität?

    Kai nyt maksajille kuuluu eniten, eikä Ay punikeille.

    Äänestä

Miksi kuulua lestalahkoon?

Lestalahkolaiset pitäisi hävittää maan päältä ja varsinkin Suomesta kokonaan.

Äänestä
  • Sitä en tiedä miksi on uskonnollisia järjestöjä. Minua ei niin uskonnot kiinnosta.
    Kai aikanaan olleet ohjaamassa ihmisiä oppimiseen nekin, kun papit ohjanneet.
    Ei voi kyllä nykyään jokin punavihreä pappi kiinnostaa paskan vertaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sitä en tiedä miksi on uskonnollisia järjestöjä. Minua ei niin uskonnot kiinnosta.
    Kai aikanaan olleet ohjaamassa ihmisiä oppimiseen nekin, kun papit ohjanneet.
    Ei voi kyllä nykyään jokin punavihreä pappi kiinnostaa paskan vertaa.

    No nytkö palstapölhöä vainoavat jo punikkipapitkin? Ei ole hääviä palstapölhön elämä ei.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No nytkö palstapölhöä vainoavat jo punikkipapitkin? Ei ole hääviä palstapölhön elämä ei.

    Homojakin vielä. Osaa lesbopapeista jopa estää poliisiautojen kulkua.

    Äänestä

On tämäkin kyllä malli, heille lakkolaisille kerätä rahakin työnantajien.

Äänestä

Olin itse mukana Metallin seitsenviikkoisessa lakossa aikanaan jolloin
tuokin lomaltapaluuraha saatiin, joten taidan olla asiassa asiantuntija.
Pidän käsittämättömän typeränä tällaista ammattiyhdistysliikkeen
vastaista kamppanjointia.
AY-liikkeellä on virheensä mutta aina pitää asettaa kysymys, entäs jos
sitä ei olisi, kuinka meidän asiamme silloin olisivat.
Maailmasta löydämme valtioita joissa vallitsevat näitten "Loimaalaisten"
ihanneolot. Niissä ei ole ay-maksuja, mutta ei ole myöskään sosiaaiturvaa,
ei työttömyysturvaa, ei ihmisarvoista elämää, - tätäkö siis tavoittelette?

Äänestä
  • Ihanne onj Riku Aalto joka rahastaa vuokralaisia tykimmin.

    Äänestä

  • Muistat nyt väärin, oletko työelämässä edes ollut ?

    Ei lomaltapaluu rahaan ollut lakkoja Metallilitossa, ne lakot oli aiemmin muista syistä.
    Lomaraha on kummajainen 70-luvulta – työntekijät uhkasivat lähteä Ruotsiin töihin
    Lomarahan, alkuperäiseltä nimeltään lomaltapaluurahan, keksi Metalliliitto vuonna 1971. Liitto halusi saada työntekijät takaisin töihin pitkän lakon jälkeen. Sittemmin lomaraha on levinnyt lähes kaikille aloille.


    Metalliliitto sen sen esitti ja sen hyväsyttiin ihan työvoima tarpeen takia.
    Ettei väki menisi Ruotsiin lomien jälkeen 70-luvun alulla.

    Lomarahasta ei ole säädetty laissa. Lomaraha on siis työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti sopima lisäpalkkio.
    Lomaltapaluuraha maksetaan yleensä sillä ehdolla, että työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä), mutta tästä voidaan poiketa työnantajan suostumuksella. Monet työnantajat ottivat lomaltapaluurahan yksipuolisesti käyttöön varmistaakseen, että työntekijät tulevat loman jälkeen takaisin töihin, ja nykyään lomarahasta on tapana sopia työehtosopimuksissa yhdessä ammattiliittojen kanssa.
    Useilla työpaikoilla on mahdollista vaihtaa lomarahat vapaiksi, millä voi saada ylimääräisiä lomarahavapaapäiviä normaalin loman lisäksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Muistat nyt väärin, oletko työelämässä edes ollut ?

    Ei lomaltapaluu rahaan ollut lakkoja Metallilitossa, ne lakot oli aiemmin muista syistä.
    Lomaraha on kummajainen 70-luvulta – työntekijät uhkasivat lähteä Ruotsiin töihin
    Lomarahan, alkuperäiseltä nimeltään lomaltapaluurahan, keksi Metalliliitto vuonna 1971. Liitto halusi saada työntekijät takaisin töihin pitkän lakon jälkeen. Sittemmin lomaraha on levinnyt lähes kaikille aloille.


    Metalliliitto sen sen esitti ja sen hyväsyttiin ihan työvoima tarpeen takia.
    Ettei väki menisi Ruotsiin lomien jälkeen 70-luvun alulla.

    Lomarahasta ei ole säädetty laissa. Lomaraha on siis työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti sopima lisäpalkkio.
    Lomaltapaluuraha maksetaan yleensä sillä ehdolla, että työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä), mutta tästä voidaan poiketa työnantajan suostumuksella. Monet työnantajat ottivat lomaltapaluurahan yksipuolisesti käyttöön varmistaakseen, että työntekijät tulevat loman jälkeen takaisin töihin, ja nykyään lomarahasta on tapana sopia työehtosopimuksissa yhdessä ammattiliittojen kanssa.
    Useilla työpaikoilla on mahdollista vaihtaa lomarahat vapaiksi, millä voi saada ylimääräisiä lomarahavapaapäiviä normaalin loman lisäksi.

    Metallin lakossa puhuttiin palkkataistelusta. Vaatimus oli 20 prosenttia. Sopimuksen kustannusvaikutus oli 12,4 prosenttia.

    Kyse oli myös sosiaalidemokraattien ja kommunistien keskinäisestä valtataistelusta ay-liikkeessä. Yhdistyneen Metalliliiton ensimmäiset liittokokousvaalit olivat edessä syksyllä 1971. Taistelu vallasta käytiin yhdistyneiden sosialidemokraattien ja hajanaisemman kommunistirintaman välillä. Demareiden oli pakko terästää toimintaansa pitääkseen avainliitto hallussaan, varsinkin kun kommunistien taktiikkana oli erottaa demarijoukot johtajistaan. Taistolaiset johtivat useita suurimpia työpaikkoja. Seuraava taistelun kohde olisi keskusjärjestö SAK.

    Demareiden ahdinkoa lisäsi kulisseissa kommunistien taistolaisliikettä tukenut Neuvostoliiton suurlähettiläs Aleksei Beljakov joka sai Kekkosenkin hermostumaan Tehtaankadun toimista. Beljakov kutsuttiin Moskovaan 18. helmikuuta, eikä hän enää palannut asemapaikalleen Helsinkiin.

    Sosiaalidemokraattien kestokykyä vahvisti pohjoismaisten veljesjärjestöjen antama taloudellinen tuki. Se mahdollisti lakon venyttämisen seitsemään viikkoon, kun suurissa työtaisteluissa kestokyvyn takarajana oli pidetty kolmea viikkoa.

    Lakkokenraalin rooli ei oikein istunut Sulo Penttilälle, joka rauhan miehenä joutui mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kun lisäksi lakkokassan pohja alkoi pilkottaa uhkaavasti, jäljellä rahaa oli miljoona, velkoja kolme, oli tilanteesta irtoamiseksi haettava kasvojenpesuvettä, joksi valikoitui vaatimus lomaltapaluurahasta. .

    Metalliliiton poliittinen kahtiajako johti 70-luvulla siihen, että tulokseen pääsemiseksi työnantajat joutuivat neuvottelemaan sopimukset ensin valmiiksi liiton sosialidemokraattisen johdon kanssa. Samaan aikaan pyöritettiin näennäisneuvotteluja tv-lamppujen loisteessa suuressa neuvottelukunnassa, jossa kommunistitkin olivat mukana. He aavistivat pelin hengen

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Metallin lakossa puhuttiin palkkataistelusta. Vaatimus oli 20 prosenttia. Sopimuksen kustannusvaikutus oli 12,4 prosenttia.

    Kyse oli myös sosiaalidemokraattien ja kommunistien keskinäisestä valtataistelusta ay-liikkeessä. Yhdistyneen Metalliliiton ensimmäiset liittokokousvaalit olivat edessä syksyllä 1971. Taistelu vallasta käytiin yhdistyneiden sosialidemokraattien ja hajanaisemman kommunistirintaman välillä. Demareiden oli pakko terästää toimintaansa pitääkseen avainliitto hallussaan, varsinkin kun kommunistien taktiikkana oli erottaa demarijoukot johtajistaan. Taistolaiset johtivat useita suurimpia työpaikkoja. Seuraava taistelun kohde olisi keskusjärjestö SAK.

    Demareiden ahdinkoa lisäsi kulisseissa kommunistien taistolaisliikettä tukenut Neuvostoliiton suurlähettiläs Aleksei Beljakov joka sai Kekkosenkin hermostumaan Tehtaankadun toimista. Beljakov kutsuttiin Moskovaan 18. helmikuuta, eikä hän enää palannut asemapaikalleen Helsinkiin.

    Sosiaalidemokraattien kestokykyä vahvisti pohjoismaisten veljesjärjestöjen antama taloudellinen tuki. Se mahdollisti lakon venyttämisen seitsemään viikkoon, kun suurissa työtaisteluissa kestokyvyn takarajana oli pidetty kolmea viikkoa.

    Lakkokenraalin rooli ei oikein istunut Sulo Penttilälle, joka rauhan miehenä joutui mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kun lisäksi lakkokassan pohja alkoi pilkottaa uhkaavasti, jäljellä rahaa oli miljoona, velkoja kolme, oli tilanteesta irtoamiseksi haettava kasvojenpesuvettä, joksi valikoitui vaatimus lomaltapaluurahasta. .

    Metalliliiton poliittinen kahtiajako johti 70-luvulla siihen, että tulokseen pääsemiseksi työnantajat joutuivat neuvottelemaan sopimukset ensin valmiiksi liiton sosialidemokraattisen johdon kanssa. Samaan aikaan pyöritettiin näennäisneuvotteluja tv-lamppujen loisteessa suuressa neuvottelukunnassa, jossa kommunistitkin olivat mukana. He aavistivat pelin hengen

    Itse asiassa on nurinkurista, että ihmiselle maksetaan lisärahaa siitä, että hän on poissa työpaikaltaan. Könttäsummana maksettava lomaraha kulkeutuu helposti pois kansantaloudestamme etelän ja Kaukoidän hiekkarannoille.

    Nyt pohditaan vielä lomarahan säätämistä lainsäädännöllä velvoitteeksi työnantajille, ikään kuin eläisimme Pohjois-Koreassa.

    Olisiko sittenkin viisaampaa joko poistaa koko lomaraha tai sisällyttää raha normaaliin tilipussiin. Ehkä kansalaiset osaavat jo itsekin säästää lomatarpeisiinsa tarvittavan ”ylimääräisen” rahan vuoden mittaan tililleen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ihanne onj Riku Aalto joka rahastaa vuokralaisia tykimmin.

    Vastaaja osoitti edeltävän kommentoijan kysymyksen erittäin aiheelliseksi. Vitut sosiaaliturvasta, työttömyysturvasta ja ihmisarvoisesta elämästä. Tervetuloa Loimaalaisten banaanivaltio Suomi.

    Äänestä

AY johto siunasi hyväksymällä kikyn/lomaraha leikkaukset , kiitti mulle riitti.

Äänestä
  • Ei lomaraha ole palkkaa Se silloin tehty -71 väen saamiseksi takaisin työmaalle lomien jälkeen.
    Sillä rahalla ei ole alkuperäis tarkoitusta enään. Työnantajan sosiaalinen tuki.

    Äänestä

Luetun ymmärtäminen näyttää joskus vaikealta.
OLIN 1971 seitsemän viikkoa metallin lakossa jonka ERÄÄNÄ
lopputulemana oli myös tämä lomaltapaluuraha. Tähän olivat
työnantajatkin taipuvaisia syystä, että metalliteollisuudesta
lähti väkeä tuohon aikaan ruotsiin leveämmälle leivälle todella
paljon.
Mitä tähän lakkoon muutoin tulee, oli päävaatimus todella palkan
korotus joka myös toteutui ja olisi toteutunut lähemmäskin tuota
vaatimusta ellei sosialidemokraattien puntti olisi alkanut tutista.
Sulo "pehmyt" Penttilään kohdistui kova paine lakon lopettamiseksi,
ei vähiten hallituksessa istuvien tovereitten toimesta. Lakkoa
pidettiin kansainvälisestikin niin vaarallisena, että CIA;kin tuli
mukaan sen lopettamiseksi, demareitten taloudenhoitaja kärähti
tullissa tuodessaan salkussaan tätä "lakonlopetuskassaa".
SDP yritti väittää rahan olleen saksalaistovereitten tukea lakkolaisille,
jonka kunnian saksalaiset kiistivät. Tosin Saksan IG-metall ilmoitti
valmiudestaan tulla tukemaan lakkolaisia oikeasti.
Lakon kestävistä ja muillakin aloille levinneistä saavutuksista mainit-
takoon vielä arkipyhäkorvaukset, tosin metallikin luovutti myöhemmin
pala palalta noita saavutuksia.
Painetta toi myös Saksan IG-metallin ilmoitus tulla tukemaan

Äänestä

Äskeisestä jäi keskeneräinen lause roikkumaan epähuomiossa,
se tässä iässä sallittaneen.
Eräs merkittävä lakon tulokselliseen päättymiseen vaikuttanut seikka
oli unohtua, telakoilla oli ainakin Neuvostoliittoon suuntautuvia laiva
tilauksia joihin kohdistuva (aiheellinen) myöhästymissakko uhka pani
alan työnantajat hakemaan sovintoa.
Tästä pieni sivujuonne keskusteluun ! Kuinka todennäköisenä pidätte
että Suomella olisi ylipäätään laivateollisuutta, elleivät alkuun sotakor-
vaukset ja myöhemmin Kekkosen luotsaamat kauppaneuvottelut olisi
luoneet pohjaa tälle?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ei Ay-liike kuin kerää rahasi vain, senkin pitää työantajan hoitaa.

Ei Ay-liike maksa ansiosinnaista, sitä yrittäneet siellä niin tuoda julki.
Ay-liike maksaa ansiosidonnaista vain 5 %, kun valtio ja työntekijä ne maksaa.
Ansiopäivärahan ansio-osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksulla, joka lankeaa kaikkien palkansaajien maksettavaksi. Kuitenkin vain työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Työantajan osuus, on huomattavasti suurempi maksu kuin työntekijän osuus.
tilanne johtuu työmarkkinajärjestelmästä ja siitä, että asia on herkkä palkansaajapuolella. Kassat ovat iso vetovoimatekijä ammattiliitoille. Moni liittyy ammattiliittoon siksi, että hän saa samalla oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
”Jos tämän linkin katkaisee, siitä saattaa tulla ongelmia liittojen olemassaolon oikeutukseen yleisön taholta"

Työttömyyskassojen jäsenmaksut kattavat noin 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista.
-yksi sosiaalisesti melko kestävä korjausvaihtoehto voisi olla Norjassa käytössä oleva universaali työttömyysvakuutus, jossa kaikkia työttömäksi jääneitä kohdeltaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla.

Uudistus olisi työmarkkinoiden hienosäätöä

Se tarkoittaisi, että kaikki kansalaiset olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kassajäsenyyttä ei välttämättä enää vaadittaisi, vaan kaikki olisivat samalla viivalla riippumatta siitä mihin yhdistykseen tai järjestöön he kuuluvat.

Moni ei edelleenkään tiedä, että ansiosidonnaisen työttömyysrahan voi saada myös liittymättä liittoon, nimittäin yleisen työttömyyskassan kautta.
https://ytk.fi/tule-jaseneksi?gclid=EAIaIQobChMIpvfBvbrl5QIV0OeaCh3_4AZKEAAYASAAEgJg6vD_BwE

Ja vielä harvempi tiedostaa, ettei työttömyyskorvausta maksa se työttömyyskassa (liiton tai ei), jonka jäsen henkilö on, vaan että se katetaan lähes täysin veroista ja veroluontoisista maksuista. Se pätee niin työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan kuin ansiosidonnaiseenkin.

Työttömyyskassat korvaavat ansiosidonnaisesta vain 5,5 prosenttia. Loput katetaan verovaroista sekä kaikkien, myös kassaan kuulumattomien, työssäkäyvien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Selvää kuitenkin on, että ansiosidonnaisen piiriin pääsevät silti vain työttömyyskassojen jäsenet, eikö? Mielestäni ei kovin johdonmukaista; oikeudenmukaisesta puhumattakaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu