Nyt olen rohkea...

Höpö höpö, miten kirjoitus missään mitenkään vaikuttaisi minuun. Me ihmiset toimimme oikeassa elävässä elämässä kasvotusten.

Kauniita unia. :)

Niin, mitä rohkeutta vaatiikaan kirjoittaa hölynpölyä anonyymina netin keskustelupalstalle...O tempora,O mores!

Mitä rohkeaa tässä oli?

Ihan kaikki meni tuolloin "yli". Ajan mittaan asiat ovat jotenkin löytäneet omat paikkansa ja niihin on voinut tottua. Edelleen arkailen asioissa ja tilanteissa, mutta luotan vähän enemmän sinuun. Yritän. Hyvää yötä ja kauniita unia <3

Kirjoitit käytännössä tunnisteettoman viestin nettipalstalle ja tituleeraat itseäsi rohkeaksi. Huutonaurua kolmannella!

Huisin rohkeaa, löysit ketjusta kaksi " sinua " .

Toisinsanoen olet se palstapelle joka leikkii ja on iankaiken leikkinyt täällä muijien kanssa . Mihinkään muuhunhan et pystykään kuten itsekin sanoit.

Ap, olet ilmeisesti antanut pakit, vaikka sinulla on tunteita? Veikkaan, että tilanteessa on useita asioita, jotka mutkistaa asiaa tai aiemmat elämänkokemukset tekee sinut epävarmaksi, Ole itseäsi kohtaan armollinen, joskus tunteiden ymmärtäminen vie aikansa. Sen sijaan suhteeseen tai edes syvempään tutustumiseen ei kannata lähteä vain miellyttämisen halusta ilman omia tunteita, vaikka huomaisi toisen kärsivän. Ilman omaa halua ja tunteita, aiheuttaisi paljon isomman pahan mielen loppujen lopuksi aloittamalla jotain mitä et oikeasti halua.

Jos olet sanonut ei-kiitos, on toisen vaikea tulla vastaan. Vaatii aika hyvää itsetuntoa ja sisäistä uskoa teihin, jotta monta kertaa uskaltaa yrittää ei:n päälle. Eikä yrittäminen ei:n jälkeen ole täysin korrektia, sen voi myös ymmärtää ahdistelluksi. Sen sijaan fiksu ihminen kyllä ymmärtää, jos sanoo suoraan esim. ”tässä elämäntilanteessa ehdottamasi tuntui mahdottomalta, mutta kun mietin hetken tajusin....” tai ”minua aluksi pelotti, koska... , mutta nyt tajusin, että en voi tätä mahdollisuutta ohittaa”.

Mieti mitä itse haluat.

Ethän sinä halua tietää hänen tunteistaan, ainakin kun seuraa mellastamistasi ikäväpalstalla niin kyllä siellä on se aloittajan tärkein rooli koskaan, namustelu naisten kanssa. Rohkeutta olisi vaikka anteeksipyyntö mutta lienee niin että tämänkin sepustuksen jälkeen oli jo kiire muiden luo.

Tunteet ei koskaan ole aitoja silloin kun pystyy käyttäytymään niinkuin sinä käyttäydyt.

Ja tässä on sitten aloittajan rohkeuden työnäyte, nimetön viesti ei kenellekään !!

En minä tätä lynkkausta oikein ymmärrä, jos ei aloituskaan aukea. Kannattaa ehkä funtsia vielä kertaalleen sen toisen kannalta, miten kaikki voisi hälle näyttäytyä, niinkuin aina toivoisi ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Minä ainakin teen päätökseni sen mukaan mitä oikeassa elämässä tiedän ja olen kokenut. Muutuin sinulle olemattomaksi et edes tervehtinyt. Olen kaikki nämä vuodet ajatellut että aloit inhota ja vihata minua.Se on sinut asia minkä varmaksi tiedän. Vaikka se olisikin kuinka ihanaa saada tietää edes se ettet vihaa minua. Saada siitä mielenrauha. Vuosia asia painanut mieltä .Mutta se että sinullakin on vielä tunteita tuntuu että on jo liikaa.En voi uskoa sitä millään.Se olisi kuin joku löisi minua taas taas uudelleen suoraan naamaan ja sanoisi että hehehe kärsippä nyt taas mutta eri syystä. Ei mene näköjään nallekarkit tasan koskaan. 💔