Kysy mitä vain nettikiusaamisesta - asiantuntijat vastaavat ke 11.12. klo 14-16

Mietityttääkö nettikiusaaminen? Mitä nettikiusaaminen on, miten se vaikuttaa nuoriin ja kuinka siitä voi lapselle puhua? Miten toimia, jos lapsi kohtaa nettikiusaamista?

Kysy mitä vain nettikiusaamisesta -keskustelussa voit kysyä Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijoilta nettikiusaamiseen liittyvistä asioista. Voit esittää kysymyksesi jo nyt! Asiantuntijat ovat linjoilla vastaamassa kysymyksiin keskiviikkona 11.12. klo 14-16. Tämän jälkeen keskusteluketju suljetaan.

Keskustelussa sinulle vastaavat Pelastakaa Lapset ry:n Reconnect-hankkeen hankesuunnittelijat Lauri Sundberg ja Pauliina Turunen.

Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lasten Reconnect-hanke ehkäisee ja vähentää 13-18-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemia, digitaalisiin ympäristöihin liittyviä haittoja kuten kiusaamista, häirintää ja muita vahingoittavia kokemuksia mm. Mediakasvatuksen keinoin ja tarjoamalla tukea ja neuvontaa digitaalisissa palveluissa. Lisäämme huoltajien sekä lasten parissa työskentelevien ammattilaisten kykyä suojella ja auttaa lapsia netti-ilmiöihin liittyen.

Lue lisää hankkeesta: https://www.pelastakaalapset.fi/tyommekotimaassa/kehittamistoiminta/reconnect-hanke/

48

1806

Vastaukset

  • Hei, missä nuorten käyttämissä kanavissa teidän käsityksen mukaan kiusaamista tapahtuu juuri nyt eniten? Tilastoidaanko näitä?

    • Hei! Kiitos paljon sinulle hyvän kysymyksen esittämisestä.

      Kiusaamista voi tapahtua periaatteessa lähes kaikissa nuorten käyttämissä kanavissa ja sosiaalisen median sovelluksissa. Aiheesta on olemassa jonkin verran tutkimuksia & selvityksiä, joskin näiden tarkastelemiseen luo haasteita se, että nettimaailmaa käsittelevissä tutkimuksissa ei ole yleisesti vakiintuneita kysymyspatteristoja. Nyrkkisääntönä on tärkeää muistaa, että kiusaamista voi tapahtua periaatteessa lähes millä tahansa alustalla tai sovelluksessa. Lasten ja nuorten netissä käyttämän sovellukset ja palvelut vaihtuvat melko nopeasti, minkä lisäksi uusia sovelluksia tulee myös jatkuvasti lisää. Tämän vuoksi yksittäisten somealustojen leimaaminen ”kiusaamisalustoiksi” ei ole välttämättä hedelmällisin lähestymistapa.

      Pelastakaa Lasten vuonna 2018 teettämässä selvityksessä “Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa” 12-17-vuotiaat nuoret (N = 3210) vastasivat Snapchatin ja Instagramin olevan suosituimpia ja käytetyimpiä sovelluksia heidän elämässänsä. Karkeasti voidaan todeta, että usein kiusaamista tapahtuu eniten niillä alustoilla, joita nuoret eniten käyttävät.

      Pelastakaa Lasten vuonna 2019 teettämässä pienimuotoisessa nettikiusaamista koskevassa kyselyssä eniten kiusaamista ilmoitettiin tapahtuvan TikTok sovelluksessa. Vähiten digitaalista kiusaamista ilmoitettiin tapahtuvan Kik Messengerissä ja Discordissa.


  • Mistä koette, että lasten kiusaamispelleily netissä johtuu? Kasvatuksen tai empatian puutteesta, ehkä helppoudesta ja joissain palveluissa myös anonyymiudesta? Saavatko lapset mallia vanhemmilta ja netin vihakulttuurista? Ylipäätään: kiusaako hyvinvoiva ja onnellinen lapsi?

    • Hei, kiitos todella hyvästä kysymyksestä! Aiheeseen on haastavaa antaa yksinkertaista vastausta, mutta käsittelen seuraavassa mainitsemiasi hyviä pohdintoja.

      Kiusaaminen ja netissä tapahtuva kiusaaminen voi johtua useasta eri syystä. Kiusaamista voivat selittää jotkin kiusaajan aiemmat elämänkokemukset, luonteenpiirteet, empatiakyky tai -kyvyttömyys, muilta opitut mallit sekä muut yksilölliset ominaisuudet. Lisäksi ympäröivällä yhteisöllä ja vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus. Mitään yksiselitteistä kiusaamisen kaavaa ei kuitenkaan ole olemassa.

      Tutkimuksissa on havaittu, että kiusaajille on yleistä halu saada valtaa sekä huomiota. Kiusaajilla voi olla taustallaan omia kiusatuksi tulemisen kokemuksia sekä perhe-elämän vaikeuksia. Tästä huolimatta kiusaajan asiat voivat ulkoisesti tarkasteltuna olla aivan hyvin tai normaalisti, eikä kiusaaminen täten ole oman pahan olon oireilua vaan edellä mainittua huomionhakua tai ajattelematonta toimintaa. Kiusaamisen uhreja yhdistää usein se, että näillä on heikko itsetunto, melko vähän tai ei lainkaan kavereita ja alhainen asema ryhmässä.

      Kiusaaminen on entistä todennäköisempää silloin, kun käytössä on anonyymiyden mahdollistava sovellus (Tellonym, Kik messenger). Tämä voi laskea kynnystä kiusaamiseen, koska tekijällä on vähemmän syytä pelätä, että häneen kohdistuu negatiivisia seurauksia. Kiusaamista varten voidaan myös luoda erillisiä trollitilejä, joilla kommentoidaan ilkeästi muita. Usein nuori kuitenkin kiusaa ja toimii asiattomasti toista kohtaan omalla nimellään ja kuvallaan.

      Sosiaalisen median ympäristöissä kiusaamiselle on helpompi saada laajempaa yleisöä verrattuna esimerkiksi pelkästään koulutiloissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Samalla huhujen, tietojen ja muiden yksityisyyttä tai kunniaa loukkaavien materiaalien levittäminen on helpompaa. Tämä voi tehdä sosiaalisesta mediasta otollisen ympäristön ihmisille, joilla on alun alkaenkin pyrkimyksenä kiusata. Samalla se voi saada aikaan sen, että ajattelemattomuutta kirjoitetut asiattomat viestit leviävät ennakoimattomasti suuren yleisön nähtäviksi.

      Netti voi itsessään asettaa, ympäristöstä riippuen, haasteita empatialle. Tällaisia haasteita ovat edellä mainittu anonymiteetti, kehonkielen eleiden puute tai vähäisyys sekä tekstillä kirjoittamisesta johtuvat väärinymmärrykset. Asiattoman julkaisun tai viestin lähettäjä ei näe uhrin reaktioita. Tämä voi heikentää ymmärrystä toiminnan vahingoittavista seurauksista. Voimakkaat tunteet ja reaktiot voivat myös madaltaa kynnystä siihen, että toimitaan asiattomasti.

      Kun digitaalisesti kiusatuksi joutuneita ja kiusaavia lapsia ja nuoria on tutkittu, on vedetty joitakin johtopäätöksiä ja hypoteeseja siitä, että kiusaajien tuntema empatia ja kyky empatiaan olisi alhaisempi kuin verrokkien. Empatian ja digitaalisen kiusaamisen yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.

      Netin alustojen ominaisuudet ja normit vaikuttavat siihen, missä määrin niillä tapahtuu kiusaamista. Sosiaalisen median sivustojen ominaisuudet, joiden avulla kenen tahansa on mahdollista ilmoittaa näkemänsä sisältö asiattomaksi tai kiusaamista sisältäväksi, voivat nostaa kynnystä kiusaamiseen sekä helpottaa siihen puuttumista.

      Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen nettikiusaamisesta on äärimmäisen tärkeää sen ennalta ehkäisemisen sekä siihen puuttumisen kannalta. Tällainen tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen digitaalisesta kiusaamisesta auttaa tunnistamaan, että itseä, läheistä, oppilasta tai omaa lasta kiusataan somessa. Parhaimmillaan se auttaa myös kiusaajaa tunnistamaan oman toimintansa vääräksi. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvittaisiin lisää nimenomaan rakenteellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

      Nuorten saamaa mediakasvatusta ja monilukutaitoa tulisi lisätä entisestään sekä kouluissa että kotona. Myös aikuiset tarvitsevat näitä taitoja. Aikuisilla on oltava ymmärrystä digitaalisilla alustoilla toimimisesta, vihapuheesta ja asiallisesta digikäyttäytymisestä. Vain siten lapsen ja nuoren on mahdollista oppia digitaitoja ja digiturvataitoja kotona.


  • Onko lasten ja nuorten nettikiusaamisessa samalaisia elementtejä kuin aikuisten vastaavissa eli asennetaan kiusattavan asuntoon vakoilukameroita ja tietokoneisiin keylogger ohjelmat ja kännykkään haittaohjelma jolla kiusaaja voi mm. Koska tahansa kuunnella mitä ääniä tai keskustelua kiusattavan ympäristössä kuuluu?

    • Hei, kiitos kysymyksestä. Meidän toiminnassamme emme ole kohdanneet tilanteita, joissa nuoret olisivat kertoneet, että heitä olisi kiusattu edellä mainituilla tavoilla. Se ei tietenkään tarkoita, että kyseisiä kiusaamisen muotoja ei mahdollisesti olisi olemassa.

      Yleisempiä lasten ja nuorten nettikiusaamiseen liittyviä tilanteita ja ilmiöitä ovat esimerkiksi erilaisista yhteisöistä ja ryhmistä ulossulkeminen, esim. WhatsAppissa, ikävien kommenttien ja viestien lähettäminen, kuvien ja juorujen levittäminen, feikkiprofiilien tekeminen toisista nuorista sekä esim. Snapchatissa, Instagramissa tai WhatsAppissa estäminen. Nämä ovat nettikiusaamisen muotoja, joita erinäisissä selvityksissä on tullut ilmi ja joihin törmäämme myös nuorille tarkoitetuissa verkkopalveluissamme Pelastakaa Lapsilla.


  • Hei,
    kuinka voisi puuttua niin yleiseen ulkopuolelle jättämiseen? On vaikea tarttua siihen, että vaikkapa poistetaan tai ei lisätä joihinkin WhatsApp-ryhmiin.

    Toinen ongelma ovat WhatsAppissa lähetetyt rumat ääniviestit, jotka lapsi ehtii poistaa. Viestejä saatetaan lähettää molemmin puolin, mutta vain toinen kertoo "kiusaamisesta" vanhemmilleen. Miten tilanne olisi paras hoitaa, jotta saisi selville, mitä oikeastaan on tapahtunut, ja onko kyseessä yksipuolinen kiusaaminen vai molemminpuolinen nahistelu?

    • Heippa, kiitos tärkeästä kysymyksestä.

      Valitettavasti yksi selkeä kiusaamiseen ja lasten ja nuorten sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ilmiö on ulkopuolelle jättäminen. Se mitä on ennen tapahtunut vain fyysisesti, esim. Koulun pihapiirissä tapahtuu nykyään yhä useammin somessa ja kännyköiden välityksellä kuten esimerkiksi mainitsemissasi WhatsApp-ryhmissä.

      Puuttuminen kyseiseen ilmiöön ja lasten ja nuorten toimintaan ei aina ole ihan yksinkertaista. Tärkeänä näkökulmana toisin aiheeseen lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen ja edistämisen aivan pienestä pitäen. Myös kiusaaminen on tärkeä ottaa puheeksi jo ennen kuin se mahdollisesti koskettaa lasta. Mitä paremmin näitä taitoja opetetaan ja vahvistetaan, sitä paremmin ennaltaehkäistään kiusaamistapauksia. Tärkeää on myös tehdä lapselle selväksi se, että samat käytöstavat ja säännöt pätevät ihmis- ja kaverisuhteissa, ylläpidetään niitä sitten netissä tai kasvotusten. Kuvaamasi “molemminpuolinen nahistelu” on normaalia lasten välistä toimintaa kaverisuhteissa silloin tällöin ja opettaa näitä taitoja lapsille itsessään ja joskus voi olla, että lapset eivät halua tai tarvitse aikuisen puuttumista tilanteeseen. Silloin, jos lapsen käytös tai olemus muuttuu selkeästi aiemmasta, on hyvä ottaa esille, onko lapsi mahdollisesti kokenut jotain ikävää kavereiden tai muiden lasten kanssa. Myös, jos lapsi itse aktiivisesti ottaa asian esille, on tärkeää, että aikuinen suhtautuu asiaan aina kiinnostuneesti ja vakavasti.

      Mainitsemaasi ulkopuolelle jättämistä ja kiusaamista esim. Ääniviestein tapahtuu valitettavan paljon. Some ja applikaatiot mahdollistavat myös viestien poistamisen ja niiden katoamisen yhtä nopeasti, kun ne on lähetettykin ja se tekee tilanteisiin puuttumisesta haastavaa. Toisaalta myöskään kasvotusten tapahtuvaa haukkumista tai muuta kiusaamista on hankala osoittaa tapahtuneeksi, jos sillä ei ole todistajia kuten aikuisia kuulemassa. Lähtisinkin näitä tilanteita selvittämään kuten “perinteisiäkin” kiusaamistilanteita, kaikkia osapuolia jututtaen ja kuullen. Aikuisen rauhallisuus ja neutraalina tilanteissa pysyminen rauhoittaa myös lasta ja rohkaisee asioista puhumiseen rehellisesti. Netissä tapahtuva kiusaaminen harvoin jää vain nettiin vaan voi liittyä esim. Koulun arjessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Kannattaa siis pyrkiä myös selvittämään, onko kiusaamista tapahtunut koulussa ja jos on, ottaa myös opettaja tai oppilashuolto mukaan asiaa selvittämään vanhempien/huoltajien lisäksi.

      Hyvä ohjeistus lapselle on se, että jos hän kohtaa kiusaamista tai muuta epämiellyttävää netissä, on hänen hyvä aina ottaa se puheeksi jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Tätä keskustelua voi käydä lapsen kanssa säännöllisesti muistutellen samalla, kun juttelee muista lapsen netin käyttöä ja kaverisuhteita koskevista asioista arjessa. Lapselle on tärkeää kertoa, että jos hän saa ikäviä viestejä, ei niihin kannata lähteä reagoimaan. Jos viestit ovat kuva- tai tekstimuodossa kannattaa niistä heti saatuaan ottaa kuvakaappaukset talteen ja todistusaineistoksi. Kannattaa myös käydä lapsen kanssa läpi, miten eri sovelluksissa ja käyttäjäprofiileissa voi estää henkilöitä, joilta ei halua yhteydenottoja. Jos toiminta on sovelluksen tai sivuston sääntöjen vastaista, voi siitä tehdä ilmoituksen sivuston ylläpidolle. Jos toiminnan arvioi tai tietää olevan laitonta, on aina mahdollisuus ilmoittaa tapahtuneesta poliisille.


  • Jos maailma olisi täydellinen, minkä asioiden pitäisi muuttua ja miten, jotta kiusaaminen loppuisi? Käsittääkseni opettajillakaan ei ole nykyään enää lupaa ja sen mukana monilla uskallustakaan oikein puuttua kunnolla mihinkään.

    • Hei, kiitos isosta ja tärkeästä kysymyksestäsi.

      Jotta maailma olisi täydellinen ja kiusaaminen loppuisi, tulisi monen asian muuttua merkittävästi. Toistaiseksi asiaan ei ole löytynyt veden pitävää ratkaisua, mutta keinoja kiusaamisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi onneksi on olemassa.

      Tärkeää on, että lapset saavat tukea ja opetusta vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymiseen jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tässä tärkeässä roolissa ovat vanhempien ja huoltajien lisäksi myös varhaiskasvatus ja koulut, joiden opetussuunnitelmiin on lähivuosina sisällytetty näiden taitojen tukemista aiempaa enemmän. Kiusaamisesta, tunteista ja oman käytöksen ja toiminnan vaikutuksista itseen ja toisiin tulee keskustella lasten kanssa jo ennen kuin he mahdollisesti kohtaavat kiusaamista omassa elämässään. Myös kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aikuisten aktiivista tukea etenkin pienten lasten kohdalla.

      Netti ja some ovat tuoneet vuorovaikutukseemme ja kiusaamiseen aivan uusia ulottuvuuksia ja siksi onkin tärkeää, että lapsia ja nuoria ohjeistetaan siitä, miten täysin samat säännöt ja käytöstavat toisia kohtaan pätevät netissä kuin sen ulkopuolellakin. Mediakasvatuksella on osaltaan roolinsa myös tässä asiassa ja pyrimme esimeriksi. Reconnect-hankkeessamme lisäämään lasten ja nuorten tietotaitoja nettiturvallisuuteen ja netin pelisääntöihin liittyen. Tarjoamme myös tukea kiusaamista kohdanneille esim. Netarin chatissa ja WhatsAppissa toimivassa Netari WA-palvelussa.

      Olet oikeassa siinä, että jossain määrin opettajien keinot puuttua kiusaamistilanteisiin ovat mahdollisesti kaventuneet ja netti ja some on tuonut myös niihin omat haasteensa. Kouluissa pyritään kuitenkin puuttumaan kiusaamiseen ja uusia keinoja kehitetään jatkuvasti. Lain puitteissa tämä on myös koulun velvollisuus, sillä jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin niin henkisesti kuin fyysisestikin. On myös tärkeää, että koulun henkilökunta tehdään tietoiseksi koulussa tapahtuvasta, oppilaiden välisestä kiusaamisesta. Vanhempien/huoltajien kannattaa siis olla yhteydessä kouluun, vaikka lasten väliset kiusaamistilanteet saataisi selvitettyä myös vanhempien/huoltajien kesken koulun ulkopuolella.


  • Nykyäänhän on appeja, joissa voi kysyä neuvoa netissä tapahtuneeseen tilanteeseen. Kuulin yhdestä tällaisestä nimeltä SomeBuddy. Mitä kaikkia keinoja lapsilla ja nuorilla on hakea apua, ja käyttävätkö he tällaisia palveluita?

    • Hei, kiitos kysymyksestäsi.

      Kyllä, tällaisia appeja ja palveluita on nykyään olemassa. Me Pelastakaa Lapsilla ylläpidämme Netari-nimistä nettinuorisotaloa lapsille ja nuorille, jonka alla meillä on myös auttavia palveluita kuten Netari-chat ja WhatsAppissa toimiva palvelu Netari WA (www.netari.fi). Lisäksi monet muut organisaatiot ylläpitävät saman tyylisiä puhelin- ja verkkopalveluita, joissa lapset ja nuoret voivat jutella mieltä painavista asioista kuten kiusaamisesta ja saada tilanteeseensa apua, tukea ja neuvoja.

      Kokemuksemme ja tietomme on, että lapset ja nuoret käyttävät tällaisia palveluita. Lapset ja nuoret kysyvät sekä konkreettisia neuvoja tilanteen selvittämiseksi, mutta vähintään yhtä paljon keskustelemme lasten ja nuorten kanssa kiusaamisen herättämistä ajatuksista, tunteista ja oireista kuten häpeästä, syyllisyydestä ja ahdistuksesta sekä itsetunnon pulmista. Joskus keskustelut saattavat alkaa esimerkiksi univaikeuksista tai pahoinvoinnista keskustelulla ja asiaa hetken kartoitettuamme saattaakin selvitä, että nuoren elämässä on läsnä kiusaamista, joka puolestaan mahdollisesti aiheuttaa myös fyysisiä oireita nuorelle.

      Sen lisäksi, että monet lapsille ja nuorille suunnatut appit ja verkkopalvelut tarjoavat lapsille ja nuorille apua ja tukea kiusaamiseen, on tärkeää, että he ovat tietoisia myös siitä, että omassa arjessa läsnäolevilta aikuisilta voi ja kannattaa hakea apua ja tukea silloin, jos tulee kiusatuksi tai näkee kiusaamista, oli se sitten netissä, koulussa tai missä vain ympäristössä, jossa lapsi arkeaan elää. Monesti lapsille netissä apua ja tukea tarjoavat palvelut ovat hyvä ensiapu tilanteiden selvittämiseksi ja tuen saamiseksi, mutta suurimmissa osissa tapauksia lapsi tarvitsee myös kasvokkaista apua esimerkiksi huoltajilta, opettajalta tai oppilashuollosta, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan ja lapsi saa tarvitsemaansa psykososiaalista tukea kokemustensa käsittelyyn. Onkin tärkeää, että vanhemmat/huoltajat pitävät yllä avointa kiinnostusta ja keskustelua nettiin liittyvistä aiheista lapsen elämässä. Kun keskustelu netin ja somen tapahtumista on osa arkea, madaltaa se lapsen kynnystä puhua aikuiselle myös silloin, jos netissä tapahtuukin jotain ikävää.


  • Tapaatteko te nuoria, joita kiusataan netissä? Minkälaisia tarinoita tulee eniten vastaan?

    • Kiitos kysymyksestäsi! Kyllä tapaamme. Nuoret voivat jutella kiusaamisesta kanssamme esimerkiksi Netarin WA-WhatsApp–palvelussa tai Netarin anonyymissa kahdenvälisessä chatissa. Molemmat palvelut löytyvät osoitteesta www.netari.fi.

      Kiusaamista kokeneilla nuorilla on monta erilaista tarinaa. Useita nuoria yhdistäviä tekijöitä ovat, että netissä tapahtuva kiusaaminen voi aiheuttaa vähintään yhtä pahoja oireita kiusaamisen kohteelle kuin kasvokkainenkin kiusaaminen. Näitä oireita ovat muun muassa häpeä ja syyllisyys, yksinäisyyden kokemus, epätoivo sekä fyysiset tuntemukset kuten päänsärky, vatsakivut ja univaikeudet. Tämän lisäksi nettikiusaaminen yhdistyy usein, muttei aina, kasvokkaiseen kiusaamiseen, joka tapahtuu esimerkiksi koulussa.

      Nuori voi usein kokea häpeää ja syyllisyyttä sen vuoksi, että on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Tämä voi johtaa siihen, että nuori jää tilanteensa ja pahan olonsa kanssa yksin. Asiasta kertomista voi vaikeuttaa myös se, jos nuori kokee, että hänen lähellänsä olevat aikuiset eivät ymmärtäisi mistä nettikiusaamisessa tai ylipäätänsä heidän käyttämissään some-alustoissa on kyse. Lapsi voi myös usein ajatella, että kiusaaminen on hänen oma vikansa tai että se siitä kertominen aiheuttaisi huoltajalle liikaa huolta. Monen kohdalla kiusaaminen on jatkunut pitkään.

      Nuori voi tulla juttelemaan palveluumme ja kertoa aluksi, että tällä on pitkään jatkuneita univaikeuksia. Keskustelun edetessä saattaa tulla ilmi, että kiusaamiseen liittyvät ahdistavat ajatukset pyörivät mielessä niin paljon, että nukahtaminen on vaikeaa.

      Se, että nuori on joskus joutunut kiusaamisen kohteeksi voi aiheuttaa erinäistä oireilua vielä pitkään kiusaamisen päättymisen jälkeen. Tämä näkyy palveluissamme esimerkiksi tilanteissa, joissa kiusaamista aiemmin edellisessä koulussa kohdannut nuori kokee ahdistusta nähdessään, kun uuden koulun oppilaat ottavat toisistaan kuvia kännykällä. Tällöin mieleen voi nousta pelko, että nuoresta otetaan taas kuvia ilman lupaa, levitetään niitä sosiaalisessa mediassa ja kommentoidaan ilkeästi. Luottamuksen kasvattaminen muihin ihmisiin sekä voi olla pitkä prosessi.

      Nuoren lähellä olevien aikuisten olisi tärkeää keskustella säännöllisesti tämän kanssa netin käytöstä, osoittaa kiinnostusta ja tehdä selväksi, että tämä voi tulla kertomaan, mikäli kohtaa jotain itseään järkyttävää tai mietityttävää. Kun lapsi tai nuori kokee, että aikuiset ovat kiinnostuneita tämän netin käytöstä ja pyrkivät ymmärtämään tuomitsematta, on todennäköisempää, että tämä uskaltaa kertoa myös kiusaamisesta tai muusta ahdistusta aiheuttavista kokemuksista.


  • Miten saada aikuisten kiusaaminen netissä kuriin? Kiusaavat aktiivisia ilmastonuoria voimalla esim Twitterissä.

    • Hei, kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

      Aikuisten toteuttama kiusaaminen on väärin siinä missä nuortenkin nettikiusaaminen. Näiden kiusaamisen kuriin saamisen kohdalla voidaan mainita samoja asioita, kuin nuortenkin kohdalla.

      Tiedon lisääminen netissä tapahtuvan kirjoittelun ja toiminnan seurauksista on tärkeää. Ihmisillä ei ole aina ymmärrystä siitä, että heidän teoillaan on todellisia vaikutuksia ja todellisia seurauksia myös netissä. Hetken mielijohteesta lähetetyt kommentit voivat saada suuria mittasuhteita ja aiheuttaa paljon vahinkoa etenkin silloin, kun sosiaalisen median alustat tekevät niiden leviämisestä laajalle yleisölle nopeaa.

      Kiusaamiseen puuttumisessa on kyse myös laajemman keskustelukulttuurin muuttamisesta. Tässä mielessä sosiaalisen median alustat hakevat vielä jossain määrin omia normejaan ja pelisääntöjään. Normeihin voi itse vaikuttaa muun muassa siten, että mikäli havaitsee asiattomia viestejä tai kiusaamista, puuttuu itse asiaan esimerkiksi ilmoittamalla ylläpidolle ja puolustamalla uhria. On hyvä pitää mielessä, että kiusaaminen on vahingoittavampaa, mitä enemmän sillä on yleisöä sekä hiljaisia hyväksyjiä. Täten on tärkeää tuoda esiin, että kiusaaminen ei ole sallittavaa käytöstä, oli kyseessä sitten netti tai jokin muu ympäristö. Aihetta käsittelevällä kampanjoinnilla sekä aktiivisella kansalaisuudella on tältä osin myös tärkeä rooli tietoisuuden lisäämiseksi kiusaamisesta.

      Aikuisten ja huoltajien on myös hyvä muistaa, että nämä toimivat itse esimerkkeinä lapsille ja nuorille sen suhteen, millainen keskustelukulttuuri näyttäytyy hyväksyttävänä. Sosiaalisen median palveluntarjoajilla ja alustoilla on myös tärkeä rooli nettikiusaamiseen ja vihapuheeseen puuttumisen kannalta. Täten näiltä tulee vaatia vastuuta sekä korkeita standardeja epäasialliseen, vahingoittavaan ja laittomaan materiaaliin puuttumiseen.


  • Millaista tutkimusta nettikiusaamisesta on?

    • Hei, kiitos kysymyksestä.

      Nettikiusaamisesta on olemassa melko paljon tutkimusta. On tutkittu muun muassa nettikiusaamista kokeneiden nuorten määrää, nettikiusaamisen vaikutuksia uhreihin, sekä tapoja, joilla nettikiusaamista toteutetaan. Tutkimusten tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan riippuen tutkimusasetelmasta. Mitään yksiselitteisiä totuuksia ei tutkimuksen perusteella voi esittää, vaan on tärkeää pitää mielessä, että kiusaaminen on usein hyvin monisyinen asia.

      Tutkimuksissa käy usein ilmi, että suuri osa nuorista on todistanut tai kohdannut itse netissä tapahtuvaa kiusaamista. Nettikiusaaminen ylipäätään on monelle nuorelle todellinen asia, joka koskettaa arjessa näitä itseään tai näiden vertaisia.

      Sekä kiusatuilla että kiusaajilla on usein muita enemmän fyysisiä sekä henkisiä ongelmia. Toisaalta aina ei kuitenkaan ole näin. Nettikiusaamisen kohteeksi joutuminen on usein yhteydessä fyysisiin ongelmiin, mielenterveydellisiin häiriöihin ja yksinäisyyteen.

      Nettikiusaamisella on siis vakavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia uhrin hyvinvointiin. Nettikiusaamisen kohdalla on monessa tutkimuksessa nähty suojaavina tekijöinä muun muassa hyvät suhteet huoltajiin, hyvä tukiverkosto sekä hyvät ystävyyssuhteet. Toisaalta on pidettävä mielessä, mikään tekijä ei suojaa täysin varmasti siltä, että nuori tulisi kiusatuksi tai kiusaisi itse.


  • Milloin nettikiusaaminen on rikollista?

    • Hei! Kiitos kysymyksestäsi.

      Nettikiusaaminen voi täyttää esimerkiksi seuraavat rikoksen merkit: laiton uhkaus, pakottaminen, identiteettivarkaus, kunnianloukkaus sekä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

      Kysymykseesi on vaikea antaa yksiselkoista vastausta, sillä tapaukset ovat aina hieman erilaisia ja yksilöllisiä. Jos herää epäilys, että itseen tai toiseen kohdistunut nettikiusaaminen voisi täyttää rikoksen merkit, kannattaa aina olla matalalla kynnyksellä yhteydessä poliisiin. Myös esimerkiksi Someturva ja Rikosuhripäivystys tarjoavat matalalla kynnyksellä tietoa ja neuvoja tilanteissa, joissa epäilee tai tietää joutuneensa rikoksen uhriksi.


  • Mitä nettikiusaaminen on?

    • Kiitos kysymyksestäsi!

      Nettikiusaamisen tai digitaalisen kiusaamisen alaisuuteen kuuluu kaikki kiusatun hyvinvointia heikentävä toiminta, kuten loukkaava, syrjivä, vahingoittava ja häiritsevä toiminta, jota harjoitetaan digitaalisten välineiden avulla tai digitaalisilla alustoilla. Näitä alustoja voivat olla esimerkiksi sosiaalinen media, pikaviestimet, nettipelit tai keskustelufoorumit.

      Nettikiusaamisella on useita erilaisia muotoja. Kiusaamista ovat esimerkiksi ilkeät viestit, jotka sisältävät haukkumista, uhkailua sekä tietojen tai kuvien levittämistä ilman lupaa. Nettikiusaaminen voi olla myös eristämistä, jolloin kiusattu suljetaan ulkopuolelle sosiaalisen median ryhmistä, joissa esimerkiksi luokan tai harrastusporukan muut oppilaat ovat.

      Digitaalisilla alustoilla on mahdollista myös kiusata rikollisin tavoin. Rikoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa voi esimerkiksi olla toisena henkilönä esiintyminen, tilin kaappaaminen, toisen kuvien tai tietojen levittäminen, laiton uhkaus tai pakottaminen. Tällöin kiusaamisesta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille. Tämän lisäksi monissa sovelluksissa kiusaamisesta ja asiattomasta sisällöstä on mahdollista ilmoittaa ylläpidolle. Mahdollisen rikostutkinnan myötä ylläpidon on joissakin tapauksissa mahdollista luovuttaa poliisille myös tietoja anonyymissa palvelussa lähetettyjen häiritsevien viestien kirjoittajasta.

      Nettikiusaaminen on uhrille vähintään yhtä vahingollista kuin digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella tapahtuva kiusaaminen. Nuoret raportoivat kiusatuksi tulemisen kokemusten aiheuttavan sekä psyykkisiä oireita kuten ahdistusta ja häpeää että fyysisiä tuntemuksia kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja univaikeuksia.

      Nettikiusaaminen voi tuntua nuoresta pahemmalta kuin netin ulkopuolella tapahtuva kiusaaminen, sillä siihen liittyy monia erityispiirteitä. Näitä ovat esimerkiksi se, että nettikiusaamista tapahtuu paikasta ja ajankohdasta riippumatta, somessa yleisö voi olla huomattavasti suurempi kuin esim. koululuokassa ja se, että sosiaalisessa mediassa olevaa materiaalia on helppo levittää nopeasti. Materiaalia ei myöskään välttämättä saa poistettua netistä kokonaan. Nettikiusaaminen voi vaikuttaa uhriin myös pitkään sen päättymisen jälkeen ja aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä oireilua.

      Vaikka nettikiusaaminen sisältää omat ominaispiirteensä, kytkeytyy se nuorten elämässä usein kasvokkain tapahtuvaan kiusaamiseen, kuten koulukiusaamiseen. “Perinteinen kiusaaminen” seuraa nykyään kiusaamisen kohteita usein myös sosiaaliseen mediaan, minkä vuoksi kiusaamista somessa ja sen ulkopuolella ei voi täysin erottaa toisistaan. Netti ja sosiaalinen media ei myöskään ole mikään oma maailmansa, vaan siellä vietetty aika on yhtä lailla oikeaa arkielämää sekä merkityksellistä nuorille. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset pyrkivät ymmärtämään, mistä netissä tapahtuvassa kiusaamisessa on kyse. Ensimmäinen askel tähän on se, että osoitetaan kiinnostusta ja halua oppia nuorten netin käytöstä.


  • Onko Gretaa koskeva vihapuhe nettikiusaamista?

    • Tuskinpa Greta lukee Suomi24? :P


  • Mitä tehdä, jos lapsen nimellä luodaan sometilejä ja toimitaan "nolosti" sen nimissä? Toki ylläpidot poistelee niitä sitä mukaan, kun niitä ilmiantaa, mutta usein vahinko on jo tapahtunut, kun oma luokkapiiri on sen huomannut.

    • Hei,

      Kiitos kysymyksestä. Tämä onkin asia, jota tapahtuu harmittavan paljon lasten välillä ja on selkeää kiusaamista.

      Kuten kirjoititkin, ylläpidolle kannattaa aina ilmiantaa tällaiset feikkiprofiilit välittömästi, kun ne löydetään. Tilien poistamisessa kuitenkin voi toisinaan kestää, mikä on tietty todella harmi, koska asia on juuri noin; vahinko ehtii usein tapahtua ja ikätoverit asian huomata.

      Tällaisessa tilanteessa on aina mahdollista alkaa selvittää asiaa yhdessä lapsen kanssa. On hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, onko hänellä epäilystä tai tietoa siitä, kuka on mahdollisesti laittanut tilin alulle ja jos on, olla yhteydessä lapsen vanhempiin sekä lapseen ja aloittaa asian käsittely yhteisesti. Jos tilanteeseen liittyy koulussa tai harrastusporukassa tapahtuvaa kiusaamista, on hyvä olla yhteydessä myös henkilökuntaan, valmentajiin jne. ja pyytää heiltä apua ja tukea asian käsittelyyn.

      Koska kiusaaminen vaikuttaa usein lapsen henkiseen ja fyysiseenkin vointiin, on tärkeää, että kiusatuksi tullut lapsi saa apua ja tukea ajoissa ja oikea-aikaisesti. Lapselle on tärkeää tarjota mahdollisuus asiasta keskusteluun ja sen käsittelyyn rauhassa ja ajan kanssa. Jos oireilu on voimakasta ja/tai pitkäkestoista on hyvä kääntyä myös ammattilaisten kuten kuraattorin tai koulupsykologin puoleen. Lapselle on tärkeää tuoda ilmi, että kiusaaminen ei ole hänen syynsä, sillä moni lapsi kokee kiusatuksi tulemisesta syvää häpeää ja syyllisyyttä. Lapsen kanssa on hyvä keskustella netin ja someen käyttöön liittyvistä asioista jatkoa ajatellen; millaisia kuvia tai muuta tietoa jakaa itsestään ja missä kanavissa. Omat tilit kannattaa esimerkiksi aina asettaa yksityisiksi, jotta voi vaikuttaa siihen, kuka omia kuvia näkee ja näin vähentää mahdollisuutta esim. Kuvien kopioimiseen, kuvakaappauksiin ja eteenpäin lähettämiseen.


  • Hienoa, että olette paikalla kertomassa tärkeästä asiasta. Mitä voi tehdä tilanteessa, jossa nuoresta otettu kuva leviää WhatsAppissa? Kyseessä ei ole mitenkään seksuaalinen kuva, mutta kuvaa levitetään ihan kiusaamistarkoituksessa. Voiko tällaisen koskaan saada pois levityksestä?

    • Heippa sinulle! Kiva kuulla, että pidät aihetta tärkeänä.

      WhatsAppissa leviävät kuvat ovat yleinen nettikiusaamisen muoto, valitettavasti. Kuvien levittämiseen puuttuminen ei ole aina yksinkertaista ja nettiin laitettua ja siellä levinnyttä kuvaa voi olla mahdoton saada pois netistä. Tämä koskee kaikkea nettiin ladattavaa sisältöä.

      Jos kyseessä on tilanne, jossa kuvat leviävät selkeästi vaikkapa vain Instagramiin perustetulla tilillä, on tärkeää tehdä ilmoitus palvelun ylläpidolle, jotta kuvat ja tili voidaan poistaa ja näin lopettaa kuvien levittäminen. WhatsAppissa leviävien valokuvien tai kuvista otettujen kuvakaappausten pois saaminen levityksestä sen sijaan voi olla monimutkaisempaa ja joissain tapauksissa valitettavasti myös mahdotonta.

      Jos lapsi joutuu tilanteeseen, jossa hänestä levitetään kuvia tai muuta tietoa kiusaamismielessä, on tärkeää, että aikuiset ottavat asian vakavasti ja puuttuvat asiaan. Tilannetta voi lähteä selvittämään esimerkiksi seuraavin kysymyksin: Tietääkö lapsi kuka tai ketkä mahdollisesti ovat levittämisen takana? Mihin kaikkialle kuva on levinnyt? Millainen kuva tai tietoa lapsesta leviää? Kiusataanko lasta muuten, esim. koulussa?

      Jos kiusaajat tai edes epäily heidän henkilöllisyydestänsä on tiedossa, on tärkeää olla yhteydessä lasten vanhempiin ja keskustella asiasta yhteisesti ja saada lapset ymmärtämään, miksi tällainen toiminta on väärin. Jos tilanteeseen liittyy myös koulussa tapahtuvaa kiusaamista, kannattaa tieto tilanteesta välittää myös esim. rehtorille, opettajalla ja kuraattorille, jotta voi saada tilanteen selvittämiseen tukea ja apua myös tältä taholta. Nettikiusaaminen harvoin jää vain nettiin lasten keskuudessa vaan kiusaaminen jatkuu monesti myös arjen kasvokkaisissa kohtaamisissa.

      Joskus kuvien tai tiedon levittäminen täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos herää epäilys siitä, että kyseessä voisi olla rikos, on hyvä olla yhteydessä Poliisiin. Poliisi arvioi onko kyseessä rikos ja antaa toimintaohjeita tilanteen eteenpäin viemiseksi.

      Jotta tällaisia tilanteita ei tulisi, on tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan kiusaamisesta jo etukäteen ennen kuin se koskettaa lapsen elämää. On hyvä keskustella esimerkiksi seuraavista asioista: Mitä kiusaaminen on, miten se voi vaikuttaa itseen ja muihin ja miksi kiusaaminen on aina väärin. Tärkeä näkökulma on myös se, että samat säännöt ja käytöstavat pätevät niin netin ulkopuolella kuin netissäkin. Tämä on asia, josta lapsilla tai aikuisillakaan ei ole aina ymmärrystä ja siksi kiusaamista tapahtuu useammin ja rajumminkin netin puolella.


  • Onko Reconnect uusi hanke, oliko mitään vastaavaa sitä ennen? Miten hanke on lähtenyt käyntiin? Teettekö koulujen kanssa tiivistä yhteistyötä?

    • Hei,

      Kiitos kysymyksestäsi ja mielenkiinnosta hankettamme kohtaan. 😊

      Reconnect-hanke on käynnistynyt alkuvuodesta 2019 ja on siinä mielessä vielä aika tuore hanke. Hankkeemme jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

      Pelastakaa Lapsilla on tehty pitkäjänteisesti työtä lasten ja nuorten parissa ja hyväksi myös digi- ja nettiasioiden osalta. Hankkeellamme pyrimme vastaamaan entistä paremmin mediakasvatuksen sekä auttavien palveluiden tarpeisiin kehittämällä jo olemassa olevia sekä uusia palveluita ja toimintamalleja.

      Hankkeemme on lähtenyt käyntiin mukavasti uusia asioita kokeillen ja erilaisia mahdollisuuksia kartoittaen. Olemme aloittamassa yhteistyöpilotteja myös koulujen kanssa ja koulut ovatkin erinomainen yhteistyökumppani, sillä koulujen kautta tavoitamme paljon lapsia ja nuoria juuri siellä, missä he arkeaan viettävät. Toivomme, että kouluyhteistyöt tiivistyvät hankkeen aikana entisestään.


  • Hei, asiantuntijat ovat nyt paikalla ja kysymyksiin vastaaminen alkaa!

  • Mitä opettajat voivat tehdä kiusaamiseen puuttumiseksi? Tuntuu, että koko ajan kuulee ja lukee vaan niitä juttuja, että opettajat ei tee mitään.

    • Hei, kiitos kysymyksestäsi. Tämä on asia, joka puhututtaa ja pohdituttaa paljon.

      Opettajat ovat keskeisiä aikuisia lähes jokaisen lapsen ja nuoren elämässä, viettäväthän lapset ja nuoret suuren osan arjen ajastaan nimenomaan koulussa.

      Kouluilla on lain puitteissa velvollisuus puuttua ja ehkäistä kiusaamista, sillä koulun tulee olla turvallinen ympäristö jokaiselle sitä käyvällä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kouluilla on monia käytäntöjä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintamalleja siihen puuttumiseksi.

      Kiusaamiseen puuttuminen ja sen kitkeminen on usein monimutkaista ja monesti kiusaaminen on myös sen verran “näkymätöntä”, että sitä on haastavaa huomata ja sen myötä puuttua, vaikka kiusaamisen uhrille se on väistämättä raskasta ja hyvinkin näkyvää. Lisäksi some ja netti ovat tuoneet lasten ja nuorten välillä tapahtuvaan kiusaamiseen uusia ulottuvuuksia, ja kiusaaminen ei tapahdu ainoastaan opettajien tai muiden aikuisten silmien edessä vaan entistä useammin ikävin viestein tai ryhmästä ulossulkemalla esim. WhatsAppissa. Some ja netti mahdollistavat myös sen, että kiusaaminen ei tapahdu ainoastaan kouluajalla vaan koulussa mahdollisesti alkanut kiusaaminen ulottuu myös vapaa-ajalle ja toisinpäin ja tämä luo uudenlaisen “harmaan alueen” kiusaamiseen puuttumiseen.

      Käytännöt ja toimintamallit kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa ovat olemassa, mutta vaihtelevat kouluittain. Siksi on vaikeaa ottaa kantaa tai antaa suoraa vastausta siihen, millaisia keinoja kouluilla on käytössään. Jotta kiusaamiseen puuttuminen toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että koko henkilökunta ja kouluyhteisö sitoutuvat näihin toimintamalleihin ja pelisääntöihin ja kiusaamistapauksiin puututaan johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti.

      Tärkeää olisi, että kiusaamisesta ja sen vaikutuksista yksilöön keskusteltaisi lasten kanssa niin kotona kuin kouluissakin jo ennen kuin kiusaamistapauksia tulee ilmi. Tämän tiedetään ennaltaehkäisevän kiusaamista, kun lapsilla on ymmärrys siitä, miksi kiusaaminen on väärin ja miten se vaikuttaa toisiin. Myös koulun ja vanhempien yhteistyö ja yhteinen keskustelu aiheesta lisää mahdollisuutta pysyä kartalla ja puuttua kiusaamistilanteissa mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Sekä lapsille että aikuisille on tärkeää jakaa tietoa myös siitä, että joissain tapauksissa kiusaaminen niin netissä kuin sen ulkopuolellakin voi täyttää rikoksen merkit.


  • Onko toisesta valehteleminen nettikiusaamista? Siis jos joku kertoo toiselle koko ajan jotain ihme juttuja jostain toisesta netissä, eikä ne oo totta?

    • Hei,

      Kiitos hyvästä kysymyksestä.

      Toisesta valehteleminen ja perättömien juttujen kirjoittaminen ja levittäminen ovat ehdottomasti nettikiusaamista. Tällainen kiusaamisen muoto netissä lasten ja nuorten keskuudessa on valitettavan tavallista ja toisinaan myös hankalaa puuttua. Yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen voi myös täyttää rikoksen merkit.

      Jos kohtaa tällaista toimintaa netissä, on tärkeää, että lapsi/nuori kertoo asiasta luotettavalle aikuiselle, jotta asiaa voidaan lähteä aikuisen johdolla selvittämään. Jos on tieto siitä, kuka on tiedon levittäjä, on tärkeää olla yhteydessä häneen ja lapsen/ nuoren iästä riippuen tietenkin myös hänen vanhempiinsa. Jos kyseessä on yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen tai edes epäily siitä, voi aina olla yhteydessä poliisiin. Me Pelastakaa Lapsilla tarjoamme tietoa ja tukea nettikiusaamisen kohteeksi joutuneille lapsille ja nuorille osoitteessa https://www.netari.fi/, jonka alta löytää tiedot chat-palvelustamme sekä WhatAppissa toimivasta Netari Wa-palvelusta.


  • Loppupeleissähän vastuu on vanhemmilla. Joten mitäs te lastensuojelussa olette tehneet että vanhemmat olis vastuullisempia ja varsinkin epäluuloisempia netissä tapahtuvaa aktiviteetitiä kohtaan? Koska lapset itsehän on vielä varsin naiveja, joten ei heillä itse ole riittävää seulaa erottaa jyviä akannoista. Suosittelisinkin että keskittäisitte enemmän resursseja vanhempien vastuullisuuskasvatukseen ja miksei koulutukseenkin.

    • Hei,

      Kiitos hyvästä näkökulmasta aiheeseen. On totta, että kasvatuksessa, niin myös mediakasvatuksessa, vastuu ja avainasema on lapsen lähiaikuisilla, usein vanhemmilla. Niin vanhemmat, ammattikasvattajat kuin muutkin lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarvitsevat ehdottomasti koko ajan lisää tietoa ja taitoa näistä asioista, jotta myös lapset ja nuoret saavat entistä parempaa mediakasvatusta aiheista. On tärkeää, että aikuiset osoittavat kiinnostusta lapsen ja nuoren asioihin ja elämään, myös “nettielämään”. Osoittamalla jatkuvaa kiinnostusta siihen, mitä lapsi netissä touhuaa ja kenen kanssa, lisää itsessään aikuisten käsitystä ja tietämystä asioista ja mahdollistaa avointa ja luontevaa keskustelua myös netin haittailmiöistä ja mahdollisista lasta koskevista vaaroista tai uhkista.

      Hankkeessamme vanhemmat/huoltajat sekä muut lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset ovat yksi kohderyhmistämme ja pyri lisäämään heidän tietotaitojansa aiheesta mm. viestinnän, erilaisten materiaalien ja koulutuksen avulla esimerkiksi verkkosivuilla, keskustelupalstoilla ja tapahtumissa. Mediaan ja nettiin liittyvää tietoa ja osaamista tulee lisätä myös kaikille perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille mm. neuvoloihin, kouluihin ja lastensuojeluun ja tähän pyrimme myös osaltamme vaikuttamaan. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja palautetta siihen, miten voisimme parantaa työtämme myös jatkossa.


    • PelastakaaLapsetRy kirjoitti:

      Hei,

      Kiitos hyvästä näkökulmasta aiheeseen. On totta, että kasvatuksessa, niin myös mediakasvatuksessa, vastuu ja avainasema on lapsen lähiaikuisilla, usein vanhemmilla. Niin vanhemmat, ammattikasvattajat kuin muutkin lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarvitsevat ehdottomasti koko ajan lisää tietoa ja taitoa näistä asioista, jotta myös lapset ja nuoret saavat entistä parempaa mediakasvatusta aiheista. On tärkeää, että aikuiset osoittavat kiinnostusta lapsen ja nuoren asioihin ja elämään, myös “nettielämään”. Osoittamalla jatkuvaa kiinnostusta siihen, mitä lapsi netissä touhuaa ja kenen kanssa, lisää itsessään aikuisten käsitystä ja tietämystä asioista ja mahdollistaa avointa ja luontevaa keskustelua myös netin haittailmiöistä ja mahdollisista lasta koskevista vaaroista tai uhkista.

      Hankkeessamme vanhemmat/huoltajat sekä muut lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset ovat yksi kohderyhmistämme ja pyri lisäämään heidän tietotaitojansa aiheesta mm. viestinnän, erilaisten materiaalien ja koulutuksen avulla esimerkiksi verkkosivuilla, keskustelupalstoilla ja tapahtumissa. Mediaan ja nettiin liittyvää tietoa ja osaamista tulee lisätä myös kaikille perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille mm. neuvoloihin, kouluihin ja lastensuojeluun ja tähän pyrimme myös osaltamme vaikuttamaan. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja palautetta siihen, miten voisimme parantaa työtämme myös jatkossa.

      Kiitos hyvästä vastauksesta. Ja sellanen tuli vielä mieleen, et vanhempien ja lasten olis varmaan hyvä keskustella netin käytössäännöistä enemmän, varsinkin jos huomaavat että oma lapsi sattuu kiusaamaan jotain. Kiusattavaahan toki havaitessaan jokainen vanhempi lohduttaa muutenkin. Mutta tokihan siitäkin voi keskustella. Koska eiköhän suurimmalla osalla meistä vanhemmistakin jonkunlaisia kiusauskokemuksia ole takanamme.


  • Netissä huomannut myös miten chatissa kiusataan joitakin chattaajia. Rumasti puhutaan ja sanotaan vaikka millä rumilla sanoilla. Eikö sekin ole kiusaamista netissä oleva kiusaaminen? Voi niistä ilmoittaa tosin muttaa ei oikein toimi käytännössä se.
    Olisi fiksumpaa seurat chattia ellei tuota olisi. Botit pois ne häiritsee!

    • Hei, kiitos viestistäsi!

      Ikävä kuulla, että olet itse kohdannut tai todistanut netissä ja chateissa tapahtuvaa kiusaamista. Tiedustelit, onko ruma kielen käyttö kiusaamista. Kyllä, loukkaava kielen käyttö voi olla kiusaamista sellaisissa tilanteissa, joissa se kohdistuu johonkin tiettyyn henkilöön. Esimerkiksi haukkumisen tai pilkkaamisen muodossa. Toisaalta joissain chateissa tai nettiympäristöissä voi vallita kulttuuri, jossa rumasti puhuminen ja kiroilu on yleistä ja sitä pidetään normaalina. Tämä ei tarkoita, että rumasti puhuminen olisi oikein tai ettei sitä voisi kokea loukkaavana, mutta kyseessä on hieman erilainen asia kuin suora kiusaaminen.

      Kirjoitit, että rumasti puhumisesta on mahdollista ilmoittaa, mutta että se ei toimi käytännössä. En tiedä, mistä chatista tai nettisivusta puhut, joten en voi valitettavasti kommentoida tilannetta enempää. On joka tapauksessa hienoa, mikäli olet itse ilmoittanut siitä ylläpidolle ja kantanut täten kortesi kekoon kiusaamiseen puuttumiseksi. On kuitenkin harmillista, mikäli sinulla on ollut kokemuksia, että häiritsevään toimintaan ei olla puututtu riittävästi. Mikäli tahtoisit käsitellä asiaa enemmän, voit tulla juttelemaan siitä vaikka meidän Netari WA-palveluumme: https://www.netari.fi/netari-wa/ tai Netarin chatiin: https://www.netari.fi/.

      Mainitsit, että botit häiritsevät. Osassa chateista on tosiaan käytössä botteja, joiden tehtävänä on mm. Antaa ilmoituksia tai moderoida chateja. On ymmärrettävää, että nämä voidaan kokea myös haitallisina tai häiritsevinä. Kenties asiasta on mahdollista antaa palautetta ylläpidolle?


    • PelastakaaLapsetRy kirjoitti:

      Hei, kiitos viestistäsi!

      Ikävä kuulla, että olet itse kohdannut tai todistanut netissä ja chateissa tapahtuvaa kiusaamista. Tiedustelit, onko ruma kielen käyttö kiusaamista. Kyllä, loukkaava kielen käyttö voi olla kiusaamista sellaisissa tilanteissa, joissa se kohdistuu johonkin tiettyyn henkilöön. Esimerkiksi haukkumisen tai pilkkaamisen muodossa. Toisaalta joissain chateissa tai nettiympäristöissä voi vallita kulttuuri, jossa rumasti puhuminen ja kiroilu on yleistä ja sitä pidetään normaalina. Tämä ei tarkoita, että rumasti puhuminen olisi oikein tai ettei sitä voisi kokea loukkaavana, mutta kyseessä on hieman erilainen asia kuin suora kiusaaminen.

      Kirjoitit, että rumasti puhumisesta on mahdollista ilmoittaa, mutta että se ei toimi käytännössä. En tiedä, mistä chatista tai nettisivusta puhut, joten en voi valitettavasti kommentoida tilannetta enempää. On joka tapauksessa hienoa, mikäli olet itse ilmoittanut siitä ylläpidolle ja kantanut täten kortesi kekoon kiusaamiseen puuttumiseksi. On kuitenkin harmillista, mikäli sinulla on ollut kokemuksia, että häiritsevään toimintaan ei olla puututtu riittävästi. Mikäli tahtoisit käsitellä asiaa enemmän, voit tulla juttelemaan siitä vaikka meidän Netari WA-palveluumme: https://www.netari.fi/netari-wa/ tai Netarin chatiin: https://www.netari.fi/.

      Mainitsit, että botit häiritsevät. Osassa chateista on tosiaan käytössä botteja, joiden tehtävänä on mm. Antaa ilmoituksia tai moderoida chateja. On ymmärrettävää, että nämä voidaan kokea myös haitallisina tai häiritsevinä. Kenties asiasta on mahdollista antaa palautetta ylläpidolle?

      Kiitos vastauksesta. Halusin vaan huomion yleiseen chat käyttäytymiseen kiinnittää.
      Minua ei ole kiusattu mutta kiusaa tuollainen käytös aikuisilla!


  • Nyt puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, ja moni jää enenevissä määrin yhteiskunnan ulkopuolelle omasta halustaan. Istuvat vaan kotona pelaamassa. Onko teillä tästä kokemusta: koetteko, että voiso johtua ainakin osittain nettikiusaamisesta?

    • Hei,

      Kiitos kysymyksestäsi ja todella tärkeän ja ajankohtaisen aiheen esiin nostamisesta.

      Pelit ja sosiaalinen media ovat monelle nuorelle tärkeä ajanviete ja myös mahdollisuus luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja rakentaa sekä vahvistaa omaa identiteettiä. Pelit, some ja netti voivat siis tarjota nuoren elämään tärkeää sisältöä ja yhteisöjä, joita vaikkapa “offline” elämä ei tarjoa tai mahdollista erilaisista syistä.

      Joidenkin kohdalla pelit saattavat kuitenkin toisinaan viedä mukanaan liiaksikin. Tällöin muu elämä ja arjen hallinta voi tulla laiminlyödyksi ja esimerkiksi koulussa tai töissä käyminen jää toissijaiseksi asiaksi nuoren elämässä, mikä pitkässä juoksussa puolestaan voi aiheuttaa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Toisaalta joillekin nuorille netti on myös turva- tai pakopaikka muusta elämästä, jos kohtaa esim. Koulussa kiusaamista tai perheessä on haasteita, jotka vaikuttavat nuoreen kielteisesti. Netissä olevat ihmissuhteet ja mieleinen tekeminen voivat tällöin olla suuri voimavara nuoren elämässä.

      Nettikiusaaminen tai mikä tahansa kiusaaminen voi aiheuttaa yksilön elämään asioita, jotka lisäävät riskiä syrjäytyä; yksinäisyys, mielenterveyden haasteet sekä halu tai koettu pakko välttää sosiaalisia tilanteita ja paikkoja kuten koulua, työpaikkaa tai muuta ihmisen arkeen kuuluvaa paikkaa. Onkin tärkeä, että havaitessaan nuorella jotain seuraavista tai muuta huolta herättävää muutosta käytöksessä, olemuksessa tai elämäntilanteessa, ottaa asian puheeksi ja tarvittaessa hakee apua ja tukea nuoren elämään myös ammattilaisten puolelta.

      Runsas netin käyttö ja pelaaminen itsessään eivät siis suoraan ole haitaksi nuorelle ja onkin aina hyvä tarkastella kokonaiskuvaa; käykö nuori koulussa ja/tai töissä ja miten ne sujuvat, onko nuorella sosiaalisia suhteita netin ulkopuolella, miten hän nukkuu, syö ja liikkuu ja voi muuten sekä fyysisesti että psyykkisesti.


  • Miten nuori voi vastata hänelle lähetettäviin seksuaalissävytteisiin viesteihin? Vai kannattaako vastata ollenkaan? Pitääkö aina ottaa yhteyttä poliisiin, jos kyseessä on alaikäinen?

    • Hei, kiitos kysymyksestäsi. Oletan, että tässä tarkoitetaan tilannetta, jossa seksuaalissävytteisten viestien lähettäjä on tuntematon, usein aikuinen henkilö.

      Jos nuori saa somessa seksuaalissävytteisiä viestejä, kannattaa näihin viesteihin jättää vastaamatta ja estää kyseisen viestin lähettäjä. Viesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaukset todistusaineistoksi niin, että niissä näkyy sekä viestin lähettäjän profiili/puhelinnumero sekä itse viesti sisältöineen asian myöhempää käsittelyä varten. Lähettäjästä kannattaa tehdä myös ilmoitus sivun tai sovelluksen ylläpidolle.

      Kun kyseessä on alaikäinen, joka viestejä vastaanottaa, on hyvä aina ottaa yhteys poliisiin, jotta tekijä on mahdollista saada vastuuseen teoistaan. Yleistä on, että tällaisten seksuaalissävytteisten viestien lähettäjä ei ole yhteydessä ainoastaan yhteen nuoreen vaan lähettää viestejä ja kuvia useille somesta löytämilleen nuorille. Tällaisista yhteydenotoista voi myös lähettää vihjeen Pelastakaa Lasten ylläpitämään Nettivihje-palveluun tai Poliisin Nettivinkki-palveluun.

      Tällaiset seksuaalissävytteiset yhteydenotot saattavat aiheuttaa nuoressa hämmennystä ja ahdistusta ja on tärkeää, että käytännön toimien ja ilmoitusten lisäksi nuorelle tarjotaan mahdollisuus keskusteluun ja tilanteen herättämien tunteiden käsittelyyn luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Näissä tilanteissa aikuisen on tärkeä pysyä rauhallisena eikä esimerkiksi purkaa omaa huolta syyllistämällä nuorta esimerkiksi siitä, että hän olisi omalla toiminnallaan tai nettiin lataamilla kuvilla vaikuttanut siihen, että saa tällaisia yhteydenottoja. Vastuu on aina aikuisella viestien lähettäjällä, ei koskaan lapsella tai nuorella, vaikka tämä olisikin jakanut kuviaan julkisesti tai vastannut tuntemattoman henkilön viesteihin. Jos nuori oireilee pitkään tai voimakkaasti tapahtuman jälkeen, on hyvä hakea nuorelle ammattilaisen apua asian käsittelyyn esimerkiksi oppilashuollosta tai Pelastakaa Lasten ylläpitämistä palveluista osoitteesta https://www.netari.fi/.


  • Moi! Jos jakaa toisen vaikka snäpin tai ig:n jonnekin ilman lupaa, niin onko se kiusaamista? Mitä voi tehdä sille?

    • Moi, kiitos kysymyksestäsi!

      Toisen snäpin tai ig:n jakaminen ilman lupaa voi olla kiusaamista, etenkin jos se on tehty vastoin toisen tahtoa ja tarkoituksena on aiheuttaa mielipahaa. Toisaalta kyse voi olla myös puhtaasta ajattelemattomuudesta, ihmiset eivät aina tiedosta sitä, että toiselta tulisi kysyä, ennen kuin tähän liittyvää materiaalia jakaa netissä. Oli kyseessä sitten tahallinen kiusaaminen tai ajattelemattomuus, voi jakaminen ilman lupaa aiheuttaa ehdottomasti pahaa mieltä ja sillä voi olla ikäviä seurauksia.

      Tiedustelit, mitä asialle voi tehdä. Snäpin tai ig:n jakaneelta henkilöltä voi pyytää, että tämä poistaa jakamansa materiaalin, mikäli ne ovat sellaisessa paikassa, josta ne voidaan poistaa. Samalla tälle on hyvä kertoa, mikäli et halua, että snäpia, ig:ta tai muuta materiaalia jaetaan. Kavereita on muutenkin hyvä muistuttaa, että kysyvät lupaa ennen kuin jakavat sinua koskevaa materiaalia netissä. On myös tärkeää kunnioittaa itse muiden oikeuksia yksityisyyteen ja olla jakamatta toisista materiaalia ilman näiden lupaa.

      Mikäli snäpin tai ig:n jakanut henkilö ei tahdo tai pysty poistamaan jakamaansa sisältöä, voit olla yhteydessä palvelun ylläpitoon ja pyytää heitä poistamaan sisällön. Jos epäilet että tapahtunut täyttää rikoksen tunnusmerkit, voit myös ilmoittaa siitä nettipoliisille.

      Se, että muut jakavat itseä koskevaa materiaalia voi aiheuttaa paljon huolta ja harmia. Siksi asiaa on hyvä käsitellä jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Mikäli ei ole mahdollista tai ei halua jutella kenenkään tutun aikuisen kanssa, voi asiasta tulla juttelemaan esimerkiksi Netarin anonyymiin Netari chatiin tai Netarin WhatsApp-palveluun. Molemmat palvelut löytyvät osoitteesta https://www.netari.fi/.


  • Hei, kiitos kaikille kiinnostavista kysymyksistä! Asiantuntijat vastaavat vielä muutamiin kysymyksiin, jonka jälkeen ketju suljetaan.

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    308
    2721