Olen vähän yli nelikymppinen, ollut työelämässä vaihtelevasti, lapsesta asti masentunut ja ahdistunut. Kaksi osastohoitojaksoa psykiatrisella osastolla. Nyt voin OK, mutta lääkitys on tehnyt minusta zombien, mikään ei innosta, nukkuisin 12 tuntia, olen enää ihmisen kuva. Mulla on psykoosin estoon peratsin 8 kertaa 2 , venlafaksin täysillä määrillä, diapam, sitten kasa relaksantteja, kipulääkkeitä, ja uusiakin lääkkeitä tulee joka tarkastuskerta. Olen työssä ja hädin tuskin pysyn hereillä päivän ja lopun ajan olen toimintakyvytön. Mitähän mun tilanteesta olisi yhteiskunnan päättäjät mieltä, ihan työkuntoinen vai osa-aikatyöhön vai sairauseläkkeelle. Mitä kokemuksia.
Olisiko aika kysyä työkyvyttömyyseläkettä
Anonyymi
480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos tuntuu että eläkkeelle tekee mieli niin kannattaa se ottaa lääkärin kanssa puheeksi.
Nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle on aika hankala päästä kun vertaa parikymmentä vuotta taaksepäin olleeseen tilanteeseen.
Mutta eihän siinäkään ole mitään järkeä jos elämästä ei tule mitään, jatkuvaa väsymystä ym.
Tunnen muutaman ihmisen jotka oikeasti ovat työkyvyttömiä mutta roikkuvat työttömyyspäivärahalla. Sekään ei ole mukavaa.
Vaikuttaa paljon minkälaisen todistuksen lääkäriltä saa eläkehakemusta varten, eri päättäjät katsovat asioita niin eri kannoilta.
Ylipäänsä on väärin että päätökset tekevät sellaiset ihmiset jotka eivät edes tapaa sitä henkilöä jonka asioista päätetään. Samaan tyyliin kuin vakuutuslääkärit tekevät päätöksiä vakuutuksista ym. näkemättä ihmistä lainkaan.
Omalta ja muutaman muun kohdalta tiedän, että eläkeprosessi on pitkä ja kivinen. Hakemukset tulevat bumerangeina takaisin. Aikaa kuluu 10 - 20 vuotta. Taloudellisia vaikeuksia ja fyysisen terveyden romahdus. Uskon, että moni päätyy itsemurhaan siinä vaiheessa. Suoraan työstä ei sairauseläkkeelle pääse, kun nykyään sairaslomiinkin suhtaudutaan nihkeästi. Sen tiedän, että työnantaja kai voi päättää työsuhteen jossain vaiheessa, kun sairauspoissaoloja on liikaa. Ota yhteys työterveydenhuoltoon. Sinun on pystyttävä puhumaan terveysongelmistasi siellä leimautumiseen uhallakin.
Noin kova lääkitys väsyttää varmasti,onkohan mahdollista kohtuullistuttaa tuota määrää?Nelikymppinen halutaan vielä pitää työelämässä kiinni,en tiedä mitä mieltä itse olet,oisko mielenterveydelle kuitenki parempi että on sosiaalista elämää.Eläkkeellä tahtoo olla paremminki yksinäistä.
Kyllähän se ensisijainen tukimuoto on sairausloma,sitten vasta eläke.Jos sinne asti pääsee että harkitsevat eläkkeen myöntämistä,niin eläkeyhtiö tarkistaa onko kelan myöntämä sairausloman enimmäismäärä käytetty (300pv).Minulla oli eri sairaudet,mutta tämä oli marssijärjestys.