Kuulehan toimittaja.
Olen tehnyt hommia vuodesta 1995.
Aloitin kotiäitinä ja pian kaikki halusivat tuotteitani. En voinut sille mitään, koska jokainen kysyi mitä oli tapahtunut ja ahneus se kovankin onnen voittaa.
Tienasin muutamassa kuukaudessa saman verran kuin oikeassa työssäni, luulin olevani mukana jossakin pian loppuvassa laittomassa puuhassa, enkä ensin ajatellut asiaa liiketoiminnan kannalta. Siksi panin kaikki tulot ukkoni firmaan, ettei naapurit katkeroituisi (toki tämäkin on jo petos sinänsä).
Siinä miettiessä mitä tekisin sen räjähtävän alun jälkeen, en mennyt töihin enää lainkaan.
Minulla on alempi korkeakoulututkinto ja olin siihen mennessä ollut töissä ns. hyvissä viroissa ja toimissa kaikilla yhteiskunnan aloilla.
Minä olen kuin kuka tahansa yrittäjä:
Olen paitsi tienannut rahaa, maksanut isot velkani tälle maalle ja sen yrityksille.
Nautin työstäni, laitan poistot ja kulut yritykseni kirjanpitoon, nautin yritykseni menestyksestä. Siksi matkustelen paljon, koska yhtiöni pitää huolen siitä että koulutusta on saatavilla ja ihan jatkuvasti.
Rahaa siis tulee ja siitä voi nauttia laillisesti.
Puolisoni on eri alalla: Hän on saanut maksaa mätkyjä joka vuosi.
Vaikka esim 10 vuotta sitten ei ollut juuri mistä syödä, hän maksoi aina vuosittain 4-5000 mk jälkiveroa, koska yrittäjä on verottajan tykinruokaa: Yrittäjän sielulla varustettu ihminen ei koskaan lopeta työn tekoa vaan tekee ja tekee siinä toivossa että joskus saa palkkionsa. Siihen verottaja perustaa mielivaltaisen käytökesensä ja sen on voutikin monasti kertonut: Yrittäjä maksaa velkansa, koska haluaa jatkaa yrittämistä. Palkansaaja jättää maksamatta ja jää tuleen makaamaan.
Jokainen tietää että Suomen verottajalla on maailman vaikeimmat ja mielivaltaisimmat lait saada se, minkä se haluaa.
Kukin ritystoiminnna harjoittaja maksakoon sen, minkä haluaa ja se on siis laillista.
Niin toimin tällä hetkellä.
Luuleeko toimittaja että tulen sinne kertomaan, miten minua ja ystäviäni alalla tulisi harkintaverottaa?
Maksaako Ksko veroja?
Ei, kultaseni, ei maksa, mikäli se vain on mahdollista.
Mikäli maksaa, se maksaa niitä juuri sen verran, kuin verolakimiesten mukaisesti on sopivaa ja oikein. Ei enempää.
Yrityksen työntekijät sen sijaan maksavat, mutta eivät takuulla tule kehumaan ohjelmaasi mitä tienaavat.
Toimittaja voi jättää yhteystietonsa osoitteeseen [email protected]
Mikäli hänen kanttinsa kestää, järjestän hänelle haastattalun toisessa maassa asuvan, todella menestyneen, verkostomarkkinoijan kanssa.
Pääseepä hän halutessaan vaikkapa Fidzisaarille tämän kolmanteen asuntoon tutustumaan.
Meillä vain ei ole siihen mitään velvoitteita sen enempää lentolipun kuin muunkaan todistelun suhteen.
Menestyneitä on, mutta se ei ole mikään meluasia.
Olen tehnyt hommia vuodesta 1995.
Aloitin kotiäitinä ja pian kaikki halusivat tuotteitani. En voinut sille mitään, koska jokainen kysyi mitä oli tapahtunut ja ahneus se kovankin onnen voittaa.
Tienasin muutamassa kuukaudessa saman verran kuin oikeassa työssäni, luulin olevani mukana jossakin pian loppuvassa laittomassa puuhassa, enkä ensin ajatellut asiaa liiketoiminnan kannalta. Siksi panin kaikki tulot ukkoni firmaan, ettei naapurit katkeroituisi (toki tämäkin on jo petos sinänsä).
Siinä miettiessä mitä tekisin sen räjähtävän alun jälkeen, en mennyt töihin enää lainkaan.
Minulla on alempi korkeakoulututkinto ja olin siihen mennessä ollut töissä ns. hyvissä viroissa ja toimissa kaikilla yhteiskunnan aloilla.
Minä olen kuin kuka tahansa yrittäjä:
Olen paitsi tienannut rahaa, maksanut isot velkani tälle maalle ja sen yrityksille.
Nautin työstäni, laitan poistot ja kulut yritykseni kirjanpitoon, nautin yritykseni menestyksestä. Siksi matkustelen paljon, koska yhtiöni pitää huolen siitä että koulutusta on saatavilla ja ihan jatkuvasti.
Rahaa siis tulee ja siitä voi nauttia laillisesti.
Puolisoni on eri alalla: Hän on saanut maksaa mätkyjä joka vuosi.
Vaikka esim 10 vuotta sitten ei ollut juuri mistä syödä, hän maksoi aina vuosittain 4-5000 mk jälkiveroa, koska yrittäjä on verottajan tykinruokaa: Yrittäjän sielulla varustettu ihminen ei koskaan lopeta työn tekoa vaan tekee ja tekee siinä toivossa että joskus saa palkkionsa. Siihen verottaja perustaa mielivaltaisen käytökesensä ja sen on voutikin monasti kertonut: Yrittäjä maksaa velkansa, koska haluaa jatkaa yrittämistä. Palkansaaja jättää maksamatta ja jää tuleen makaamaan.
Jokainen tietää että Suomen verottajalla on maailman vaikeimmat ja mielivaltaisimmat lait saada se, minkä se haluaa.
Kukin ritystoiminnna harjoittaja maksakoon sen, minkä haluaa ja se on siis laillista.
Niin toimin tällä hetkellä.
Luuleeko toimittaja että tulen sinne kertomaan, miten minua ja ystäviäni alalla tulisi harkintaverottaa?
Maksaako Ksko veroja?
Ei, kultaseni, ei maksa, mikäli se vain on mahdollista.
Mikäli maksaa, se maksaa niitä juuri sen verran, kuin verolakimiesten mukaisesti on sopivaa ja oikein. Ei enempää.
Yrityksen työntekijät sen sijaan maksavat, mutta eivät takuulla tule kehumaan ohjelmaasi mitä tienaavat.
Toimittaja voi jättää yhteystietonsa osoitteeseen [email protected]
Mikäli hänen kanttinsa kestää, järjestän hänelle haastattalun toisessa maassa asuvan, todella menestyneen, verkostomarkkinoijan kanssa.
Pääseepä hän halutessaan vaikkapa Fidzisaarille tämän kolmanteen asuntoon tutustumaan.
Meillä vain ei ole siihen mitään velvoitteita sen enempää lentolipun kuin muunkaan todistelun suhteen.
Menestyneitä on, mutta se ei ole mikään meluasia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
... kannattaisi mennä kertomaan ja mahdollisesti myös oikomaan suuren yleisön saamaa "virheellistä" tietoa?
Mistä tiedät, että verotuksesta kysytään? Jos, sulla on kaikki OK, niin miksi et voisi nyt edistää verkostomarkkinoinnin ja samalla myös omaa toimintaa?
Jos olet kehdannut mainostaa toimintaasi ystävillesi, niin miksi et nyt sitten julkisesti kehtaa sanoa (ja samalla myös puolustaa) suoraan, mikä mieltäsi kalvaa?
Ei ne suuret ja pienetkään yritysjohtajat häpeä firmaansa, miksi siis sinä häpeät tunnustaa olevasi verkostomarkkinoija?
Ne, ketkä keksivät kaikennäköisiä tekosyitä esiintyä julkisesti, ovat huu-haa-kauppiaita ja heidän hehkutuksensa voi jättää omaan rauhaansa.