Nykyiset Ilmatieteen laitoksen sääennusteet ovat todella tarkkoja ja oikeaan osuneita. Jos ennuste ei ole vallitsevan sään kaltainen, siitä voidaan syyttää vain säitä, jotka usein renaavat eikä niihin voi läheskään aina luottaa.
Mielestäni kyseisen laitoksen huippukalliin supertietokoneen ennuste esimerkiksi sateen todennäköisyydestä on todella paikkansa pitävä. Sehän ilmoittaa esimerkiksi, että sateen todennäköisyys on 50 %, joka selkokielellä tarkoittaa, että joko sataa tai ei sada. Tällaiseen tulokseen päästään vain Ilmatieteen laitoksen uudella Cray XC30 -supertietokoneella, jonka teoreettinen huipputeho on noin 140 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Todella nopea ennustaja! Ei siihen ihminen pysty.
Mielestäni kyseisen laitoksen huippukalliin supertietokoneen ennuste esimerkiksi sateen todennäköisyydestä on todella paikkansa pitävä. Sehän ilmoittaa esimerkiksi, että sateen todennäköisyys on 50 %, joka selkokielellä tarkoittaa, että joko sataa tai ei sada. Tällaiseen tulokseen päästään vain Ilmatieteen laitoksen uudella Cray XC30 -supertietokoneella, jonka teoreettinen huipputeho on noin 140 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Todella nopea ennustaja! Ei siihen ihminen pysty.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nykyiset sääennusteet alkavat olla tarkkuudessaan vanhan kansan ennusteiden luokkaa, jotka olivat myös hyvin paikkansa pitäviä. Toukokuun alun säästä tiedettiin jo muinoin esimerkiksi, että jos on vappuna lunta katolla, on sitä silloin maassakin. Mitähän supertietokone tähän vastaisi?
Minäkin seuraan sääennusteita hyvin tarkasti. Varsinkin Mette Mannosen ennustamista. Ilo on katsella sulavaa liikehdintää, salaperäisen totista ilmettä. Meten sanat soljuvat ohi korvieni, kun katson hänen esitystään. Karttakin lopulta hämärtyy hänen takanaan. Nopeasti menee säätiedotus ohi ja huomaan, etten taaskaan tiedä, sataako vai eikö sada huomenna.
Joskus mietin pilvipeitettä ja sitä millä se alkaa. Nyt tiedän, että pilvipeite alkaa rakoilla. Tämä ei siis tarkoita mitään huumeviljelmän suojapeitettä.
Sään näkee, kun töllää lasista ulos. Se on ihan varma sen hetkinen tieto. Mette&kumpp. vain ennustavat! Mitä kaikkea vempelettä, vekotinta ja laitetta on käytössä ja silti vain ennustetaan. Sama ennustaa vaikka kahvin poroista tai kämmenen viivoista.
Lieksan sää on ilmeisesti helppo ennustaa, koska yksi niistä harvoista säätutkista sijaitsee Kesälahdella ja Kesälahden sään ennustaminen oikein näyttää olevan ylivoimaista.
Mielestäni juuri Lieksan säätä on vaikea ennustaa, koska se edustaa Pielisen Karjalan säätä, eli suurelta osin Pielisen itäisen alueen säätä. Sen ilmanala on usein hyvin erilainen kuin Pohjois-Karjalan sää, johtuen Venäjän suunnan mannerilmastosta. Ilmatieteen laitoksen ennusteissa kerrotaan Pohjois-Karjalan sää, mutta ei Pielisen Karjalan säätä. Kesälahti on jo kaukana Lieksasta Keski-Karjalan maakuntaa eikä sen ennusteet satu Lieksan kohdalle ollenkaan. Lentieran ennuste olisi kaikkein lähin.
Nurmekseen Mujejärvelle valmistui juuri huippuluokan sääasema, joten alueen sääennusteet paranevat entisestään, kun tietoja tulee myös itärajan takaa.
Ilmatieteen laitos otti käyttöön Suomen yhdennentoista säätutkan Nurmeksen Mulejärvellä. Uusi 33 metrin korkeuteen nouseva kaksoispolarisaatiotutka parantaa säätutkapalvelua erityisesti Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Yksityiskohtainen ja ajantasainen säätieto palvelee entistä paremmin ilmailualan toimijoita.
Suomen säätutkaverkkoon kuuluu Nurmeksen tutkan valmistuttua 11 tutka-asemaa. Muut Ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat Korppoossa, Vantaalla, Kaipiaisissa, Kesälahdella, Ikaalisissa, Kuopiossa, Petäjävedellä, Utajärvellä, Vimpelissä ja Luostotunturilla.
Juu, Karjalainenkin kirjoittaa tuosta tänään.
Ilmatieteen laitoksen mukaan
suurin parannus koetaan Itä-
Suomessa, jossa esimerkiksi
teiden talvikunnossapidon
tarpeisiin voidaan nyt tuottaa
laadukkaampaa tutkatietoa.
– Säätutka on tärkeä havaintoväline
ennustettaessa nopeasti
muuttuvia säätilanteita.
Sen avulla kyetään tehokkaasti
havaitsemaan paikalliset
sateet ja erottamaan eri sateen
olomuodot toisistaan, tutkija
Mikko Kurri Ilmatieteen
laitokselta ilmoittaa.