Keskiluokan peilittömät vertailussa

Fujin objektiivivalikoima on APS-C kennoisista kattavin, mikä todetaan tuossakin videossa.

Anonyymi kirjoitti:

Fujin objektiivivalikoima on APS-C kennoisista kattavin, mikä todetaan tuossakin videossa.

Pitää keskittyä kaikkiin peilittömiin.

Silloin Fujiin on kaikkein vähiten käyttökelpoisia objektiiveja.

Mft järjestelmiin niitä on selkeästi eniten ja Sony tulee seuraavana.

Fuji ei muutenkaan ole samalla tasolla mft:n ja Sonyn kanssa.
Eihän niissä Fujin romuissa ole vieläkään edes toimivia kennovakaajia, kuten mft:ssä ja myös Sonyssa on.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää keskittyä kaikkiin peilittömiin.

Silloin Fujiin on kaikkein vähiten käyttökelpoisia objektiiveja.

Mft järjestelmiin niitä on selkeästi eniten ja Sony tulee seuraavana.

Fuji ei muutenkaan ole samalla tasolla mft:n ja Sonyn kanssa.
Eihän niissä Fujin romuissa ole vieläkään edes toimivia kennovakaajia, kuten mft:ssä ja myös Sonyssa on.

Lue lisää

Fujin objektiivivalikoima on yhä peilittömien paras, vaikka Sonyyn esimerkiksi on tullut muutama hyvä, mutta samalla tolkuttoman kallis uusi FF objektiivi. Sonyn APS-C tarjonta on surkea ja jos käytät FF objektiiveja, menetät koko ja painoedun, joka on APS-C:llä..

MFT:n tarjonta on siinä mielessä ongelmallinen, että siellä on todella paljon huonoja seassa. Toki melko kattava valikoima myös hyviä. MFT:n kenno on myös niin paljon pienempi kuin APS-C, ettei siinä voi käyttää puolivillaisia objektiivikonstruktioita. MFT on kuitenkin ilman muuta vaihtoehto., mutta se ei ollut nyt testissä mukana.

Fujiahan ihmeteltiin sen tullessa markkinoille, miksi objektiivit piirsivät niin paljon paremmin kuin sen aikaiset kennot pystyivät ottamaan vastaan. Nyt se tiedetään, kun objektiivit ovat yhä riittävän hyviä nykyisille kennoille.

Anonyymi kirjoitti:

Fujin objektiivivalikoima on yhä peilittömien paras, vaikka Sonyyn esimerkiksi on tullut muutama hyvä, mutta samalla tolkuttoman kallis uusi FF objektiivi. Sonyn APS-C tarjonta on surkea ja jos käytät FF objektiiveja, menetät koko ja painoedun, joka on APS-C:llä..

MFT:n tarjonta on siinä mielessä ongelmallinen, että siellä on todella paljon huonoja seassa. Toki melko kattava valikoima myös hyviä. MFT:n kenno on myös niin paljon pienempi kuin APS-C, ettei siinä voi käyttää puolivillaisia objektiivikonstruktioita. MFT on kuitenkin ilman muuta vaihtoehto., mutta se ei ollut nyt testissä mukana.

Fujiahan ihmeteltiin sen tullessa markkinoille, miksi objektiivit piirsivät niin paljon paremmin kuin sen aikaiset kennot pystyivät ottamaan vastaan. Nyt se tiedetään, kun objektiivit ovat yhä riittävän hyviä nykyisille kennoille.

Lue lisää

Olet pihalla kuin lintulauta.

Fuji on peilittömistä se viimeinen vaihtoehto ostettavaksi.
Lasken sen samaan sarjaan kuin CaNikon peilittömät, eli ei ei ei ei ei ja ei.

Sitäpaitsi siihen on huomattavasti vähemmän objektiiveja kuin mft:hen tai Sonyyn.

Anonyymi kirjoitti:

Fujin objektiivivalikoima on yhä peilittömien paras, vaikka Sonyyn esimerkiksi on tullut muutama hyvä, mutta samalla tolkuttoman kallis uusi FF objektiivi. Sonyn APS-C tarjonta on surkea ja jos käytät FF objektiiveja, menetät koko ja painoedun, joka on APS-C:llä..

MFT:n tarjonta on siinä mielessä ongelmallinen, että siellä on todella paljon huonoja seassa. Toki melko kattava valikoima myös hyviä. MFT:n kenno on myös niin paljon pienempi kuin APS-C, ettei siinä voi käyttää puolivillaisia objektiivikonstruktioita. MFT on kuitenkin ilman muuta vaihtoehto., mutta se ei ollut nyt testissä mukana.

Fujiahan ihmeteltiin sen tullessa markkinoille, miksi objektiivit piirsivät niin paljon paremmin kuin sen aikaiset kennot pystyivät ottamaan vastaan. Nyt se tiedetään, kun objektiivit ovat yhä riittävän hyviä nykyisille kennoille.

Lue lisää

> Sonyn APS-C tarjonta on surkea ja jos käytät FF objektiiveja, menetät koko ja painoedun, joka on APS-C:llä.

Ei tarvi rajoittua Sonyn tarjontaan. Sonylle tekee objektiiveja myös Sigma, Tamron ja Samyang. Viimeksi mainittu on vasta äskettäin alkanut tekemään AF malleja. Esim. Samyang 24/2,8 on sen verran pieni, että menisi myös APS-C rungossa "runkotulppana", vaikka onkin täysikennoisille tehty.

Painoetukin vähän riippuu. APS-C on teleobjektiiveissa köykäisempi, mutta tilanne mutkistuu kovasti, mikäli halutaankin lyhyemmille polttoväleille kapeaa syväterävyyttä. Jos APS-C vehkeen nokalle lyö jonkun 16-50/4-5,6 halpiszoomin, niin sen kuvakulma ja terävyysalue vastaavat likimain 24-75/5,6-8 lasia täyskennoisessa. Terävyysalueen hallinta enempi haaveissa vain. Cropin f/2,8 vastaa terävyysalueen puolesta täysikennoisen f/4, joten saattaa ruveta tekemään mieli jopa alle f/2,8 lukemia ja viimeistään tällä kohtaa rupeaa sekä hinta, koko että paino nousemaan aika vauhdilla.

Isoilla pikselimäärillä tulee eteen sekin, ettei kaikkien objektiivien piirto tahdo enää riittää. Tämä taitaa koskea suurta osaa filmiaikakauden laseista - ei silloin osattu ajatella, miten kovia vaatimuksia joku 24 megapikseliä APS-C koossa (vastaa 54 megapikseliä täysikennoisessa) asettaa.

Täysikennoisetkin rungot kannattaa ottaa harkintaan. Runko itsessään on kalliimpi, mutta lasitavarassa voi säätää, koska - ainakin matalamman pikselimäärän runkoon tyydyttäessä - ne ei-ihan-huippulasitkin toimivat. Lisäksi terävyysalueen hallintakin pelittää joten kuten muillakin <=f/2,8 laseilla.

Anonyymi kirjoitti:

> Sonyn APS-C tarjonta on surkea ja jos käytät FF objektiiveja, menetät koko ja painoedun, joka on APS-C:llä.

Ei tarvi rajoittua Sonyn tarjontaan. Sonylle tekee objektiiveja myös Sigma, Tamron ja Samyang. Viimeksi mainittu on vasta äskettäin alkanut tekemään AF malleja. Esim. Samyang 24/2,8 on sen verran pieni, että menisi myös APS-C rungossa "runkotulppana", vaikka onkin täysikennoisille tehty.

Painoetukin vähän riippuu. APS-C on teleobjektiiveissa köykäisempi, mutta tilanne mutkistuu kovasti, mikäli halutaankin lyhyemmille polttoväleille kapeaa syväterävyyttä. Jos APS-C vehkeen nokalle lyö jonkun 16-50/4-5,6 halpiszoomin, niin sen kuvakulma ja terävyysalue vastaavat likimain 24-75/5,6-8 lasia täyskennoisessa. Terävyysalueen hallinta enempi haaveissa vain. Cropin f/2,8 vastaa terävyysalueen puolesta täysikennoisen f/4, joten saattaa ruveta tekemään mieli jopa alle f/2,8 lukemia ja viimeistään tällä kohtaa rupeaa sekä hinta, koko että paino nousemaan aika vauhdilla.

Isoilla pikselimäärillä tulee eteen sekin, ettei kaikkien objektiivien piirto tahdo enää riittää. Tämä taitaa koskea suurta osaa filmiaikakauden laseista - ei silloin osattu ajatella, miten kovia vaatimuksia joku 24 megapikseliä APS-C koossa (vastaa 54 megapikseliä täysikennoisessa) asettaa.

Täysikennoisetkin rungot kannattaa ottaa harkintaan. Runko itsessään on kalliimpi, mutta lasitavarassa voi säätää, koska - ainakin matalamman pikselimäärän runkoon tyydyttäessä - ne ei-ihan-huippulasitkin toimivat. Lisäksi terävyysalueen hallintakin pelittää joten kuten muillakin <=f/2,8 laseilla.

Lue lisää

Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen. Ongelman ydin on objektiivin tuominen lähelle kennoa. Jos kuvauksen pääpaino on laajakulmissa, kannattaa harkita jotain perus FF runkoa, kuten Canon 6D ja unohtaa peilittömät.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen. Ongelman ydin on objektiivin tuominen lähelle kennoa. Jos kuvauksen pääpaino on laajakulmissa, kannattaa harkita jotain perus FF runkoa, kuten Canon 6D ja unohtaa peilittömät.

Lue lisää

Ongelma ei ole etäisyys vaan valon tulokulma kennolle. Hyvän optiikan suunnittelu ja valmistus ei ole koskaan helppoa, muutenhan kaikki olisivat hyviä. Onneksi hyviä osataan kuitenkin tehdä, joten asiassa ei ole oikeasti isompaa ongelmaa. Jos jostain järjestelmästä puuttuu jokin mitä tarvitaan niin silloin pitää valita toinen järjestelmä.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma ei ole etäisyys vaan valon tulokulma kennolle. Hyvän optiikan suunnittelu ja valmistus ei ole koskaan helppoa, muutenhan kaikki olisivat hyviä. Onneksi hyviä osataan kuitenkin tehdä, joten asiassa ei ole oikeasti isompaa ongelmaa. Jos jostain järjestelmästä puuttuu jokin mitä tarvitaan niin silloin pitää valita toinen järjestelmä.

Lue lisää

Etäisyys aiheuttaa tuon tulokulmaongelman.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen. Ongelman ydin on objektiivin tuominen lähelle kennoa. Jos kuvauksen pääpaino on laajakulmissa, kannattaa harkita jotain perus FF runkoa, kuten Canon 6D ja unohtaa peilittömät.

Lue lisää

Vanhanaikaiset peilikamera romut on syytä unohtaa merkistä riippumatta.
On suorastaan älytöntä suositella niitä enää nykyään kellekään.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhanaikaiset peilikamera romut on syytä unohtaa merkistä riippumatta.
On suorastaan älytöntä suositella niitä enää nykyään kellekään.

Haettaessa edullista ja suorituskykyistä kameraa, on Canonin 6D erittäin vahvoilla. Suomessa ostetaan markettiroskaa, Sonya tms, Ruotsissa on parempi elintaso ja 6D oli juuri vuoden eniten myyty runkomalli.

Canonin FF runkoihin saa erittäin hyvää optiikkaa kohtuu hintaan. Canonin markkinajohtajuus näkyy myös siinä, että hyvää optiikkaa kiertää paljon käytettynä. Toki myös huonoa, joten kannattaa katsoa testejä, mitä ostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen. Ongelman ydin on objektiivin tuominen lähelle kennoa. Jos kuvauksen pääpaino on laajakulmissa, kannattaa harkita jotain perus FF runkoa, kuten Canon 6D ja unohtaa peilittömät.

Lue lisää

> Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen.

Aika surkea vedätys peililäpsyttimen omistajalta. No, ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu.

Kennot ihan samanlaisia molemmissa, joten ongelma on yhteinen. Tosin peililäpsyttimessä objektiivia EI SAA lähelle kennoa, vaikka haluttaisiin. Iso runkosyvyys ei ole etu, vaan merkittävä HAITTA. Se estää eri merkkisten objektiivien käytön. Sovitin kun siirtää objektiivin niin kauas, ettei tarkennus onnistu. No, jotain manuaalitarkenteisia saa joihinkin runkoihin kiinni johonkin taisi olla sovitin, missä on tarkennuksen korjaava linssi... mutta "vääränmerkkiset" AF lasit aikalailla poissuljettu vaihtoehto.

Peilittömiin saa pienen runkosyvyyden vuoksi tehtyä sovittimia, millä saa muidenkin merkkien objektiiveja kiinni, jopa niin, että AF toimii! Huikea etu.

Lisäksi tämän valon tulokulmaongelman saa ratkottua silläviisiin, että pidetään objektiivi (taaimmainen linssi) etäällä kennosta. Haittana vain objektiivien suurempi koko - pituuteen pari cm lisää, mikä tavallaan syö pienemmän runkosyvyyden edun.

Vaan näinhän ei ole pakko tehdä, koska ongelmaa voi ratkoa myös retrofocus -rakenteella. Mitä kaikesta huolimatta taidetaan nykyään usein käyttää, myös peililäpsyttäjien objektiiveissa (päätellen laajakulmien mitoista).

Laajakulman suunnittelu peilittömään on siis helpompaa, koska valinnanvaraa objektiivin ja kennon välimatkan suhteen on enemmän. Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK. Läpsyttimiin kelpaavat vain rakenteet, missä jää reilusti tyhjää kennon ja taaimmaisen linssin väliin.

Anonyymi kirjoitti:

> Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen.

Aika surkea vedätys peililäpsyttimen omistajalta. No, ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu.

Kennot ihan samanlaisia molemmissa, joten ongelma on yhteinen. Tosin peililäpsyttimessä objektiivia EI SAA lähelle kennoa, vaikka haluttaisiin. Iso runkosyvyys ei ole etu, vaan merkittävä HAITTA. Se estää eri merkkisten objektiivien käytön. Sovitin kun siirtää objektiivin niin kauas, ettei tarkennus onnistu. No, jotain manuaalitarkenteisia saa joihinkin runkoihin kiinni johonkin taisi olla sovitin, missä on tarkennuksen korjaava linssi... mutta "vääränmerkkiset" AF lasit aikalailla poissuljettu vaihtoehto.

Peilittömiin saa pienen runkosyvyyden vuoksi tehtyä sovittimia, millä saa muidenkin merkkien objektiiveja kiinni, jopa niin, että AF toimii! Huikea etu.

Lisäksi tämän valon tulokulmaongelman saa ratkottua silläviisiin, että pidetään objektiivi (taaimmainen linssi) etäällä kennosta. Haittana vain objektiivien suurempi koko - pituuteen pari cm lisää, mikä tavallaan syö pienemmän runkosyvyyden edun.

Vaan näinhän ei ole pakko tehdä, koska ongelmaa voi ratkoa myös retrofocus -rakenteella. Mitä kaikesta huolimatta taidetaan nykyään usein käyttää, myös peililäpsyttäjien objektiiveissa (päätellen laajakulmien mitoista).

Laajakulman suunnittelu peilittömään on siis helpompaa, koska valinnanvaraa objektiivin ja kennon välimatkan suhteen on enemmän. Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK. Läpsyttimiin kelpaavat vain rakenteet, missä jää reilusti tyhjää kennon ja taaimmaisen linssin väliin.

Lue lisää

> Peilittömiin saa pienen runkosyvyyden vuoksi tehtyä sovittimia, millä saa muidenkin merkkien objektiiveja kiinni, jopa niin, että AF toimii! Huikea etu.

Siis huikea etu normaalijärkiselle. Canikon fanboyt ei tietenkään voi muita merkkejä harkita. Marketista haetaan tarjouskittipaketti ja netissä keulitaan, miten minä kuvaan ammattilaisen merkillä, jolla on tarjolla myös "kasvupolkua" aina 30 000 € hintaluokan laseihin asti. Tämähän se tärkein valintaperuste on, kun valitaan runkoa alle 1 000 € hintaluokassa.

Anonyymi kirjoitti:

> Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen.

Aika surkea vedätys peililäpsyttimen omistajalta. No, ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu.

Kennot ihan samanlaisia molemmissa, joten ongelma on yhteinen. Tosin peililäpsyttimessä objektiivia EI SAA lähelle kennoa, vaikka haluttaisiin. Iso runkosyvyys ei ole etu, vaan merkittävä HAITTA. Se estää eri merkkisten objektiivien käytön. Sovitin kun siirtää objektiivin niin kauas, ettei tarkennus onnistu. No, jotain manuaalitarkenteisia saa joihinkin runkoihin kiinni johonkin taisi olla sovitin, missä on tarkennuksen korjaava linssi... mutta "vääränmerkkiset" AF lasit aikalailla poissuljettu vaihtoehto.

Peilittömiin saa pienen runkosyvyyden vuoksi tehtyä sovittimia, millä saa muidenkin merkkien objektiiveja kiinni, jopa niin, että AF toimii! Huikea etu.

Lisäksi tämän valon tulokulmaongelman saa ratkottua silläviisiin, että pidetään objektiivi (taaimmainen linssi) etäällä kennosta. Haittana vain objektiivien suurempi koko - pituuteen pari cm lisää, mikä tavallaan syö pienemmän runkosyvyyden edun.

Vaan näinhän ei ole pakko tehdä, koska ongelmaa voi ratkoa myös retrofocus -rakenteella. Mitä kaikesta huolimatta taidetaan nykyään usein käyttää, myös peililäpsyttäjien objektiiveissa (päätellen laajakulmien mitoista).

Laajakulman suunnittelu peilittömään on siis helpompaa, koska valinnanvaraa objektiivin ja kennon välimatkan suhteen on enemmän. Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK. Läpsyttimiin kelpaavat vain rakenteet, missä jää reilusti tyhjää kennon ja taaimmaisen linssin väliin.

Lue lisää

"Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK."

Filmikamerassa bueno (mm Leica vanhat laajakantit, samoin Voigtlander jne), mutta digikamerassa ei, vaikka sellaisen voikin peilittömään ruuvata kiinni kun sitä läpsytintä ei ole heilumassa.

Digikennon valoherkät yksittäiset solut (mitä nyt suomeksi lienevätkin) ovat pienissä kuopissa, eivät kennon pinnalla. Siksi riittävän vinossa kulmassa kennolle tulevat säteet (siis lähinnä nurkkiin) alkavat varjostua ja tärveltyä verrattuna kohtisuorempaan tuleviin säteisiin. Tästä syystä MYÖS PEILITTÖMIIN on laajakantit suunniteltava ihan samalla tavalla käänteisiksi teleobjektiiveiksi kuin peilikameroihinkin. Niistä tulee todellisuudessa isompia kuin peilikameroitten vastaavista, koska optiikan peräpäähän on laitettava lisää tyhjää putkea siihen kohtaan, missä peilikameroissa on peilikammio.

Omakohtaista kokemusta on: Bessassa minulla oli aivan loistava Voigtlanderin 15 mm laajakantti, joka tuli varsin lähelle filmin pintaa. Kun ostin ekan peilittömän vuonna 2012 hankin siihen sovitteen mainitulle laajakantille. Vaikka kamera oli APS-C kokoisella kennolla varustettu, teki tuo mainio optiikka aivan suttua nurkissa. Täyskennoisessa olisi ollut totaalinen katastrofi. Filmillä se loistavaa jälkeä, jopa Velvia 50 dialla.

Toki peilittömyys antaa jonkin verran lisää vapautta optiikkasuunnitteluun, mutta tätä valonsäteitten tulokulmaongelmaa digikennolle se muuta miksikään.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK."

Filmikamerassa bueno (mm Leica vanhat laajakantit, samoin Voigtlander jne), mutta digikamerassa ei, vaikka sellaisen voikin peilittömään ruuvata kiinni kun sitä läpsytintä ei ole heilumassa.

Digikennon valoherkät yksittäiset solut (mitä nyt suomeksi lienevätkin) ovat pienissä kuopissa, eivät kennon pinnalla. Siksi riittävän vinossa kulmassa kennolle tulevat säteet (siis lähinnä nurkkiin) alkavat varjostua ja tärveltyä verrattuna kohtisuorempaan tuleviin säteisiin. Tästä syystä MYÖS PEILITTÖMIIN on laajakantit suunniteltava ihan samalla tavalla käänteisiksi teleobjektiiveiksi kuin peilikameroihinkin. Niistä tulee todellisuudessa isompia kuin peilikameroitten vastaavista, koska optiikan peräpäähän on laitettava lisää tyhjää putkea siihen kohtaan, missä peilikameroissa on peilikammio.

Omakohtaista kokemusta on: Bessassa minulla oli aivan loistava Voigtlanderin 15 mm laajakantti, joka tuli varsin lähelle filmin pintaa. Kun ostin ekan peilittömän vuonna 2012 hankin siihen sovitteen mainitulle laajakantille. Vaikka kamera oli APS-C kokoisella kennolla varustettu, teki tuo mainio optiikka aivan suttua nurkissa. Täyskennoisessa olisi ollut totaalinen katastrofi. Filmillä se loistavaa jälkeä, jopa Velvia 50 dialla.

Toki peilittömyys antaa jonkin verran lisää vapautta optiikkasuunnitteluun, mutta tätä valonsäteitten tulokulmaongelmaa digikennolle se muuta miksikään.

Lue lisää

> MYÖS PEILITTÖMIIN on laajakantit suunniteltava ihan samalla tavalla käänteisiksi teleobjektiiveiksi kuin peilikameroihinkin. Niistä tulee todellisuudessa isompia kuin peilikameroitten vastaavista, koska optiikan peräpäähän on laitettava lisää tyhjää putkea siihen kohtaan, missä peilikameroissa on peilikammio.

No ei tule. Osa objektiiveista on kyllä tehty tällä periaatteella (mm. omissa käsissäni oleva kalansilmä superlaajis), mutta tässä voi olla kyse myös siitä, että valmistaja (Samyang & Loawa) ovat halunneet suunnitella optiikan periaatteella "sopii kaikkiin merkkeihin, kunhan pyllyyn liitetään oikeanlainen bajonetti".

Toisaalta pari lyhyemmän pään kiinteäpolttovälistä on suht lyhyitä tumppeja eikä niissä tosiaankaan ole reilun 26 mm tyhjää putkea (runkosyvyyksien erotus) pyllyssään. Rakenne taitaa näissäkin olla retroa, mutta pelittömän runkosyvyys riittää silti.

Kummasti sitä peilivehkeissäkin usein halutaan taaimmaista linssiä lähemmäs filmiä/kennoa. Varmaan objektiivin kokonaispituuden kutistamiseksi. Tämä vaan käytännössä tarkoittaa, että objektiivi työntyy jonkin matkaa bajonetin/rungon sisään ja siitähän ei hyvää seuraa. Vähintäänkin telejatkeiden käyttö voi olla mahdotonta näiden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

> Totta, että laajakulman rakentaminen peilittömään on paljon vaikeampaa kuin peililliseen.

Aika surkea vedätys peililäpsyttimen omistajalta. No, ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu.

Kennot ihan samanlaisia molemmissa, joten ongelma on yhteinen. Tosin peililäpsyttimessä objektiivia EI SAA lähelle kennoa, vaikka haluttaisiin. Iso runkosyvyys ei ole etu, vaan merkittävä HAITTA. Se estää eri merkkisten objektiivien käytön. Sovitin kun siirtää objektiivin niin kauas, ettei tarkennus onnistu. No, jotain manuaalitarkenteisia saa joihinkin runkoihin kiinni johonkin taisi olla sovitin, missä on tarkennuksen korjaava linssi... mutta "vääränmerkkiset" AF lasit aikalailla poissuljettu vaihtoehto.

Peilittömiin saa pienen runkosyvyyden vuoksi tehtyä sovittimia, millä saa muidenkin merkkien objektiiveja kiinni, jopa niin, että AF toimii! Huikea etu.

Lisäksi tämän valon tulokulmaongelman saa ratkottua silläviisiin, että pidetään objektiivi (taaimmainen linssi) etäällä kennosta. Haittana vain objektiivien suurempi koko - pituuteen pari cm lisää, mikä tavallaan syö pienemmän runkosyvyyden edun.

Vaan näinhän ei ole pakko tehdä, koska ongelmaa voi ratkoa myös retrofocus -rakenteella. Mitä kaikesta huolimatta taidetaan nykyään usein käyttää, myös peililäpsyttäjien objektiiveissa (päätellen laajakulmien mitoista).

Laajakulman suunnittelu peilittömään on siis helpompaa, koska valinnanvaraa objektiivin ja kennon välimatkan suhteen on enemmän. Jos pukkaa rakennetta, missä taaimmainen linssi tulee lähelle kennoa, niin se on OK. Läpsyttimiin kelpaavat vain rakenteet, missä jää reilusti tyhjää kennon ja taaimmaisen linssin väliin.

Lue lisää

Minulla on MFT kameraan 7-14mm opjektiivi. Sen takimmaisen linssin etäisyys kennon pintaan on n.18mm. Siis on melko lähellä kennoa. Kyseinen opjettiivi on juuri tuolla retrofocus rakenteella. Tuo laajis piirtää erityisen hyvin reunoilta. Ei eroa juurikaan keskustaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on MFT kameraan 7-14mm opjektiivi. Sen takimmaisen linssin etäisyys kennon pintaan on n.18mm. Siis on melko lähellä kennoa. Kyseinen opjettiivi on juuri tuolla retrofocus rakenteella. Tuo laajis piirtää erityisen hyvin reunoilta. Ei eroa juurikaan keskustaan verrattuna.

Lue lisää

Sori tuli pieni laskuvirhe. Eihän se ole kuin 15mm kennosta tuo takimmainen linssi. Siis 3mm lähempänä.

Rahamiehet ovat erikseen ja Zeiss on aika hyvä.

Mikään valmistaja ei tee pelkkiä huippulinssejä ja niitä "maanataikappaleitakin" tulee milloin enemmän, milloin vähemmän. Objektiivin hankinta on arpapeliä.

Canonin uusi sensori otti pisteet kotiin kuvanlaadussa, koska siinä on muita suurempi reso yhdistettynä Fujin ja Sonyn tasoiseen ISO:n kestoon. Fuji kakkosena maininnalla, että värintoisto on omaa luokkaansa. Sony kolmantena ja todettiin huono värintoisto. Nikon viimeisenä, vähän vanhemmalla kennolla.

Mitä ei todettu, on Canonin suuremman resoluution vaatima huippuoptiikka. Nythän on M-sarjaan tullut ensimmäiset käyttökelpoiset objektiivit! Montaa niitä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Canonin uusi sensori otti pisteet kotiin kuvanlaadussa, koska siinä on muita suurempi reso yhdistettynä Fujin ja Sonyn tasoiseen ISO:n kestoon. Fuji kakkosena maininnalla, että värintoisto on omaa luokkaansa. Sony kolmantena ja todettiin huono värintoisto. Nikon viimeisenä, vähän vanhemmalla kennolla.

Mitä ei todettu, on Canonin suuremman resoluution vaatima huippuoptiikka. Nythän on M-sarjaan tullut ensimmäiset käyttökelpoiset objektiivit! Montaa niitä ei ole.

Lue lisää

Ehkä tilanne muuttunut viime vuosina. Pari vuotta sitten kun ostin Sony a6000, menestyi parhaiten kuvanlaadussa Canon ja Fujiin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tilanne muuttunut viime vuosina. Pari vuotta sitten kun ostin Sony a6000, menestyi parhaiten kuvanlaadussa Canon ja Fujiin verrattuna.

Sonyn värien käsittely on ollut aina niin ja näin, mutta Sony tuo uudet kennosukupolvet aina ensin omiin runkoihinsa ja myy ulos vasta puolen vuoden päästä. Kyse ollut varmaan tuollaisesta syklistä.