Inhottaa, mutta en tiedä miksi

Olen yrittänyt etsiä netistä tilanteestani jonkunlaista tietoa tai apua tai mitä tahansa, mutta toistaiseksi en ole löytänyt. En tiedä onko tämäkään oikea paikka kysyä, mutta jos edes yhden tai kaksi asiallista vastausta saan, niin se olisi mahtavaa.

Vihdoin nyt 22-vuotiaana tunnen olevani valmis seurustelemaan. Silti, mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän koen, että mahd. parisuhteen fyysinen puoli ei niin houkuttele. Henkinen puoli, kumppanuus ja yhteinen arki iloineen ja suruineen taas kuulostaa oikein hyvältä. En mielestäni ole aseksuaalinen, koska kuitenkin itse masturboin, katson pornoa ja minulla on ns. seksuaalisia tuntemuksia ja ajatuksia. Silti joku seksuaalisessa kanssakäymisessä toisen kanssa vain on...noh, luotaantyöntävää ja saan vilunväristyksiä pelkästä ajatuksesta.

Olen pohtinut jo ihan terapiakäyntiä asian takia. Haluaisin selvittää, mistä moinen johtuu. En ole kokenut väkivaltaa tai kaltoinkohtelua menneisyydessäni. Harmittaa erityisen paljon, sillä en koe hyväksi alkaa etsimään seurustelukumppania, kun valtaosalle seksi kuuluu asiaan ja näiden ajatusten kanssa en itse siihen kykene. Haluaisin silti parisuhteen.

Jos joku on kokenut joskus samaa tai samankaltaista tuntemusta tai on jonkunlaista ajatusta aiheesta niin jaatko ne kanssani?