Ruokahävikistä ja sen ekologisista haitoista sekä epäedullisesta vaikutuksista ilmastoon on puhuttu jo jonkin aikaa
Entäs sitten vesihävikki? Käyttöveden kulutukseen on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmeniä sitten johtuen sen käsittelyyn tarvittavasta suuresta energiamäärästä. Jokaisesta vanhasta kerrostaloasunnosta on kylpyammeet poistettu ja WC-istuimet vaihdettu vettä säästäviin vaihtoehtoihin. 90-luvulla ihmisiä neuvottiin olemaan tiskaamatta juoksevan veden alla ja käyttämään tulppaa tiskialtaassa. Nykyään monella on jo astianpesukone, jonka on todettu kuluttavan vähemmän vettä käsin tiskaamiseen verrattuna.
Ei vettä sovi yhtään sen enempää törsätä, kuten ei ruokaakaan. Kohtuullinen peseytymisaika suihkussa käyden on n. 12 min. Ei puoli tuntia!
Suihkussa ensin iho kastellaan. Suihku kiinni. Kostunut iho ja hiukset saippuoidaan ja pestään. Sen jälkeen suihku avataan taas ja huuhdellaan. Ennen peseytymiseen käytettiin pesulappua, -kiinasta tai pesusientä. Kostutetulla sellaisella tulee puhdasta jälkeä. Ei veden alla seisoskelusta.
Ei ole järkevää juoksuttaa kuumaa tai myöskään kylmää vettä koko ajan ja huuhtoa samalla isot määrät saippuoita ja shampoita viemäriin vesilaitoksen puhdistettavaksi? Kuuman veden tuottaminen ja sen puhdistaminen ovat isoja energiaprosesseja. Ekologisesti ja järkevästi ajatteleva ihminen ottaa tällaiset asiat huomioon arkielämässään.
10 min suihkun aikana vettä kuluu 120 l. Siitä lämpimän veden osuus 60%.
Timo Korpi kertoi jättäneensä lämpimän veden suihkukerroistaan pois hiilijalanjälkeään pienentääkseen. Kuinka pitkän ajan hän sitten seisoi suihkussa viileämmän veden alla? Kuinka paljon vettä kuitenkin kului suihkussa käydessä? Jos hän olisi asunut vesijohdottomassa taloudessa, montako sangollista hän olisi per suihkukerta joutunut kaivosta tai järvestä suihkun saadakseen kantamaan? Kuluikohan hänen suihkussa käydessä maksullista ja hiilellä tuotettua sekä käsiteltyä vettä kuitenkin jossain määrin liikaa? Kun se vielä joudutaan puhdistamaankin.
Eiväthän kerrostaloasunnot ole mitään kylpylöitä, joissa lotrataan huvikseen mielin määrin veden kanssa. Se vaikuttaa muidenkin asukkaiden vastike- ja vesimaksuihin. Kaupunki on nostamassa vesimaksuja ensi vuonna. Se saattaa nostaa asumiskustannuksia.
Entäs sitten vesihävikki? Käyttöveden kulutukseen on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmeniä sitten johtuen sen käsittelyyn tarvittavasta suuresta energiamäärästä. Jokaisesta vanhasta kerrostaloasunnosta on kylpyammeet poistettu ja WC-istuimet vaihdettu vettä säästäviin vaihtoehtoihin. 90-luvulla ihmisiä neuvottiin olemaan tiskaamatta juoksevan veden alla ja käyttämään tulppaa tiskialtaassa. Nykyään monella on jo astianpesukone, jonka on todettu kuluttavan vähemmän vettä käsin tiskaamiseen verrattuna.
Ei vettä sovi yhtään sen enempää törsätä, kuten ei ruokaakaan. Kohtuullinen peseytymisaika suihkussa käyden on n. 12 min. Ei puoli tuntia!
Suihkussa ensin iho kastellaan. Suihku kiinni. Kostunut iho ja hiukset saippuoidaan ja pestään. Sen jälkeen suihku avataan taas ja huuhdellaan. Ennen peseytymiseen käytettiin pesulappua, -kiinasta tai pesusientä. Kostutetulla sellaisella tulee puhdasta jälkeä. Ei veden alla seisoskelusta.
Ei ole järkevää juoksuttaa kuumaa tai myöskään kylmää vettä koko ajan ja huuhtoa samalla isot määrät saippuoita ja shampoita viemäriin vesilaitoksen puhdistettavaksi? Kuuman veden tuottaminen ja sen puhdistaminen ovat isoja energiaprosesseja. Ekologisesti ja järkevästi ajatteleva ihminen ottaa tällaiset asiat huomioon arkielämässään.
10 min suihkun aikana vettä kuluu 120 l. Siitä lämpimän veden osuus 60%.
Timo Korpi kertoi jättäneensä lämpimän veden suihkukerroistaan pois hiilijalanjälkeään pienentääkseen. Kuinka pitkän ajan hän sitten seisoi suihkussa viileämmän veden alla? Kuinka paljon vettä kuitenkin kului suihkussa käydessä? Jos hän olisi asunut vesijohdottomassa taloudessa, montako sangollista hän olisi per suihkukerta joutunut kaivosta tai järvestä suihkun saadakseen kantamaan? Kuluikohan hänen suihkussa käydessä maksullista ja hiilellä tuotettua sekä käsiteltyä vettä kuitenkin jossain määrin liikaa? Kun se vielä joudutaan puhdistamaankin.
Eiväthän kerrostaloasunnot ole mitään kylpylöitä, joissa lotrataan huvikseen mielin määrin veden kanssa. Se vaikuttaa muidenkin asukkaiden vastike- ja vesimaksuihin. Kaupunki on nostamassa vesimaksuja ensi vuonna. Se saattaa nostaa asumiskustannuksia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitäisi luoda kahden veden järjestelmä, toisesta linjasta otettaisiin juomavesi, ja toisesta putkesta tulevalla vedellä huuhdottaisiin vessat.