Lieksan kaupunki näyttää olevan rapakunnossa vai mistä johtuu että nyt on kuntatekniikan päällikkö myynyt pieniä metsäsaarekkeita Binderholtzille? Kevätniemen alue parturoitiin ja nyt Kotolan puolelta 422-005-35-1 sekä Kevätmaa, Kotolanrinne lisäksi Repomännikkö, Suopelto, Koivula!
Onko kepujohtoinen kaupunki unohtanut kuntalaisten asumisviihtyvyyden ja aiheuttamansa melusaasteen? Ei kannata kaupungin mainostaa valheellisesti Lieksan kaupunkia millään asumisviihtyvyyteen liittyen.
Toivottavasti ympäristönsuojelu ottaa nyt kantaa erityisesti Kevätniemen mahdollisien hankkeiden aiheuttamaan melupäästöihin ja melusaasteeseen.
Onko kepujohtoinen kaupunki unohtanut kuntalaisten asumisviihtyvyyden ja aiheuttamansa melusaasteen? Ei kannata kaupungin mainostaa valheellisesti Lieksan kaupunkia millään asumisviihtyvyyteen liittyen.
Toivottavasti ympäristönsuojelu ottaa nyt kantaa erityisesti Kevätniemen mahdollisien hankkeiden aiheuttamaan melupäästöihin ja melusaasteeseen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jäisten puiden kolisuttaminen talviaikaan pitää lopettaa Kevätniemessä tai tehdä kolisuttajalaitokselle meluesteet. Puiden tahallinen kolisuttaminen kuuluu häiritsevästi Brahean kaupunginosaan saakka.
Kolina on työn ääni. Jos ei kolise, tietää se työttömyyttä. Työn äänet ovat iloinen asia, jos ei kestä niitä, pitää muuttaa umpikorpeen hiljaisuuteen. Kevätniemestä ovat kolinat kuuluneet kymmeniä vuosia, se on antanut leivän sadoille perheille ja paljon muutakin.
Oletko itse työn työn vieroksuja, etkä soisi muidenkaan tekevän mitään?
Melusaaste vähentää ympäristön viihtyisyyttä.
Eu direktiivin tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä ympäristömelun aiheuttamia haittoja.
Onko Lieksassa tehty Kevätniemen alueen meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuummitelma?
Kolina on työn ääni ja muuta kepulaisten puolusteluja. Jos tunnet lakia niin työn äänistäkään ei saa olla kohtuutonta haittaa ympäristölle. Silloin kun Kevätniemi oli kukoistuksessaan, ei sieltä kuulunut nykyisenkaltaista melusaastetta kuin nyt.
Kevätniemen Harjulan alueen hakkuut ovat aiheuttaneet sen että tavarajunien ym. meluu kuuluu todella paljon. Eilen illalla klo 21 jälkeen kuului niin kovaa melua ja huminaa että naapuri Kotolasta oli jo soittaa hätäkeskukseen kun oli epäselvää mikä se ääni oli. Itse luulin että hävittäjät lentää matalalla ja miksi niin kauan, sodansyttymistä jo ounailin. Epätietoisuus ja huoli oli kova. Kevätniemestä kuului sanoivat kun juttelin naapureiden kanssa aamulla.
Saha melusaasteineen ja muine kolinoineen pitää siirtää pois ihmisten asuinaluuelta. Kyllä Lieksasta löytyy asumatonta erämaata meluaville sahoille ja biojalostamoille. Miksi ympäristönsuojelijat eivät puutu Kevätniemen jatkuvaan melusaasteeseen, vaan ovat jatkuvasti Tainionvaaran ampumaradan kimpussa, josta jokin laukaus kuuluu silloin tällöin asujmattomalle lähialueelle?
Kinahmon salmeen on rakennettava 100 metriä korkea seinämä ettei Keväniemen saha näy kolille? Samoi Uimaharjun tehtaan kohdalle samanlainen seinämä myös ettei tehdas näy kolille.
Uimaharjun tehtaasta vedettävä savuputki ohi Joensuun ettei Kolille ttule hajuja siitä kaalikeitosta. Miksi ympäristönsuojelijat ei kiinnitä riimuilla itseään kolin radiomastoon ensitalveksi? Myös keväällä kannattaisi mastossa oleskelua jatkaa kun ilmat lämpiää.
Miksi ympäristön suojelijat ei ole alkanut vaatia että Lieksanjoki pitää saada virtaamaan toiseen suuntaan ette Pankakosken tehtään paskatöhnät tule Pieliseen.
Lieksassa riittää lääniä perustaa teollisuuslaitoksia syrjemmälle, pois saastuttamasta ihmisten elämää. Lieksan kaupunki huuhailee kuin hölmöläiset kuunaan kaiken kauniin pilaten ja luontoarvot unohtaen. Kyvä esimerkki Kevätniemi!
Vai muka viihtyisä kaupunki. Pyh, sanon minä.
Tuosta kommentistasi nähdään ettei se uusien tuotantolaitostenn jatkuva tuleminen paikkakunnalle ole hyvä asia, silloin umohtuu luontoarvot pahemman kerran! Teollisuuskylä on jo täynnä vaikka kuinka elinvoimaisia uusia yrityksiä, niin väkisinhän se tonttimaa teollisuudelta alkaa loppua, ja nyt sitten joutui kevätniemi kärsijäksi.
Vähemmästäkin viihtyisyys kärsii, ja jos etenkin lähelle keskustaa tulee uusia tehtaita.
Uusia tuotantolaitoksia voi sijoittaa muualle kuin Pielisen rantamaisemiin.
Ei vaikeaa ymmärtää jos halua riittää.
Järkeenkäypää se on koska yleensä vesi on rannalla lähempänä kun sitä vettä teollisuudessa tarvitaan. ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää jos halua riittää.
On täysin väärä ajattelutapa, että teollisuuslaitokset pitää rakentaa vesistön ääreen. Ne pitää rakentaa kauas vesistöjen rannoilta ja laitosten pitää ostaa käyttämänsä vesi sijaintikunnalta sekä puhdistaa vesi käytön jälkeen uudelleen prosessiin kiertoon. Näin säästyy vettä, kun vettä ei saa laskea luontoon yhtään, saatikka vesitöön. Tällaisia laitoksia on rakennettu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomessa sotketaan vesistöt ulkomaiden omistuksessa olevilla kaivosten ja tahtaiden paskavesillä. Suomen touhu on liian leväperäistä ja sen takia juuri tänne virtaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä elämään kuin pellossa.
Muuta vikaa ei asiassa ole kuin että tuo olisi pitänyt oivaltaa jo 100 vuotta sitten kun tehtaiata alettiin isommassa mitta kaavassa rakentaa, nyt on myöhäistä.
Voisihan tuota samalla vaatia että vesivoimalat ja atomivoimalat tehdään kauemmaksi vesistöistä ettei vesien viraamat häiriinny.
Vesivoimalat rakennettiin kosken partaalle tuottamaan mekaanista energiaa myllyille ja sahalaitoksille useita satoja vuosia sitten. Ne eivät saastuttaneet vettä ja luontoa silloin eivätkä saastuta nykyäänkään.
Koskien vesivoimaa käytettiin muinoin vain pieni osa koskesta ja suurin osa kosken vedestä virtasi vapaana ohi. Esimerkiksi Pankakoskella käytettiin koskivoimaa runsas sata vuotta sitten vain noin viides osa kosken kapasiteetista.
Nyt on kehitetty uudenlainen vesivoimalaitos. Siinä sama vesi kiertää suljetusti turbiinin kautta. Vedelle annetaan koskessa alkuvauhti, jota sitten kiihdytetään käyttäen apuna kuun vetovoimaa. Lieksankin vesivoimalaitokset aiotaan muuttaa tällä periaatteella toimiviksi. Tällöin kosken vesi voi virrata vapaana , eikä siitä oteta energiaa talteen eikä siten kuluteta arvokasta vesivoimaa.
Nykytehtaisiin pitää rakentaa veden suhteen sisäinen kierto, jossa lisävettä tarvitaan proessiin vain hyvin vähän.
Ihmiskehosta tehtaat voisivat ottaa mallia. Aikuisen ihmisen munuaisten läpi virtaa vettä keskimäärin 160 litraa vettä vuorokaudessa. Jos tällaista kiertoa ei olisi, olisi melkoinen urakka juoda vuorokaudessa vettä 160 litraa. Se ei jokapojalta onnistuisi.