Kokoomus mainostaa kovasti kuinka työllisyys lisääntyy kurjistamalla työttömien toimeentuloa. Uusin malli ennustaa jopa 60 000 uutta työpaikkaa.
Merkitseekö kokoomuslaisten puhe näennäisesti työpaikkoja kun tosiasiassa oikea termi on valtion menojen vähentäminen, jolloin laskennallisesti päästään kuvittelemaan että 60 000 ihmistä olisi muka saanut työpaikan kenenkään sitä menettämättä?
https://blogit.iltalehti.fi/timo-heinonen/2019/11/26/rinteen-hallituksen-budjetti-lisaa-tyottomyytta/
Eli Rinteen hallituksen lisätessä valtion menoja, laskennallisesti se merkitsee työpaikkojen vähenemistä, mutta tosiasiassa useampi ihminen saa työtä vaikkakin palkkatuella. Varsinaisesti sen tarkoitus on saada työtön ja työnantaja kohtaamaan jotta uuden työntekijän palkkaamisen riski olisi pienempi ja pidemmällä aikavälillä (hallituksen aikana) syntyisi pysyviä uusia oikeita työpaikkoja, joilla nykyiset menonlisäykset maksettaisiin vuosien saatossa takaisin?
Merkitseekö kokoomuslaisten puhe näennäisesti työpaikkoja kun tosiasiassa oikea termi on valtion menojen vähentäminen, jolloin laskennallisesti päästään kuvittelemaan että 60 000 ihmistä olisi muka saanut työpaikan kenenkään sitä menettämättä?
https://blogit.iltalehti.fi/timo-heinonen/2019/11/26/rinteen-hallituksen-budjetti-lisaa-tyottomyytta/
Eli Rinteen hallituksen lisätessä valtion menoja, laskennallisesti se merkitsee työpaikkojen vähenemistä, mutta tosiasiassa useampi ihminen saa työtä vaikkakin palkkatuella. Varsinaisesti sen tarkoitus on saada työtön ja työnantaja kohtaamaan jotta uuden työntekijän palkkaamisen riski olisi pienempi ja pidemmällä aikavälillä (hallituksen aikana) syntyisi pysyviä uusia oikeita työpaikkoja, joilla nykyiset menonlisäykset maksettaisiin vuosien saatossa takaisin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kokomuslaisten perutelut pohjautuvat puhtaasti elinkeinoelämän kannalta edullisiin ratkaisuihin,joilla työtä on satavilla halvemmalla ja työvoimaa on riittävästi tarjolla jotta työstä ei voida vaatia palkkoja koska työvoimaa on aina tilalle jos jollekin ei ehdot sovi. Tuohon perustuu työvoiman tuontitarpeet ja työvoiman käytön hyödyntämisessä työvoiman käyttö aikaa pyritään pidentämään hyödyn saannin maksimoimiseksi. Peruteluja haetaan yriyksien pärjäämisellä,mutta yrityksen tulee pärjätä tuotteillaan ,kilpailussa jolla sen on kyettävä vastaamaan markkinatalouden kehitykseen,sekä yhteiskunnan elinrakenteen mukaiseen toimintaan. Työntekijät ei ole se jonka kustanuksella toiminnan tuloksellisuus taataan, kuten nyt asia nähdään elinkeinoelämän taholta.Tuollainen kehitys on turmiollista yhteikunnalle ,silläse vie palkka kehitykseen jossa palkoilla ei tulla toimeen ja kyllä nämä sen tietävät,muta toimivat siitä piittaamatta kuten toimivat, pitäen osaansa oikeutettuna ja oikeutenaan hyödyntää muita surutta ,piittaamatta toimien seuraamuksista yhteikunnassa. Koska asia on näin on poliittisesti ,sekä yhteisön toimesta puututtava tuohon ,kuten nyt ollaan jo puututtu Postin tapauksessa. Ammattiliitot ja järjestäytynyt toiminta on tuossa suhteessa oleellisessa asemassa.
Vaikka ratkaisut olisivat elinkeinoelämälle edullisia, pitäisi tietää mistä ratkaisuista puhutaan, kun puhutaan.
Jos ratkaisuilla on tarjolla edullisempaa työvoimaa, mistä ratkaisuista on kysymys? Jos ratkaisut varmistavat että työvoimaa on tarjolla riittävästi, mitä ovat nämä ratkaisut? Jos työstä ei voi vaatia palkkaa, ja se pohjautuu ratkaisuihin, mitä ovat ne ratkaisut sillä selvästi ratkaisut ovat kansainvälisten sopimusten (ILO, ihmisoikeusjulistus) vastaisia.
Suomessa on lukuisia työnhakijoita, joita elinkeinoelämän edustajat ja edunsaajat eli yrittäjät eivät palkkaa. Myöskään julkinen sektori eikä kolmas sektori voi kaikkia palkata. Koska siis Suomessa on yli 360 00 suomalaista työtöntä, joiden joukossa on todennäköisesti vähintään viisinumeroinen joukko ihmisiä, joita ei palkata, (vähintään 33000 10/2019 TEM) ei näiden ihmisten työn saanti parane etuuksia heikentämällä. Heistä ei siltikään tule työnantajille haluttua ainesta. Kuitenkin, ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus työhön (artikla 23).
Työttömien lisäksi Suomessa on noin 2,45-2,55 miljoona työntekijää eli työllistä (trendi). En laittaisi pahaksi vaikka käyttäisimme termiä työläinen sillä tätä termiä käytetään myös muurahaisyhdyskunnan rakentajista (steriilejä).
Vaikka työttömyysetuuksia heikennettäisiin, ei se vaikuttaisi suurimpaan osaan suomalaisista, jotka eivät saa työttömyysetuuksia, vai kuinka? Työttömyys ei lisääntyisi eikä kausityöllinenkään monin paikoin saa heti uutta työtä. Ne, jotka saavat, saavat sitä muutenkin, aina työnantajan tarpeiden mukaan.
Suurin osa työvoimasta on työntekijöitä, n. 2,2 miljoonaa, yrittäjiä vain kaksinkertainen määrää verrattuna työttömiin (341 000 yrittäjää), ja jos lasketaan mukaan koulutuksessa olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat, on ”työttömiä” n. 1,7 miljoonaa.
Vaikka jostain ihmeen kumman syystä palkkaa ei tarvitsisi maksaa ja nykyiset 2,2 miljoonaa työllistä (plus yrittäjät 0,3 milj) ei siihen suostuisi, ei 1,7 miljoonan reservi riitä kattamaan työvoiman tarvetta vaikka he suostuisivat tekemään työtä palkatta. Jokainen tietysti tajuaa että porukassa on mukana eläkeläiset.
Tuontitarve tietysti voi tämän korjata, mutta osataanko tänne tuoda porukkaa, joka haluaa tehdä työt ilmaiseksi, koska heidänkin on työllään saatava kasaan ruoka, lämpö vaatteet ja hygienia jolla edelliset 2,2 miljoonaa työllistä voidaan myös elättää.
Jos yrityksen on pärjättävä kilpailussa, mistä yrityksistä on kysymys, mistä markkinoista, mistä tuotteista tai palveluista. Jäädäänkö vain nykyisen tarjonnan odottajiksi, vai voisiko tuosta 1,7 miljoonan reservistä luoda paremmalla lainsäädännöllä joukon uusia yrityksiä, jotka toisivat lisää kilpailua että uusia tuotteita ja palveluja?
Mitataan tai ei, mitä kerrotaan on aika merkityksellistä. Jos yrityksen tuotteen valmistukseen tarvitaan 10 ihmistä, on silkkaa harhaa jättää kertomatta että yritys tarvitsee 10 ihmisen työpanoksen saadakseen toiminnastaan tuloksen. Tulosta ei tule ilman työtä, olipa se yrittäjän itsensä tekemää tai työntekijän työpanos.
Pelkästään määrä vastaan määrä on se fakta että yrittäjiä on yli 300 tuhatta ja palkansaajia yli 2 miljoonaa. Sanoisin kyllä että määrä voi sanella missä mennään. Veikkaan, jos yrittäjät laittavat pillit pussiin, löytyy 2,2 miljoonasta yllättäen joukko uusia yrittäjiä sillä he tietävät että heille on valmiit markkinat. Päiväkodeille löytyy heti uudet rakentajat.
Yrittäjien lopetettua tulee halvalla myyntiin kalustoa. Vaikka ei tulisi, uutta saa ostamalla, pankki voi lainata, ja vaikka lainaa ei tippuisi, aina löytyy myyjä vaihtokauppoihin. Saat rekan Saksasta kun annat omistusasunnon Espoosta.
Jotta tilanteeseen saadaan lisää tarjontaa, eli ettei siis vaan jäädä odottamaan, jos Suomessa olisi perustulo, joka mahdollistaisi myös yrittäjälle perustulon kunhan liikevaihto ei ole liian korkea, eli, perustulon hyöty vain pienituloiselle yrittäjälle, olisi tilanne toinen. Itsensä työllistäjiä olisi jopa 600 tuhatta, ja kun sen edut tulisivat esille, mikä voi tulla parhaiten esille kun perustulo on osin vastikkeeton, suurinosa työllisistä eli 2,5 miljoonasta olisi myös yrittäjiä. Vastikkeettomuudella esim. taataan että työtä tarjoava ei voi edellyttää sitä alipalkattuna vaan aina joutuu maksamaan vähintään tessin mukaiset lisineen. Kilpailua saattaisi myös tulla lisää sillä liian korkeat hinnat putoaisivat.
Jos yrittäjyyden kasvu merkitsisi monelle itse hankittua 12 tunnin työpäivää, saattaisi kotitöitä tehdä joku toinen. Saattaisi se merkitä myös sitä että työntekijöitä yhteisössä ei tarvita entisen vertaa. Minusta silloin ihmisten tarve ei ole olla sohvalla vaan opiskelemassa, tutkimassa ja synnyttämässä uusia innovaatioita sekä tapoja tehdä olemassa olevaa työtä.