Mikä on sun onnellisin hetki?

Onnellisin hetkeni oli kun hän tunnusti rakkautensa.

Luulen että kaikki onni on kohdaltani loppu. Kohtalo päätti niin.

Ikinä onnea tuntenut ehkä joskus vuosia sitten. Itseasiassa tiedä, mitä se edes tarkoittaa. Elämäni ei tule olemaan pitkä.

https://youtu.be/oLmHM-2wRmU
Wed

elämäni onnellisin hetki oli tänä vuonna 26.4. n. kello 8.00 aamulla.
sain hänet oikeasti syliini ensimmäisen kerran.
Olimme odottaneet sitä puolisen vuotta, kunnes se oli mahdollista.

Kyyneliltäkään ei vältytty.


tulee lisää paljon joka päivä

Älkää koskaan kertoko mikä tekee teidät onnelliseksi on ihmisiä jotka haluavat tuhota sen

Onnellisin ja tyytyväisin olen aina tässä ja nyt.

Silloin kun hän katseli pitkään syvälle silmiini ja hymyili :)

Ei mulla kauheasti ole onnellisia hetkiä ole ollut. Mutt veikkaan, ett eräässä paikassa porukka on onnessaan, kun munlainen vanha akka painuu helvettiin pilaamasta ilmapiiriä ahh, niin lämminhenkisessä paikassa. En ole ikinä niin kovaluontoista ja tunnekylmää porukkaa tavannut, hyvin on paikan pomo poppoonsa valinnut, samanhenkisiä kuin hän itsekin. Ehkä tyytyväinen ja onnellinen olen siitä, ett älyän lähteä noin kylmästä paikasta ennenkuin ahdistun ja masennun entisestään. Toisaalta on hyvä, ett sain lopullisen vahvistuksen siihen ettei kyseinen ala ollut mua varten ja sekin vahvistui, ett oikeastikin olen pelkkää sutta, paskaa ja sekundaa, sen tuon paikan nirppanokat, yrmyiitat ja pomokin ovat tehneet mulle selväksi. Mä olen jo pohjalla, mutt nuo turhantärkeät pimut ja poju tulevat vielä putoamaan kovaa ja korkealta ja se sattuu heihin. Epäonnea mulle on tullut ihan jatkuvasti, se ett päädyin noin paskaan ja kylmään paikkaan on yks jatkumo epäonnelle. Onnellinen olen tuttujeni puolesta, ett heillä oli parempi onni kuin mulla, heille sattui paremmat paikat ja ihmiset.

30.11 oli onnellisin hetki, kun kohtasin hänen kanssaan. Toivottavasti tulee lisää.

Mörrille oli onnellisin ja vapauttavin hetki kun pääsi rakkaastaan eroon. Huomasi konkreettisesti mikä hän oli.

Kyllä niin ajattelen, työasian järjestyminen ensi vuonna ja toivon että alkuvuodesta jollain tavalla. Joskus sitten muutakin kun jaksaa.

Ei voi eritellä yhtä onnellisinta. Elämään mahtunut niin paljon onnen hetkiä kuin myös itkun hetkiä.

Viimeisin kuitenkin oli hetki kun mies jota ikävöin suuteli mua ja kyseli et voiko tää olla todellista...


Ihan kuin se ois ollut pitkään hänen unelmansa ja hän ei uskonut sitä todeksi et se tapahtui...

Toinen ehkä eräs hänen katse. Siinä näkyi lämpimiä tunteita... silloin itse uskoin ettei hän tee asioita mitä teki käyttääkseen mua hyväksi tai halutakseen mulle pahaa, vaan taustalla jokin muu syy..