MLP ilman tulisijaa

Anonyymi

Miten voiko olla että uudessa talossa ei välttämättä tulisijaa tarvitse jos on maalämpöpumppu ? Talo < 120m2

63

163

Vastaukset

  • Voiko näin pihalla olla?

    • Voi olla, ja minä kysyn että voiko talossa olla takka, mutta siinä ei koskaan pidetä tulta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi olla, ja minä kysyn että voiko talossa olla takka, mutta siinä ei koskaan pidetä tulta.

      Ja minä kysyn voiko pitää tulta vaikka ei ole takkaa.


  • Hyvä aloitus yövuorolaiselta nimittäin palstan pitämiseen aktiivisena

    • eikö pienkonepalstalla ole tungosta?


  • Miten voiko olla että joku hölmö hankkii 120 neliön taloon maalämmön. Taas on yksi mennyt "nigerialaiskirjeen" ansaan. No, itsehän maksaa.

    • Voi olla vielä hölmömpikin....

      Laitetaan kallis MLP + varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

      Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

      Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi olla vielä hölmömpikin....

      Laitetaan kallis MLP + varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

      Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

      Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...

      Kalliimmaksi tulee lämmittää ostopuilla kuin MLP:llä.

      MLP:n takaisinmaksuaika on pitkä uudessa talossa. Toisaalta kaivo on ikuinen, joten joskus tulevaisuudessa tulee lämpöpumppua uusittaessa halvemmaksi kuin VILP tai PILP.

      Hyvin pitkän aikavälin investointejahan nuo ovat, kuten koko talo ja sen parempi eristys ja ikkunat, joista taas voi säästää MLP:n avulla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi olla vielä hölmömpikin....

      Laitetaan kallis MLP + varalämmönlähteeksi vielä joku 4 m² lattiapinta-alaa ryöväävä kivikisa (takka/leivinuuni). Siinä kun kerran viikossa ostopuita polttelee, niin takaisinmaksuajaksi tulee pari sataa vuotta. Ainakin, kun huomioidaan myös härvelin tilantarve ( 4 m² kertaa talon neliöhinta), savupiipun kustannus ym.

      Lisäksi polttopuurumba keskellä olohuonetta on kaikinpuolin kätevää verrattuna vanhanaikaiseen keskuslämmitykseen.

      Sähkökatkot turvaksikin näitä kehutaan... jep, hyvin lämpiää kylpyvedet takassa ja lämmitys toimii myös lomamatkoilla. Eiku...

      Jos sähköt on kovilla pakkasilla vaikka vain pari päivää poissa niin alkaa tulla varalämmitystä ikävä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kalliimmaksi tulee lämmittää ostopuilla kuin MLP:llä.

      MLP:n takaisinmaksuaika on pitkä uudessa talossa. Toisaalta kaivo on ikuinen, joten joskus tulevaisuudessa tulee lämpöpumppua uusittaessa halvemmaksi kuin VILP tai PILP.

      Hyvin pitkän aikavälin investointejahan nuo ovat, kuten koko talo ja sen parempi eristys ja ikkunat, joista taas voi säästää MLP:n avulla.

      Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.

      Minulla ei ole MLP:tä, mutta juuri laskin mitä puulla lämmittäminen maksaa. Ostopuulla lämmitys parhaimmillaankin maksaa puolet suorasta sähköstä ja hommaa on melkoisesti. MLP:llä pääsee nykyään neljäsosaan sähköstä. VILPilläkin puoleen tai kolmasosaan riippuen asuinseudusta.

      Moni MLP-lämmittäjä polttaa myös takkaa, mutta tuskin kukaan ostopuulla ellei sitten erityisesti pidä takkatulesta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Minulla ei ole MLP:tä, mutta juuri laskin mitä puulla lämmittäminen maksaa. Ostopuulla lämmitys parhaimmillaankin maksaa puolet suorasta sähköstä ja hommaa on melkoisesti. MLP:llä pääsee nykyään neljäsosaan sähköstä. VILPilläkin puoleen tai kolmasosaan riippuen asuinseudusta.

      Moni MLP-lämmittäjä polttaa myös takkaa, mutta tuskin kukaan ostopuulla ellei sitten erityisesti pidä takkatulesta.

      OIkeinko laskit. Laitappa sitä laskua näkyviin, niin on meillä muilla hauskaa


    • Anonyymi kirjoitti:

      OIkeinko laskit. Laitappa sitä laskua näkyviin, niin on meillä muilla hauskaa

      Irtokuutio sekapuuta 50 €, lämpöarvo 800 kWh. Tuosta tulee reilut 6 c/kWh. Varaavan tulisijan hyötysuhde 75-80%, jolloin lämmitys maksaa 8 c/kWh. Sähköllä 95% hyötysuhde ja itse maksan 11 c/kWh.

      Uusilla MLP:lla vuosihyötysuhde lämmityksessä selvästi yli 4, jopa 5. Käyttövedessäkin yli 3, mutta ei takalla käyttövettä saa. Lämmityssähkönkulutus siis tippuu neljäsosaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Irtokuutio sekapuuta 50 €, lämpöarvo 800 kWh. Tuosta tulee reilut 6 c/kWh. Varaavan tulisijan hyötysuhde 75-80%, jolloin lämmitys maksaa 8 c/kWh. Sähköllä 95% hyötysuhde ja itse maksan 11 c/kWh.

      Uusilla MLP:lla vuosihyötysuhde lämmityksessä selvästi yli 4, jopa 5. Käyttövedessäkin yli 3, mutta ei takalla käyttövettä saa. Lämmityssähkönkulutus siis tippuu neljäsosaan.

      Ja laskun mukaan Jeesus tulee asentamaan pumpun ilmaiseksi. Hieno laskutoimitus!

      Uskovainen ilman laskutaitoa on lyömätön yhdistelmä!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja laskun mukaan Jeesus tulee asentamaan pumpun ilmaiseksi. Hieno laskutoimitus!

      Uskovainen ilman laskutaitoa on lyömätön yhdistelmä!

      Tässähän oli puhe lämmityskuluista ei investoinneista. Ei se takkakaan hormrineen ilmaiseksi tule ja vie arvokkaita neliöitä. Puilla lämmittäjä tarvitsee takan lisäksi paljon tilaa niille puille.

      Itse jättäisin takan pois, jos ei ilmaista puuta ole riittävästi ja ei erityisesti nauti takkatulesta. Siis myös suoralla sähköllä lämpiävästä talosta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tässähän oli puhe lämmityskuluista ei investoinneista. Ei se takkakaan hormrineen ilmaiseksi tule ja vie arvokkaita neliöitä. Puilla lämmittäjä tarvitsee takan lisäksi paljon tilaa niille puille.

      Itse jättäisin takan pois, jos ei ilmaista puuta ole riittävästi ja ei erityisesti nauti takkatulesta. Siis myös suoralla sähköllä lämpiävästä talosta.

      Jatkan vielä, että alun perin oli siis tarkoitus sanoa, että talossa, jossa on sekä takka että MLP, ei ole järkeä polttaa ostopuuta. Ostopuu on selvästi kalliimpaa kuin MLP:n käyttämä sähkö samalle lämmitystarpeelle.

      Täysin toinen juttu on sitten miettiä takan ja MLP:n investoinnin järkevyyttä. Siihen vaikuttaa myös se pitääkö takan polttamisesta ja mikä on vaihtoehto. ILP on ilmalämmitin, joka ei ehkä mukavuudessaan ja äänettömyydessä pärjää vesikiertoiselle.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jatkan vielä, että alun perin oli siis tarkoitus sanoa, että talossa, jossa on sekä takka että MLP, ei ole järkeä polttaa ostopuuta. Ostopuu on selvästi kalliimpaa kuin MLP:n käyttämä sähkö samalle lämmitystarpeelle.

      Täysin toinen juttu on sitten miettiä takan ja MLP:n investoinnin järkevyyttä. Siihen vaikuttaa myös se pitääkö takan polttamisesta ja mikä on vaihtoehto. ILP on ilmalämmitin, joka ei ehkä mukavuudessaan ja äänettömyydessä pärjää vesikiertoiselle.

      Näin ne tarinat uskiksella muuttuu. Kukaan ei aikaisemmin ole puhunut pelkästään lämmityskuluista, vaan vasta uskovainen nyt.

      Uskikselle alttari on uskonto, eikä sitä tule ottaa missään laskuissa huomioon. Alttari tulee joka tapauksessa, mutta takka on vain mahdollinen lisähankinta :D :D :D

      Aameeenn!!!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Näin ne tarinat uskiksella muuttuu. Kukaan ei aikaisemmin ole puhunut pelkästään lämmityskuluista, vaan vasta uskovainen nyt.

      Uskikselle alttari on uskonto, eikä sitä tule ottaa missään laskuissa huomioon. Alttari tulee joka tapauksessa, mutta takka on vain mahdollinen lisähankinta :D :D :D

      Aameeenn!!!

      Takkauskovainenko siellä horisee?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Takkauskovainenko siellä horisee?

      Ei ole takkaa. Auts. Ei mennyt sekään oikein :D :D :D :D


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi hellan lutuna kun sitä omaa alttaria pitää ylistää.

      Kun laskutaitoa ei ole, mennään vahvalla mutulla ja essonbaarin faktoilla parin vuosikymmenen takaa. Ja esitetään fiksua. Eli perinteinen "tyhjä tynnyri"

      Näitähän riittää. Autolla tehdään voittoa, koska lainakulu on rahaa, joka menisi muutoinkin. Tämän vuoksi autoilun kulut = satanen kuussa bensaan.

      Käytetyn auton hyvityshinta, vaikkapa 5 k€, on sen ansiosta puhdasta voittoa. LISÄKSI siitä seuraavan auton hinnasta annetaan vastaavansuuruinen alennus, joten tulikin tehtyä 10 k€ tili. Näin tienataan autolla! Enkä siis sepittänyt tätä, on ihan Suoli24 palstalta poimittuja neuvoja nämä. Auton omistamalla TIENAA jopa useamman tonnin vuodessa!

      Sama tämän puupäälämmityksen kanssa. Liiteristä haetut puut ovat ilmaisia eikä takan käyttökään mitään maksa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kun laskutaitoa ei ole, mennään vahvalla mutulla ja essonbaarin faktoilla parin vuosikymmenen takaa. Ja esitetään fiksua. Eli perinteinen "tyhjä tynnyri"

      Näitähän riittää. Autolla tehdään voittoa, koska lainakulu on rahaa, joka menisi muutoinkin. Tämän vuoksi autoilun kulut = satanen kuussa bensaan.

      Käytetyn auton hyvityshinta, vaikkapa 5 k€, on sen ansiosta puhdasta voittoa. LISÄKSI siitä seuraavan auton hinnasta annetaan vastaavansuuruinen alennus, joten tulikin tehtyä 10 k€ tili. Näin tienataan autolla! Enkä siis sepittänyt tätä, on ihan Suoli24 palstalta poimittuja neuvoja nämä. Auton omistamalla TIENAA jopa useamman tonnin vuodessa!

      Sama tämän puupäälämmityksen kanssa. Liiteristä haetut puut ovat ilmaisia eikä takan käyttökään mitään maksa.

      Mielenkiintoista, että sitä alttari pitää niin ylistää. Nyt jo essonvaarit ja autojen jälleenmyynti perusteluissa mukana. Näistähän uskovainen löytää jotain sairasta logiikkaa, sellaista mikä ei maallikolle aukea.

      Kukaanhan ei ole takkaa ollut perustelemassa kulusäästöinä. Ei yksikään. Yksi taisi kirjoittaa takasta varalämmönlähteenä. Uskovaisia alttarinsa kehujia sitten löytyy jo kymmeniä viestejä. Ja sama uskovainen paatos tulee jatkumaan, koska uskovaisen tehtävänä on käännyttää pakanoita.

      Mutta ei ne uskovaisen silmät aukea. Niin pientä taloa ei Suomessa ole vielä tehty, eikä tulla tekemään, että uskovaisen mielestä alttaria ei kannattaisi taloon rakentaa.

      Ei ole sitä takkaa edelleenkään, mutta uskovainen vain sitä yrittää mainostaa, koska eihän uskovainen pysty näkemään kuin uskislasiensa läpi maailman.

      AAMMEEEENNN!!!!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielenkiintoista, että sitä alttari pitää niin ylistää. Nyt jo essonvaarit ja autojen jälleenmyynti perusteluissa mukana. Näistähän uskovainen löytää jotain sairasta logiikkaa, sellaista mikä ei maallikolle aukea.

      Kukaanhan ei ole takkaa ollut perustelemassa kulusäästöinä. Ei yksikään. Yksi taisi kirjoittaa takasta varalämmönlähteenä. Uskovaisia alttarinsa kehujia sitten löytyy jo kymmeniä viestejä. Ja sama uskovainen paatos tulee jatkumaan, koska uskovaisen tehtävänä on käännyttää pakanoita.

      Mutta ei ne uskovaisen silmät aukea. Niin pientä taloa ei Suomessa ole vielä tehty, eikä tulla tekemään, että uskovaisen mielestä alttaria ei kannattaisi taloon rakentaa.

      Ei ole sitä takkaa edelleenkään, mutta uskovainen vain sitä yrittää mainostaa, koska eihän uskovainen pysty näkemään kuin uskislasiensa läpi maailman.

      AAMMEEEENNN!!!!

      Erikoinen ketju! Mikä ihme tämä alttarihöpinä on?

      Kukaan ei ole ollut MLP:tä tämän kysymyksen taloon tyrkyttämässä. Alkuperäisessä kysymyksessä joku kysyi eikö takkaa tarvita, jos on MLP. Sitten joku (sama?) sanoi, että hölmöintä on laittaa sekä MLP että takka, jota vielä polttaa ostopuilla. Tuohon minä vastasin, että ostopuilla lämmitys on kalliimpaa kuin MLP:llä ja tarkoitin juurikin tilannetta, jossa jo on se MLP en sitä, että MLP olisi halvempi tai kalliimpi ottaen huomioon myös sijoutuskulut. Jälkimmäinen riippuu täysin siitä miten lasketaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Erikoinen ketju! Mikä ihme tämä alttarihöpinä on?

      Kukaan ei ole ollut MLP:tä tämän kysymyksen taloon tyrkyttämässä. Alkuperäisessä kysymyksessä joku kysyi eikö takkaa tarvita, jos on MLP. Sitten joku (sama?) sanoi, että hölmöintä on laittaa sekä MLP että takka, jota vielä polttaa ostopuilla. Tuohon minä vastasin, että ostopuilla lämmitys on kalliimpaa kuin MLP:llä ja tarkoitin juurikin tilannetta, jossa jo on se MLP en sitä, että MLP olisi halvempi tai kalliimpi ottaen huomioon myös sijoutuskulut. Jälkimmäinen riippuu täysin siitä miten lasketaan.

      Alkuperäinen kysyi onko välttämtöntä olla takka (esim. lupien suhteen). Kannattavuudesta hän ei kysynyt mitään. Uskovaiset sitten alkoi laskea lämmityskustanuksia uskislasien läpi, alkoivat kirjoitella höpinöitä ostopuista, 4m2 vievistä takoista jne. Sitten päästiinkin essonvaareihin, autoihin jne, kerrotaan hienoja tarinoita säästöstä MLP:n avulla jne.

      On se rankkaa olla uskovainen. Käännytettäviä on niin paljon.


  • kyllä se maahislämpö vaan savulla toimii....
    hyvinkin monesta maahislämpötalosta savu nousee piipusta.

    • Kaikki sähkölaitteet toimii savulla. Jos savu karkaa, laite lakkaa toimimasta.

      BTW, tietokoneissa tämä savu on ainakin muinoin ollut häkää (CO). Se luki jopa "lutikan" päälle kirjoitettuna "MATH COPROCESSOR"


  • Maalämmön hyötykerroin on Motivan tiedoissa 2,9. Kun ilmalämpöpumpulla pääsee liki kahteen niin siltäkin kantilta maalämpö on tolkuton hankinta kun ILP:n saa reilusti alle kahdella tonnilla.

    • Tosin ILP ei tee lämmintä käyttövettä, joten laskelmiin pitää vielä lisätä VILP. Näille on myös lupailtu aika huimia lämpökertoimia + osa vehkeistä pystyy tuottamaan korkeaakin lämpötilaa eli kelpaavat jopa vanhan patteriverkoston lämmönlähteeksi, toki sen lämpökertoimen kustannuksella.

      MLP tuntuu tässä kohtaa tippuneen kehityksen kelkasta. Tarpeeksi kuuman (liki 60 C) käyttöveden tuottaminenkaan ei tunnu onnistuvan. Tätähän kierretään kikkailemalla - vesi lämmitetään vain ajoittain yli 55 C, vaikka rak. määr. ovat jo pitkään vaatineet, että vähintään 55 ja kaikissa verkoston osissa (myös paluukierto, mikä vaatii liki 60 C menoveden).


    • 2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

      Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

      Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

      Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

      Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.

      Kannattavuus riippuukin oleellisesti talon koosta ja iästä. Iso ja vanha = paljon lämmitysenergiaa kuluttava talo -> MLP tai IPL (hyvä COP lauhalla säällä, jolloin myös kuluu paljon energiaa) + pakkaset (jolloin ILP kyykkää) puita poltellen. Tosin vanhan talon lämmönjako voi tuoda lisää liikkuvia osia... jos tarvitaankin > +60 C menovesi. Jotkin uudet VILPit tähänkin kykenee. Tosin COP kärsii, joten lisää liikkuvia osia - tarkasteluun myös patterien uusiminen ym

      Uusi ja pieni talo -> pieni energiankulutus, tällainen pysyy pikkupakkasille asti lämpimänä pelkällä valaistuksen yms hukkalämmöllä, joten MLP investointi menee hukkaan eikä ILPissäkään tolkkua ole, kun lämmitystä tarvitaan vasta kunnon pakkasella.

      Uuteen järkevin saattaakin olla se, että pidetään tekniikka mahd. yksinkertaisena, esim. ilmanvaihtolämmitys (eri asia kuin ilmalämmitys). Tai keskitytään LV tuotantoon, mihin kanssa paljon vaihtoehtoja;
      - aurinkokeräimet
      - VILP
      - PILP


    • Anonyymi kirjoitti:

      2,9 on joko todella kuumalla menovedellä (60) tai vanhalla MLP:llä. Lattialämmityksellä ja uudella MLP:llä ollaan reilusti yli 4:n. Pattereillakin pääsee yli neljän, jos menovesi ei mene yli 45:n, mikä onnistuu helposti uudella patteriverkostolla ja myös joillain vanhoilla.

      Käyttöveden lämmityksessäkin päästään jo 3:n yli uusilla.

      Myös ILP;t ovat parantuneet roimasti ja parhaat pääsevät jopa 4:n vuosihyötysuhteisiin. Mutta koko lämmitys ei ILP:llä onnistu ja käyttövesi ei lainkaan. Sikisi lämmitys- ja käyttöveden sähköä on melko mahdoton tiputtaa alle puoleen ILP:llä.

      Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

      ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

      ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.

      > Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella.

      Juu, mutta uusi talo ei plussan puolella tarvi lämmitystä juuri lainkaan (pl käyttöveteen). ILP toimii paremmin talossa, mitä pitää lämmittää lauhallakin säällä. Rintsikka on ainakin ollut joskus esillä hyvänä käyttökohteena.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kaikki lämmitysmuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita kun ulkolämpötila on plussan puolella. Motivan kerroin tarkoittaa koko vuotta. Myyntimiehet heittävät kovia lukuja, niitä ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

      ILP ei kata lämmitystä kokonaan vaan antaa suoraan sähköön verrattuna säästöä, samalla lailla kuin muissakin on hyötysuhde paras lauhoilla ilmoilla. ILP:n vuosihyötysuhde 4 on täyttä huuhaata.

      Nuo kertomani ovat juuri vuosihyötysuhteita. Siis vuositasolla lämpöpumpun ottaman sähkön suhde sen tuottamaan lämpöenergiaan. MLP pääsee ihan oikeasti reilusti yli 4:n, jos lämmitysjärjestelmä ei vaadi yli 45:n menoa, kuten on tilanne uusissa taloissa. Ja parhaat uudet ILP:t pääsevät 4:ään, mutta niillä ei ole mahdollista kattaa koko lämmitystä eli sähkölasku ei lämmityksen osalta putoa kuin ehkä puoleen.

      Tässä on yhden korkean hyötysuhteen ILP:n mittaustulokset VTT:llä: https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
      COP on yli 4 0C:n saakka ja yli 2 aina -30C saakka. Lämmityskauden keskilämpötila on plussan puolella, jolloin COP:n keskiarvokin on 4:n paikkeilla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nuo kertomani ovat juuri vuosihyötysuhteita. Siis vuositasolla lämpöpumpun ottaman sähkön suhde sen tuottamaan lämpöenergiaan. MLP pääsee ihan oikeasti reilusti yli 4:n, jos lämmitysjärjestelmä ei vaadi yli 45:n menoa, kuten on tilanne uusissa taloissa. Ja parhaat uudet ILP:t pääsevät 4:ään, mutta niillä ei ole mahdollista kattaa koko lämmitystä eli sähkölasku ei lämmityksen osalta putoa kuin ehkä puoleen.

      Tässä on yhden korkean hyötysuhteen ILP:n mittaustulokset VTT:llä: https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf
      COP on yli 4 0C:n saakka ja yli 2 aina -30C saakka. Lämmityskauden keskilämpötila on plussan puolella, jolloin COP:n keskiarvokin on 4:n paikkeilla.

      Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
      Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
      Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.

      Pitää kuitenkin muistaa, että ILP lämmittää yhdestä paikasta puhaltamalla. Hyvässä tapauksessa sillä saa 60% pinta-alasta lämmitettyä. Vähänkin kovemmilla paķkasilla tai vanhemmassa talossa tehokin loppuu kesken. Useimmat haluavat pitää ainakin märkätilojen lattiat lämpimänä.

      Käyttövettä ja autotallia ei myöskään saa lämmitettyä tai siis autotalli vaatii toisen ILP:n.

      MLP ja ILP COPeja ei siis voi suoraan toisiinsa verrata, kun toisella lämmitetään selvästi vähemmän.

      Investoinneiltaa ILP on ylivoimainen MLP:hen verrattuna. Eroa tosin pienentää se, että se vaatii myös täydellisen sähkölämmityksen, jotta koko kämppä pysyy lämpimänä ja kovistakin pakkasista selvitään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Pitää kuitenkin muistaa, että ILP lämmittää yhdestä paikasta puhaltamalla. Hyvässä tapauksessa sillä saa 60% pinta-alasta lämmitettyä. Vähänkin kovemmilla paķkasilla tai vanhemmassa talossa tehokin loppuu kesken. Useimmat haluavat pitää ainakin märkätilojen lattiat lämpimänä.

      Käyttövettä ja autotallia ei myöskään saa lämmitettyä tai siis autotalli vaatii toisen ILP:n.

      MLP ja ILP COPeja ei siis voi suoraan toisiinsa verrata, kun toisella lämmitetään selvästi vähemmän.

      Investoinneiltaa ILP on ylivoimainen MLP:hen verrattuna. Eroa tosin pienentää se, että se vaatii myös täydellisen sähkölämmityksen, jotta koko kämppä pysyy lämpimänä ja kovistakin pakkasista selvitään.

      Suora sähkölämmitys pattereilla, sauna- ja pesutilojen lattialämmitys sähköllä ja ILP on nykytaloissa järkevin lämmitys ainakin alle 150 nelön taloissa. Lisäksi takkauuni antaa varmuuden sähkön ollessa tavoittamattomissa. SCOP vertailua ei tarvita, kulutus ilmaisee kokonaistilanteen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Edellämainitun VTT:n mittausten mukaan testatun ILP:n hyötysuhde -10 asteessa on 3 ja nollassa asteessa 4. Näillä arvoilla maalämpöpumppu on turha laite kun ottaa huomioon sen hankntahinnan.
      Tosi kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. Tässä kuussa Tm Rakennusmaailma-lehdessä julkaistun ILP pumppujen testin voittaja oli Fujitsu.

      "kovilla pakkasilla MLP:n tilanne on suhteessa parempi mutta niitä kovia pakkasia ei ainakaan Etelä-Suomessa ole ollut miesmuistiin. "

      Ympäristön kannalta kaikkein huonoimpia on järjestelmät jotka on suunniteltu käyttämään suorasähköä lämmitykseen juuri silloin kun sähkönkulutus on muutenkin kovimmillaan ja hiilivoimalat täysteholla käytössä.

      -raksaaja(sh)


  • Munkin naapuris kehuskelee kuinka vähän kuluttaa maalämpö sähköä ja pakkasjaksolla joka helkkarin päivä nousee savupiipusta harmaata.

    Monesti ajoittuu pimeään aikaan takan käyttö.

    • Ja mitä sitten?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja mitä sitten?

      Harhaanjohtavaa mainosta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Harhaanjohtavaa mainosta.

      Ei mitään uutta auringon alla. Monta kertaa nähty mm. miten hirsitaloa mainostetaan että "sähköä kuluu vain 10 000 kWh vuodessa - ei siis enempää kuin tikkutalossakaan" ... ja hetkeä myöhemmin paljastuu, että siinä hirsitalossa on MLP.

      Eli valaistukseen yms. 2000 kWh ja lämmitykseen 24 000 kWh. Tai vähän enemmäkin, kun se ilmaisten puiden polttelu on itsestäänselvyys, mistä ei tarvitse mainita.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja mitä sitten?

      Sitä vaan sitten, että turha/kallis maalämpöinvestointi ei ole "vitriinituote"
      Sitä pitää käyttää ,käyttää ja käyttää täysillä.
      Kuitenkin suurin osa lämmittää puilla ja maalämpö on vain lisälämmityksenä.


  • Maalämpö on kovilla pakkasilla huomattavasti tehokkaampi kuin ilmalämpöpumppu. Nykyään vaan kovia pakkasia ei juuri ole. Viime tarvena esim. Lahdessa vuorokauden keskilämpötila oli vain kerran kylmempi kuin 20 pakkasta, siis -20,8 astetta.

  • meillä leivinuunilla tuotetaan lämpö mökkiin about 90%(110m2) 2014vm valmistunut ja ne loput neliöt on pesuhuoneessa lattialämmityksellä koska uunin väre ei sinne yltä(ovia välissä monia).
    noo vesi toki lämmitetään sähköllä varaajassa. kulutus on ollut vuosilulutuksena 7000-8000 ja puita n.5 -7 mottia riippuen kylmien jaksojen pituudesta sekä pakkaslukemasta.
    eli talvisin tulee siirtoineen se satasen sähkölasku. kesällä alle.
    4 ihmistä lotraa vettä ja kuluttaa.
    maalämpövaraus toki on eli hybridivaraaja sekä valmiudet putkille ulos asti sekä vesikiertolattialämmitys.
    puut on omia metän puita joita kesällä sitten kaadellaan.

    • 7000-8000 kWh sähköä maksaa vuodessa yli 1000 €. Asiallinen lämmitystapa, kannattaa lisätä vielä ilmalämpöpumppu. Siilää saa halvalla (1 €/vrk) myös kesäajan viilennyksen tarvittaessa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      7000-8000 kWh sähköä maksaa vuodessa yli 1000 €. Asiallinen lämmitystapa, kannattaa lisätä vielä ilmalämpöpumppu. Siilää saa halvalla (1 €/vrk) myös kesäajan viilennyksen tarvittaessa.

      totta, se olisi hyvä lisä tuohon talouteen!


  • Talon voi suunnitella niin että se lämpiää pelkän maalämpöpumpun avulla, ei siinä ole mitään ongelmaa.

    Tulisija on tarpeen lähinnä varalämmönlähteeksi, jos päälämmitysjärjestelmä rikkoutuu tai tulee pitkäaikainen sähkökatko.

    Varalämmönlähteelle ei liene vielä pakottavia määräyksiä.

    Omassa töllissä on tulisijat ja agregaatti pahan päivän varalle (+tunnelmointiin + ruuanlaittoon)

    -raksaaja(sh)

    • Jokaiseen taloon voi hankkia maalämmön, se ei riipu millään tavalla talon suunnittelusta. On vain niin että aloittajan ilmoittaman kokoiseen taloon se on järjetön hankinta. Nykyään maalämpöä tosin ei saa asentaa pohjavesialueelle. Asiasta on hiljattain Korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Jos rakennuslupa on niin sen voi vielä asentaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jokaiseen taloon voi hankkia maalämmön, se ei riipu millään tavalla talon suunnittelusta. On vain niin että aloittajan ilmoittaman kokoiseen taloon se on järjetön hankinta. Nykyään maalämpöä tosin ei saa asentaa pohjavesialueelle. Asiasta on hiljattain Korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Jos rakennuslupa on niin sen voi vielä asentaa.

      Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

      Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

      10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

      Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

      10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.

      Ajattelin myös samaa, sähkön hinta tulee vain nousemaan, no toisaalta lämmitysteknologia voi kehittyä vielä ja vanhat tekniikat voivat vielä tulla hinnoista alas, eli vesikierto on must! Ainakin ;)


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei kai maalämpöä voi sanoa järjettömäksi hankinnaksi 120 m2 taloon, varsinkin talon ollessa pohjoisempana?

      Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä. Laitteen uusinta kuitenkin maksaa vain n. puolet ensiasennuksesta, joten tuskin takaisinmaksuaika ääretön on. Taloudellisessa mielessä on varmasti parempiakin sijoituskohteita, mutta tuleehan taloon usein paljon muutakin taloudellisesti kyseenalaista ja koko talokin saattaa olla sellainen.

      10 vuoden päästä tilanne voi olla varsin erilainen kuin nyt. Sähkö tuskin halpenee, joten MLP:n kannattavuus voi tulla selvästi nyt laskettua paremmaksi.

      > Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

      Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

      Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

      Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

      Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

      Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
      10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      > Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

      Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

      Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

      Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

      Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

      Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
      10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.

      Maalämmön takaisinmaksuaika on aina paljon pidempi kuin 7 vuotta. Meikäläisellä se olisi ollut pienessä talossa enemmän kuin laitteiden käyttöikä, n. 50 vuotta. Sähkön kokonaiskulutus taloussähköineen on 7000 kWh vuodessa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Maalämmön takaisinmaksuaika on aina paljon pidempi kuin 7 vuotta. Meikäläisellä se olisi ollut pienessä talossa enemmän kuin laitteiden käyttöikä, n. 50 vuotta. Sähkön kokonaiskulutus taloussähköineen on 7000 kWh vuodessa.

      Pihistipä sähköä käytät. Monella menee tuon verran pelkkään taloussähköön. Sen päälle normin mukaan lämpimään käyttöveteen 4200 kWh ja kai sitä pientäkin taloa pitää joskus lämmittää. Vai puillako lämmität?


    • Anonyymi kirjoitti:

      > Takaisinmaksuaika tulee pitkäksi, ehkä jopa pidemmäksi kuin laitteen käyttöikä.

      Takaisinmaksuaika on aika onneton tapa arvoida investoinnin kannattavuutta. Siinähän huomioidaan vain hankintahinta ja vuotuinen säästö energiakuluissa.

      Oikeassa elämässä siitä hankintahinnasta joutuu maksamaan korkoa. Myös silloin, kun hankitan tehdään käteisvaroilla, koska saman summan voisi sijoittaa myös tuottavampaan kohteeseen.

      Lisäksi oikeassa elämässä tulee myös huoltokuluja. Vaikka MLP laitteen elinikä olisi 20-30 vuotta, niin tänä aikana voi joutua uusimaan kompressorin kertalleen. Lisäksi tällä ajanaksolla kuuluisi myös lämmitysverkon säätöventtiilit uusia (no joo, jää lähes aina tekemättä).

      Toisaalta kunnon laskelmissa huomioidaan sekin, että lämmönjakoputkistolla ja porakaivolla on käyttöikää & arvoa jäljellä vielä 30 vuoden kuluttuakin.

      Joko tehdään ne laskelmat kunnolla tai pelkkään takaisinmaksuaikaan tyydyttäessä täytyy kriteerin olla aika tiukka. 7 vuotta on ollut yleisesti käytetty raja kannattavalle investoinnille. Jos pitää vedellä takaisinmaksuaika
      10-20 vuoteen ja lisäillä päälle vielä oletuksia reilusta sähkön hinnan noususta, niin ollaan ihan puhtaan itsepetoksen saralla. Päätön on tehty puhtaasti uskon asiana ja nyt vaan taivutellaan faktat sitä tukemaan.

      7 vuotta on yritysmaailmassa joskus käytetty raja takaisinmaksuajalle tai paremminkin sisäisestä korosta laskettu aika. Se ei mielestäni sovi kovinkaan hyvin yksityisinvestointeihin ja nykyiseen korko- ja tuotto-odotuksiin.

      Asuntolainan korot ovat alle prosentissa ja sijoitusten tuotot reilusti alle 5%. Uudiskohteessa lisäkulut rahoitetaan asuntolainalla.

      Yritysmaailmassa raha on kalliimpaa ja yritykselle asetetaan korkeammat tuottotavoitteet.

      Ei ole helppo laskea tarkasti MLP:n kannattavuutta, koska ei ole tietoa nykymallien käyttöiästä, huoltotarpeesta eikä sähkönhinnan kehityksestä. Arvailla noita tietysti voi. Yksi arvaus on se, että vaikutukset kumoavat toisensa ja käyttää vain takaisinmaksuaikaa.

      Pelkkä suora sähkölämmitys ei taida olla uudessa edes järkevästi mahdollinen eli ei täytä säännöksiä energiatehokkuudesta. Tarvitaan joku lämpöpumppu, puulämmitys tai aurinkopaneelit avuksi. Noista tulee myös kulu tai epämukavuus, joka pitää huomioida vertailussa.


  • En ymmärrä miten maalämpöä ja tulisijoja rinnastetaan toisiinsa. Maalämpö on edullinen tapa hoitaa lämmitys pienellä sähkönkulutuksella, tulisijat taas ovat viihtyvyystekijä ja varalämpölähde sähkökatkojen varalla. Ja vaikka sähkökatkot ovat olleen viime aikoina harvinaisia, tulevaisuus voi olla jotain muuta, siitä pitää huolen jo yksinomaan sekin että yhä isompi osa energiantuotannosta on tuuli- ja aurinkovoimaa eli sellaista minkä tuotantoa ei oikein pysty säätelemään.

    • Puu on Suomessa merkittävä pientalojen lämmönlähde. Suomea on jopa kehä-3:n pohjoispuolella. Koko maa ei ole asfalttikenttää ainakaan vielä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Puu on Suomessa merkittävä pientalojen lämmönlähde. Suomea on jopa kehä-3:n pohjoispuolella. Koko maa ei ole asfalttikenttää ainakaan vielä.

      Puunkäytön ymmärrän, mutta MLP puun rinnalla en. Uudessa talossa. Toistan, uudessa talossa. Vielä kerran: uudessa talossa.

      Jos otetaan tarkasteluun vaikkapa vanha hirsirakenteinen koulurakennus, niin tällaisen lämmönkulutus on nykymittapuulla karmea. Tällöin MLP on erittäin hyvin paikallaan ja tod. näk. erittäin kannattava. MLP:n idea kun on tuottaa lämpöenergiaa, jonka hinta on 1/3....1/4 osa sähkön hinnasta. Siis halpaa. Haittana kallis investointikustannus. Investointi kannattaa vain, jos sitä halpaa energiaa kuluu paljon. Kuten esimerkkitapauksessa kuluu.

      Vaan kun kyseessä on UUSI talo, jonka lämmitykseen kuluu reilusti alle 10 000 kWh vuodessa.... ja silti tähän pitää väkästellä rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä (puu + MLP), joista viimeksi mainittu on vielä mallia kallis investointi. Mikä järki? Koska toimii 400 m² hirsitalossa, niin toimii myös 120 m² uudisrakennuksessa. EIhän siinä muuta haittaa kuin 90 % ylimitoitus....


    • Anonyymi kirjoitti:

      Puunkäytön ymmärrän, mutta MLP puun rinnalla en. Uudessa talossa. Toistan, uudessa talossa. Vielä kerran: uudessa talossa.

      Jos otetaan tarkasteluun vaikkapa vanha hirsirakenteinen koulurakennus, niin tällaisen lämmönkulutus on nykymittapuulla karmea. Tällöin MLP on erittäin hyvin paikallaan ja tod. näk. erittäin kannattava. MLP:n idea kun on tuottaa lämpöenergiaa, jonka hinta on 1/3....1/4 osa sähkön hinnasta. Siis halpaa. Haittana kallis investointikustannus. Investointi kannattaa vain, jos sitä halpaa energiaa kuluu paljon. Kuten esimerkkitapauksessa kuluu.

      Vaan kun kyseessä on UUSI talo, jonka lämmitykseen kuluu reilusti alle 10 000 kWh vuodessa.... ja silti tähän pitää väkästellä rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä (puu + MLP), joista viimeksi mainittu on vielä mallia kallis investointi. Mikä järki? Koska toimii 400 m² hirsitalossa, niin toimii myös 120 m² uudisrakennuksessa. EIhän siinä muuta haittaa kuin 90 % ylimitoitus....

      Kun uutta rakennetaan, voi optimointia tehdä monella tapaa. Nykyisiin energiatehokkuusvaatimuksiin on päästävä. Niillä kulutus on kohtuu pientä. 120 m2 talolle sallitaan E-luvuksi 132 kWhE/m2, mikä vastaa 13 200 kWh laskennallista sähkönkulutusta, kun lämmitetään sähköllä (tai sähkökäytteisellä lämpöpumpulla). Tuohon maksimiin voi päästä suoralla sähkölläkin, mutta se vaatii todella hyvän (ja kalliin) lämmöneristyksen, LTO:n ja tiiveyden.

      ILP:n avulla onnistuu jo hieman helpommin, muttei edelleenkään peruseristyksillä.

      MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne. Rajaksi tulee vain vertailulaskelma. Huonommasta eristyksistä huolimatta lämmityskuluissa tulee merkittävää säästöä.

      Monessa uudessa pienessä talossa on PILP ja ILP. Eivät nekään ilmaisia ole. Hyvä PILP on jopa kalliimpi kuin VILP. Pelkän laitteen hinta esim. 8 tonnia.

      E-luvun mukainen kulutus on laskettu etelärannikolle. Pohjois-Suomessa lämmityskulut voivat tuplaantua. Silloin MLP:llä alkaa olla paljon enemmän etua.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kun uutta rakennetaan, voi optimointia tehdä monella tapaa. Nykyisiin energiatehokkuusvaatimuksiin on päästävä. Niillä kulutus on kohtuu pientä. 120 m2 talolle sallitaan E-luvuksi 132 kWhE/m2, mikä vastaa 13 200 kWh laskennallista sähkönkulutusta, kun lämmitetään sähköllä (tai sähkökäytteisellä lämpöpumpulla). Tuohon maksimiin voi päästä suoralla sähkölläkin, mutta se vaatii todella hyvän (ja kalliin) lämmöneristyksen, LTO:n ja tiiveyden.

      ILP:n avulla onnistuu jo hieman helpommin, muttei edelleenkään peruseristyksillä.

      MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne. Rajaksi tulee vain vertailulaskelma. Huonommasta eristyksistä huolimatta lämmityskuluissa tulee merkittävää säästöä.

      Monessa uudessa pienessä talossa on PILP ja ILP. Eivät nekään ilmaisia ole. Hyvä PILP on jopa kalliimpi kuin VILP. Pelkän laitteen hinta esim. 8 tonnia.

      E-luvun mukainen kulutus on laskettu etelärannikolle. Pohjois-Suomessa lämmityskulut voivat tuplaantua. Silloin MLP:llä alkaa olla paljon enemmän etua.

      > MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne.

      Eristyspaksuuden kasvattaminen, U-arvoltaan paremmat ikkunat yms ovat halpoja ratkaisuja. Toimintavarmuudesta nyt puhumattakaan.

      MLP + puulämmitys saadaan kannattavaksi ainoastana ideologia edellä ajattelulla. Yleensä hirsitaloa pukkaa ja sitten kompensointi ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

      Toki tämän voi hoitaa myös niinpäin, että päätetään haluta MLP ja muita lelua ja sitten heikennetään lämmöneristystä, jotta saadaan energiaa kulumaan niin paljon, että MPL "maksaa itsensä".

      Uskovaisille on tyypillistä, että on sokea usko, jonka turvin selitetään musta valkoiseksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      > MLP ja VILP (sekä kaukolämpö) tekevät E-lukuun pääsyn helpoksi. Silloin voi siis tinkiä ikkunoissa, eristyspaksuuksissa, LTO:ssa jne.

      Eristyspaksuuden kasvattaminen, U-arvoltaan paremmat ikkunat yms ovat halpoja ratkaisuja. Toimintavarmuudesta nyt puhumattakaan.

      MLP + puulämmitys saadaan kannattavaksi ainoastana ideologia edellä ajattelulla. Yleensä hirsitaloa pukkaa ja sitten kompensointi ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

      Toki tämän voi hoitaa myös niinpäin, että päätetään haluta MLP ja muita lelua ja sitten heikennetään lämmöneristystä, jotta saadaan energiaa kulumaan niin paljon, että MPL "maksaa itsensä".

      Uskovaisille on tyypillistä, että on sokea usko, jonka turvin selitetään musta valkoiseksi.

      Jokunen vuosi sitten sanottiin passiivitalon tulevan 85 €/m2 kalliimmaksi kuin tavallisen uuden. Siis 10 tonnia 120 m2 koossa. Ei se lisäeristäminen ihan ilmaista siis ole. Ikkunoissakin taitaa jalokaasut karata vuosien saatossa, joten ei toimintavarmuus täydellistä ole.

      Tuossa kokoluokassa taitaa paremmat ikkunat maksaa 1-2 tonnia lisää. Siis U-arvo 0,9X->0,7X. Oviin toinen 1-2 tonnia lisää. Yläpohjaan saa eristettä melko halvalla, mutta todella alhaiseen vaatii jo paljon eristettä sekä tilaa sille eristeelle, mikä tietysti lisää kuluja. Sama juttu alapohjassa, mutta lisänä mahdollinen luohintakulun kasvu. Seinissä paksuus kasvaa kohtuuttomasti äärimmäisen hyvään eristävyyteen pyrittäessä.

      Parhaat pyöriväkennoiset LTO:t maksavat pari tonnia enemmän kuin peruskoneet. Eivät taida olla sen pitkäikäisempiä kuin lämpöpumput.

      Ilmavuodossa hyvä arvo on lähinnä työtä, mutta maksaa sekin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jokunen vuosi sitten sanottiin passiivitalon tulevan 85 €/m2 kalliimmaksi kuin tavallisen uuden. Siis 10 tonnia 120 m2 koossa. Ei se lisäeristäminen ihan ilmaista siis ole. Ikkunoissakin taitaa jalokaasut karata vuosien saatossa, joten ei toimintavarmuus täydellistä ole.

      Tuossa kokoluokassa taitaa paremmat ikkunat maksaa 1-2 tonnia lisää. Siis U-arvo 0,9X->0,7X. Oviin toinen 1-2 tonnia lisää. Yläpohjaan saa eristettä melko halvalla, mutta todella alhaiseen vaatii jo paljon eristettä sekä tilaa sille eristeelle, mikä tietysti lisää kuluja. Sama juttu alapohjassa, mutta lisänä mahdollinen luohintakulun kasvu. Seinissä paksuus kasvaa kohtuuttomasti äärimmäisen hyvään eristävyyteen pyrittäessä.

      Parhaat pyöriväkennoiset LTO:t maksavat pari tonnia enemmän kuin peruskoneet. Eivät taida olla sen pitkäikäisempiä kuin lämpöpumput.

      Ilmavuodossa hyvä arvo on lähinnä työtä, mutta maksaa sekin.

      Toisaalta hyvin eristretyssä talossa ei tarvita maahispumppua eikä 4 m² lattiapinta-alaa vaativaa kivikasaa (leivinuuni/takka) eikä puuvarastoa. Ei tarvita myöskään vesikiertoista lattialämmitystä - taitaa tästäkin aika monen tonnin säästö tulla. Etenkin, kun huomioidaan myös härpäkkeiden tilantarve - ei ne teknisen tilan neliötkään ilmaisia ole.

      Vesikiertoisen lattialämmityksen voi jättää pois, koska hyvin eristetyssä talossa lattia ei mene kylmäksi ilman sitä. Toissalta hyvin eristetyssä talossa lattiaa ei pysty pitämään lämpimänä ilman huonelämpötilan nousua liiaksi. Tämähän on se perinteinen moka, mitä on suoli24:ssäkin monta kertaa itketty - pistetään kämppään kymmeniä neliöitä keraamista laattaa tms. hyvin lämpöä johtavaa lattiamateriaalia, joka tuntuu jalkapohjaan kylmältä, ellei lattiaa lämmitä 26-30 asteeseen. Sitten kun mukavuuslämmitys on väännetty päälle, ihmetellän, kun sisällä on koko aja +26 °C 8^O

      Eli laitetaan ilmanvaihtolämmitys, mikä on testattu toimivaksi jo ensimmäisissä matalaenergiataloissa 20 vuotta sitten.

      Huonot puolet: vähemmän teknisiä leluja, joiden kanssa askarrella.


  • Takat on roskaamista varten;)

  • 120 neliön uudessa talossa MLP on tolkuton lämmitysmuoto. Suora sähkö + ILP + lämmön talteenotto on järkeä.

  • Mahdoton ajatus, kun sähkönkulutus on suuri ilman.

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    309
    2766