Pakko kertoo että oon 34 v masentunut heikkolahjainen kärsin epävakaasta persoonasta ,ihmiset vihaa mua. Tunnen olevani tosi yksin. En omista yhtään kavereita. Töissä oon ja aina yksin salilla tai yksin chatis. En saa huomiota ja ketää ei koskaa kiinnosta mun seura. Mut naiset on jättäny. Mä suutun helposti ja hermostun ja haukun naisia. Kuka tätä jaksaa? Oon vammanen ja ruma.
Masentunut pahasti.
Anonyymi
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Epävakauteen on saatavissa apua mutta sitä pitää hakea ja haluta!
Tiedostat itsekin ongelmasi: tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriöt (suutut ja haukut naisia) ja näistä johtuen sitten ihmissuhteiden vaikeudet.
Ymmärrät kai että näin käyttäytyvän ihmisen kanssa ei viihdytä?
Jos haluat muutosta tilanteeseesi joka ymmärrettävästi on raskas sinulle itsellesi, hae apua. Olet kirjoitellut tätä samaa useammassa ketjussa ja neuvoakin on yritetty.
No en saatana saa apua, lääkäri ei vittu tajua et tarvin terapiaa, mulla ei ole ketään kavereita, vanhemmatkaa ei jaksa mua, en saa parisuhdetta, en huomiota, en mitää, sitten suutun kun ei ketää nainen halua tutustua, oon jo miettiny itsemurhaa ja miten sen teen.
Olet sairas ja lääkäri auttaa sinua voimaan paremmin. Mene siis lääkäriin. Voit yrittää myös itse kehittyä ja on myös tärkeää itse hyväksyä itsensä ja ne ominaisuudet, joita ei voi muuttaa.
Kaikella ja kaikilla on paikkansa, kaikki eivät ole huippuälykkäitä menestyjiä. Tavoittele sinulle sopivia ja kohtuullisia asioita, niin et ole jatkuvasti pettynyt. Tunnista omat rajasi ja realiteettisi.
No ei tässä ole muutakuin itsemurha enää tiedossa, ei tässä enää parane, olen niin erilainen ihminen kun muut ja yksin, mulla ei ole koskaan ollut kavereita, vanhemamt ei jaksa enää mua, töitä on hetken, mut ei huvita mikään, haluan elämän missä mua rakastetaan ja voisin olla parempi ihminen.
Mulla on niin vitusti ongelmia ja kaikkia et parempi et jatkan elämääni yläkerras, en vain jaksa.
EI mussa olekkaan mitään hyvää, pelkkiä vikoja ollut koko elämän, kiusaamista, ja yksinäisyyttä potkuja töistä työttömyyttä, nyt hetken töitä kunnes kohta taas oon työtön sama paska jatkuu, naista en saa, baareis käyn, mut ei niitä kiinnosta, aina jään yksin, enkä tutustu ihmisiin, oon nurkas ykskin ku oon ruma lihava kaljuuntunut tyhmä mies..
Ottaa päähän ku kaikki muut saa parisuhteit ja mä aina yksin. Ihme et täs on hulluksi tullut.
Siitä se johtuu ku oon miettiny kaikkee et oonko nii ruma ja tyhmä ettei naisia kiinnosta, enkä pääse treffeille, kaikki johtuu siitä ku pitäs olla erilainen ja näkee vaa pariskuntia mä en vittu jaksa,mitä mus on vikaa. saatana onneks alkaa työviikko. Ei tätä paskaa yksinäisyyttä ja ilman naista jaksa.
Nainen ei ole lääke eikä väline jonka avulla saat paremman olon. Nainen on ihminen omine inhimillisine tarpeineen ja ominaisuuksineen, ei mikään taikakalu ja onnen tuoja. Suhteessa kummallakin on oltava hyvä olla. Parisuhde on kahden kauppa. Noita naisasioita voit miettiä sitten kun/jos saat itsesi stabiilimpaan kuntoon, ja pystyt ylläpitämään tervettä parisuhdetta.
Yritä nyt tajuta että jonkin on muututtava eikä muutosta tule jos et itse sitä halua. Olet yli kolmekymppinen mies, vanhempasi eivät ole sinusta vastuussa. Olet vahvasti aikuinen mies.
Itse sinun on otettava elämäsi omiin käsiisi ja alettava tehdä jotain, ja tässä tapauksessa alettava sieltä mielenterveyspuolelta.
Olet siis hoitosuhteessa. Avaa siis suusi, osoita vankkaa halua avun vastaanottamiseen. Vaadi lähetettä psykiatrian puolelle. En asu Suomessa niin en tiedä miten se siellä menee mutta todennäköisesti lääkäri kirjoittaa lähetteen. Joskus on oltava kovana ja vaadittava ja pidettävä puolensa!
Vaikuttaa vain vahvasti sille, että et edes halua ottaa kuuleviin korviisikaan mitään neuvoa tai ehdotusta. Tyrmäät heti kaikki. Kukaan ei väkisin sinua voi auttaa jos omaaa halua ei kerta kaikkiaan ole.
Kun kaikki huonot asiat tulevat päälle yhtä aikaa, niin sitä harva kestää. Milloin olet viimeksi tehnyt jotain mistä ajattelit että tästä mikä tykkään? Tee sitä. Syö nyt vain ensin kunnolla ja nuku yön yli. Kyllä elämästään voi rakentaa paremman.
Mielestäni tarvitset parempaa apua, kuin mitä tähän asti olet saanut.
Ole Sinä nyt vahva ja soita apua suomalaiseen kriisipuhelimeen: 09 2525 0111.
Keskustelun keskiönä on nykyinen sinun kriisisi ja sinua pyritään auttamaan. Anna siihen mahdollisuus!
Yritän päästä psykoterapiaan.
Hyvä olo voi tulla kemikaaleista tai päihteistä, tai liikunnasta, syömisestä yms.
Suurin ilo on pelottomuus. Siitä on apua myös muille joiden kanssa aikaansa viettää.
Ulkoiset asiat eivät ole niin tärkeitä kuin se energia mikä on läsnä.
Niin kauan kuin haluamme asioita, myös pelko kulkee mukana.
Haluamme kaikki olla iloisia ja turvassa, joten alamme haluamaan jotain henkilöä tai muuta asiaa
esim. rahaa ja menestystä, jonka ajattelemme takaavan hyvinvointimme jatkossa.
Emme koskaan voi täysin tyydyttää haluamisiamme, joten jatkamme juoksemista asioiden perässä ja jatkamme pelkäämistä.
Kun ei ole pelkoa, voit olla rauhallinen. Kun rauha on kehossa ja mielessä, huolet eivät paina ja onnettomuuksiakin sattuu vähemmän.
Jos voimme ottaa käyttöömme tämän pelottomuuden ja vapauden, se on arvokkaampi kuin mikään määrä rahaa tai arvoesineitä.
Pelko pilaa elämämme ja tekee meistä ankeita. Tarraudumme asioihin ja ihmisiin, kuin hukkuva tarttuu mihin tahansa mikä ohitse kelluu.
Jos harjoitamme pelottomuutta ja jaamme sitä muiden kanssa, annamme pelottomuuden lahjan. Kaikki on väliaikaista. Tämä hetki menee ohi.
Haluamisemme kohde kävelee pois, mutta tiedämme että onnellisuus on aina mahdollista.
Koska emme halua pelätä, vihata ja kärsiä, painamme sen pois mielestä täyttämällä elämämme modernin sivilisaation tarjoamilla
asioilla: nettisivut, pelit, elokuvat, musiikki. Niissä voi olla kuitenkin monia myrkkyjä, jotka lisäävät ahdistustamme ja pelkoamme.
Ajattelet että saat helpotusta kun viihdytät itseäsi, mutta itseasiassa tuot alitajuntaasi vain lisää asioita jotka kasvattavat
siellä olevaa pelkoa ja kärsimystä. Siten syvällä mielessämme olevat kivuliaat varastot ainoastaan kasvavat isommiksi ja isommiksi.
Päihdytämme itseämme kaikella mitä kulutamme joka päivä. Samoin vanhemmat tekevät myös lapsilleen ja televisio saa toimia lastenvahtina.
Tällainen tapahtuu tällä hetkellä. Meidän kannattaisi keksiä keino lopettaa näiden päihteiden käyttö jotka ruokkivat pelkoamme.
Jos katot syvälle paperin palaseen, huomaat että se on täynnä kaikkea mitä on kosmoksessa: auringonpaistetta, puita, pilviä, maata,
mineraaleja, kaikkea paitsi yhtä asiaa. Se ei sisällä vain yhtä asiaa: erillistä itseä. Paperinpalanen ei voi olla olemassa vain yksistään.
Sen on oltava olemassa kaiken muun kanssa. Paperin palaa ei voisi olla olemassa ilman niitä. Jos olet lukittautunut ajatukseen erillisestä itsestä, sinulla on suuria pelkoja.
Mutta jos voit nähdä itsesi olevan yhteydessä myös kaikkeen muuhun, menetät sen pelon. Paperikin muuttuu joksikin muuksi joskus. Se on
jatkumo. Samoin meressä oleva aalto, mistä se lähtee ja minne se menee? Se on vain vettä vaikka hetken onkin aallon muodossa.
Kaikki oleva on olemassa monien eri syiden seurauksena. Siitä mikä on jotakin ei voi tulla ei mitään, vaan se jatkaa olemassaoloaan eri muodoissa, myös me kuolemamme jälkeen.
Kärsimyksen perusta on siinä ettemme käsitä miten asiat ovat todella olemassa, vaan kuvittelemme ne ikuisiksi.
Käytä hetki siihen että hengität tietoisena hengityksestä: "Hengitän sisään ja tiedän että hengitän sisään, hengitän ulos ja tiedän että hengitän ulos".
Parikymmentä sekuntia tuota harjoitusta voi tehdä ihmeitä.
Voit myös ajatella mielessäsi näitä sanoja:
Silmäni eivät ole minä. En ole jumissa näissä silmissä. (samoin muut aistielimet).
Kehoni ei ole minä. En ole jumissa tässä kehossa.
Olen elämää ilman rajoja.
Tämän kehon tuhoutuminen ei tuhoa minua.
En ole tämän kehon rajaama.
Asiat mitä näen eivät ole minä. En ole kiinni siinä mitä näen. (Samoin muut aistimukset).
Asiat joita tunnen kehollani eivät ole minä. En ole kiinni siinä mitä keho tuntee.
Ajatukset joita on mielessäni eivät ole minä. En ole kiinni näissä ajatuksissa.
Menneisyys ei ole minä. Menneisyys ei rajoita minua.
Nykyisyys ei ole minä. Nykyisyys ei rajoita minua.
Tulevaisuus ei ole minä. Tulevaisuus ei rajoita minua.
Otteita kirjasta FEAR - Thich Nhat Hanh
Onneksi työ auttaa. Heti ku tulin töihin tuli parempi olo ja saa rahaa ja kaikkee. Kotona masentuu yksin.
Kiva että sulla on työtä, Se on iso asia jota monella ei ole.
Hae terapiaa, mutta omilla ehdoillasi. En ajattelisi että olet sairas, vaikka joku diagnoosi onkin, olet vaan ihminen jolla on ongelmia. Ongelmiin on varmasti syyt siinä mitä sinulle on joskus tapahtunut.
Terapia voi varmasti hyödyttää sinua, kun löydät siihen sopivan ihmisen joka ottaa asiasi tosissaan ja jonka kanssa on yhteistä ymmärrystä.
Totta, rutiinit auttaa. Tietynlaiset ihmiset pitävät erityisen paljon rutiineista, mm. aspergerit. Töissä käydessä tietää että ainakin kerran päivässä on mukava olo, kun pääsee töistä. Yksin olokin voi olla mukavaa ja pitäähän ihmisen osata olla yksinkin. Sekin on tärkeä taito oppia ja oppiminen voi olla joskus tukalaa. Tilanteet muuttuvat yllättäen.
Niin minäkin.
Ruvetaanko murhaamaan ihmisiä?
Veikkaan vahvasti että olen lukenut aloittajan juttuja täältä ennenkin. Edelleenkin, sinä olet enemmän kuin pelkkä diagnoosi. Älä ajattele että olet heikkolahjainen ja ruma jne. Ja lakkaa kokoajan vatvomasta näitä, kuka haluaa kaveriks ihmisen joka puhuaa kokoajan omista ongelmista? Seuraavaksi kun tutustut johonkin, yritä, älä puhu ainakaan kolmeen ekaan tapaamiskertaan ongelmistasi. Kaikki eivät halua ystävystyä, jos toinen vaa vinkuu omista ongelmista. Meillä muillakin on ongelmia.