Itäsuomalaiset asuivat aiemmin lännessä ja länsisuomalaiset idässä, ruotsalaiset asuivat jossain

Rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat ihmisryhmät. Kaikki nämä ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään.
Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää. Tämä tulee ilmi Helsingin ja Turun yliopistojen uudessa geenitutkimuksessa. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta (n. 300–1300 jaa.) ja keskiajalta (n. 1200–1500 jaa.).

Professori Päivi Onkamon mukaan lisää tietoa vastaavan ajan ihmisistä on tulossa, sillä nyt 103 yksilöstä saatiin selville äitilinjat.

– Se on paljon, usein näissä tutkimuksissa on vain muutama kymmenen näytettä. Meillä on tulossa myös koko perimän laajuista aineistoa, joka kertoo enemmän kuin pelkät äitilinjat, Onkamo sanoo.

Nyt yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa.

Tulosten perusteella rautakaudella ja keskiajalla Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi.
Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä.
Tämä selitettyy sillä, että maanviljelijäväestöä on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.

Muinaisen suomalaisten perimän tutkimusta haittaa se, etteivät luut säily hyvin Suomen maaperässä.

– Yleensä 2 000 vuotta on luiden maksimi säilymisaika. Nämä nyt tutkitut ovat alle 2 000 vuoden ikäisiä, eli vuosisadoilta 300–1800. Tämän ikäisiä luunäytteitä meillä Suomessa on kuitenkin useita satoja, vaikka vanhempia ei sitten olekaan, Päivi Onkamo toteaa.

Lännessä olivat keräilijät, idässä viljelijät
Nykyään läntisestä Suomesta tavataan enemmän DNA-linjoja, jotka aiemmin olivat yleisiä idän viljelijäryhmillä. Muinaisten suomalaisten löydöt kertovat kuitenkin muuta.
Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset äidiltä periytyvät DNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille.

Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä DNA-linjoja.
– Kaikki edellä mainitut, alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa olivat mukana myös historiallisen ja modernin ajan hautausmaista Pälkäneen rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä.
Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi (SUGRIGE) -hankkeessa.

https://yle.fi/uutiset/3-11067172

Eli suomeksi sanottuna kehitys on tullut idästä eikä suinkaan lännestä. Kuinka se olisi voinutkaan tulla läänestä kun virolaiset keksivät maanviljelyn paljon ennen ruotsalalasia. Lisäksi Novgorod oli paljon kehityksessä edellä juuri syntynyttä Ruotsia. Ruotsalaisia rantarovoja täällä alkoi esiintyä vasta joskus 1200-luvun paikkella. Aurinkokin nousee idästä :)