sukkanauhakäärme?

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Kyllä se sukkis aloittelijalle sopii siinä missä viljiskin, kunhan hankkii tarvitavan tiedon hoidosta. Itsellä ollut aikoinaan useampi sukkis, aikuisia ja poikasia.

Suurin kompastuskivi lienee todella tuo ruokinta, mutta kun selvittää kuinka se tapahtuu, niin ei pitäisi tuottaa isompia vaikeuksia. Viljiksille sen kun ottaa hiiren pakasteesta, sulattaa ja antaa käärmeelle; sukkiksen kohdalla täytyy sulatella kaloja ja paloitella saksilla sopivan kokoisisiksi palasiksi ja ripotella tarvittavat lisäaineet.. jne. mutta ei se mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa ole. Rehellisesti sanon että itseä välillä tympi tuo kalan kanssa värkkääminen ja haju, mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan lemmikkinsä eteen :D

Kannattaa vähän selvitellä paikkakunnan ruokakaupoista, onko esim. muikkua miten usein saatavilla, omalla paikkakunnalla se ei aina ollut ihan itsestään selvyys.

Niin ja jos taidat englantia, niin tieteellisillä nimillä löytyy valtavasti englannin kielistä materiaalia sukkiksista. Myös suomenkielisiä hoito-ohjeita löytyy, ja herppi.netissä on useita sukkiksen omistajia, joilta voi kysellä kokemuksia.

Muutoin terraarioeläiminä ovat vallan mukavia, tosi symppiksiä ja mukava seurailla niiden touhuja. Eli suositteluni! :)

kuka kirjoitti:

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Kyllä se sukkis aloittelijalle sopii siinä missä viljiskin, kunhan hankkii tarvitavan tiedon hoidosta. Itsellä ollut aikoinaan useampi sukkis, aikuisia ja poikasia.

Suurin kompastuskivi lienee todella tuo ruokinta, mutta kun selvittää kuinka se tapahtuu, niin ei pitäisi tuottaa isompia vaikeuksia. Viljiksille sen kun ottaa hiiren pakasteesta, sulattaa ja antaa käärmeelle; sukkiksen kohdalla täytyy sulatella kaloja ja paloitella saksilla sopivan kokoisisiksi palasiksi ja ripotella tarvittavat lisäaineet.. jne. mutta ei se mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa ole. Rehellisesti sanon että itseä välillä tympi tuo kalan kanssa värkkääminen ja haju, mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan lemmikkinsä eteen :D

Kannattaa vähän selvitellä paikkakunnan ruokakaupoista, onko esim. muikkua miten usein saatavilla, omalla paikkakunnalla se ei aina ollut ihan itsestään selvyys.

Niin ja jos taidat englantia, niin tieteellisillä nimillä löytyy valtavasti englannin kielistä materiaalia sukkiksista. Myös suomenkielisiä hoito-ohjeita löytyy, ja herppi.netissä on useita sukkiksen omistajia, joilta voi kysellä kokemuksia.

Muutoin terraarioeläiminä ovat vallan mukavia, tosi symppiksiä ja mukava seurailla niiden touhuja. Eli suositteluni! :)

Lue lisää

Sukkiksille vitamiinien antaminen on helpointa lisäämällä esim BSP:tä juoma/uimaveteen, 4 tippaa ainakin kyseistä ainetta on sopiva määrä.
Muistathan vaihtaa veden päivittäin.

Kalan löytäminenkin on ainakin etelä-suomessa helppoa ja ei ole niin "kuvottavaa" käsitellä kuin hiiret/rotat.

Tosin minähän teen sitäkin :)
Herppi.netistä myös löytyy var,asti hakusanalla sukkanauhakäärme paljon asiaa.

mun käärme on myös aika arka, ja olen ymmärtänyt sen olevan nauhavesikäärmeillä huomattavasti yleisempää kuin sukkanauhakäärmeillä. eli jos käsiteltävä käärme kiinnostaa, voi sukkis olla parempi vaihtoehto.

:)) kirjoitti:

mun käärme on myös aika arka, ja olen ymmärtänyt sen olevan nauhavesikäärmeillä huomattavasti yleisempää kuin sukkanauhakäärmeillä. eli jos käsiteltävä käärme kiinnostaa, voi sukkis olla parempi vaihtoehto.

Lue lisää

...tuntuvat yleisesti olevan arkoja käsittelylle. Minunkin Niiloni on alkuun melko vauhko, mutta rauhottuu ajan myötä. En ole ottanut tuota niin vakavasti, koska tykkään että käärmeet ei ole paijattavia lemmikkejä ja tykkään katsella sen touhuja omassa rauhassaan.

kuka kirjoitti:

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Kyllä se sukkis aloittelijalle sopii siinä missä viljiskin, kunhan hankkii tarvitavan tiedon hoidosta. Itsellä ollut aikoinaan useampi sukkis, aikuisia ja poikasia.

Suurin kompastuskivi lienee todella tuo ruokinta, mutta kun selvittää kuinka se tapahtuu, niin ei pitäisi tuottaa isompia vaikeuksia. Viljiksille sen kun ottaa hiiren pakasteesta, sulattaa ja antaa käärmeelle; sukkiksen kohdalla täytyy sulatella kaloja ja paloitella saksilla sopivan kokoisisiksi palasiksi ja ripotella tarvittavat lisäaineet.. jne. mutta ei se mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa ole. Rehellisesti sanon että itseä välillä tympi tuo kalan kanssa värkkääminen ja haju, mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan lemmikkinsä eteen :D

Kannattaa vähän selvitellä paikkakunnan ruokakaupoista, onko esim. muikkua miten usein saatavilla, omalla paikkakunnalla se ei aina ollut ihan itsestään selvyys.

Niin ja jos taidat englantia, niin tieteellisillä nimillä löytyy valtavasti englannin kielistä materiaalia sukkiksista. Myös suomenkielisiä hoito-ohjeita löytyy, ja herppi.netissä on useita sukkiksen omistajia, joilta voi kysellä kokemuksia.

Muutoin terraarioeläiminä ovat vallan mukavia, tosi symppiksiä ja mukava seurailla niiden touhuja. Eli suositteluni! :)

Lue lisää

Kyllä sukkikselle voi syöttää hiirtä. Omani syö 0-kokoista pinkkiä todella mielellään. Samoin annan sille kitkamuikkua- sellaista pientä ja soukkaa neulamuikkua kokonaisena, jonka se nielee paremmin kuin pätkityn. Joskus harvakseltaan annan lohen ruodosta kaavittua lihaa, ja sehän on melko mussua, mutta pääsääntöisesti kaikki ruoka kokonaisena. Vitamiinilisiä en ole antanut, vaan pidän ruokavalion kalaa/pinkkiä vaihdellen mahdollisemman tasaisesti "monipuolisena". Sukkikseni voi hyvin, on luonut nahkansa vaivattomasti, eikä pakkosyöttö ole ollut missään vaiheessa edes harkinnan alla. Kärmes on todella kesy, mutta se tietty vaatii rauhallista ja säännöllistä seurustelua sen kanssa. Jos otat kärmeen, ja jätät sen terraan, se taatusti ei kesyynny, ja saattaa muodostua ongelmaksi.
Suosittelen lämpimästi sukkista ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksikin käärmeeksi, sillä harva muu laji on yhtä symppis.
Ja sellanen pikku pilkun viilaus, että haisevaa kalaa ei pidä antaa kellekään, se on jo pilaantunutta.

kuka kirjoitti:

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Kyllä se sukkis aloittelijalle sopii siinä missä viljiskin, kunhan hankkii tarvitavan tiedon hoidosta. Itsellä ollut aikoinaan useampi sukkis, aikuisia ja poikasia.

Suurin kompastuskivi lienee todella tuo ruokinta, mutta kun selvittää kuinka se tapahtuu, niin ei pitäisi tuottaa isompia vaikeuksia. Viljiksille sen kun ottaa hiiren pakasteesta, sulattaa ja antaa käärmeelle; sukkiksen kohdalla täytyy sulatella kaloja ja paloitella saksilla sopivan kokoisisiksi palasiksi ja ripotella tarvittavat lisäaineet.. jne. mutta ei se mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa ole. Rehellisesti sanon että itseä välillä tympi tuo kalan kanssa värkkääminen ja haju, mutta mitäpä sitä ei tekisi rakkaan lemmikkinsä eteen :D

Kannattaa vähän selvitellä paikkakunnan ruokakaupoista, onko esim. muikkua miten usein saatavilla, omalla paikkakunnalla se ei aina ollut ihan itsestään selvyys.

Niin ja jos taidat englantia, niin tieteellisillä nimillä löytyy valtavasti englannin kielistä materiaalia sukkiksista. Myös suomenkielisiä hoito-ohjeita löytyy, ja herppi.netissä on useita sukkiksen omistajia, joilta voi kysellä kokemuksia.

Muutoin terraarioeläiminä ovat vallan mukavia, tosi symppiksiä ja mukava seurailla niiden touhuja. Eli suositteluni! :)

Lue lisää

Ruokinta on mielestäni helppoa. Pitäähän ne hiiretkin sulatella muille käärmeille, ei se kala ole sen vaikeampi.

Omalleni en ole edes milloinkaan pieninyt muikkuja (isoimmat olleet etusormen mittaisia ja jopa peukalon paksuisia) eihän muillekaan pilkota hiiriä. Poikaselle tosin kannattaa syöttää neulamuikkuja tai muuten pieniä (pikkurillin kokoisia). Silakat eivät ole niin terveellisiä kuin muikut (johtunee siitä että on suolaisen veden kaloja ja niissä on jokin aine joka pilkkoo b-vitamiinia). Kalat siis syötetään sisälmyksineen ja päineen. Ravintolisänä olen antanut B-vitamiineja ja kalkkia (vaikka ruodoissahan sitäkin on). Aika ajoin myös D-viatmiinilisää.

UV-lamppu välttämätön koska käärme on päivälaji ja se tarvitsee UV:n D-vitamiinin imeytymiseen.

Vettä täytyy olla niin paljon, että käärme pääsee kerralla kokonaan kastautumaan tai jopa uimaan. Oma sukkikseni pitää kiipeilystä (terraario 50 leveä, 150 pitkä ja 120 korkea ja käärme käy ihan ylhäällä puita ja verkkoja pitkin). Kuvia terraariosta löytyy herppi.net galleriasta haulla (hakusana sukkis)
( http://www.herppi.net/gallery/thumbnails.php?album=search&type=full&search=sukkis ). Uima-allas on n.20 litrainen ja veden vaihdan muutaman päivän välein (suodatin käytössä).

visatu kirjoitti:

Ruokinta on mielestäni helppoa. Pitäähän ne hiiretkin sulatella muille käärmeille, ei se kala ole sen vaikeampi.

Omalleni en ole edes milloinkaan pieninyt muikkuja (isoimmat olleet etusormen mittaisia ja jopa peukalon paksuisia) eihän muillekaan pilkota hiiriä. Poikaselle tosin kannattaa syöttää neulamuikkuja tai muuten pieniä (pikkurillin kokoisia). Silakat eivät ole niin terveellisiä kuin muikut (johtunee siitä että on suolaisen veden kaloja ja niissä on jokin aine joka pilkkoo b-vitamiinia). Kalat siis syötetään sisälmyksineen ja päineen. Ravintolisänä olen antanut B-vitamiineja ja kalkkia (vaikka ruodoissahan sitäkin on). Aika ajoin myös D-viatmiinilisää.

UV-lamppu välttämätön koska käärme on päivälaji ja se tarvitsee UV:n D-vitamiinin imeytymiseen.

Vettä täytyy olla niin paljon, että käärme pääsee kerralla kokonaan kastautumaan tai jopa uimaan. Oma sukkikseni pitää kiipeilystä (terraario 50 leveä, 150 pitkä ja 120 korkea ja käärme käy ihan ylhäällä puita ja verkkoja pitkin). Kuvia terraariosta löytyy herppi.net galleriasta haulla (hakusana sukkis)
( http://www.herppi.net/gallery/thumbnails.php?album=search&type=full&search=sukkis ). Uima-allas on n.20 litrainen ja veden vaihdan muutaman päivän välein (suodatin käytössä).

Lue lisää

Sukkikseni pitää myös pohjamateriaaliin kaivautumisesta ja muista piiloista. Itselläni on käytössä luonnonturvetta (lannoittamaton) ja osassa terraariota kevyt soraa (lecasora?).

Haluaisin sukkanauhakäärmeen. Olisiko kellään sukkiksen poikasia tai melko nuoria sukkiksia myytävänä? Toivoisin että joku vastaisi