Yksinäisyys on ehkä yksi ikävimmistä asioista mitä ihminen elämässään joutuu kestämään. Pahinta yksinäisyydessä ovat rakkaudesta kertovat laulut, joita joskus kuulee sattumalta jostain tai sitten itse sattuu kuuntelemaan pari kappaletta ajankuluksi... täytyy sanoa, että kyseiset kappaleet kyllä vetävät silmät aika kosteiksi. Lyhyesti sanottuna rakkauslaulut ovat yksinäiselle kuin suolaa haavoihin, vaikka ne kuulostavatkin kauniilta. Itse joskus satun kuuntelemaan muutaman sellaisen biisin ja kyllä niitä olisi paljon mukavampi kuunnella oman kullan kanssa.
Eipä ole olossa kehumista taas lauantaiyön jälkeen. Että pitikin mennä kuuntelemaan niitä kappaleita... nyt on taas niin ankea olo, ettei tiedä mitenpäin sängyssä makaisi ja rakkauslaulut soi päässä. Mitenkäs muilla yksinäisillä sujuu?
Eipä ole olossa kehumista taas lauantaiyön jälkeen. Että pitikin mennä kuuntelemaan niitä kappaleita... nyt on taas niin ankea olo, ettei tiedä mitenpäin sängyssä makaisi ja rakkauslaulut soi päässä. Mitenkäs muilla yksinäisillä sujuu?
Vastaukset 9
Vanhimmat
varmaan,että kun joutuu kuuntelemaan suomalaista itsesäälimusiikkia niin kurkku kuivuu.
Toinen asia, mikä vetää surulliseks, on kirjat, missä puhutaan yksinäisyydestä.
Kaikkein pahinta on, jos on pakko lukea opiskeluja varten kirja, joka käsittelee yksinäisyyttä ja sen syitä.
Nim.Merk : "Yksinäisyys on aina oma syy?"
myös tuoda mieleen hyviä muistoja, joita kuuntelemalla unohtuu hetkeksi elämänsä parempiin hetkiin.
Mutta on totta, että sen jälkeen tulee aika ikävä ja entistä ylsinäisempi olo.
Alkaa miettimään loputtomia syitä ja seurauksia, miksi näin on käynyt?
Miksi on jäänyt niin yksin, mitä olisin voinut tehdä toisin ja lopulta tuntuu siltä, että kaikki vika on ollut jokaisen ihmisen kanssa minussa itsessäni.
Etten tule toimeen ihmisten kanssa.
Jos kuuntelee tarkkaan rakkauslaulujen sanoja, kertovat suurin osa niistä enemmänkin kaihoisasta rakkaudesta, joku on jättänyt/pettänyt tai ei tiedetä oikeen että missä mennään. ja sellastahan se usein on.
itselläni oli muutama vuosi sitten aika traaginen rakkausjuttu, ja aina kun kuulen lauluja, joissa tarina kuulostaa samalta, en voi olla vertaamatta tarinaani siihen. sama juttu elokuvissa, jos jossain leffassa on samantapainen juttu.
Itselläni rakkauslaulut tuovat vain surullisia asioita mieleen, siksi kai agressiiviinen musiikki onkin paljon rentouttavampaa.
On totta,että yksinäinen ihminen kun kuuntelee rakkauslauluja,niin tulee tippa linssiin... Se laittaa ajattelemaan,että löytääkö itse omaa rakasta viereensä,mutta taas toisaalta... Rakkauslaulut antaa aihetta unelmoida,toivoa...
Yön `särkyvää`on minun ja exäni kappale,joka nykyään löytyy jokaiselta itse polttamaltani levyltä.. Se tuo aina ne ensimmäiset yhteiset hitaat mieleen,ensimmäinen suudelmani hänen kanssaan,puheet yhteen muuttamisesta ja...
Mutta sitten lopulta se kappale palauttaa mieleeni kysymyksen,joka häiritsee minua vieläkin... Miksi mokasin jutun vaikka rakastin tätä miestä... Olen silti onnellinen,että sain häneltä rakkautta.. Tästä jutusta on kohta jo vuosi,mutta tunteeni ovat ennallaan...
Rakkauslauluja kaiholla kuunnellen: marianna 20v.
Mua alkaa itkettään vähän kaikki jollain tavalla rakkauteen liittyvä... Esim. yhtenä päivänä jossain typerässä naistenlehdessä (joita en yleensä lue ihmissuhdejuttujen vuoksi) oli juttua teiniäideistä ja mua alkoi itkettämään. Nekin oli edes joskus saaneet rakkautta ja saivat tietenki yhä lapseltaan ainakin.
No, minä en kuuntele ulkolaisia hempeilylauluja, vaan kotimaista iskelmää. Kyllä se lujalle pistää kun laittaa pyörimään vaikkapa Topi Sorsakosken tai Rauli Somerjoen levyn.
"Kohti taivahan rantaa, ilta-aurinko käy.."
"..kaukaa uivat laivat valkolaivat maasta, jonka unoittuneen luulin.."
"kun mä sinut kohtasin, oli ilta ihanin.."
"Saapunut luokseni yö on, silmäni luon taivaaseen. Tumma se katto tähtinä tuikkii, on katseensa tutkimaton.."
..Akselin ja Elinan häävalssi,jota en saanutkaan tanssia,aina ei käy niin,kuin haaveillaan,satu rakkauden,mozart 40,-yhden päivän kokonaan,vihreät niityt..