Miksi näin on tapahtunut? Miksi tämän pitää olla niin haastavaa ja vaarallista? Miksi sinä olet juuri sellainen kun olet?
Mitä ikinä teetkin niin teet sen jotenkin sillä tavalla, joka jää mieleeni. Miksi myönnän heikkouteni edessäsi? Olet lumonnut minut vain olemalla oma itsesi... Niinkö heikkona minä olen sinuun? Pitkän aikaa torjuin kaikki ja en tuntenut mitään. Sitten sinä katsot minua ja viet jalat alta. Niin pettynyt olen kun taas itseeni...
Olet jotain jota eniten pelkään. Pelkään niitä tunteita joita minussa herätät...
Niitä asioita en ulos sydämestäni päästä. En halua kertoa asioita sinusta, jotka minua eniten kiehtoo. Pelkkä ajattelu saa minut hetken huumaan, mutta sitten se muuttuu nopeasti itseäni vastaan. En halua satuttaa itseäni. Itseäni pelolla, että koskaan sinua en saisi...
Tämä tilanne on niin vaativa ja raskas. Olet niin hieno ja ihana ihminen. Todella paljon haluaisin tietää sinusta ihmisenä ja millaisia ajatuksia sinulla on maailman kaikenlaisista asioista. Jotenkin tuntuu kuin voisin oppia sinulta kaikenlaista ja verrata niitä omiin näkemyksiini. Sinun maailmankatsomuksesi ja suhteutumisesi asioihin tuntuu jotenkin niin kiehtovalta.
Mitenköhän sinulla muuten menee? Mitäköhän olet tehnyt ja mikä fiiliksiä olet kokenut? Tälläisiä asioita välillä mietin.
Nämä tunteet ovat vuoristorataa. Taas kirjoittelen ja suren täällä, vaikka ei pitäisi. Jotain on tapahtunut, kun ei tämä kirjoittelu ennen näin paha ole tehnyt...
Tää kipu vaan pakottaa vetäytymään. Voisinpa viedä köyttä eikä toisinpäin...
Mitä ikinä teetkin niin teet sen jotenkin sillä tavalla, joka jää mieleeni. Miksi myönnän heikkouteni edessäsi? Olet lumonnut minut vain olemalla oma itsesi... Niinkö heikkona minä olen sinuun? Pitkän aikaa torjuin kaikki ja en tuntenut mitään. Sitten sinä katsot minua ja viet jalat alta. Niin pettynyt olen kun taas itseeni...
Olet jotain jota eniten pelkään. Pelkään niitä tunteita joita minussa herätät...
Niitä asioita en ulos sydämestäni päästä. En halua kertoa asioita sinusta, jotka minua eniten kiehtoo. Pelkkä ajattelu saa minut hetken huumaan, mutta sitten se muuttuu nopeasti itseäni vastaan. En halua satuttaa itseäni. Itseäni pelolla, että koskaan sinua en saisi...
Tämä tilanne on niin vaativa ja raskas. Olet niin hieno ja ihana ihminen. Todella paljon haluaisin tietää sinusta ihmisenä ja millaisia ajatuksia sinulla on maailman kaikenlaisista asioista. Jotenkin tuntuu kuin voisin oppia sinulta kaikenlaista ja verrata niitä omiin näkemyksiini. Sinun maailmankatsomuksesi ja suhteutumisesi asioihin tuntuu jotenkin niin kiehtovalta.
Mitenköhän sinulla muuten menee? Mitäköhän olet tehnyt ja mikä fiiliksiä olet kokenut? Tälläisiä asioita välillä mietin.
Nämä tunteet ovat vuoristorataa. Taas kirjoittelen ja suren täällä, vaikka ei pitäisi. Jotain on tapahtunut, kun ei tämä kirjoittelu ennen näin paha ole tehnyt...
Tää kipu vaan pakottaa vetäytymään. Voisinpa viedä köyttä eikä toisinpäin...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olisi ihanaa saada edes ystävä hänestä jota ajattelen. Jotenkin myös kaipaisin sitä että voisin keskustella, jutella, tutustua toisen ajatusmaailmaan, laskea leikkiä olla aidosti läsnä kiinnostua ja olla kiinnostava. Jotenkin tunnen sen vielä suurempana tarpeena kuin saada koskettaa ja elää rakkaussuhteessa. Joista toki myös haaveilen. Sellaisia ystäviä on todella vähän.
Minusta aloitus on loukkaava. Joku kokee ihastuksensa olevan niin huono et se pitää kieltää ja unohtaa.
M vai N
Ihastus ei ole itsessään huono asia, vaan ne tunteet mitkä tulee itselläni pintaan. Ne on liian voimakkaita ja niiden käsittely vie kaiken. Ruokahalu poissa ja väsymys painaa. Jatkuvasti stressaan pelkojani vaikka en edes tiedä niiden realiteettejä. Nämä pelot syövät minut sisältä ja yritän purkaa sitä milloin mitenkin, mutta mikään ei tunnu auttavan. :;(
Hirveetä olla itseni epäluottamuksen vanki. En voi purkaa tunteitani kenellekkään ja nytkin kyyneleet vaan valuu. Tiedän että olen itseni pahin vihollinen, mutta en voi sille heikkouteni takia mitään. Pelkään että menetän taas itseni pelkojeni pyörteisiin.
Ihan sekalaista tekstiikin. Ihan yhtä sekaisin kuin ajatukseni ja koko elämäni. Tunnen olevani vaan niin yksin...
Menipä pitkäksi vastaukseksi ja ehkä ohi aiheenkin. Tarvitsen todennäköisesti vaan lepoa taas...
Mä ite näen, että ihastus koitetaan unohtaa, jos vaikka se toinen ei tykkää tai ikävöi sinua. Valitettavan moni turvautuu tällöin muiden iskemiseen, joka voi tietty olla hyvä tapa unohtaa ihastus.
Älä ole liian vaativa itsellesi. Ota lepoa tästä palstasta ja muista että se toinenkin on vain ihminen. Hänelläkin on varmasti samat pelot ja epävarmuudet kuin sulla.
Kiitos. Teen kyllä väärin kun tänne purkaudun. Mielenterveys palstalle nämä asiat kuuluisi. Suhtaudun vain niin raskaasti kaikkeen tähän ja panikoin että pahin tapahtuu. Olen vain niin kädetön näiden tunteiden kanssa...
Jos hän onkin ihme. Jos kaikki tapahtui syystä mutta kysymys onkin osasitko toimia kunnioittavasti ja oikein?
Aloitus on loukkaava. Omaa itseään ajatteleva, toisen tunteilla ei mitään väliä.
En osannut. Tami varmaan sanos että kyseessä on momentum game ja musta meni omaan kenkälaatikkoon. En tiedä onko Putin paikalla katsomassa, saattaisi Siperian raikas tuuli kutsua.
Jos se toinen ei tykkää tai ole kiinnostunut, osoita minkäänlaista mielenkiintoa, eikö ole ihan normaali terve reaktio mennä eteenpäin elämässä. Eli unohtaa ja antaa itselleen mahdollisuus ihastua johonkin uuteen ihmiseen.
Et ole varmasti ainut. ❤️ Mutta aina voi edetä pikkuhiljaa. Pääasia ettei jää vangiksi tunteiden sisään. Niitä voi ja pitääkin kuunnella mutta todellisuudessa rakkaus on myös aika arkista ja inhimillistä näin luulisin.
Surullista. Jouduitte varmasti kumpikin kärsimään. Jos hän kärsi virheidesi myötä sitä on vaikea antaa anteeksi ellei hänkin tehnyt rajuja virheitä. On surullista että asiat menivät noin. Ehkä menetitte molemmat.
Miksi sinä et voi viedä köyttä?
Miksi et kerro tunteistasi hänelle? Mikä estää?
Uskon puute itseeni. Entiset kokemukset ja pelkojeni voimakkuuus.
Entä jos nyt sun on aika kohdata tuo pelko?
Ei se henkilö sua syö.
Mikset luota hänen arviointikykyyn? Mielestäni aloitus sivuuttaa toisen täysin.
Ajattelen kans, et aliarvioit toisen arviointikykyä, kun et anna siihen edes mahdollisuutta? Yhdessähän näitä kannattaisi ratkoa, jos toisella on valmiuksia siihen. Et voi yksin ottaa vastuuta kaikesta ja päättää toisen puolesta kuulematta häntä? 👍
Niin Kauniisti kirjoitat hänestä, täältä sivusta taas🥰