MLP ilman tulisijaa

Voi olla, ja minä kysyn että voiko talossa olla takka, mutta siinä ei koskaan pidetä tulta.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, ja minä kysyn että voiko talossa olla takka, mutta siinä ei koskaan pidetä tulta.

Ja minä kysyn voiko pitää tulta vaikka ei ole takkaa.

eikö pienkonepalstalla ole tungosta?

Voi olla vielä hölmömpikin....

Laitetaan kallis MLP varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla vielä hölmömpikin....

Laitetaan kallis MLP varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...

Lue lisää

Kalliimmaksi tulee lämmittää ostopuilla kuin MLP:llä.

MLP:n takaisinmaksuaika on pitkä uudessa talossa. Toisaalta kaivo on ikuinen, joten joskus tulevaisuudessa tulee lämpöpumppua uusittaessa halvemmaksi kuin VILP tai PILP.

Hyvin pitkän aikavälin investointejahan nuo ovat, kuten koko talo ja sen parempi eristys ja ikkunat, joista taas voi säästää MLP:n avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla vielä hölmömpikin....

Laitetaan kallis MLP varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...

Lue lisää

Jos sähköt on kovilla pakkasilla vaikka vain pari päivää poissa niin alkaa tulla varalämmitystä ikävä.

Anonyymi kirjoitti:

Kalliimmaksi tulee lämmittää ostopuilla kuin MLP:llä.

MLP:n takaisinmaksuaika on pitkä uudessa talossa. Toisaalta kaivo on ikuinen, joten joskus tulevaisuudessa tulee lämpöpumppua uusittaessa halvemmaksi kuin VILP tai PILP.

Hyvin pitkän aikavälin investointejahan nuo ovat, kuten koko talo ja sen parempi eristys ja ikkunat, joista taas voi säästää MLP:n avulla.

Lue lisää

Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.

Minulla ei ole MLP:tä, mutta juuri laskin mitä puulla lämmittäminen maksaa. Ostopuulla lämmitys parhaimmillaankin maksaa puolet suorasta sähköstä ja hommaa on melkoisesti. MLP:llä pääsee nykyään neljäsosaan sähköstä. VILPilläkin puoleen tai kolmasosaan riippuen asuinseudusta.

Moni MLP-lämmittäjä polttaa myös takkaa, mutta tuskin kukaan ostopuulla ellei sitten erityisesti pidä takkatulesta.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole MLP:tä, mutta juuri laskin mitä puulla lämmittäminen maksaa. Ostopuulla lämmitys parhaimmillaankin maksaa puolet suorasta sähköstä ja hommaa on melkoisesti. MLP:llä pääsee nykyään neljäsosaan sähköstä. VILPilläkin puoleen tai kolmasosaan riippuen asuinseudusta.

Moni MLP-lämmittäjä polttaa myös takkaa, mutta tuskin kukaan ostopuulla ellei sitten erityisesti pidä takkatulesta.

Lue lisää

OIkeinko laskit. Laitappa sitä laskua näkyviin, niin on meillä muilla hauskaa

Anonyymi kirjoitti:

OIkeinko laskit. Laitappa sitä laskua näkyviin, niin on meillä muilla hauskaa

Irtokuutio sekapuuta 50 €, lämpöarvo 800 kWh. Tuosta tulee reilut 6 c/kWh. Varaavan tulisijan hyötysuhde 75-80%, jolloin lämmitys maksaa 8 c/kWh. Sähköllä 95% hyötysuhde ja itse maksan 11 c/kWh.

Uusilla MLP:lla vuosihyötysuhde lämmityksessä selvästi yli 4, jopa 5. Käyttövedessäkin yli 3, mutta ei takalla käyttövettä saa. Lämmityssähkönkulutus siis tippuu neljäsosaan.

Anonyymi kirjoitti:

Irtokuutio sekapuuta 50 €, lämpöarvo 800 kWh. Tuosta tulee reilut 6 c/kWh. Varaavan tulisijan hyötysuhde 75-80%, jolloin lämmitys maksaa 8 c/kWh. Sähköllä 95% hyötysuhde ja itse maksan 11 c/kWh.

Uusilla MLP:lla vuosihyötysuhde lämmityksessä selvästi yli 4, jopa 5. Käyttövedessäkin yli 3, mutta ei takalla käyttövettä saa. Lämmityssähkönkulutus siis tippuu neljäsosaan.

Lue lisää

Ja laskun mukaan Jeesus tulee asentamaan pumpun ilmaiseksi. Hieno laskutoimitus!

Uskovainen ilman laskutaitoa on lyömätön yhdistelmä!

Anonyymi kirjoitti:

Ja laskun mukaan Jeesus tulee asentamaan pumpun ilmaiseksi. Hieno laskutoimitus!

Uskovainen ilman laskutaitoa on lyömätön yhdistelmä!

Tässähän oli puhe lämmityskuluista ei investoinneista. Ei se takkakaan hormrineen ilmaiseksi tule ja vie arvokkaita neliöitä. Puilla lämmittäjä tarvitsee takan lisäksi paljon tilaa niille puille.

Itse jättäisin takan pois, jos ei ilmaista puuta ole riittävästi ja ei erityisesti nauti takkatulesta. Siis myös suoralla sähköllä lämpiävästä talosta.

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän oli puhe lämmityskuluista ei investoinneista. Ei se takkakaan hormrineen ilmaiseksi tule ja vie arvokkaita neliöitä. Puilla lämmittäjä tarvitsee takan lisäksi paljon tilaa niille puille.

Itse jättäisin takan pois, jos ei ilmaista puuta ole riittävästi ja ei erityisesti nauti takkatulesta. Siis myös suoralla sähköllä lämpiävästä talosta.

Lue lisää

Jatkan vielä, että alun perin oli siis tarkoitus sanoa, että talossa, jossa on sekä takka että MLP, ei ole järkeä polttaa ostopuuta. Ostopuu on selvästi kalliimpaa kuin MLP:n käyttämä sähkö samalle lämmitystarpeelle.

Täysin toinen juttu on sitten miettiä takan ja MLP:n investoinnin järkevyyttä. Siihen vaikuttaa myös se pitääkö takan polttamisesta ja mikä on vaihtoehto. ILP on ilmalämmitin, joka ei ehkä mukavuudessaan ja äänettömyydessä pärjää vesikiertoiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä, että alun perin oli siis tarkoitus sanoa, että talossa, jossa on sekä takka että MLP, ei ole järkeä polttaa ostopuuta. Ostopuu on selvästi kalliimpaa kuin MLP:n käyttämä sähkö samalle lämmitystarpeelle.

Täysin toinen juttu on sitten miettiä takan ja MLP:n investoinnin järkevyyttä. Siihen vaikuttaa myös se pitääkö takan polttamisesta ja mikä on vaihtoehto. ILP on ilmalämmitin, joka ei ehkä mukavuudessaan ja äänettömyydessä pärjää vesikiertoiselle.

Lue lisää

Näin ne tarinat uskiksella muuttuu. Kukaan ei aikaisemmin ole puhunut pelkästään lämmityskuluista, vaan vasta uskovainen nyt.

Uskikselle alttari on uskonto, eikä sitä tule ottaa missään laskuissa huomioon. Alttari tulee joka tapauksessa, mutta takka on vain mahdollinen lisähankinta :D :D :D

Aameeenn!!!

Anonyymi kirjoitti:

Näin ne tarinat uskiksella muuttuu. Kukaan ei aikaisemmin ole puhunut pelkästään lämmityskuluista, vaan vasta uskovainen nyt.

Uskikselle alttari on uskonto, eikä sitä tule ottaa missään laskuissa huomioon. Alttari tulee joka tapauksessa, mutta takka on vain mahdollinen lisähankinta :D :D :D

Aameeenn!!!

Lue lisää

Takkauskovainenko siellä horisee?

Anonyymi kirjoitti:

Takkauskovainenko siellä horisee?

Ei ole takkaa. Auts. Ei mennyt sekään oikein :D :D :D :D

Anonyymi kirjoitti:

Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.

Kun laskutaitoa ei ole, mennään vahvalla mutulla ja essonbaarin faktoilla parin vuosikymmenen takaa. Ja esitetään fiksua. Eli perinteinen "tyhjä tynnyri"

Näitähän riittää. Autolla tehdään voittoa, koska lainakulu on rahaa, joka menisi muutoinkin. Tämän vuoksi autoilun kulut = satanen kuussa bensaan.

Käytetyn auton hyvityshinta, vaikkapa 5 k€, on sen ansiosta puhdasta voittoa. LISÄKSI siitä seuraavan auton hinnasta annetaan vastaavansuuruinen alennus, joten tulikin tehtyä 10 k€ tili. Näin tienataan autolla! Enkä siis sepittänyt tätä, on ihan Suoli24 palstalta poimittuja neuvoja nämä. Auton omistamalla TIENAA jopa useamman tonnin vuodessa!

Sama tämän puupäälämmityksen kanssa. Liiteristä haetut puut ovat ilmaisia eikä takan käyttökään mitään maksa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun laskutaitoa ei ole, mennään vahvalla mutulla ja essonbaarin faktoilla parin vuosikymmenen takaa. Ja esitetään fiksua. Eli perinteinen "tyhjä tynnyri"

Näitähän riittää. Autolla tehdään voittoa, koska lainakulu on rahaa, joka menisi muutoinkin. Tämän vuoksi autoilun kulut = satanen kuussa bensaan.

Käytetyn auton hyvityshinta, vaikkapa 5 k€, on sen ansiosta puhdasta voittoa. LISÄKSI siitä seuraavan auton hinnasta annetaan vastaavansuuruinen alennus, joten tulikin tehtyä 10 k€ tili. Näin tienataan autolla! Enkä siis sepittänyt tätä, on ihan Suoli24 palstalta poimittuja neuvoja nämä. Auton omistamalla TIENAA jopa useamman tonnin vuodessa!

Sama tämän puupäälämmityksen kanssa. Liiteristä haetut puut ovat ilmaisia eikä takan käyttökään mitään maksa.

Lue lisää

Mielenkiintoista, että sitä alttari pitää niin ylistää. Nyt jo essonvaarit ja autojen jälleenmyynti perusteluissa mukana. Näistähän uskovainen löytää jotain sairasta logiikkaa, sellaista mikä ei maallikolle aukea.

Kukaanhan ei ole takkaa ollut perustelemassa kulusäästöinä. Ei yksikään. Yksi taisi kirjoittaa takasta varalämmönlähteenä. Uskovaisia alttarinsa kehujia sitten löytyy jo kymmeniä viestejä. Ja sama uskovainen paatos tulee jatkumaan, koska uskovaisen tehtävänä on käännyttää pakanoita.

Mutta ei ne uskovaisen silmät aukea. Niin pientä taloa ei Suomessa ole vielä tehty, eikä tulla tekemään, että uskovaisen mielestä alttaria ei kannattaisi taloon rakentaa.

Ei ole sitä takkaa edelleenkään, mutta uskovainen vain sitä yrittää mainostaa, koska eihän uskovainen pysty näkemään kuin uskislasiensa läpi maailman.

AAMMEEEENNN!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista, että sitä alttari pitää niin ylistää. Nyt jo essonvaarit ja autojen jälleenmyynti perusteluissa mukana. Näistähän uskovainen löytää jotain sairasta logiikkaa, sellaista mikä ei maallikolle aukea.

Kukaanhan ei ole takkaa ollut perustelemassa kulusäästöinä. Ei yksikään. Yksi taisi kirjoittaa takasta varalämmönlähteenä. Uskovaisia alttarinsa kehujia sitten löytyy jo kymmeniä viestejä. Ja sama uskovainen paatos tulee jatkumaan, koska uskovaisen tehtävänä on käännyttää pakanoita.

Mutta ei ne uskovaisen silmät aukea. Niin pientä taloa ei Suomessa ole vielä tehty, eikä tulla tekemään, että uskovaisen mielestä alttaria ei kannattaisi taloon rakentaa.

Ei ole sitä takkaa edelleenkään, mutta uskovainen vain sitä yrittää mainostaa, koska eihän uskovainen pysty näkemään kuin uskislasiensa läpi maailman.

AAMMEEEENNN!!!!

Lue lisää

Erikoinen ketju! Mikä ihme tämä alttarihöpinä on?

Kukaan ei ole ollut MLP:tä tämän kysymyksen taloon tyrkyttämässä. Alkuperäisessä kysymyksessä joku kysyi eikö takkaa tarvita, jos on MLP. Sitten joku (sama?) sanoi, että hölmöintä on laittaa sekä MLP että takka, jota vielä polttaa ostopuilla. Tuohon minä vastasin, että ostopuilla lämmitys on kalliimpaa kuin MLP:llä ja tarkoitin juurikin tilannetta, jossa jo on se MLP en sitä, että MLP olisi halvempi tai kalliimpi ottaen huomioon myös sijoutuskulut. Jälkimmäinen riippuu täysin siitä miten lasketaan.

Anonyymi kirjoitti:

Erikoinen ketju! Mikä ihme tämä alttarihöpinä on?

Kukaan ei ole ollut MLP:tä tämän kysymyksen taloon tyrkyttämässä. Alkuperäisessä kysymyksessä joku kysyi eikö takkaa tarvita, jos on MLP. Sitten joku (sama?) sanoi, että hölmöintä on laittaa sekä MLP että takka, jota vielä polttaa ostopuilla. Tuohon minä vastasin, että ostopuilla lämmitys on kalliimpaa kuin MLP:llä ja tarkoitin juurikin tilannetta, jossa jo on se MLP en sitä, että MLP olisi halvempi tai kalliimpi ottaen huomioon myös sijoutuskulut. Jälkimmäinen riippuu täysin siitä miten lasketaan.

Lue lisää

Alkuperäinen kysyi onko välttämtöntä olla takka (esim. lupien suhteen). Kannattavuudesta hän ei kysynyt mitään. Uskovaiset sitten alkoi laskea lämmityskustanuksia uskislasien läpi, alkoivat kirjoitella höpinöitä ostopuista, 4m2 vievistä takoista jne. Sitten päästiinkin essonvaareihin, autoihin jne, kerrotaan hienoja tarinoita säästöstä MLP:n avulla jne.

On se rankkaa olla uskovainen. Käännytettäviä on niin paljon.

Kaikki sähkölaitteet toimii savulla. Jos savu karkaa, laite lakkaa toimimasta.

BTW, tietokoneissa tämä savu on ainakin muinoin ollut häkää (CO). Se luki jopa "lutikan" päälle kirjoitettuna "MATH COPROCESSOR"

Tosin ILP ei tee lämmintä käyttövettä, joten laskelmiin pitää vielä lisätä VILP. Näille on myös lupailtu aika huimia lämpökertoimia osa vehkeistä pystyy tuottamaan korkeaakin lämpötilaa eli kelpaavat jopa vanhan patteriverkoston lämmönlähteeksi, toki sen lämpökertoimen kustannuksella.

MLP tuntuu tässä kohtaa tippuneen kehityksen kelkasta. Tarpeeksi kuuman (liki 60 C) käyttöveden tuottaminenkaan ei tunnu onnistuvan. Tätähän kierretään kikkailemalla - vesi lämmitetään vain ajoittain yli 55 C, vaikka rak. määr. ovat jo pitkään vaatineet, että vähintään 55 ja kaikissa verkoston osissa (myös paluukierto, mikä vaatii liki 60 C menoveden).

2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.

Anonyymi kirjoitti:

2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.

Lue lisää

Kannattavuus riippuukin oleellisesti talon koosta ja iästä. Iso ja vanha = paljon lämmitysenergiaa kuluttava talo -> MLP tai IPL (hyvä COP lauhalla säällä, jolloin myös kuluu paljon energiaa) pakkaset (jolloin ILP kyykkää) puita poltellen. Tosin vanhan talon lämmönjako voi tuoda lisää liikkuvia osia... jos tarvitaankin > 60 C menovesi. Jotkin uudet VILPit tähänkin kykenee. Tosin COP kärsii, joten lisää liikkuvia osia - tarkasteluun myös patterien uusiminen ym

Uusi ja pieni talo -> pieni energiankulutus, tällainen pysyy pikkupakkasille asti lämpimänä pelkällä valaistuksen yms hukkalämmöllä, joten MLP investointi menee hukkaan eikä ILPissäkään tolkkua ole, kun lämmitystä tarvitaan vasta kunnon pakkasella.

Uuteen järkevin saattaakin olla se, että pidetään tekniikka mahd. yksinkertaisena, esim. ilmanvaihtolämmitys (eri asia kuin ilmalämmitys). Tai keskitytään LV tuotantoon, mihin kanssa paljon vaihtoehtoja;
- aurinkokeräimet
- VILP
- PILP

Anonyymi kirjoitti:

2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.

Lue lisää

Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.

Lue lisää

> Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella.

Juu, mutta uusi talo ei plussan puolella tarvi lämmitystä juuri lainkaan (pl käyttöveteen). ILP toimii paremmin talossa, mitä pitää lämmittää lauhallakin säällä. Rintsikka on ainakin ollut joskus esillä hyvänä käyttökohteena.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.

Lue lisää

Nuo kertomani ovat juuri vuosihyötysuhteita. Siis vuositasolla lämpöpumpun ottaman sähkön suhde sen tuottamaan lämpöenergiaan. MLP pääsee ihan oikeasti reilusti yli 4:n, jos lämmitysjärjestelmä ei vaadi yli 45:n menoa, kuten on tilanne uusissa taloissa. Ja parhaat uudet ILP:t pääsevät 4:ään, mutta niillä ei ole mahdollista kattaa koko lämmitystä eli sähkölasku ei lämmityksen osalta putoa kuin ehkä puoleen.

Tässä on yhden korkean hyötysuhteen ILP:n mittaustulokset VTT:llä: https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
COP on yli 4 0C:n saakka ja yli 2 aina -30C saakka. Lämmityskauden keskilämpötila on plussan puolella, jolloin COP:n keskiarvokin on 4:n paikkeilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo kertomani ovat juuri vuosihyötysuhteita. Siis vuositasolla lämpöpumpun ottaman sähkön suhde sen tuottamaan lämpöenergiaan. MLP pääsee ihan oikeasti reilusti yli 4:n, jos lämmitysjärjestelmä ei vaadi yli 45:n menoa, kuten on tilanne uusissa taloissa. Ja parhaat uudet ILP:t pääsevät 4:ään, mutta niillä ei ole mahdollista kattaa koko lämmitystä eli sähkölasku ei lämmityksen osalta putoa kuin ehkä puoleen.

Tässä on yhden korkean hyötysuhteen ILP:n mittaustulokset VTT:llä: https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
COP on yli 4 0C:n saakka ja yli 2 aina -30C saakka. Lämmityskauden keskilämpötila on plussan puolella, jolloin COP:n keskiarvokin on 4:n paikkeilla.

Lue lisää

Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.

Anonyymi kirjoitti:

Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.

Lue lisää

Pitää kuitenkin muistaa, että ILP lämmittää yhdestä paikasta puhaltamalla. Hyvässä tapauksessa sillä saa 60% pinta-alasta lämmitettyä. Vähänkin kovemmilla paķkasilla tai vanhemmassa talossa tehokin loppuu kesken. Useimmat haluavat pitää ainakin märkätilojen lattiat lämpimänä.

Käyttövettä ja autotallia ei myöskään saa lämmitettyä tai siis autotalli vaatii toisen ILP:n.

MLP ja ILP COPeja ei siis voi suoraan toisiinsa verrata, kun toisella lämmitetään selvästi vähemmän.

Investoinneiltaa ILP on ylivoimainen MLP:hen verrattuna. Eroa tosin pienentää se, että se vaatii myös täydellisen sähkölämmityksen, jotta koko kämppä pysyy lämpimänä ja kovistakin pakkasista selvitään.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää kuitenkin muistaa, että ILP lämmittää yhdestä paikasta puhaltamalla. Hyvässä tapauksessa sillä saa 60% pinta-alasta lämmitettyä. Vähänkin kovemmilla paķkasilla tai vanhemmassa talossa tehokin loppuu kesken. Useimmat haluavat pitää ainakin märkätilojen lattiat lämpimänä.

Käyttövettä ja autotallia ei myöskään saa lämmitettyä tai siis autotalli vaatii toisen ILP:n.

MLP ja ILP COPeja ei siis voi suoraan toisiinsa verrata, kun toisella lämmitetään selvästi vähemmän.

Investoinneiltaa ILP on ylivoimainen MLP:hen verrattuna. Eroa tosin pienentää se, että se vaatii myös täydellisen sähkölämmityksen, jotta koko kämppä pysyy lämpimänä ja kovistakin pakkasista selvitään.

Lue lisää

Suora sähkölämmitys pattereilla, sauna- ja pesutilojen lattialämmitys sähköllä ja ILP on nykytaloissa järkevin lämmitys ainakin alle 150 nelön taloissa. Lisäksi takkauuni antaa varmuuden sähkön ollessa tavoittamattomissa. SCOP vertailua ei tarvita, kulutus ilmaisee kokonaistilanteen.

Anonyymi kirjoitti:

Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.

Lue lisää

"kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. "

Ympäristön kannalta kaikkein huonoimpia on järjestelmät jotka on suunniteltu käyttämään suorasähköä lämmitykseen juuri silloin kun sähkönkulutus on muutenkin kovimmillaan ja hiilivoimalat täysteholla käytössä.

-raksaaja(sh)

Ja mitä sitten?

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä sitten?

Harhaanjohtavaa mainosta.

Anonyymi kirjoitti:

Harhaanjohtavaa mainosta.

Ei mitään uutta auringon alla. Monta kertaa nähty mm. miten hirsitaloa mainostetaan että "sähköä kuluu vain 10 000 kWh vuodessa - ei siis enempää kuin tikkutalossakaan" ... ja hetkeä myöhemmin paljastuu, että siinä hirsitalossa on MLP.

Eli valaistukseen yms. 2000 kWh ja lämmitykseen 24 000 kWh. Tai vähän enemmäkin, kun se ilmaisten puiden polttelu on itsestäänselvyys, mistä ei tarvitse mainita.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä sitten?

Sitä vaan sitten, että turha/kallis maalämpöinvestointi ei ole "vitriinituote"
Sitä pitää käyttää ,käyttää ja käyttää täysillä.
Kuitenkin suurin osa lämmittää puilla ja maalämpö on vain lisälämmityksenä.

7000-8000 kWh sähköä maksaa vuodessa yli 1000 €. Asiallinen lämmitystapa, kannattaa lisätä vielä ilmalämpöpumppu. Siilää saa halvalla (1 €/vrk) myös kesäajan viilennyksen tarvittaessa.

Anonyymi kirjoitti:

7000-8000 kWh sähköä maksaa vuodessa yli 1000 €. Asiallinen lämmitystapa, kannattaa lisätä vielä ilmalämpöpumppu. Siilää saa halvalla (1 €/vrk) myös kesäajan viilennyksen tarvittaessa.

Lue lisää

totta, se olisi hyvä lisä tuohon talouteen!

Jokaiseen taloon voi hankkia maalämmön, se ei riipu millään tavalla talon suunnittelusta. On vain niin että aloittajan ilmoittaman kokoiseen taloon se on järjetön hankinta. Nykyään maalämpöä tosin ei saa asentaa pohjavesialueelle. Asiasta on hiljattain Korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Jos rakennuslupa on niin sen voi vielä asentaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaiseen taloon voi hankkia maalämmön, se ei riipu millään tavalla talon suunnittelusta. On vain niin että aloittajan ilmoittaman kokoiseen taloon se on järjetön hankinta. Nykyään maalämpöä tosin ei saa asentaa pohjavesialueelle. Asiasta on hiljattain Korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Jos rakennuslupa on niin sen voi vielä asentaa.

Lue lisää

Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.

Lue lisää

Ajattelin myös samaa, sähkön hinta tulee vain nousemaan, no toisaalta lämmitysteknologia voi kehittyä vielä ja vanhat tekniikat voivat vielä tulla hinnoista alas, eli vesikierto on must! Ainakin ;)

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.

Lue lisää

> Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.

Lue lisää

Maalämmön takaisinmaksuaika on aina paljon pidempi kuin 7 vuotta. Meikäläisellä se olisi ollut pienessä talossa enemmän kuin laitteiden käyttöikä, n. 50 vuotta. Sähkön kokonaiskulutus taloussähköineen on 7000 kWh vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Maalämmön takaisinmaksuaika on aina paljon pidempi kuin 7 vuotta. Meikäläisellä se olisi ollut pienessä talossa enemmän kuin laitteiden käyttöikä, n. 50 vuotta. Sähkön kokonaiskulutus taloussähköineen on 7000 kWh vuodessa.

Lue lisää

Pihistipä sähköä käytät. Monella menee tuon verran pelkkään taloussähköön. Sen päälle normin mukaan lämpimään käyttöveteen 4200 kWh ja kai sitä pientäkin taloa pitää joskus lämmittää. Vai puillako lämmität?

Anonyymi kirjoitti:

> Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.

Lue lisää

7 vuotta on yritysmaailmassa joskus käytetty raja takaisinmaksuajalle tai paremminkin sisäisestä korosta laskettu aika. Se ei mielestäni sovi kovinkaan hyvin yksityisinvestointeihin ja nykyiseen korko- ja tuotto-odotuksiin.

Asuntolainan korot ovat alle prosentissa ja sijoitusten tuotot reilusti alle 5%. Uudiskohteessa lisäkulut rahoitetaan asuntolainalla.

Yritysmaailmassa raha on kalliimpaa ja yritykselle asetetaan korkeammat tuottotavoitteet.

Ei ole helppo laskea tarkasti MLP:n kannattavuutta, koska ei ole tietoa nykymallien käyttöiästä, huoltotarpeesta eikä sähkönhinnan kehityksestä. Arvailla noita tietysti voi. Yksi arvaus on se, että vaikutukset kumoavat toisensa ja käyttää vain takaisinmaksuaikaa.

Pelkkä suora sähkölämmitys ei taida olla uudessa edes järkevästi mahdollinen eli ei täytä säännöksiä energiatehokkuudesta. Tarvitaan joku lämpöpumppu, puulämmitys tai aurinkopaneelit avuksi. Noista tulee myös kulu tai epämukavuus, joka pitää huomioida vertailussa.

Puu on Suomessa merkittävä pientalojen lämmönlähde. Suomea on jopa kehä-3:n pohjoispuolella. Koko maa ei ole asfalttikenttää ainakaan vielä.

Anonyymi kirjoitti:

Puu on Suomessa merkittävä pientalojen lämmönlähde. Suomea on jopa kehä-3:n pohjoispuolella. Koko maa ei ole asfalttikenttää ainakaan vielä.

Puunkäytön ymmärrän, mutta MLP puun rinnalla en. Uudessa talossa. Toistan, uudessa talossa. Vielä kerran: uudessa talossa.

Jos otetaan tarkasteluun vaikkapa vanha hirsirakenteinen koulurakennus, niin tällaisen lämmönkulutus on nykymittapuulla karmea. Tällöin MLP on erittäin hyvin paikallaan ja tod. näk. erittäin kannattava. MLP:n idea kun on tuottaa lämpöenergiaa, jonka hinta on 1/3....1/4 osa sähkön hinnasta. Siis halpaa. Haittana kallis investointikustannus. Investointi kannattaa vain, jos sitä halpaa energiaa kuluu paljon. Kuten esimerkkitapauksessa kuluu.

Vaan kun kyseessä on UUSI talo, jonka lämmitykseen kuluu reilusti alle 10 000 kWh vuodessa.... ja silti tähän pitää väkästellä rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä (puu MLP), joista viimeksi mainittu on vielä mallia kallis investointi. Mikä järki? Koska toimii 400 m² hirsitalossa, niin toimii myös 120 m² uudisrakennuksessa. EIhän siinä muuta haittaa kuin 90 % ylimitoitus....

Anonyymi kirjoitti:

Puunkäytön ymmärrän, mutta MLP puun rinnalla en. Uudessa talossa. Toistan, uudessa talossa. Vielä kerran: uudessa talossa.

Jos otetaan tarkasteluun vaikkapa vanha hirsirakenteinen koulurakennus, niin tällaisen lämmönkulutus on nykymittapuulla karmea. Tällöin MLP on erittäin hyvin paikallaan ja tod. näk. erittäin kannattava. MLP:n idea kun on tuottaa lämpöenergiaa, jonka hinta on 1/3....1/4 osa sähkön hinnasta. Siis halpaa. Haittana kallis investointikustannus. Investointi kannattaa vain, jos sitä halpaa energiaa kuluu paljon. Kuten esimerkkitapauksessa kuluu.

Vaan kun kyseessä on UUSI talo, jonka lämmitykseen kuluu reilusti alle 10 000 kWh vuodessa.... ja silti tähän pitää väkästellä rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä (puu MLP), joista viimeksi mainittu on vielä mallia kallis investointi. Mikä järki? Koska toimii 400 m² hirsitalossa, niin toimii myös 120 m² uudisrakennuksessa. EIhän siinä muuta haittaa kuin 90 % ylimitoitus....

Lue lisää

Kun uutta rakennetaan, voi optimointia tehdä monella tapaa. Nykyisiin energiatehokkuusvaatimuksiin on päästävä. Niillä kulutus on kohtuu pientä. 120 m2 talolle sallitaan E-luvuksi 132 kWhE/m2, mikä vastaa 13 200 kWh laskennallista sähkönkulutusta, kun lämmitetään sähköllä (tai sähkökäytteisellä lämpöpumpulla). Tuohon maksimiin voi päästä suoralla sähkölläkin, mutta se vaatii todella hyvän (ja kalliin) lämmöneristyksen, LTO:n ja tiiveyden.

ILP:n avulla onnistuu jo hieman helpommin, muttei edelleenkään peruseristyksillä.

MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne. Rajaksi tulee vain vertailulaskelma. Huonommasta eristyksistä huolimatta lämmityskuluissa tulee merkittävää säästöä.

Monessa uudessa pienessä talossa on PILP ja ILP. Eivät nekään ilmaisia ole. Hyvä PILP on jopa kalliimpi kuin VILP. Pelkän laitteen hinta esim. 8 tonnia.

E-luvun mukainen kulutus on laskettu etelärannikolle. Pohjois-Suomessa lämmityskulut voivat tuplaantua. Silloin MLP:llä alkaa olla paljon enemmän etua.

Anonyymi kirjoitti:

Kun uutta rakennetaan, voi optimointia tehdä monella tapaa. Nykyisiin energiatehokkuusvaatimuksiin on päästävä. Niillä kulutus on kohtuu pientä. 120 m2 talolle sallitaan E-luvuksi 132 kWhE/m2, mikä vastaa 13 200 kWh laskennallista sähkönkulutusta, kun lämmitetään sähköllä (tai sähkökäytteisellä lämpöpumpulla). Tuohon maksimiin voi päästä suoralla sähkölläkin, mutta se vaatii todella hyvän (ja kalliin) lämmöneristyksen, LTO:n ja tiiveyden.

ILP:n avulla onnistuu jo hieman helpommin, muttei edelleenkään peruseristyksillä.

MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne. Rajaksi tulee vain vertailulaskelma. Huonommasta eristyksistä huolimatta lämmityskuluissa tulee merkittävää säästöä.

Monessa uudessa pienessä talossa on PILP ja ILP. Eivät nekään ilmaisia ole. Hyvä PILP on jopa kalliimpi kuin VILP. Pelkän laitteen hinta esim. 8 tonnia.

E-luvun mukainen kulutus on laskettu etelärannikolle. Pohjois-Suomessa lämmityskulut voivat tuplaantua. Silloin MLP:llä alkaa olla paljon enemmän etua.

Lue lisää

> MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne.

Eristyspaksuuden kasvattaminen, U-arvoltaan paremmat ikkunat yms ovat halpoja ratkaisuja. Toimintavarmuudesta nyt puhumattakaan.

MLP puulämmitys saadaan kannattavaksi ainoastana ideologia edellä ajattelulla. Yleensä hirsitaloa pukkaa ja sitten kompensointi ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Toki tämän voi hoitaa myös niinpäin, että päätetään haluta MLP ja muita lelua ja sitten heikennetään lämmöneristystä, jotta saadaan energiaa kulumaan niin paljon, että MPL "maksaa itsensä".

Uskovaisille on tyypillistä, että on sokea usko, jonka turvin selitetään musta valkoiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

> MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne.

Eristyspaksuuden kasvattaminen, U-arvoltaan paremmat ikkunat yms ovat halpoja ratkaisuja. Toimintavarmuudesta nyt puhumattakaan.

MLP puulämmitys saadaan kannattavaksi ainoastana ideologia edellä ajattelulla. Yleensä hirsitaloa pukkaa ja sitten kompensointi ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Toki tämän voi hoitaa myös niinpäin, että päätetään haluta MLP ja muita lelua ja sitten heikennetään lämmöneristystä, jotta saadaan energiaa kulumaan niin paljon, että MPL "maksaa itsensä".

Uskovaisille on tyypillistä, että on sokea usko, jonka turvin selitetään musta valkoiseksi.

Lue lisää

Jokunen vuosi sitten sanottiin passiivitalon tulevan 85 €/m2 kalliimmaksi kuin tavallisen uuden. Siis 10 tonnia 120 m2 koossa. Ei se lisäeristäminen ihan ilmaista siis ole. Ikkunoissakin taitaa jalokaasut karata vuosien saatossa, joten ei toimintavarmuus täydellistä ole.

Tuossa kokoluokassa taitaa paremmat ikkunat maksaa 1-2 tonnia lisää. Siis U-arvo 0,9X->0,7X. Oviin toinen 1-2 tonnia lisää. Yläpohjaan saa eristettä melko halvalla, mutta todella alhaiseen vaatii jo paljon eristettä sekä tilaa sille eristeelle, mikä tietysti lisää kuluja. Sama juttu alapohjassa, mutta lisänä mahdollinen luohintakulun kasvu. Seinissä paksuus kasvaa kohtuuttomasti äärimmäisen hyvään eristävyyteen pyrittäessä.

Parhaat pyöriväkennoiset LTO:t maksavat pari tonnia enemmän kuin peruskoneet. Eivät taida olla sen pitkäikäisempiä kuin lämpöpumput.

Ilmavuodossa hyvä arvo on lähinnä työtä, mutta maksaa sekin.

Anonyymi kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten sanottiin passiivitalon tulevan 85 €/m2 kalliimmaksi kuin tavallisen uuden. Siis 10 tonnia 120 m2 koossa. Ei se lisäeristäminen ihan ilmaista siis ole. Ikkunoissakin taitaa jalokaasut karata vuosien saatossa, joten ei toimintavarmuus täydellistä ole.

Tuossa kokoluokassa taitaa paremmat ikkunat maksaa 1-2 tonnia lisää. Siis U-arvo 0,9X->0,7X. Oviin toinen 1-2 tonnia lisää. Yläpohjaan saa eristettä melko halvalla, mutta todella alhaiseen vaatii jo paljon eristettä sekä tilaa sille eristeelle, mikä tietysti lisää kuluja. Sama juttu alapohjassa, mutta lisänä mahdollinen luohintakulun kasvu. Seinissä paksuus kasvaa kohtuuttomasti äärimmäisen hyvään eristävyyteen pyrittäessä.

Parhaat pyöriväkennoiset LTO:t maksavat pari tonnia enemmän kuin peruskoneet. Eivät taida olla sen pitkäikäisempiä kuin lämpöpumput.

Ilmavuodossa hyvä arvo on lähinnä työtä, mutta maksaa sekin.

Lue lisää

Toisaalta hyvin eristretyssä talossa ei tarvita maahispumppua eikä 4 m² lattiapinta-alaa vaativaa kivikasaa (leivinuuni/takka) eikä puuvarastoa. Ei tarvita myöskään vesikiertoista lattialämmitystä - taitaa tästäkin aika monen tonnin säästö tulla. Etenkin, kun huomioidaan myös härpäkkeiden tilantarve - ei ne teknisen tilan neliötkään ilmaisia ole.

Vesikiertoisen lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä. Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi. Tämähän on se perinteinen moka, mitä on suoli24:ssäkin monta kertaa itketty - pistetään kämppään kymmeniä neliöitä keraamista laattaa tms. hyvin lämpöä johtavaa lattiamateriaalia, joka tuntuu jalkapohjaan kylmältä, ellei lattiaa lämmitä 26-30 asteeseen. Sitten kun mukavuuslämmitys on väännetty päälle, ihmetellän, kun sisällä on koko aja 26 °C 8^O

Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten.

Huonot puolet: vähemmän teknisiä leluja, joiden kanssa askarrella.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta hyvin eristretyssä talossa ei tarvita maahispumppua eikä 4 m² lattiapinta-alaa vaativaa kivikasaa (leivinuuni/takka) eikä puuvarastoa. Ei tarvita myöskään vesikiertoista lattialämmitystä - taitaa tästäkin aika monen tonnin säästö tulla. Etenkin, kun huomioidaan myös härpäkkeiden tilantarve - ei ne teknisen tilan neliötkään ilmaisia ole.

Vesikiertoisen lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä. Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi. Tämähän on se perinteinen moka, mitä on suoli24:ssäkin monta kertaa itketty - pistetään kämppään kymmeniä neliöitä keraamista laattaa tms. hyvin lämpöä johtavaa lattiamateriaalia, joka tuntuu jalkapohjaan kylmältä, ellei lattiaa lämmitä 26-30 asteeseen. Sitten kun mukavuuslämmitys on väännetty päälle, ihmetellän, kun sisällä on koko aja 26 °C 8^O

Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten.

Huonot puolet: vähemmän teknisiä leluja, joiden kanssa askarrella.

Lue lisää

"lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä."

Lattian lämpöisyyteen vaikuttaa jonkin verran alapohjan eristyksen määrä.
Erot huonosti eristetyn lattian (100mmEPS) ja hyvin eristetyn (200mmEPS) välillä on varmastikin sellainen ettei jalkapohja sitä huomaa.
Mutta ero lattialämmön ja muiden välillä on talvikaudella valtava ja muuna aikana merkittävä.

Lattian viileyden aistimiseen lattiapinnoitteen valinnalla on suurin merkitys.
Mikäli lattian pintakerros on eristävää materiaalia, se ei tunnu kylmältä.

"Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi."

Lämmittämätön alapohjan päällä oleva lattia on arviolta noin 0,5 ... 1 asteen huoneilmaa kylmenpi.
Lattialämmöllä lattiapinnan voi kesälläkin lämmittää huoneilman lämpöiseksi jos haluaa, mutta yleensä tätä ei tehdä, meillä lattian vesikierto pidetään päällä myös kesällä, tällöin se hieman jäähdyttää yläkertaa ja lämmittää alakerran (klinkkeri) lattiaa ja edesauttaa ettei kosteus nouse maapohjasta lattiaan.

"Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten."

Ilmanvaihtolämmitys ei varmastikaan riitä muualla kuin eteläsuomen passiivitaloissa. Tampereen pohjoispuolella lämmitysenergian tarve nousee niin korkeaksi ettei sitä ole mahdollista järkevällä tavalla korvata ilmanvaihdon lämmöllä.

(vanhat ohjeethan sanovat että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpää eli sitä ei saisi edes käyttää talon lämmittämiseen, en tiedä mikä on ohjeiden/määräysten kanta tänä päivänä)

Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä. Tämä johtuu ihan fysiikasta, eikä sille mahda mitään, ei edes passiivitalon myyjä. Kun lämpö ei ole tasainen, ihmisen keho vaatii lisää lämpöä ja siitä aiheutuu CO2 päästöjä, energiankulutusta ja rahan menoa.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä."

Lattian lämpöisyyteen vaikuttaa jonkin verran alapohjan eristyksen määrä.
Erot huonosti eristetyn lattian (100mmEPS) ja hyvin eristetyn (200mmEPS) välillä on varmastikin sellainen ettei jalkapohja sitä huomaa.
Mutta ero lattialämmön ja muiden välillä on talvikaudella valtava ja muuna aikana merkittävä.

Lattian viileyden aistimiseen lattiapinnoitteen valinnalla on suurin merkitys.
Mikäli lattian pintakerros on eristävää materiaalia, se ei tunnu kylmältä.

"Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi."

Lämmittämätön alapohjan päällä oleva lattia on arviolta noin 0,5 ... 1 asteen huoneilmaa kylmenpi.
Lattialämmöllä lattiapinnan voi kesälläkin lämmittää huoneilman lämpöiseksi jos haluaa, mutta yleensä tätä ei tehdä, meillä lattian vesikierto pidetään päällä myös kesällä, tällöin se hieman jäähdyttää yläkertaa ja lämmittää alakerran (klinkkeri) lattiaa ja edesauttaa ettei kosteus nouse maapohjasta lattiaan.

"Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten."

Ilmanvaihtolämmitys ei varmastikaan riitä muualla kuin eteläsuomen passiivitaloissa. Tampereen pohjoispuolella lämmitysenergian tarve nousee niin korkeaksi ettei sitä ole mahdollista järkevällä tavalla korvata ilmanvaihdon lämmöllä.

(vanhat ohjeethan sanovat että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpää eli sitä ei saisi edes käyttää talon lämmittämiseen, en tiedä mikä on ohjeiden/määräysten kanta tänä päivänä)

Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä. Tämä johtuu ihan fysiikasta, eikä sille mahda mitään, ei edes passiivitalon myyjä. Kun lämpö ei ole tasainen, ihmisen keho vaatii lisää lämpöä ja siitä aiheutuu CO2 päästöjä, energiankulutusta ja rahan menoa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Motivalta kannattaa lukaista: " Energiatehokas_ilmanvaihto2012.pdf "

Ilmanvaihdon tuloilman suositellaan olevaan huoneilmaa viileämpi.


Myös säädettävyys ja hukka yläpohjaan on huomattavasti suurempi tuloilmalämmityksessä, koska liian usein IV putket on ullakolla tai yläpohjan eristeiden sisällä.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Motivalta kannattaa lukaista: " Energiatehokas_ilmanvaihto2012.pdf "

Ilmanvaihdon tuloilman suositellaan olevaan huoneilmaa viileämpi.


Myös säädettävyys ja hukka yläpohjaan on huomattavasti suurempi tuloilmalämmityksessä, koska liian usein IV putket on ullakolla tai yläpohjan eristeiden sisällä.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Tässä kuvassa on mainiosti esitetty miten eri lämmitystavat lämmittävät asuinhuoneen:
https://i.imgur.com/tqeqhTU.png

On aivan sama minkälainen eristys talossa on, sama fysiikka pätee aina.
Toisin sanoen lämmityksen pitää tapahtua lattiasta!

Passiivitalossa lattialämmitys antaa kaikkein parhaimman asumismukavuuden.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Tässä kuvassa on mainiosti esitetty miten eri lämmitystavat lämmittävät asuinhuoneen:
https://i.imgur.com/tqeqhTU.png

On aivan sama minkälainen eristys talossa on, sama fysiikka pätee aina.
Toisin sanoen lämmityksen pitää tapahtua lattiasta!

Passiivitalossa lattialämmitys antaa kaikkein parhaimman asumismukavuuden.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Ilmanvaihdolla lämmittäminen lienee lähinnä kattolämmityksen kuvaajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmanvaihdolla lämmittäminen lienee lähinnä kattolämmityksen kuvaajaa.

tuokin kannattaa vilkaista
https://docplayer.fi/750645-Uponor-remontoijan-palvelut.html

Siellä on hyvät kuvat ja mm. patteri ja lattialämmön vertailut.
Kieman verrataan myös energiankuluja passiivi/matalaenergia ja normieristeisillä taloilla.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä."

Lattian lämpöisyyteen vaikuttaa jonkin verran alapohjan eristyksen määrä.
Erot huonosti eristetyn lattian (100mmEPS) ja hyvin eristetyn (200mmEPS) välillä on varmastikin sellainen ettei jalkapohja sitä huomaa.
Mutta ero lattialämmön ja muiden välillä on talvikaudella valtava ja muuna aikana merkittävä.

Lattian viileyden aistimiseen lattiapinnoitteen valinnalla on suurin merkitys.
Mikäli lattian pintakerros on eristävää materiaalia, se ei tunnu kylmältä.

"Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi."

Lämmittämätön alapohjan päällä oleva lattia on arviolta noin 0,5 ... 1 asteen huoneilmaa kylmenpi.
Lattialämmöllä lattiapinnan voi kesälläkin lämmittää huoneilman lämpöiseksi jos haluaa, mutta yleensä tätä ei tehdä, meillä lattian vesikierto pidetään päällä myös kesällä, tällöin se hieman jäähdyttää yläkertaa ja lämmittää alakerran (klinkkeri) lattiaa ja edesauttaa ettei kosteus nouse maapohjasta lattiaan.

"Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten."

Ilmanvaihtolämmitys ei varmastikaan riitä muualla kuin eteläsuomen passiivitaloissa. Tampereen pohjoispuolella lämmitysenergian tarve nousee niin korkeaksi ettei sitä ole mahdollista järkevällä tavalla korvata ilmanvaihdon lämmöllä.

(vanhat ohjeethan sanovat että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpää eli sitä ei saisi edes käyttää talon lämmittämiseen, en tiedä mikä on ohjeiden/määräysten kanta tänä päivänä)

Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä. Tämä johtuu ihan fysiikasta, eikä sille mahda mitään, ei edes passiivitalon myyjä. Kun lämpö ei ole tasainen, ihmisen keho vaatii lisää lämpöä ja siitä aiheutuu CO2 päästöjä, energiankulutusta ja rahan menoa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

> Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä. Tämä johtuu ihan fysiikasta, eikä sille mahda mitään, ei edes passiivitalon myyjä.

Heh, maahisilta nyt ei voi muuta kuin satuja odottaa. Esim perineinen veivaus kylmistä lattioista... joo lattiahan tosiaan on kylmiä, koska nykyajan lähes 0-energiataloissa on lattiassa ohuet eristeet ja koneellinen poisto vetää korvausilmaa lattialistan raosta. Essonbaarin opeilla mennään siis edelleenkin.

> Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä.

Heh, jos lämmöneristys on heikko ja ilmanvaihto on mallia koneellinen poisto, niin epätasaisin lämmönjakauma syntyy lattialämmityksellä. Sekä teoriassa että käytännössä. Kylmä korvausilma kerrostuu lattian päälle, mutta lattian pintalämpötila kun on vain pari astetta huonelämpötilaa korkeampi, se ei jaksa kehittää niin vahvoja konvektiovirtauksia, että rikkoisi/sekoittasi tämän kylmän ilman kerroksen. Wanhassa talossa patteri ikkunan alla on paras ratkaisu. Sehän lämmittää lattiaakin - lämpösäteilyllä.

Tiiviissä talossa on aika se ja sama, miten lämpö tuodaan sisään. Kun sekä lämmönhukka että tarvittavat tehot ovat pieniä, ei ole juuri merkitystä jakotavalla. Kuten sanottu. ilmanvaihtolämmitteiset talot todettiin asumismukavuudenkin osalta hyviksi jo neljännesvuosisata sitten.

Lattialämmitystä maahiset ja muut kehityksen kelkasta tippuneet myyvät sillä idealla, että lämmin lattia. Vaan sehän toteutuu vain talossa, missä on suuri lämmitystarve. Jos tehontarve onkin vain muutama kymmenen wattia/m², niin sehän ei nosta pintalämpötilaa lähellekään 30 °C, mikä on ihon pintalämpötila raajojen kärjissä. Joten lämmitettykin lattia tuntuu edeleen viileältä, etenkin jos on tyhmistelty valitsemalla lattiaan hyvin lämpöä johtava materiaali - eli keraaminen laatta.

>vanhat ohjeethan sanovat että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpä

Tämä koskee enemmänkin toimistoja yms. missä on suurempi huonekorkeus ja tulo- ja poistoilmalaitteet samassa tilassa, jolloin on vaara katonrajana kerrostuneen tuloilman päätymisestä suoraan poistoon.

Anonyymi kirjoitti:

> Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä. Tämä johtuu ihan fysiikasta, eikä sille mahda mitään, ei edes passiivitalon myyjä.

Heh, maahisilta nyt ei voi muuta kuin satuja odottaa. Esim perineinen veivaus kylmistä lattioista... joo lattiahan tosiaan on kylmiä, koska nykyajan lähes 0-energiataloissa on lattiassa ohuet eristeet ja koneellinen poisto vetää korvausilmaa lattialistan raosta. Essonbaarin opeilla mennään siis edelleenkin.

> Mikäli lämpö tuodaan taloon esimerkiksi pattereilla tai ilmanvaihdolla, huonetilan lämpö ei ole niin tasainen kuin lattialämmöllä.

Heh, jos lämmöneristys on heikko ja ilmanvaihto on mallia koneellinen poisto, niin epätasaisin lämmönjakauma syntyy lattialämmityksellä. Sekä teoriassa että käytännössä. Kylmä korvausilma kerrostuu lattian päälle, mutta lattian pintalämpötila kun on vain pari astetta huonelämpötilaa korkeampi, se ei jaksa kehittää niin vahvoja konvektiovirtauksia, että rikkoisi/sekoittasi tämän kylmän ilman kerroksen. Wanhassa talossa patteri ikkunan alla on paras ratkaisu. Sehän lämmittää lattiaakin - lämpösäteilyllä.

Tiiviissä talossa on aika se ja sama, miten lämpö tuodaan sisään. Kun sekä lämmönhukka että tarvittavat tehot ovat pieniä, ei ole juuri merkitystä jakotavalla. Kuten sanottu. ilmanvaihtolämmitteiset talot todettiin asumismukavuudenkin osalta hyviksi jo neljännesvuosisata sitten.

Lattialämmitystä maahiset ja muut kehityksen kelkasta tippuneet myyvät sillä idealla, että lämmin lattia. Vaan sehän toteutuu vain talossa, missä on suuri lämmitystarve. Jos tehontarve onkin vain muutama kymmenen wattia/m², niin sehän ei nosta pintalämpötilaa lähellekään 30 °C, mikä on ihon pintalämpötila raajojen kärjissä. Joten lämmitettykin lattia tuntuu edeleen viileältä, etenkin jos on tyhmistelty valitsemalla lattiaan hyvin lämpöä johtava materiaali - eli keraaminen laatta.

>vanhat ohjeethan sanovat että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpä

Tämä koskee enemmänkin toimistoja yms. missä on suurempi huonekorkeus ja tulo- ja poistoilmalaitteet samassa tilassa, jolloin on vaara katonrajana kerrostuneen tuloilman päätymisestä suoraan poistoon.

Lue lisää

Mielenkiintoinen tämä ajatusmaailmasi ja logiikkasi, jota aina välillä jakelet.

Kommentoinnissasi menevät iloisesti sekaisin lämmitystapa, lämmönjako, ilmanvaihto ja lattiamateriaalit.

Väität mm.
"Kylmä korvausilma kerrostuu lattian päälle, mutta lattian pintalämpötila kun on vain pari astetta huonelämpötilaa korkeampi, se ei jaksa kehittää niin vahvoja konvektiovirtauksia, että rikkoisi/sekoittasi tämän kylmän ilman kerroksen. "

Eli lattia esim. 24, sen pinnalla sitten kylmä ilma 18? ja sitten huoneilma taas 22? Ilma ei sekoitu, mutta kuitenkin jollakin tavalla se lämmin ilma pomppaa yht'äkkiä metrin ylemmäksi?!? Hieman onnahtavaa. Lattialämmitys tietenkin säteilee kattoon, joka voi lämmetä, mutta pari astetta ei kovinkaan paljoa vielä säteilyä tee, mutta välissä olevaa ilmaa säteily ei juurikaan lämmitä.

Ja edelleen
"Wanhassa talossa patteri ikkunan alla on paras ratkaisu. Sehän lämmittää lattiaakin - lämpösäteilyllä. "

Eli kun lattiaa lämmittää, niin se on kylmempi, kuin jos on säteilijä vieressä, joka lämmityksen hoitaa?!? Mietipä nyt uudestaan asiaa.

"Tiiviissä talossa on aika se ja sama, miten lämpö tuodaan sisään. Kun sekä lämmönhukka että tarvittavat tehot ovat pieniä, ei ole juuri merkitystä jakotavalla. Kuten sanottu. ilmanvaihtolämmitteiset talot todettiin asumismukavuudenkin osalta hyviksi jo neljännesvuosisata sitten."

Ilmalämmitys nyt vain on totaalisen huono. Ei mitään säätömahdollisuutta eri tiloihin, eli tiloja lämmitetään vaikka tarvetta ei ole. Huone lämpenee ilmalämmityksessä koko ajan, vaikka aurinko sinne paistaa, tehdään ruokaa, tai takka käryää. Samaten mahdotonta pitää esim. suihkun lämpötilaa korkeampana, kuin sinne tulevien tilojen lämpötilaa jahka ei se suihkuun tuleva korvausilma lämmitä itse itseään.

"Lattialämmitystä maahiset ja muut kehityksen kelkasta tippuneet myyvät sillä idealla, että lämmin lattia. Vaan sehän toteutuu vain talossa, missä on suuri lämmitystarve. Jos tehontarve onkin vain muutama kymmenen wattia/m², niin sehän ei nosta pintalämpötilaa lähellekään 30 °C, mikä on ihon pintalämpötila raajojen kärjissä. Joten lämmitettykin lattia tuntuu edeleen viileältä, etenkin jos on tyhmistelty valitsemalla lattiaan hyvin lämpöä johtava materiaali - eli keraaminen laatta."

Eiköhän se lattia kuitenkin ole lämpimämpää, jos sitä lämmittää. Ilmalämmitys puskee 25 astetta ilmaa sisälle, huonelämpötila 23 ja lattiat 22. Tätä kun vertaa lattialämmitykseen, jossa tuloilma 18, huoneilma 22 ja lattia 24, niin eiköhän nuo lattiat ole silloinkin lämpimämmät ja lämpö tasaisempaa. Lattiassa 22 vs. 24 ja ero on iso.

Mielenkiintoista, että mielestäsi lattia on kylmä, jos se on alle 30 astetta, mutta sitten kuitenkaan sinusta ei ole merkitystä onko lattia 22, vaiko 24 astetta.

Itse esim. koen parketin mukavaksi kun sen lämpötila on n. 24 astetta ja laatan kun sen lämpötila on 25-26 astetta. Tämä siis kun huonelämpötila 22 astetta. 30 astetta on jo liian lämmin.

"Tämä koskee enemmänkin toimistoja yms. missä on suurempi huonekorkeus ja tulo- ja poistoilmalaitteet samassa tilassa, jolloin on vaara katonrajana kerrostuneen tuloilman päätymisestä suoraan poistoon."

Eiköhän tuo sama tapahdu aivan pientaloissakin. Pääsääntöisesti poistot nyt kuitenkin siellä ylhäällä sijaitsevat. Pari astetta viileämpi tuloilma on juuri sen takia, että ilma sekoittuu paremmin.

Jos nyt kuitenkin sovitaan, että
-Lattiat ovat lämpimämpiä silloin kun niitä lämmitetään
-Lattialämmitys ei edellytä laattaa lattiaan pintamateriaaliksi
-Lattialämmitys voi olla maalämmön kanssa, tai ilman


OnnellinenSipokki

Millä lämmität? Pelkät seinät tuollaisessa vuotavat Etelä-Suomessa yli 5000 kWh.

Jos sähköä ei ole niin maalämpö ei lämmitä yhtään koska se on sähkölämmitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sähköä ei ole niin maalämpö ei lämmitä yhtään koska se on sähkölämmitystä.

Jep.
Maalämpöpumppua ei kannata ottaa käyttöön sähkönjakelualueiden ulkopuolella.

Mutta muutoin, pitkien sähkökatkojen varalle:
"jokin varalämmönlähde on hyvä olla mietittynä ja mieluusti toimintavalmiudessa."

4kW diesel agregaatti voi olla yksi vaihtoehto varalämmönlähteeksi (pyörittämään pistokekytkentäistä maalämpökonetta).

(itse varauduin tulisijoilla ja pistokekytkentäisellä kiertovesipumpulla)

-raksaaja(sh)

Pienessä uudessa talossa maalämmön hinta ei koskaan putoa alle sähkön/ILP:n hinnan. Laitteistoa pitää huoltaa ja uusiakin.

Anonyymi kirjoitti:

Pienessä uudessa talossa maalämmön hinta ei koskaan putoa alle sähkön/ILP:n hinnan. Laitteistoa pitää huoltaa ja uusiakin.

Höpsis.
Investoinnin kuoletusaika vain on pitkä, etenkin jos pumppu hankitaan velkarahalla.

Maalämpö on ekologinen ratkaisu.

Mikä on pieni uusi talo?

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Pienessä uudessa talossa maalämmön hinta ei koskaan putoa alle sähkön/ILP:n hinnan. Laitteistoa pitää huoltaa ja uusiakin.

Motivan laskelmat:
2010 Normitalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 14752kWh (123kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 17104kWh (143kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä lapissa: 20464kWh (171kWh/m2)

Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 10384kWh (87kWh/m2)
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 12064kWh
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä lapissa: 14416kWh (120kWh/m2)

Tuohon tulee päälle käyttösähkön kulutus.
Jos käyttösähköä menee 6000kWh, tällöin matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa kuluttaa suorasähköisenä kaiken kaikkiaan noin 14000kWh, olettaen että käyttösähkö osittain korvaa lämmitystarvetta.
Eli se osuus josta voi maalämpökoneella säästää on noin 8000kWh.
Säästöä tullee siis max noin 6000kWh. Eli rahassa noin 800€/vuosi?

Tuo ymmärtääkseni kylmän talven tapauksessa. Leudon talven säästö voi olla vain 400€ vuodessa.

(pieni lisä etu maalämmöstä tulee ILP:n siinä että laite on pidempi-ikäinen eikä kovallakaan pakkasella tarvitse suorasähkölämmitystä)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis.
Investoinnin kuoletusaika vain on pitkä, etenkin jos pumppu hankitaan velkarahalla.

Maalämpö on ekologinen ratkaisu.

Mikä on pieni uusi talo?

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Vaikkapa 120 m² huoneistoalaa. Kuoletusaika on, kuten tiedät, aika jonka kuluttua lämmitysmuodon korkeampi hankintahinta on katettu käyttöajan säästöillä. Jos taloa lämmitetään esim. omilla puilla niin kuoletusaika on ääretön.

Anonyymi kirjoitti:

Motivan laskelmat:
2010 Normitalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 14752kWh (123kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 17104kWh (143kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä lapissa: 20464kWh (171kWh/m2)

Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 10384kWh (87kWh/m2)
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 12064kWh
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä lapissa: 14416kWh (120kWh/m2)

Tuohon tulee päälle käyttösähkön kulutus.
Jos käyttösähköä menee 6000kWh, tällöin matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa kuluttaa suorasähköisenä kaiken kaikkiaan noin 14000kWh, olettaen että käyttösähkö osittain korvaa lämmitystarvetta.
Eli se osuus josta voi maalämpökoneella säästää on noin 8000kWh.
Säästöä tullee siis max noin 6000kWh. Eli rahassa noin 800€/vuosi?

Tuo ymmärtääkseni kylmän talven tapauksessa. Leudon talven säästö voi olla vain 400€ vuodessa.

(pieni lisä etu maalämmöstä tulee ILP:n siinä että laite on pidempi-ikäinen eikä kovallakaan pakkasella tarvitse suorasähkölämmitystä)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Minulla on eteläsuomessa talo 109 m2 kerrosalaa (2 asukasta). Suora sähkö ILP puuta poltetaan saunassa sekä takkauunissa yht. 3 pinomottia. Sähkön kukunaiskulutus 6 000 kWh vuodessa (sis. taloussähkön). En ole harkinnut maalämmön hankkimista.

Anonyymi kirjoitti:

Motivan laskelmat:
2010 Normitalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 14752kWh (123kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 17104kWh (143kWh/m2)
2010 Normitalo 120m2 4hlöä lapissa: 20464kWh (171kWh/m2)

Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa: 10384kWh (87kWh/m2)
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä keskisuomessa: 12064kWh
Matalaenergiatalo 120m2 4hlöä lapissa: 14416kWh (120kWh/m2)

Tuohon tulee päälle käyttösähkön kulutus.
Jos käyttösähköä menee 6000kWh, tällöin matalaenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa kuluttaa suorasähköisenä kaiken kaikkiaan noin 14000kWh, olettaen että käyttösähkö osittain korvaa lämmitystarvetta.
Eli se osuus josta voi maalämpökoneella säästää on noin 8000kWh.
Säästöä tullee siis max noin 6000kWh. Eli rahassa noin 800€/vuosi?

Tuo ymmärtääkseni kylmän talven tapauksessa. Leudon talven säästö voi olla vain 400€ vuodessa.

(pieni lisä etu maalämmöstä tulee ILP:n siinä että laite on pidempi-ikäinen eikä kovallakaan pakkasella tarvitse suorasähkölämmitystä)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Sitten arvioni ilmalämpöpumpulle

"Eli se osuus josta voi maalämpökoneella säästää on noin 8000kWh."

Osuus josta ILP:llä voi tehdä säästöä on 4000kWh, koska käyttöveden 4000kWh osuudesta ei voi sillä laitteella säästää.

Ja kylmimmillä keleillä ILP ei juuri säätöä tuo ... oisko 3500kWh se mistä se voisi säästää max 80%.
Eli 2800kWh vois enimmillään säästää, siis noin 400€.

"Tuo ymmärtääkseni kylmän talven tapauksessa. Leudon talven säästö voi olla vain 400€ vuodessa."

ILP:n tuoma säästön osuus ei pienene leutona talvena vaan sen hyötysuhde kasvaa.
Säästön mahdollisuus edelleen 400€.

Siis... MATALAenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa ...
Jos investoi MLP lämmitykseen 15000€, se tulisi kuitattua noin 40-50 vuodessa, riippuen huollon tarpeesta
Jos investoi ILP lämmitykseen 2000€, se tulisi kuitattua noin 5 vuodessa. (kone pitää varmastikin vaihtaa 10v välein)

Toivon että jokaisessa suorasähkö ILP talossa on tulisija jota käytetään >-10 pakkaspäivinä, tällöin ei CO2 päästötkään ole pahat.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on eteläsuomessa talo 109 m2 kerrosalaa (2 asukasta). Suora sähkö ILP puuta poltetaan saunassa sekä takkauunissa yht. 3 pinomottia. Sähkön kukunaiskulutus 6 000 kWh vuodessa (sis. taloussähkön). En ole harkinnut maalämmön hankkimista.

Lue lisää

Motiva arvioi 11766kWh olevan tuollaisen talon lämmitysenergiankulutus (jos 2010 mallinen normitalo??).

Sähkön kulutuksestasi (6000kWh) lienee kulutus/hupi/käyttösähköä noin 4000kWh, mikä on aika pieni arvio.

Lämmitykseen sähköstäsi tullee noin 3000kWh.

3pinomotista tulee max 3*1700*,9=4590kWh.

Tällöin ILP:n parhaimmillaan tuomaksi energiaksi arvioin pahimpana talvena tulevan 11766-4590-3000=4170kWh??

Olisiko laskelmani realistinen?

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on eteläsuomessa talo 109 m2 kerrosalaa (2 asukasta). Suora sähkö ILP puuta poltetaan saunassa sekä takkauunissa yht. 3 pinomottia. Sähkön kukunaiskulutus 6 000 kWh vuodessa (sis. taloussähkön). En ole harkinnut maalämmön hankkimista.

Lue lisää

Motiva laskee 109m2 eteläsuomen 2010 normitalolle että ilmaisilla puilla ILP:llä voi säästää 500€ vuodessa.... ja maalämmöllä vielä 600€ enemmän... taitaa mennä tienestin puolelle, LOL!

Joskus tuo motivan laskuri näköjään hölmöilee... no ei jaksa pähkiä mikä sillä meni pieleen, vakio arvoissaan. Ehkä ydin on siinä että heidän laskurinsa tosiaan laskee pahimman 50vuotisen historian talven mukaisen kulutuksen?

Tuolla on kuvankaappaus motivan arvauksesta: https://drive.google.com/file/d/1fQPv7gRILukaDqfQGGbk3GdSfJ-qZygn/view

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Motiva arvioi 11766kWh olevan tuollaisen talon lämmitysenergiankulutus (jos 2010 mallinen normitalo??).

Sähkön kulutuksestasi (6000kWh) lienee kulutus/hupi/käyttösähköä noin 4000kWh, mikä on aika pieni arvio.

Lämmitykseen sähköstäsi tullee noin 3000kWh.

3pinomotista tulee max 3*1700*,9=4590kWh.

Tällöin ILP:n parhaimmillaan tuomaksi energiaksi arvioin pahimpana talvena tulevan 11766-4590-3000=4170kWh??

Olisiko laskelmani realistinen?

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Väärin minulla meni. 109neliön kahden hengen talossa menee arviolta 2000kWh käyttöveden lämmitykseen ja se minulta unohtui.

Uusi yritelmä...

"Motiva arvioi 11766kWh olevan tuollaisen talon lämmitysenergiankulutus (jos 2010 mallinen normitalo??)."

Käyttövesi poislaskettuna talon lämmityksen osuus lienee 10 000kWh.

"Sähkön kulutuksestasi (6000kWh) lienee kulutus/hupi/käyttösähköä noin 4000kWh, mikä on aika pieni arvio."

"Lämmitykseen sähköstäsi tullee noin 3000kWh."

"3pinomotista tulee max 3*1700*,9=4590kWh."

Tällöin ILP:n parhaimmillaan tuomaksi energiaksi arvioin pahimpana talvena tulevan 10000-4590-3000=2410kWh??

Anonyymi kirjoitti:

Väärin minulla meni. 109neliön kahden hengen talossa menee arviolta 2000kWh käyttöveden lämmitykseen ja se minulta unohtui.

Uusi yritelmä...

"Motiva arvioi 11766kWh olevan tuollaisen talon lämmitysenergiankulutus (jos 2010 mallinen normitalo??)."

Käyttövesi poislaskettuna talon lämmityksen osuus lienee 10 000kWh.

"Sähkön kulutuksestasi (6000kWh) lienee kulutus/hupi/käyttösähköä noin 4000kWh, mikä on aika pieni arvio."

"Lämmitykseen sähköstäsi tullee noin 3000kWh."

"3pinomotista tulee max 3*1700*,9=4590kWh."

Tällöin ILP:n parhaimmillaan tuomaksi energiaksi arvioin pahimpana talvena tulevan 10000-4590-3000=2410kWh??

Lue lisää

Näkyy Helsingissä olevan polttopuuenergian hinta 5,26ckWh, 1m mittaisina kuivina halkoina.
Koska sille ei tarvitse maksaa sähkön siirtoa, se on reilut puolet suorasähköä halvempaa.

(sähkölle lasken nykyisin 14c/kWh kaikkine kuluineen, eli lämpöpumpuille tulee luokkaa 3,5c/kWh, silloin kun jokin lämpöpumppu riittää, ostettua puuta ei kannata polttaa)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Näkyy Helsingissä olevan polttopuuenergian hinta 5,26ckWh, 1m mittaisina kuivina halkoina.
Koska sille ei tarvitse maksaa sähkön siirtoa, se on reilut puolet suorasähköä halvempaa.

(sähkölle lasken nykyisin 14c/kWh kaikkine kuluineen, eli lämpöpumpuille tulee luokkaa 3,5c/kWh, silloin kun jokin lämpöpumppu riittää, ostettua puuta ei kannata polttaa)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Helsingissä saa kyllä sähköä siirtoineen ja veroineen 10-12 c/kWh. Puun poltossa pitää huomioida myös kattilan tai takan hyötysuhde. 70% on jo kova luku.

Ostopuulla ollaan siis lähellä suorasähkön hintaa ja reilusti yli maalämmön.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä saa kyllä sähköä siirtoineen ja veroineen 10-12 c/kWh. Puun poltossa pitää huomioida myös kattilan tai takan hyötysuhde. 70% on jo kova luku.

Ostopuulla ollaan siis lähellä suorasähkön hintaa ja reilusti yli maalämmön.

Lue lisää

Esim Tiilerin Lauri -takalle ilmoitetaan hyötysuhde 91%.
Pellettikattiloille löytyy esim 91%.

Puukattiloissa ilmeisesti enemmän hajontaa hyötysuhteessa kuin pelletin tapauksessa?

Anonyymi kirjoitti:

Esim Tiilerin Lauri -takalle ilmoitetaan hyötysuhde 91%.
Pellettikattiloille löytyy esim 91%.

Puukattiloissa ilmeisesti enemmän hajontaa hyötysuhteessa kuin pelletin tapauksessa?

Lue lisää

Isännöimässäni pellettkattilassa en muista koskaan nähneeni yli 100 asteen lämpöistä savukaasua, mutta keskuskattiloissa taitaa savukaasut lipsahdella jopa 200 asteeseen...

Anonyymi kirjoitti:

Sitten arvioni ilmalämpöpumpulle

"Eli se osuus josta voi maalämpökoneella säästää on noin 8000kWh."

Osuus josta ILP:llä voi tehdä säästöä on 4000kWh, koska käyttöveden 4000kWh osuudesta ei voi sillä laitteella säästää.

Ja kylmimmillä keleillä ILP ei juuri säätöä tuo ... oisko 3500kWh se mistä se voisi säästää max 80%.
Eli 2800kWh vois enimmillään säästää, siis noin 400€.

"Tuo ymmärtääkseni kylmän talven tapauksessa. Leudon talven säästö voi olla vain 400€ vuodessa."

ILP:n tuoma säästön osuus ei pienene leutona talvena vaan sen hyötysuhde kasvaa.
Säästön mahdollisuus edelleen 400€.

Siis... MATALAenergiatalo 120m2 4hlöä eteläsuomessa ...
Jos investoi MLP lämmitykseen 15000€, se tulisi kuitattua noin 40-50 vuodessa, riippuen huollon tarpeesta
Jos investoi ILP lämmitykseen 2000€, se tulisi kuitattua noin 5 vuodessa. (kone pitää varmastikin vaihtaa 10v välein)

Toivon että jokaisessa suorasähkö ILP talossa on tulisija jota käytetään >-10 pakkaspäivinä, tällöin ei CO2 päästötkään ole pahat.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Investoin ilmalämpöpumppuun 1300 €. Nyt on yhdeksäs lämmityskausi menossa, mitään huolto- tai korjauskuluja ei ole ollut. Konetta ei tarvitse varmastikaan vaihtaa vuoden päästä, arvioin että 15 vuoden käytön jälkeen. Luvut poikkeavat hiukan edellä olevista 2000 eurosta ja 10 vuodesta, hankintahinnassa on huomioitu kotitalousvähennys.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin minulla meni. 109neliön kahden hengen talossa menee arviolta 2000kWh käyttöveden lämmitykseen ja se minulta unohtui.

Uusi yritelmä...

"Motiva arvioi 11766kWh olevan tuollaisen talon lämmitysenergiankulutus (jos 2010 mallinen normitalo??)."

Käyttövesi poislaskettuna talon lämmityksen osuus lienee 10 000kWh.

"Sähkön kulutuksestasi (6000kWh) lienee kulutus/hupi/käyttösähköä noin 4000kWh, mikä on aika pieni arvio."

"Lämmitykseen sähköstäsi tullee noin 3000kWh."

"3pinomotista tulee max 3*1700*,9=4590kWh."

Tällöin ILP:n parhaimmillaan tuomaksi energiaksi arvioin pahimpana talvena tulevan 10000-4590-3000=2410kWh??

Lue lisää

Tämä on parempi versio kuin edellinen mutta sen verran tarkennusta että veden kokonaiskulutus on 40 m3 vuodessa eli lämmitys (40 %) kuluttaa 1000 kWh, ei 2000.

Jos sähkön kokonaiskulutuksesta 6000 kWh vähennetään 4000 kWh niin jääköhän siitä 3000 kWh muuhun?

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä saa kyllä sähköä siirtoineen ja veroineen 10-12 c/kWh. Puun poltossa pitää huomioida myös kattilan tai takan hyötysuhde. 70% on jo kova luku.

Ostopuulla ollaan siis lähellä suorasähkön hintaa ja reilusti yli maalämmön.

Lue lisää

Ostopuu on tietenkin eri juttu kuin oma jonka korjuu on kuntoilua.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on parempi versio kuin edellinen mutta sen verran tarkennusta että veden kokonaiskulutus on 40 m3 vuodessa eli lämmitys (40 %) kuluttaa 1000 kWh, ei 2000.

Jos sähkön kokonaiskulutuksesta 6000 kWh vähennetään 4000 kWh niin jääköhän siitä 3000 kWh muuhun?

Lue lisää

>Tämä on parempi versio kuin edellinen mutta sen verran tarkennusta että veden kokonaiskulutus on 40 m3 vuodessa eli lämmitys (40 %) kuluttaa 1000 kWh, ei 2000.

2000kWh on motivan arvio 2hengelle.

(meillä menee 4henkilöllä, keskimäärin 150m3 ja siitä tasan 50% menee kuumavesivaraajan läpi, teidän 40m3 kulutus on käsittämättömän pieni!!)

>Jos sähkön kokonaiskulutuksesta 6000 kWh vähennetään 4000 kWh niin jääköhän siitä 3000 kWh muuhun?

Jos vähennät niin eihän siitä jää.
Mutta minun arvioni oli että 4000kWh hupisähköstä lämmittää taloa 3000kWh.

Jos käyttöveteen menee vain 1000kWh....

kokonaislämmitysenergiantarve - puuenergia - hupisähkölämmitys = ILP:n osuus
11000-4590-3000=3410kWh

PAITSI että multa unohtui se sähkövastusten osuus.... sen siitä saa kun yrittää puolikkaalla päällä loppuviikosta jotain......

sähkölaskun muodostuma vois olla
vastus ILP vesi hupi .... 1000 500 1000 3500

tai sitten ei... ihan sama. ;-)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Tämä on parempi versio kuin edellinen mutta sen verran tarkennusta että veden kokonaiskulutus on 40 m3 vuodessa eli lämmitys (40 %) kuluttaa 1000 kWh, ei 2000.

2000kWh on motivan arvio 2hengelle.

(meillä menee 4henkilöllä, keskimäärin 150m3 ja siitä tasan 50% menee kuumavesivaraajan läpi, teidän 40m3 kulutus on käsittämättömän pieni!!)

>Jos sähkön kokonaiskulutuksesta 6000 kWh vähennetään 4000 kWh niin jääköhän siitä 3000 kWh muuhun?

Jos vähennät niin eihän siitä jää.
Mutta minun arvioni oli että 4000kWh hupisähköstä lämmittää taloa 3000kWh.

Jos käyttöveteen menee vain 1000kWh....

kokonaislämmitysenergiantarve - puuenergia - hupisähkölämmitys = ILP:n osuus
11000-4590-3000=3410kWh

PAITSI että multa unohtui se sähkövastusten osuus.... sen siitä saa kun yrittää puolikkaalla päällä loppuviikosta jotain......

sähkölaskun muodostuma vois olla
vastus ILP vesi hupi .... 1000 500 1000 3500

tai sitten ei... ihan sama. ;-)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

4000 kWh:n 'hupisähköstä' käytetään lämmityskauden aikana alle puolet. Tästäkään puolikkaasta ei tule kuin osa lämmityskäyttöön. 1000 kWh on varmaankin todellinen suuruusluokka.

Anonyymi kirjoitti:

4000 kWh:n 'hupisähköstä' käytetään lämmityskauden aikana alle puolet. Tästäkään puolikkaasta ei tule kuin osa lämmityskäyttöön. 1000 kWh on varmaankin todellinen suuruusluokka.

Lue lisää

Voi olla että 3000kWh on yliarvio.
Mutta nähdäkseni 1000kWh on selvä aliarvio.

Oulussa tarvitsee lämmitystehoa ympäri vuoden, ainakin meidän rinnetalossa.
(muistelen että keskimäärin 700W teho tarvittaisiin heinäkuussa meidän talossa, se onkin sama lukema joka näkyy sähkömittarissa kun ei olla kotona -> sisälämpö ei aina pysy 22 asteessa)

Etelässä näyttää että 95% vuodesta ulkolämpö olisi alle 20 astetta.
Ja 70% vuodesta on alle 10 astetta.

Eli väitän että 3000kWh on lähempänä todellisuutta kuin 1000kWh.

-raksaaja(sh)

Pikainen (open source) luonnos maalämmöstä...

Kylmäaine on jäähdytetty lattialämmityksen vedellä (esim.) noin 26 asteeseen.
(joissain koneissa sitä jäähdytetään vielä lisää kaasumuotoon päästetyllä kylmäaineella (*))
Aineen annetaan rajoitetusti (venttiilin kautta) siirtyä alemmassa paineessa olevaan maapiirin lämmönvaihtimeen.
Aine kaasuuntuu ja koska kaasuksi muuttuminen vaatii energiaa, kylmäaine jäähtyy esim. -10 asteeseen.
Kun maapiiristä syötetään vaihtimeen esim. 4 asteista vettä, vesi lämmittää tuota kylmäaineen kaasua.

Maapiirin neste jäähtyy esim. -1 asteeseen ja kylmäaineen kaasu lämpenee joitain lämpöasteita.
Eli lämpöenergiaa siirtyi maapiiristä kylmäaineeseen.

((*) joissain koneissa kylmäainetta lämmitetään hieman lisää lämpimämmällä kylmäaineella)

Maapiirin lämmittämä kylmäaineen kaasu johdetaan kompressoriin.
Kompressori nostaa kaasun painetta, jolloin myöskin kaasun lämpötila nousee, esimerkiksi 70 asteeseen.

Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimille/lämmönvaihtimille joita on eri määrä eri lämpöpumpuissa.
Kuumakaasutulistuksen omaavassa maalämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta hieman lämpöä/energiaa kuuman käyttöveden valmistamista varten.
Kuumakaasu jäähtyy esimerkiksi 60 asteeseen ja samalla tuotetaan pieni määrä 60 asteista käyttövettä.
Seuraavaksi kylmäaineen kaasu menee lauhduttimelle jossa se tiivistyy nesteeksi, jäähtyy voimakkaasti ja tuottaa esimerkiksi 35...45 asteista vettä lämmitysjärjestelmää varten.
Lauhduttimen jälkeen kylmäaine voi olla esim. noin 26 asteista (käytännössä samaa luokkaa kuin lattialämmön / varaajan pohjalla olevan viileimmän veden lämpö).

(joissain maalämpökoneissa on vielä kolmaskin "alijäähdytin" joka edelleen ottaa lisää lämpöenergiaa kylmaineesta, siirtäen sen vaikkapa uima-altaaseen)

Eli lämpöenergiaa siirtyi maalämpöpumpulta lämminvesivaraajaan/lämmitykseen.

Kokonaisuudessa nähdään miten lämpöenergiaa otettiin maapiiristä ja se siirrettiin käyttöveteen ja lämmitysveteen.
Jääkaapissa ja pakastimessa käytetään samantapaista prosessia jossa kaapin sisälle vuotanut lämpö siirretään takaisin kaapin ulkopuolelle lämpöpumpun avulla.

Kun maapiirin kautta kierrätetään suuri määrä vettä, josta otetaan muutama aste lämpöä, saadaan pieneen määrään vettä korkea lämpötila. Eli maalämpö ikäänkuin pakkaa/pinoaa sen lämmön maaperästä varaajaan.

Tuon prosessin pyörittäminen vaatii "pumppausta" pumppauksen kuluttama energia on kuitenkin paljon pienempi kuin maapiiristä saatu energiamäärä. Lisäksi pumppujen kuluttama energia muuttuu "hukkalämmöksi", joka kuitenkin osallistuu sekin rakennuksen lämmittämiseen.

Esim. kun meillä maalämpökone käy, se kuluttaa sähkö noin 3 000kW ja tuottaa noin 10 000kW lämpötehoa varaajaan.
Kokonaisuutena talon lämmittämiseksi tuo prosessi tuo ehkä noin 12 000kW, joista 2kW päätyy teknisen tilan lämmöksi ja ilman vaihdon kautta LTO:n mukana kiertoon.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Pikainen (open source) luonnos maalämmöstä...

Kylmäaine on jäähdytetty lattialämmityksen vedellä (esim.) noin 26 asteeseen.
(joissain koneissa sitä jäähdytetään vielä lisää kaasumuotoon päästetyllä kylmäaineella (*))
Aineen annetaan rajoitetusti (venttiilin kautta) siirtyä alemmassa paineessa olevaan maapiirin lämmönvaihtimeen.
Aine kaasuuntuu ja koska kaasuksi muuttuminen vaatii energiaa, kylmäaine jäähtyy esim. -10 asteeseen.
Kun maapiiristä syötetään vaihtimeen esim. 4 asteista vettä, vesi lämmittää tuota kylmäaineen kaasua.

Maapiirin neste jäähtyy esim. -1 asteeseen ja kylmäaineen kaasu lämpenee joitain lämpöasteita.
Eli lämpöenergiaa siirtyi maapiiristä kylmäaineeseen.

((*) joissain koneissa kylmäainetta lämmitetään hieman lisää lämpimämmällä kylmäaineella)

Maapiirin lämmittämä kylmäaineen kaasu johdetaan kompressoriin.
Kompressori nostaa kaasun painetta, jolloin myöskin kaasun lämpötila nousee, esimerkiksi 70 asteeseen.

Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimille/lämmönvaihtimille joita on eri määrä eri lämpöpumpuissa.
Kuumakaasutulistuksen omaavassa maalämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta hieman lämpöä/energiaa kuuman käyttöveden valmistamista varten.
Kuumakaasu jäähtyy esimerkiksi 60 asteeseen ja samalla tuotetaan pieni määrä 60 asteista käyttövettä.
Seuraavaksi kylmäaineen kaasu menee lauhduttimelle jossa se tiivistyy nesteeksi, jäähtyy voimakkaasti ja tuottaa esimerkiksi 35...45 asteista vettä lämmitysjärjestelmää varten.
Lauhduttimen jälkeen kylmäaine voi olla esim. noin 26 asteista (käytännössä samaa luokkaa kuin lattialämmön / varaajan pohjalla olevan viileimmän veden lämpö).

(joissain maalämpökoneissa on vielä kolmaskin "alijäähdytin" joka edelleen ottaa lisää lämpöenergiaa kylmaineesta, siirtäen sen vaikkapa uima-altaaseen)

Eli lämpöenergiaa siirtyi maalämpöpumpulta lämminvesivaraajaan/lämmitykseen.

Kokonaisuudessa nähdään miten lämpöenergiaa otettiin maapiiristä ja se siirrettiin käyttöveteen ja lämmitysveteen.
Jääkaapissa ja pakastimessa käytetään samantapaista prosessia jossa kaapin sisälle vuotanut lämpö siirretään takaisin kaapin ulkopuolelle lämpöpumpun avulla.

Kun maapiirin kautta kierrätetään suuri määrä vettä, josta otetaan muutama aste lämpöä, saadaan pieneen määrään vettä korkea lämpötila. Eli maalämpö ikäänkuin pakkaa/pinoaa sen lämmön maaperästä varaajaan.

Tuon prosessin pyörittäminen vaatii "pumppausta" pumppauksen kuluttama energia on kuitenkin paljon pienempi kuin maapiiristä saatu energiamäärä. Lisäksi pumppujen kuluttama energia muuttuu "hukkalämmöksi", joka kuitenkin osallistuu sekin rakennuksen lämmittämiseen.

Esim. kun meillä maalämpökone käy, se kuluttaa sähkö noin 3 000kW ja tuottaa noin 10 000kW lämpötehoa varaajaan.
Kokonaisuutena talon lämmittämiseksi tuo prosessi tuo ehkä noin 12 000kW, joista 2kW päätyy teknisen tilan lämmöksi ja ilman vaihdon kautta LTO:n mukana kiertoon.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

eli ikiliikkuja on näköjään keksitty :=)

Anonyymi kirjoitti:

Pikainen (open source) luonnos maalämmöstä...

Kylmäaine on jäähdytetty lattialämmityksen vedellä (esim.) noin 26 asteeseen.
(joissain koneissa sitä jäähdytetään vielä lisää kaasumuotoon päästetyllä kylmäaineella (*))
Aineen annetaan rajoitetusti (venttiilin kautta) siirtyä alemmassa paineessa olevaan maapiirin lämmönvaihtimeen.
Aine kaasuuntuu ja koska kaasuksi muuttuminen vaatii energiaa, kylmäaine jäähtyy esim. -10 asteeseen.
Kun maapiiristä syötetään vaihtimeen esim. 4 asteista vettä, vesi lämmittää tuota kylmäaineen kaasua.

Maapiirin neste jäähtyy esim. -1 asteeseen ja kylmäaineen kaasu lämpenee joitain lämpöasteita.
Eli lämpöenergiaa siirtyi maapiiristä kylmäaineeseen.

((*) joissain koneissa kylmäainetta lämmitetään hieman lisää lämpimämmällä kylmäaineella)

Maapiirin lämmittämä kylmäaineen kaasu johdetaan kompressoriin.
Kompressori nostaa kaasun painetta, jolloin myöskin kaasun lämpötila nousee, esimerkiksi 70 asteeseen.

Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimille/lämmönvaihtimille joita on eri määrä eri lämpöpumpuissa.
Kuumakaasutulistuksen omaavassa maalämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta hieman lämpöä/energiaa kuuman käyttöveden valmistamista varten.
Kuumakaasu jäähtyy esimerkiksi 60 asteeseen ja samalla tuotetaan pieni määrä 60 asteista käyttövettä.
Seuraavaksi kylmäaineen kaasu menee lauhduttimelle jossa se tiivistyy nesteeksi, jäähtyy voimakkaasti ja tuottaa esimerkiksi 35...45 asteista vettä lämmitysjärjestelmää varten.
Lauhduttimen jälkeen kylmäaine voi olla esim. noin 26 asteista (käytännössä samaa luokkaa kuin lattialämmön / varaajan pohjalla olevan viileimmän veden lämpö).

(joissain maalämpökoneissa on vielä kolmaskin "alijäähdytin" joka edelleen ottaa lisää lämpöenergiaa kylmaineesta, siirtäen sen vaikkapa uima-altaaseen)

Eli lämpöenergiaa siirtyi maalämpöpumpulta lämminvesivaraajaan/lämmitykseen.

Kokonaisuudessa nähdään miten lämpöenergiaa otettiin maapiiristä ja se siirrettiin käyttöveteen ja lämmitysveteen.
Jääkaapissa ja pakastimessa käytetään samantapaista prosessia jossa kaapin sisälle vuotanut lämpö siirretään takaisin kaapin ulkopuolelle lämpöpumpun avulla.

Kun maapiirin kautta kierrätetään suuri määrä vettä, josta otetaan muutama aste lämpöä, saadaan pieneen määrään vettä korkea lämpötila. Eli maalämpö ikäänkuin pakkaa/pinoaa sen lämmön maaperästä varaajaan.

Tuon prosessin pyörittäminen vaatii "pumppausta" pumppauksen kuluttama energia on kuitenkin paljon pienempi kuin maapiiristä saatu energiamäärä. Lisäksi pumppujen kuluttama energia muuttuu "hukkalämmöksi", joka kuitenkin osallistuu sekin rakennuksen lämmittämiseen.

Esim. kun meillä maalämpökone käy, se kuluttaa sähkö noin 3 000kW ja tuottaa noin 10 000kW lämpötehoa varaajaan.
Kokonaisuutena talon lämmittämiseksi tuo prosessi tuo ehkä noin 12 000kW, joista 2kW päätyy teknisen tilan lämmöksi ja ilman vaihdon kautta LTO:n mukana kiertoon.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

eli vie tyhjäkäynnillä sen 3000kwh...

Anonyymi kirjoitti:

Pikainen (open source) luonnos maalämmöstä...

Kylmäaine on jäähdytetty lattialämmityksen vedellä (esim.) noin 26 asteeseen.
(joissain koneissa sitä jäähdytetään vielä lisää kaasumuotoon päästetyllä kylmäaineella (*))
Aineen annetaan rajoitetusti (venttiilin kautta) siirtyä alemmassa paineessa olevaan maapiirin lämmönvaihtimeen.
Aine kaasuuntuu ja koska kaasuksi muuttuminen vaatii energiaa, kylmäaine jäähtyy esim. -10 asteeseen.
Kun maapiiristä syötetään vaihtimeen esim. 4 asteista vettä, vesi lämmittää tuota kylmäaineen kaasua.

Maapiirin neste jäähtyy esim. -1 asteeseen ja kylmäaineen kaasu lämpenee joitain lämpöasteita.
Eli lämpöenergiaa siirtyi maapiiristä kylmäaineeseen.

((*) joissain koneissa kylmäainetta lämmitetään hieman lisää lämpimämmällä kylmäaineella)

Maapiirin lämmittämä kylmäaineen kaasu johdetaan kompressoriin.
Kompressori nostaa kaasun painetta, jolloin myöskin kaasun lämpötila nousee, esimerkiksi 70 asteeseen.

Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimille/lämmönvaihtimille joita on eri määrä eri lämpöpumpuissa.
Kuumakaasutulistuksen omaavassa maalämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta hieman lämpöä/energiaa kuuman käyttöveden valmistamista varten.
Kuumakaasu jäähtyy esimerkiksi 60 asteeseen ja samalla tuotetaan pieni määrä 60 asteista käyttövettä.
Seuraavaksi kylmäaineen kaasu menee lauhduttimelle jossa se tiivistyy nesteeksi, jäähtyy voimakkaasti ja tuottaa esimerkiksi 35...45 asteista vettä lämmitysjärjestelmää varten.
Lauhduttimen jälkeen kylmäaine voi olla esim. noin 26 asteista (käytännössä samaa luokkaa kuin lattialämmön / varaajan pohjalla olevan viileimmän veden lämpö).

(joissain maalämpökoneissa on vielä kolmaskin "alijäähdytin" joka edelleen ottaa lisää lämpöenergiaa kylmaineesta, siirtäen sen vaikkapa uima-altaaseen)

Eli lämpöenergiaa siirtyi maalämpöpumpulta lämminvesivaraajaan/lämmitykseen.

Kokonaisuudessa nähdään miten lämpöenergiaa otettiin maapiiristä ja se siirrettiin käyttöveteen ja lämmitysveteen.
Jääkaapissa ja pakastimessa käytetään samantapaista prosessia jossa kaapin sisälle vuotanut lämpö siirretään takaisin kaapin ulkopuolelle lämpöpumpun avulla.

Kun maapiirin kautta kierrätetään suuri määrä vettä, josta otetaan muutama aste lämpöä, saadaan pieneen määrään vettä korkea lämpötila. Eli maalämpö ikäänkuin pakkaa/pinoaa sen lämmön maaperästä varaajaan.

Tuon prosessin pyörittäminen vaatii "pumppausta" pumppauksen kuluttama energia on kuitenkin paljon pienempi kuin maapiiristä saatu energiamäärä. Lisäksi pumppujen kuluttama energia muuttuu "hukkalämmöksi", joka kuitenkin osallistuu sekin rakennuksen lämmittämiseen.

Esim. kun meillä maalämpökone käy, se kuluttaa sähkö noin 3 000kW ja tuottaa noin 10 000kW lämpötehoa varaajaan.
Kokonaisuutena talon lämmittämiseksi tuo prosessi tuo ehkä noin 12 000kW, joista 2kW päätyy teknisen tilan lämmöksi ja ilman vaihdon kautta LTO:n mukana kiertoon.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

eli vähällä saa enemmän

Anonyymi kirjoitti:

Pikainen (open source) luonnos maalämmöstä...

Kylmäaine on jäähdytetty lattialämmityksen vedellä (esim.) noin 26 asteeseen.
(joissain koneissa sitä jäähdytetään vielä lisää kaasumuotoon päästetyllä kylmäaineella (*))
Aineen annetaan rajoitetusti (venttiilin kautta) siirtyä alemmassa paineessa olevaan maapiirin lämmönvaihtimeen.
Aine kaasuuntuu ja koska kaasuksi muuttuminen vaatii energiaa, kylmäaine jäähtyy esim. -10 asteeseen.
Kun maapiiristä syötetään vaihtimeen esim. 4 asteista vettä, vesi lämmittää tuota kylmäaineen kaasua.

Maapiirin neste jäähtyy esim. -1 asteeseen ja kylmäaineen kaasu lämpenee joitain lämpöasteita.
Eli lämpöenergiaa siirtyi maapiiristä kylmäaineeseen.

((*) joissain koneissa kylmäainetta lämmitetään hieman lisää lämpimämmällä kylmäaineella)

Maapiirin lämmittämä kylmäaineen kaasu johdetaan kompressoriin.
Kompressori nostaa kaasun painetta, jolloin myöskin kaasun lämpötila nousee, esimerkiksi 70 asteeseen.

Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimille/lämmönvaihtimille joita on eri määrä eri lämpöpumpuissa.
Kuumakaasutulistuksen omaavassa maalämpöpumpussa otetaan kuumakaasusta hieman lämpöä/energiaa kuuman käyttöveden valmistamista varten.
Kuumakaasu jäähtyy esimerkiksi 60 asteeseen ja samalla tuotetaan pieni määrä 60 asteista käyttövettä.
Seuraavaksi kylmäaineen kaasu menee lauhduttimelle jossa se tiivistyy nesteeksi, jäähtyy voimakkaasti ja tuottaa esimerkiksi 35...45 asteista vettä lämmitysjärjestelmää varten.
Lauhduttimen jälkeen kylmäaine voi olla esim. noin 26 asteista (käytännössä samaa luokkaa kuin lattialämmön / varaajan pohjalla olevan viileimmän veden lämpö).

(joissain maalämpökoneissa on vielä kolmaskin "alijäähdytin" joka edelleen ottaa lisää lämpöenergiaa kylmaineesta, siirtäen sen vaikkapa uima-altaaseen)

Eli lämpöenergiaa siirtyi maalämpöpumpulta lämminvesivaraajaan/lämmitykseen.

Kokonaisuudessa nähdään miten lämpöenergiaa otettiin maapiiristä ja se siirrettiin käyttöveteen ja lämmitysveteen.
Jääkaapissa ja pakastimessa käytetään samantapaista prosessia jossa kaapin sisälle vuotanut lämpö siirretään takaisin kaapin ulkopuolelle lämpöpumpun avulla.

Kun maapiirin kautta kierrätetään suuri määrä vettä, josta otetaan muutama aste lämpöä, saadaan pieneen määrään vettä korkea lämpötila. Eli maalämpö ikäänkuin pakkaa/pinoaa sen lämmön maaperästä varaajaan.

Tuon prosessin pyörittäminen vaatii "pumppausta" pumppauksen kuluttama energia on kuitenkin paljon pienempi kuin maapiiristä saatu energiamäärä. Lisäksi pumppujen kuluttama energia muuttuu "hukkalämmöksi", joka kuitenkin osallistuu sekin rakennuksen lämmittämiseen.

Esim. kun meillä maalämpökone käy, se kuluttaa sähkö noin 3 000kW ja tuottaa noin 10 000kW lämpötehoa varaajaan.
Kokonaisuutena talon lämmittämiseksi tuo prosessi tuo ehkä noin 12 000kW, joista 2kW päätyy teknisen tilan lämmöksi ja ilman vaihdon kautta LTO:n mukana kiertoon.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

eli loppujen lopuksi sähkövastukset/ne himmelit pumppailevat sen suoraan pistorasiasta sen lämmön, tuo maaperän vesi on vain harhautus ja tyhjänpäiväinen hökötys välissä, sen ymmärrän jos maasta tulee yli 10 asteista vettä tai 40 asteista niin parempi

Anonyymi kirjoitti:

eli loppujen lopuksi sähkövastukset/ne himmelit pumppailevat sen suoraan pistorasiasta sen lämmön, tuo maaperän vesi on vain harhautus ja tyhjänpäiväinen hökötys välissä, sen ymmärrän jos maasta tulee yli 10 asteista vettä tai 40 asteista niin parempi

Lue lisää

Jos luit kuvauksen niin huomaat että maapiiristä otettiin lämpöä. Ja sen voi helposti mittaamalla todeta.

Sitten jos fysiikasta mitään ymmärtää niin energian häviämättömyyden lain perusteella ymmärtää että maapiirin lämpö siirtyi taloon sisälle.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

eli vie tyhjäkäynnillä sen 3000kwh...

Vie tyhjäkäynillä noin 100W ja siitä enimmän vie lattiapiirin kiertovesipumppu.

-raksaaja(sh)

Ennen ne oli öljyn myyjät jotka höpöpuheita levitteli.
Nyt näkyy sähkön myyjillä olevan hätä.

Tämä sähkömiehen läppä sisältää pienen totuuden siemenen:
"erään ruotsalaisen arvion mukaan 80 prosenttia maalämpölaitteistoista hajoaa ensimmäisten neljän käyttövuoden aikana. Yleensä tämä johtuu siitä, ettei kompressoreita ole mitoitettu oikein, eivätkä laitteet pyöri optimaalisella tehoalueella"

Siis jos vehkeitä ei ole osattu mitoittaa eikä asentaa, ne hajoaa.

Puolueetonta (?) tietoa:
https://www.energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/lammitysjarjestelmien_elinkaari

Jos huono tuuri sattuu, vakuutus tulee avuksi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/01/maalampopumppu-hajosi-viidessa-vuodessa-miksi-maahantuoja-sulki-valmistusvian

Anonyymi kirjoitti:

Ennen ne oli öljyn myyjät jotka höpöpuheita levitteli.
Nyt näkyy sähkön myyjillä olevan hätä.

Tämä sähkömiehen läppä sisältää pienen totuuden siemenen:
"erään ruotsalaisen arvion mukaan 80 prosenttia maalämpölaitteistoista hajoaa ensimmäisten neljän käyttövuoden aikana. Yleensä tämä johtuu siitä, ettei kompressoreita ole mitoitettu oikein, eivätkä laitteet pyöri optimaalisella tehoalueella"

Siis jos vehkeitä ei ole osattu mitoittaa eikä asentaa, ne hajoaa.

Puolueetonta (?) tietoa:
https://www.energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/lammitysjarjestelmien_elinkaari

Jos huono tuuri sattuu, vakuutus tulee avuksi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/01/maalampopumppu-hajosi-viidessa-vuodessa-miksi-maahantuoja-sulki-valmistusvian

Lue lisää

Bosh:n myyjä kertoo:
"Korkealaatuiset, kuten Boschin valmistamat maalämpöpumput, on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisestikaan kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa."

Tuohon kyllä täydennän että 25vuoden jälkeen on todennäköisesti syytä vaihtaa koko maalämpökone koska uusi tekniikka on parempi ja hieman vähävirtaisempi. (4000-7000€ maksanee vehkeiden koosta riippuen)

-raksaaja(sh)