Ruotsin kielen taito on epäkielitaitoa!

1980-90-luvuilla Suomessa 50% koululaisista opiskeli peruskoulussa 3 vierasta kieltä. Ei siinä kielineroutta kysytty, tavallisia koululaisia olimme.

Anonyymi kirjoitti:

1980-90-luvuilla Suomessa 50% koululaisista opiskeli peruskoulussa 3 vierasta kieltä. Ei siinä kielineroutta kysytty, tavallisia koululaisia olimme.

Ei oppikouluun pääseminen neroutta vaatinut vaikka oppikouluun olikin sisäänpääsykokeet! Riitti kun oli normaaliälyinen.
Oppikoulu oli lisäksi maksullinen.
Oppikoulussa opiskelivat ihan kaikki ruotsia ja vähintään kahta vierasta kieltä, yhtä ”pitkää” ja toista ”lyhyttä”. Yleisimmät oli englanti ja saksa, kolmantena ranska.
Kielipainotteisessa lukiossa yleensä luettiin yhtä pitkää ja kahta nk lyhyttä kieltä. Pitkän matematiikan lukijat opiskelivat joskus vain yhtä vierasta kieltä lukiossa, sitä pitkää, usein tosin hekin kahta, ruotsin lisäksi siis.
Ruotsia opiskelivat kaikki, mistään pakosta ei kukaan puhunut mitään.
Koska oppikoulu oli maksullinen niin ruotsin opiskelusta ennen peruskoulua siis jopa maksettiin!

Ankdam kirjoitti:

Ei oppikouluun pääseminen neroutta vaatinut vaikka oppikouluun olikin sisäänpääsykokeet! Riitti kun oli normaaliälyinen.
Oppikoulu oli lisäksi maksullinen.
Oppikoulussa opiskelivat ihan kaikki ruotsia ja vähintään kahta vierasta kieltä, yhtä ”pitkää” ja toista ”lyhyttä”. Yleisimmät oli englanti ja saksa, kolmantena ranska.
Kielipainotteisessa lukiossa yleensä luettiin yhtä pitkää ja kahta nk lyhyttä kieltä. Pitkän matematiikan lukijat opiskelivat joskus vain yhtä vierasta kieltä lukiossa, sitä pitkää, usein tosin hekin kahta, ruotsin lisäksi siis.
Ruotsia opiskelivat kaikki, mistään pakosta ei kukaan puhunut mitään.
Koska oppikoulu oli maksullinen niin ruotsin opiskelusta ennen peruskoulua siis jopa maksettiin!

Lue lisää

"Riitti kun oli normaaliälyinen."
Observera att du skriver åt fenno som just p.g.a. det kravet blev portade.

Peppu-Reino kirjoitti:

"Riitti kun oli normaaliälyinen."
Observera att du skriver åt fenno som just p.g.a. det kravet blev portade.

🤫😉

Ankdam kirjoitti:

Ei oppikouluun pääseminen neroutta vaatinut vaikka oppikouluun olikin sisäänpääsykokeet! Riitti kun oli normaaliälyinen.
Oppikoulu oli lisäksi maksullinen.
Oppikoulussa opiskelivat ihan kaikki ruotsia ja vähintään kahta vierasta kieltä, yhtä ”pitkää” ja toista ”lyhyttä”. Yleisimmät oli englanti ja saksa, kolmantena ranska.
Kielipainotteisessa lukiossa yleensä luettiin yhtä pitkää ja kahta nk lyhyttä kieltä. Pitkän matematiikan lukijat opiskelivat joskus vain yhtä vierasta kieltä lukiossa, sitä pitkää, usein tosin hekin kahta, ruotsin lisäksi siis.
Ruotsia opiskelivat kaikki, mistään pakosta ei kukaan puhunut mitään.
Koska oppikoulu oli maksullinen niin ruotsin opiskelusta ennen peruskoulua siis jopa maksettiin!

Lue lisää

Lähinnä riittii että oli rahaa. Jenkeissäkin jokainen idioitti pääsee yliopistoon jos on rahaa. Ei ehkä paras tapa erotella lahjakkaimpia yksilöitä. 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Lähinnä riittii että oli rahaa. Jenkeissäkin jokainen idioitti pääsee yliopistoon jos on rahaa. Ei ehkä paras tapa erotella lahjakkaimpia yksilöitä. 😂

Det kanske har gått dig helt förbi att vi normala närmast har skrutit på den finska utbildningen i kör?
Ett litet land har knappt om resurser och för att uppnå framgång bör alla resurser utnyttjas. I frågan om människor har man kommit på det briljanta systemet där alla har samma chans som utgångspunkt. Beroende på hur man utnyttjar den chansen fortsätter livet.

I frågan om andra tillgångar kan man bara förvåna sig åt hur dessa, som Finland har gott av inte kan utnyttjas till fullo och hur landet drar krokben för sig självt i frågan om globala saker som närmast skulle främja landet. Skulle Finland ha det styret som befolkningen röstade på skulle sakerna inte var så illa som de var och framför allt inte så katastrofala som de kommer att bli med styret som ingen har valt.

Sven-Håkan kirjoitti:

Lähinnä riittii että oli rahaa. Jenkeissäkin jokainen idioitti pääsee yliopistoon jos on rahaa. Ei ehkä paras tapa erotella lahjakkaimpia yksilöitä. 😂

Totta että oppikoulun käyminen vaati että vanhemmilla oli varaa kouluttaa. Tosin oppikouluja oli sekä valtion kouluja (halvempia), että yksityisiä oppikouluja (kalliita).
Kaikilla ei ollut varaa vaikka toki vapaaoppilaspaikkojakin myönnettiin.
Oppikouluihin siis pyrittiin, joka pudotti heikoimmat hakijat, jonka lisäksi koulunkäynnistä maksettiin, nämä seikat tietysti nosti oppilaiden tasoa.

Nyt on sitten peruskoulu jonne pääsevät samaan putkeen kaikki. Peruskoulussa on hyvät ja huonot puolensa.

Ankdam kirjoitti:

Totta että oppikoulun käyminen vaati että vanhemmilla oli varaa kouluttaa. Tosin oppikouluja oli sekä valtion kouluja (halvempia), että yksityisiä oppikouluja (kalliita).
Kaikilla ei ollut varaa vaikka toki vapaaoppilaspaikkojakin myönnettiin.
Oppikouluihin siis pyrittiin, joka pudotti heikoimmat hakijat, jonka lisäksi koulunkäynnistä maksettiin, nämä seikat tietysti nosti oppilaiden tasoa.

Nyt on sitten peruskoulu jonne pääsevät samaan putkeen kaikki. Peruskoulussa on hyvät ja huonot puolensa.

Lue lisää

"Oppikouluihin siis pyrittiin, joka pudotti heikoimmat hakijat, jonka lisäksi koulunkäynnistä maksettiin, nämä seikat tietysti nosti oppilaiden tasoa. "
Kyllä pistää vihaksi kun vielä 2000-luvulla on tuollaisia ajatuksia.
Itse kävin kansa-ja kansalaiskoulun kun isä sanoi, että menet kansakoulun jälkeen ammattikouluun ja sitten tienaamaan. Raha ei lapsuudessani kunnolla riittänyt ruokaan joten ei varmasti riittänyt lukukausimaksuihin eikä oppikirjoihin.
Aikuisena sitten omilla rahoilla pitkä tie askel askeleelta aina tiedeyliopistoon asti. Yksi amiskaverini on nyt Helsingin yliopiston proffana joten ei se keskikoulu ja lukio ollut ennenkään ainokainen tie jos päätä riitti.
Tuosta säikeen kieliasiasta sen verran, että kansakoulupohjilla ole elänyt ja opiskellut englanniksi, espanja sujuu ja lähes unohtamani ruotsi lienee jonkinmoista ralliruotsia jos sitä joskus joutuisi käyttämään.

Anonyymi kirjoitti:

"Oppikouluihin siis pyrittiin, joka pudotti heikoimmat hakijat, jonka lisäksi koulunkäynnistä maksettiin, nämä seikat tietysti nosti oppilaiden tasoa. "
Kyllä pistää vihaksi kun vielä 2000-luvulla on tuollaisia ajatuksia.
Itse kävin kansa-ja kansalaiskoulun kun isä sanoi, että menet kansakoulun jälkeen ammattikouluun ja sitten tienaamaan. Raha ei lapsuudessani kunnolla riittänyt ruokaan joten ei varmasti riittänyt lukukausimaksuihin eikä oppikirjoihin.
Aikuisena sitten omilla rahoilla pitkä tie askel askeleelta aina tiedeyliopistoon asti. Yksi amiskaverini on nyt Helsingin yliopiston proffana joten ei se keskikoulu ja lukio ollut ennenkään ainokainen tie jos päätä riitti.
Tuosta säikeen kieliasiasta sen verran, että kansakoulupohjilla ole elänyt ja opiskellut englanniksi, espanja sujuu ja lähes unohtamani ruotsi lienee jonkinmoista ralliruotsia jos sitä joskus joutuisi käyttämään.

Lue lisää

Sellaista se oli ennen peruskoulua! Kaikki eivät päässet jatkamaan koulutietään joko köyhyyttään tai tyhmyyttään. Ei se ole aihe raivota ja pistää vihaksi, asiat ovat onneksi muuttuneet. Huomioi konteksti, keskustelen nyt kieliaktiivin kanssa jonka suurin menestyksen este on ollut ruotsin opetus.
Moni lahjakas köyhä on toki punnertanut sieltä kansakoulusta itsensä huipulle kun taasen ei kaikista ylioppilaista välttämättä mitään merkittävää tullut.

Onneksi olkoon! Ahkerat palkitaan, teitä on muitakin mutta olet kuitenkin poikkeus! On syytäkin olla ylpeä itsestäsi,

Niin? Kommnettisi on melko ristiriitainen.

On totta, että suurimmalle osalle riittäisi pelkkä englanti äidinkielen lisäksi. Mutta kyllä muitakin suuria maailmankieliä tarvitaan ja niidenkin opiskelijoita riittää.

Ei siis ole mitään järkeä ja tolkkua opettaa kaikille pakolla yhtä pientä maailman marginaalikieltä ruotsia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin? Kommnettisi on melko ristiriitainen.

On totta, että suurimmalle osalle riittäisi pelkkä englanti äidinkielen lisäksi. Mutta kyllä muitakin suuria maailmankieliä tarvitaan ja niidenkin opiskelijoita riittää.

Ei siis ole mitään järkeä ja tolkkua opettaa kaikille pakolla yhtä pientä maailman marginaalikieltä ruotsia.

Lue lisää

Rkp-aktiiveilla on harvoin mitään järkeviä kommentteja.

Anonyymi kirjoitti:

Niin? Kommnettisi on melko ristiriitainen.

On totta, että suurimmalle osalle riittäisi pelkkä englanti äidinkielen lisäksi. Mutta kyllä muitakin suuria maailmankieliä tarvitaan ja niidenkin opiskelijoita riittää.

Ei siis ole mitään järkeä ja tolkkua opettaa kaikille pakolla yhtä pientä maailman marginaalikieltä ruotsia.

Lue lisää

"On totta, että suurimmalle osalle riittäisi pelkkä englanti äidinkielen lisäksi."

Det stämmer nog inte och har man något marginalläte som finska eller mongoliska som modersmål är man helt handikappad med endast engelska som kommunikationsmedel.
Svenskspråkiga kan kommunicera i hela Norden, så situationen är avsevärt bättre.

"Ilman pakkoruotsia suomalaiset osaisivat englannin lisäksi MONIA suuria maailmankieliä. Siis paljon laajemmin kuin nykyään."

Pakkosuomesta (erittäin vaikea kieli) huolimatta ruotsinkieliset osaavat keskimäärin paljon enemmän ja paremmin myös muita kieliä. Qmma juttu! Onko kieliaktiivin päässä vikaa? 🤔

Ankdam kirjoitti:

"Ilman pakkoruotsia suomalaiset osaisivat englannin lisäksi MONIA suuria maailmankieliä. Siis paljon laajemmin kuin nykyään."

Pakkosuomesta (erittäin vaikea kieli) huolimatta ruotsinkieliset osaavat keskimäärin paljon enemmän ja paremmin myös muita kieliä. Qmma juttu! Onko kieliaktiivin päässä vikaa? 🤔

Lue lisää

"Onko kieliaktiivin päässä vikaa? 🤔"

Numeroiden ja kirjoitetun tekstin valossa kieliaktiivin molemmissa päissä on feelua.

Ankdam kirjoitti:

"Ilman pakkoruotsia suomalaiset osaisivat englannin lisäksi MONIA suuria maailmankieliä. Siis paljon laajemmin kuin nykyään."

Pakkosuomesta (erittäin vaikea kieli) huolimatta ruotsinkieliset osaavat keskimäärin paljon enemmän ja paremmin myös muita kieliä. Qmma juttu! Onko kieliaktiivin päässä vikaa? 🤔

Lue lisää

Maahanmuuttajatkin oppivat Suomen kun asuvat suomenkielisessä maassa. Älkää vähetelkö itseänne, te olette vähintään yhtä hyviä kun pakolaisleireiltä tulleet kirjoitus- ja lukutaidottomat maahanmuuttajat. 😂

Suomi siis opitaan asumalla Suomessa jossa puhutaan kaikkialla suomea.

Ruotsia taas ei opita koska ruotsilla ei tee mitään tai siihen ei törmää missään ellei hakemalla hakeudu paikkoihin missä siihen törmää.

Kun ruotsinkielinen oppii suomen siinä missä se pakolainenkin, niin ruotsinkielinen pystyy keskittymään muihin kieliin. Suomenkielinen taas joutuu opettelemaan ruotsin ihan samassa ympäristössä kuin opiskelisi vaikkapa espanjaa, molempiin törmää täällä yhtä paljon päivittäisessä elämässä.

Sori, pitää olla kielien, kirjoitin kiireessä.

Suomi on valovuosia edellä useimpia maita kielten opettamisessa. Lisäksi suomalainen peruskoulu on todettu maailman parhaaksi.

Matkustelkaapa vähän, niin huomaatte kuin heikko kielitaito moinissa maissa väestöllä on. Maissa, joissa esim. englantia on opetettu vuosikaudet, saattaa kielen osaaminen olla surkealla tasolla.

Suhteellisuudentajua siis keskusteluun!

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on valovuosia edellä useimpia maita kielten opettamisessa. Lisäksi suomalainen peruskoulu on todettu maailman parhaaksi.

Matkustelkaapa vähän, niin huomaatte kuin heikko kielitaito moinissa maissa väestöllä on. Maissa, joissa esim. englantia on opetettu vuosikaudet, saattaa kielen osaaminen olla surkealla tasolla.

Suhteellisuudentajua siis keskusteluun!

Lue lisää

Suhteellisuudentajua ja pakkoruotsi pois !

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on valovuosia edellä useimpia maita kielten opettamisessa. Lisäksi suomalainen peruskoulu on todettu maailman parhaaksi.

Matkustelkaapa vähän, niin huomaatte kuin heikko kielitaito moinissa maissa väestöllä on. Maissa, joissa esim. englantia on opetettu vuosikaudet, saattaa kielen osaaminen olla surkealla tasolla.

Suhteellisuudentajua siis keskusteluun!

Lue lisää

Viro meni jo Suomen ohi muutaman Aasian maan kanssa.

Sven-Håkan kirjoitti:

Viro meni jo Suomen ohi muutaman Aasian maan kanssa.

Menepä jonnekin Aasian maahan, ja vertaa kuinka suuri osa väestöstä osaa esim. englantia verrattuna Suomeen. Saatat yllättyä.

Anonyymi kirjoitti:

Menepä jonnekin Aasian maahan, ja vertaa kuinka suuri osa väestöstä osaa esim. englantia verrattuna Suomeen. Saatat yllättyä.

Intiassa ainakin osattiin aika hyvin 😂

Useammassa muussakin maassa on pärjännyt ihan mukavasti 😂

Anonyymi kirjoitti:

Menepä jonnekin Aasian maahan, ja vertaa kuinka suuri osa väestöstä osaa esim. englantia verrattuna Suomeen. Saatat yllättyä.

Niin?

Suomalaiset ovat fiksua kansaa ja osaavat englantia pakkoruotsista HUOLIMATTA.

Älä yritä tehdä haitakkeesta jotain etua!

Sven-Håkan kirjoitti:

Intiassa ainakin osattiin aika hyvin 😂

Useammassa muussakin maassa on pärjännyt ihan mukavasti 😂

Intiassa englanti on ykköskieli koulussa. Maa on entinen Englannin siirtomaa. Pitää verrata maihin kuten Kiina, Thaimaa, Vietnan... Puhutaanko näissä maissa yleisesti hyvin englantia. EI todellakaan puhuta!

Anonyymi kirjoitti:

Intiassa englanti on ykköskieli koulussa. Maa on entinen Englannin siirtomaa. Pitää verrata maihin kuten Kiina, Thaimaa, Vietnan... Puhutaanko näissä maissa yleisesti hyvin englantia. EI todellakaan puhuta!

Lue lisää

Kiinassa en ole käynnyt kuin lentokentällä mutta noissa muissa kyllä pärjää ihan mukavasti. Listalle voi lisätä myös Sri Lankan, Indonesian, Filippiinit ja muutaman muun.

Thaimaalla ja Vietnamilla on pitkä historia jenkkisotilaiden majoittamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sori, pitää olla kielien, kirjoitin kiireessä.

Kanske det nu klarnade för dig också, vilket språk man väl klarar sig utan på jorden?

Anonyymi kirjoitti:

Suhteellisuudentajua ja pakkoruotsi pois !

Vi håller gärna känslan för proportioner och svenskan kvar.

Sven-Håkan kirjoitti:

Viro meni jo Suomen ohi muutaman Aasian maan kanssa.

Ingen av dem har tvångsfinska som broms.

Kielten lukuun vaikuttaa todellakin ennen kaikkea heikko motivoituneisuus ja liikaa helpotettu kielten opiskelu. Kurssimuotoisessa lukiossa on helppo jättää kielten opinnot kesken. Ei synny kielitaitoa.

Varför undersöka självklarheter? På Åland kan man svenska, på fastlandet kunde situationen vara bättre. Övriga brukbara språk talas väl i ungefär samma utsträckning på Åland som på fastlandet.
Det att fastlandet har bestämt att hela befolkningen skall ha finska som en hobby är en dumhet som man har begripit att inte påföra den åländska befolkningen. Trots rigoröst övande ser det inte ut att bli mycket något av skrivandet på finska och finskan ser dessutom ut att äta upp kapacitet för viktigare kunskap som t.ex. svenskan. Detta gäller framförallt folk med en klenare kapacitet.
Det ja svarar på här har nästan 50 % av innehållet skrivet åt skogen, trots att det bara är fråga om en ringa mening. Varför kastas finländares förmåga på en sådan oanvändbar smörja som finskan?

Olen jo eläkkeellä, eli menetys itselleni tapahtui keskikoulussa vuosikymmeniä sitten ja insinööriopinnoissa niinikään vuosikymmeniä sitten.
Molemmissa oli opiskeltava englantia ja ruotsia.
Mitään vaihtoehtoa ei ollut tarjolla edes vapaaehtoisina kursseina.

Englantia olen luonnollisesti käyttänyt jopa itse Britanniassa tapahtuneeseen opiskeluun.
Ruotsin tarve on ollut vähäistä ja se vähäinenkin tarve olisi ollut täysin korvattavissa englannilla. Koska omaksun kieliä vain omien tarpeitteni pohjalta, on ruotsi ollut rasite ja silkka tarpeettomuus.

Se mitä todella olisin tarvinnut oli saksa. Kaikki työnantajani olisivat kaikki siitä hyötyneet ja samalla koko Suomen kansantalous omalta pieneltä vaikutukseltani.
Totta kai olen osittain oppinut saksaa työn puitteissa, koska sitä alinomaa tarvitsin ensimmäisestä insinöörityöpäivästäni lähtien.
MUTTA jo saksa on sellainen kieli, että sitä ei jaksa oppia kun muukin työkuormitus on vähintään 150% tasolla.
Työtuntimääräni olivat vähintään 60h/vk ja pahimmillaan 80h/vk (2300 h/a). Hyvä kun hengissä selvisi.

Olisin aivan varmasti oppinut ruotsin pikaisesti itseopiskellen ilman pakkoruotsia, jos olisin
tarvinnut. Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa.

Tämä koskee kieliä vain välineenä käyttäviä ihmisiä, joiden pääosaaminen on esimerkiksi teknillisellä tai kaupallisella alalla - siis lähes kaikkia.
En siis puhu harvoista filologeista ja simultaantulkeista ja vastaavista.

Vaikka kieliopetus kouluissa ja esimerkisi amkeissa on monipuolistunut vapaavalinnaisten kielten osalta, on pakotusruotsi yhä jäljellä niin peruskoulussa lukioissa kuin esimerkiksi amkeissakin.
Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi.

Kiroan alimpaan helvettiin itsekkäät ja selkärangattomat pakottajat, jotka ylläpitävät tätä nuorille ja Suomelle haitallista touhua. Nämä pitävät itseään niin "sivistyneinä", että eivät alennu kuulemaan käytännön totuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo eläkkeellä, eli menetys itselleni tapahtui keskikoulussa vuosikymmeniä sitten ja insinööriopinnoissa niinikään vuosikymmeniä sitten.
Molemmissa oli opiskeltava englantia ja ruotsia.
Mitään vaihtoehtoa ei ollut tarjolla edes vapaaehtoisina kursseina.

Englantia olen luonnollisesti käyttänyt jopa itse Britanniassa tapahtuneeseen opiskeluun.
Ruotsin tarve on ollut vähäistä ja se vähäinenkin tarve olisi ollut täysin korvattavissa englannilla. Koska omaksun kieliä vain omien tarpeitteni pohjalta, on ruotsi ollut rasite ja silkka tarpeettomuus.

Se mitä todella olisin tarvinnut oli saksa. Kaikki työnantajani olisivat kaikki siitä hyötyneet ja samalla koko Suomen kansantalous omalta pieneltä vaikutukseltani.
Totta kai olen osittain oppinut saksaa työn puitteissa, koska sitä alinomaa tarvitsin ensimmäisestä insinöörityöpäivästäni lähtien.
MUTTA jo saksa on sellainen kieli, että sitä ei jaksa oppia kun muukin työkuormitus on vähintään 150% tasolla.
Työtuntimääräni olivat vähintään 60h/vk ja pahimmillaan 80h/vk (2300 h/a). Hyvä kun hengissä selvisi.

Olisin aivan varmasti oppinut ruotsin pikaisesti itseopiskellen ilman pakkoruotsia, jos olisin
tarvinnut. Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa.

Tämä koskee kieliä vain välineenä käyttäviä ihmisiä, joiden pääosaaminen on esimerkiksi teknillisellä tai kaupallisella alalla - siis lähes kaikkia.
En siis puhu harvoista filologeista ja simultaantulkeista ja vastaavista.

Vaikka kieliopetus kouluissa ja esimerkisi amkeissa on monipuolistunut vapaavalinnaisten kielten osalta, on pakotusruotsi yhä jäljellä niin peruskoulussa lukioissa kuin esimerkiksi amkeissakin.
Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi.

Kiroan alimpaan helvettiin itsekkäät ja selkärangattomat pakottajat, jotka ylläpitävät tätä nuorille ja Suomelle haitallista touhua. Nämä pitävät itseään niin "sivistyneinä", että eivät alennu kuulemaan käytännön totuutta.

Lue lisää

En bitter pensionär är en bra pensionär. Din story är rena skiten. Ids inte kommentera mera än så, eftersom vem som helst som orkar tragla genom texten begriper det rakt av.

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo eläkkeellä, eli menetys itselleni tapahtui keskikoulussa vuosikymmeniä sitten ja insinööriopinnoissa niinikään vuosikymmeniä sitten.
Molemmissa oli opiskeltava englantia ja ruotsia.
Mitään vaihtoehtoa ei ollut tarjolla edes vapaaehtoisina kursseina.

Englantia olen luonnollisesti käyttänyt jopa itse Britanniassa tapahtuneeseen opiskeluun.
Ruotsin tarve on ollut vähäistä ja se vähäinenkin tarve olisi ollut täysin korvattavissa englannilla. Koska omaksun kieliä vain omien tarpeitteni pohjalta, on ruotsi ollut rasite ja silkka tarpeettomuus.

Se mitä todella olisin tarvinnut oli saksa. Kaikki työnantajani olisivat kaikki siitä hyötyneet ja samalla koko Suomen kansantalous omalta pieneltä vaikutukseltani.
Totta kai olen osittain oppinut saksaa työn puitteissa, koska sitä alinomaa tarvitsin ensimmäisestä insinöörityöpäivästäni lähtien.
MUTTA jo saksa on sellainen kieli, että sitä ei jaksa oppia kun muukin työkuormitus on vähintään 150% tasolla.
Työtuntimääräni olivat vähintään 60h/vk ja pahimmillaan 80h/vk (2300 h/a). Hyvä kun hengissä selvisi.

Olisin aivan varmasti oppinut ruotsin pikaisesti itseopiskellen ilman pakkoruotsia, jos olisin
tarvinnut. Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa.

Tämä koskee kieliä vain välineenä käyttäviä ihmisiä, joiden pääosaaminen on esimerkiksi teknillisellä tai kaupallisella alalla - siis lähes kaikkia.
En siis puhu harvoista filologeista ja simultaantulkeista ja vastaavista.

Vaikka kieliopetus kouluissa ja esimerkisi amkeissa on monipuolistunut vapaavalinnaisten kielten osalta, on pakotusruotsi yhä jäljellä niin peruskoulussa lukioissa kuin esimerkiksi amkeissakin.
Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi.

Kiroan alimpaan helvettiin itsekkäät ja selkärangattomat pakottajat, jotka ylläpitävät tätä nuorille ja Suomelle haitallista touhua. Nämä pitävät itseään niin "sivistyneinä", että eivät alennu kuulemaan käytännön totuutta.

Lue lisää

"Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa. "

Erinomaisen pohjan näihin(kin) kieliin saa nimenomaan suomalaisessa koulussa. Niin minäkin sain. Luin neljää vierasta kieltä, ja kahdesta niistä tuli ammattini. Mutta ymmärsin toki, että en voi vaatia koulultakaan mahdottomia. Jos haluan oppia kielet kunnolla, minun on muutettava kyseisiin maihin asumaan. Ja näin teinkin. Ja moni muukin on tehnyt.

En olisi koskaan missään toisessa maassa voinut saada koulutukseni pohjaksi sellaista kielipääomaa, jonka Suomen koulussa sain. Olen kiitollinen Suomen peruskoululle ja lukiolle tästä.

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo eläkkeellä, eli menetys itselleni tapahtui keskikoulussa vuosikymmeniä sitten ja insinööriopinnoissa niinikään vuosikymmeniä sitten.
Molemmissa oli opiskeltava englantia ja ruotsia.
Mitään vaihtoehtoa ei ollut tarjolla edes vapaaehtoisina kursseina.

Englantia olen luonnollisesti käyttänyt jopa itse Britanniassa tapahtuneeseen opiskeluun.
Ruotsin tarve on ollut vähäistä ja se vähäinenkin tarve olisi ollut täysin korvattavissa englannilla. Koska omaksun kieliä vain omien tarpeitteni pohjalta, on ruotsi ollut rasite ja silkka tarpeettomuus.

Se mitä todella olisin tarvinnut oli saksa. Kaikki työnantajani olisivat kaikki siitä hyötyneet ja samalla koko Suomen kansantalous omalta pieneltä vaikutukseltani.
Totta kai olen osittain oppinut saksaa työn puitteissa, koska sitä alinomaa tarvitsin ensimmäisestä insinöörityöpäivästäni lähtien.
MUTTA jo saksa on sellainen kieli, että sitä ei jaksa oppia kun muukin työkuormitus on vähintään 150% tasolla.
Työtuntimääräni olivat vähintään 60h/vk ja pahimmillaan 80h/vk (2300 h/a). Hyvä kun hengissä selvisi.

Olisin aivan varmasti oppinut ruotsin pikaisesti itseopiskellen ilman pakkoruotsia, jos olisin
tarvinnut. Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa.

Tämä koskee kieliä vain välineenä käyttäviä ihmisiä, joiden pääosaaminen on esimerkiksi teknillisellä tai kaupallisella alalla - siis lähes kaikkia.
En siis puhu harvoista filologeista ja simultaantulkeista ja vastaavista.

Vaikka kieliopetus kouluissa ja esimerkisi amkeissa on monipuolistunut vapaavalinnaisten kielten osalta, on pakotusruotsi yhä jäljellä niin peruskoulussa lukioissa kuin esimerkiksi amkeissakin.
Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi.

Kiroan alimpaan helvettiin itsekkäät ja selkärangattomat pakottajat, jotka ylläpitävät tätä nuorille ja Suomelle haitallista touhua. Nämä pitävät itseään niin "sivistyneinä", että eivät alennu kuulemaan käytännön totuutta.

Lue lisää

Missä ihmeen tuppukylässä olet käynyt koulusi? Jos olet käynyt oppikoulun niin tarjolla oli taatusti sekä englantia että saksaa. Vuosikymmeniä sitten saksa oli hyvin suosittu, erityisesti suomenkielisten keskuudessa se oli jopa ykköskieli ennen tietokoneaikaa. Erityisesti teknisillä aloilla saksa oli se kieli jota tuli osata.

Jokin viestissäsi ei stemmaa! Jos olet käynyt peruskoulun niin syytä sitä, jos oppikoulun niin se ettet lukenut saksaa oli omaa laiskuuttasi, siihen maailman aikaan kaikki lukivat yleensä molempia!

Peppu-Reino kirjoitti:

En bitter pensionär är en bra pensionär. Din story är rena skiten. Ids inte kommentera mera än så, eftersom vem som helst som orkar tragla genom texten begriper det rakt av.

Lue lisää

Instämmer!

Ankdam kirjoitti:

Missä ihmeen tuppukylässä olet käynyt koulusi? Jos olet käynyt oppikoulun niin tarjolla oli taatusti sekä englantia että saksaa. Vuosikymmeniä sitten saksa oli hyvin suosittu, erityisesti suomenkielisten keskuudessa se oli jopa ykköskieli ennen tietokoneaikaa. Erityisesti teknisillä aloilla saksa oli se kieli jota tuli osata.

Jokin viestissäsi ei stemmaa! Jos olet käynyt peruskoulun niin syytä sitä, jos oppikoulun niin se ettet lukenut saksaa oli omaa laiskuuttasi, siihen maailman aikaan kaikki lukivat yleensä molempia!

Lue lisää

Minäkin olen ymmärtänyt, että saksa on ollut eläkeikäisille ykköskieli koulussa. Minunkin äitini luki 50-luvulla oppikoulussa saksaa, ja oli jopa Saksassa kesävaihto-oppilaana. Isäni oli Saksassa töissä 60-luvulla. Saksa yksinkertaisesti oli se tärkein kieli. Englanti on tullut 1. kieleksi vasta peruskoulun sukupolvella.

Ankdam kirjoitti:

Missä ihmeen tuppukylässä olet käynyt koulusi? Jos olet käynyt oppikoulun niin tarjolla oli taatusti sekä englantia että saksaa. Vuosikymmeniä sitten saksa oli hyvin suosittu, erityisesti suomenkielisten keskuudessa se oli jopa ykköskieli ennen tietokoneaikaa. Erityisesti teknisillä aloilla saksa oli se kieli jota tuli osata.

Jokin viestissäsi ei stemmaa! Jos olet käynyt peruskoulun niin syytä sitä, jos oppikoulun niin se ettet lukenut saksaa oli omaa laiskuuttasi, siihen maailman aikaan kaikki lukivat yleensä molempia!

Lue lisää

Peruskoulun käyneet eivät ole vielä eläkkeellä, eli todellakin, jokin tuossa vietissä ei natsaa.

Anonyymi kirjoitti:

Peruskoulun käyneet eivät ole vielä eläkkeellä, eli todellakin, jokin tuossa vietissä ei natsaa.

Tuolla asenteella saattavat toki ollakin, ennenaikaisella!

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo eläkkeellä, eli menetys itselleni tapahtui keskikoulussa vuosikymmeniä sitten ja insinööriopinnoissa niinikään vuosikymmeniä sitten.
Molemmissa oli opiskeltava englantia ja ruotsia.
Mitään vaihtoehtoa ei ollut tarjolla edes vapaaehtoisina kursseina.

Englantia olen luonnollisesti käyttänyt jopa itse Britanniassa tapahtuneeseen opiskeluun.
Ruotsin tarve on ollut vähäistä ja se vähäinenkin tarve olisi ollut täysin korvattavissa englannilla. Koska omaksun kieliä vain omien tarpeitteni pohjalta, on ruotsi ollut rasite ja silkka tarpeettomuus.

Se mitä todella olisin tarvinnut oli saksa. Kaikki työnantajani olisivat kaikki siitä hyötyneet ja samalla koko Suomen kansantalous omalta pieneltä vaikutukseltani.
Totta kai olen osittain oppinut saksaa työn puitteissa, koska sitä alinomaa tarvitsin ensimmäisestä insinöörityöpäivästäni lähtien.
MUTTA jo saksa on sellainen kieli, että sitä ei jaksa oppia kun muukin työkuormitus on vähintään 150% tasolla.
Työtuntimääräni olivat vähintään 60h/vk ja pahimmillaan 80h/vk (2300 h/a). Hyvä kun hengissä selvisi.

Olisin aivan varmasti oppinut ruotsin pikaisesti itseopiskellen ilman pakkoruotsia, jos olisin
tarvinnut. Mutta esimerkiksi saksa, venäjä tai ranska ovat jo sellaisia kieliä, joiden alkutaito on opittava koulussa.

Tämä koskee kieliä vain välineenä käyttäviä ihmisiä, joiden pääosaaminen on esimerkiksi teknillisellä tai kaupallisella alalla - siis lähes kaikkia.
En siis puhu harvoista filologeista ja simultaantulkeista ja vastaavista.

Vaikka kieliopetus kouluissa ja esimerkisi amkeissa on monipuolistunut vapaavalinnaisten kielten osalta, on pakotusruotsi yhä jäljellä niin peruskoulussa lukioissa kuin esimerkiksi amkeissakin.
Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi.

Kiroan alimpaan helvettiin itsekkäät ja selkärangattomat pakottajat, jotka ylläpitävät tätä nuorille ja Suomelle haitallista touhua. Nämä pitävät itseään niin "sivistyneinä", että eivät alennu kuulemaan käytännön totuutta.

Lue lisää

"Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi."

Ei ole mahdollista, että ruotsi on samaan aikaan sekä epäsuosittu että suosittu. Ruotsi on todellisuudessa varsin suosittu kieli, koska 45% valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinen (tutkimus kertoo). Ei siis ole mahdollista, että ruotsi on nyt vihattu, ja muuttuu tykätyksi vain kun pakollisuus poistuu.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin olen ymmärtänyt, että saksa on ollut eläkeikäisille ykköskieli koulussa. Minunkin äitini luki 50-luvulla oppikoulussa saksaa, ja oli jopa Saksassa kesävaihto-oppilaana. Isäni oli Saksassa töissä 60-luvulla. Saksa yksinkertaisesti oli se tärkein kieli. Englanti on tullut 1. kieleksi vasta peruskoulun sukupolvella.

Lue lisää

Niin oli! Oppikoulussa oli kaikilla vähintään pitkä ja lyhyt kieli, lyhyitä saattoi sitten olla useampiakin. Jos joku ei oppikoulussa ole lukenut saksaa vaan syyttää lukemattomuudestaan ruotsia niin hän puhuu peetä tai ei ole koskaan oppikoulua käynytkään!

Anonyymi kirjoitti:

Peruskoulun käyneet eivät ole vielä eläkkeellä, eli todellakin, jokin tuossa vietissä ei natsaa.

Ettekö te edellä sanomaani nälvineet osaa lukea ja ymmärtää selkeää suomen kieltä.
Kirjoitin selkeästi, että kävin keskikoulun vuosikymmeniä sitten. Kävin keskikouluni Tampere-nimisessä tuppukylässä tämän tuppukylän suurimmassa oppikoulussa.
Englannin lukijoilla siellä oli toisena kielenä ruotsi. MITÄÄN muuta vierasta kieltä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena. TULIKO SELVÄKSI?

Suoritin insinööriopintoni niinikään vuosikymmeniä sitten Suomen suurimmassa (ja arvostetuimmassa) teknillisessä oppilaitoksessa. Pakolliset kielet siellä olivat englanti ja ruotsi. MITÄÄN muita vieraita kieliä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena.
TULIKO SELVÄKSI?

Totesin niinikään, että vapaavalintaisten kielten tarjontaa tuli myöhemmin peruskoulusta alkaen, ja vielä paremmin lukioissa. Sensijaan amkeissa on parantamisen varaa vieläkin.

Mutta olennaisin asia edelleen hävettävässä jamassa, kuten totesin. Englannin ollessa ylivoimaisella enemmistöllä se toinen pakollisista kielistä, PITÄÄ toiselle pakolliselle kielelle tarjota valinnaisuutta.
Kun Te yritätte sitä estää, toivotan Teidät jotka palkattuina propagandisteina (kuten Ankdam) tai silkkaa ylimielisyyttään yhä ajavat tätä asiaa, tervemenneiksi kuumimpaan paikkaan. Sinne Te kuulutte muiden hyväksikäyttäjien joukkoon.

Te tiedätte tarkkaan, että ruotsi olisi (englannin jälkeen) suosituin valinnaisena kielenä. Siis sinä toisena kielenä kun kaksi vierasta kieltä pitää valita. Mitään tarvetta ei siis ole ruotsin vaihtoehdottomuudelle.
Mutta tämä pakollisuus estää noin puolta nuoristamme valitsemasta heille haidän itsensä ja vanhempiensa mielestä heille tarpeellisempi kieli. Tällaisia pakottajia Te olette.

Vastasin edellisessä sanomassani Ankdamille. Hän pyysi kertomaan mitä kieltä pakkoruotsiin vastustaja siis haluaisi lukea ruotsin sijasta.
Vastasin kuvitellen Ankdamin kysymystä rehelliseksi. Kuten hänen vastauksistaan havaitsette, mitään rehellisyyttä ei Ankdamin vastauksissa ole.
Sama tuttu palkattu "Tiltu" Ankdam on - ihminen joka on palkattu kirjoittelemaan toimeksiantansa puolesta.

Ettäkö olisin katkera eläkeläinen. En todella. Olen läpikäynyt 45 vuotta kestäneen menestyksellisen työuran, jonka vankan teoriapohjana kotimaan opintojen päälle ovat Britannian arvostuimmissa yliopistoissa kiittäen suoritetut tutkinnot.
Johtamieni kehitysyksiköiden tuotteita on menestyksellisesti eri puolilla maailmaa.
Tilan sästämiseksi en jatka listaa.

Entä mitä te itse? Ankdam ainakin on kravattiturhaliston jäsen. Leipä- ja vuokrarahaa saadakseen hän päivystää tällä. Siitä ei saa edes pronssista Freudenthal-mitalia.
Toivottavasti silti tyydytte vaatimattomaan asemaanne eräänlaisina Tiltuina.

Anonyymi kirjoitti:

Ettekö te edellä sanomaani nälvineet osaa lukea ja ymmärtää selkeää suomen kieltä.
Kirjoitin selkeästi, että kävin keskikoulun vuosikymmeniä sitten. Kävin keskikouluni Tampere-nimisessä tuppukylässä tämän tuppukylän suurimmassa oppikoulussa.
Englannin lukijoilla siellä oli toisena kielenä ruotsi. MITÄÄN muuta vierasta kieltä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena. TULIKO SELVÄKSI?

Suoritin insinööriopintoni niinikään vuosikymmeniä sitten Suomen suurimmassa (ja arvostetuimmassa) teknillisessä oppilaitoksessa. Pakolliset kielet siellä olivat englanti ja ruotsi. MITÄÄN muita vieraita kieliä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena.
TULIKO SELVÄKSI?

Totesin niinikään, että vapaavalintaisten kielten tarjontaa tuli myöhemmin peruskoulusta alkaen, ja vielä paremmin lukioissa. Sensijaan amkeissa on parantamisen varaa vieläkin.

Mutta olennaisin asia edelleen hävettävässä jamassa, kuten totesin. Englannin ollessa ylivoimaisella enemmistöllä se toinen pakollisista kielistä, PITÄÄ toiselle pakolliselle kielelle tarjota valinnaisuutta.
Kun Te yritätte sitä estää, toivotan Teidät jotka palkattuina propagandisteina (kuten Ankdam) tai silkkaa ylimielisyyttään yhä ajavat tätä asiaa, tervemenneiksi kuumimpaan paikkaan. Sinne Te kuulutte muiden hyväksikäyttäjien joukkoon.

Te tiedätte tarkkaan, että ruotsi olisi (englannin jälkeen) suosituin valinnaisena kielenä. Siis sinä toisena kielenä kun kaksi vierasta kieltä pitää valita. Mitään tarvetta ei siis ole ruotsin vaihtoehdottomuudelle.
Mutta tämä pakollisuus estää noin puolta nuoristamme valitsemasta heille haidän itsensä ja vanhempiensa mielestä heille tarpeellisempi kieli. Tällaisia pakottajia Te olette.

Vastasin edellisessä sanomassani Ankdamille. Hän pyysi kertomaan mitä kieltä pakkoruotsiin vastustaja siis haluaisi lukea ruotsin sijasta.
Vastasin kuvitellen Ankdamin kysymystä rehelliseksi. Kuten hänen vastauksistaan havaitsette, mitään rehellisyyttä ei Ankdamin vastauksissa ole.
Sama tuttu palkattu "Tiltu" Ankdam on - ihminen joka on palkattu kirjoittelemaan toimeksiantansa puolesta.

Ettäkö olisin katkera eläkeläinen. En todella. Olen läpikäynyt 45 vuotta kestäneen menestyksellisen työuran, jonka vankan teoriapohjana kotimaan opintojen päälle ovat Britannian arvostuimmissa yliopistoissa kiittäen suoritetut tutkinnot.
Johtamieni kehitysyksiköiden tuotteita on menestyksellisesti eri puolilla maailmaa.
Tilan sästämiseksi en jatka listaa.

Entä mitä te itse? Ankdam ainakin on kravattiturhaliston jäsen. Leipä- ja vuokrarahaa saadakseen hän päivystää tällä. Siitä ei saa edes pronssista Freudenthal-mitalia.
Toivottavasti silti tyydytte vaatimattomaan asemaanne eräänlaisina Tiltuina.

Lue lisää

Sinulla on ollut omien sanojesi mukaan menestyksellinen työura ja olet suorittanut opintoja Englannissa. Luit koulussa englantia ja ruotsia. Mikä mahtaa siis olla ongelmasi? Minulle ei ainakaan selvinnyt viestisi luettuani. Miksi valitat tällä palstalla?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on ollut omien sanojesi mukaan menestyksellinen työura ja olet suorittanut opintoja Englannissa. Luit koulussa englantia ja ruotsia. Mikä mahtaa siis olla ongelmasi? Minulle ei ainakaan selvinnyt viestisi luettuani. Miksi valitat tällä palstalla?

Lue lisää

Ainoastaa ylimielinen ruotsifanatikko ei voi muka ymmärtää tätä turhan pakkoruotsin haitallisuutta .
Turhan ulkomaisen kielen pakko-opetus vie tottakai paikan ja rahat oikean hyödyllisen kielen opiskelulta ei tuon ymmärtämiseen paljon vaadita .
Tuon kyllä ruotsinkielinenkin kykenee ymmärtämään , tuon tyhmyyden myöntäminen onkin toinen juttu .

Anonyymi kirjoitti:

Ettekö te edellä sanomaani nälvineet osaa lukea ja ymmärtää selkeää suomen kieltä.
Kirjoitin selkeästi, että kävin keskikoulun vuosikymmeniä sitten. Kävin keskikouluni Tampere-nimisessä tuppukylässä tämän tuppukylän suurimmassa oppikoulussa.
Englannin lukijoilla siellä oli toisena kielenä ruotsi. MITÄÄN muuta vierasta kieltä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena. TULIKO SELVÄKSI?

Suoritin insinööriopintoni niinikään vuosikymmeniä sitten Suomen suurimmassa (ja arvostetuimmassa) teknillisessä oppilaitoksessa. Pakolliset kielet siellä olivat englanti ja ruotsi. MITÄÄN muita vieraita kieliä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena.
TULIKO SELVÄKSI?

Totesin niinikään, että vapaavalintaisten kielten tarjontaa tuli myöhemmin peruskoulusta alkaen, ja vielä paremmin lukioissa. Sensijaan amkeissa on parantamisen varaa vieläkin.

Mutta olennaisin asia edelleen hävettävässä jamassa, kuten totesin. Englannin ollessa ylivoimaisella enemmistöllä se toinen pakollisista kielistä, PITÄÄ toiselle pakolliselle kielelle tarjota valinnaisuutta.
Kun Te yritätte sitä estää, toivotan Teidät jotka palkattuina propagandisteina (kuten Ankdam) tai silkkaa ylimielisyyttään yhä ajavat tätä asiaa, tervemenneiksi kuumimpaan paikkaan. Sinne Te kuulutte muiden hyväksikäyttäjien joukkoon.

Te tiedätte tarkkaan, että ruotsi olisi (englannin jälkeen) suosituin valinnaisena kielenä. Siis sinä toisena kielenä kun kaksi vierasta kieltä pitää valita. Mitään tarvetta ei siis ole ruotsin vaihtoehdottomuudelle.
Mutta tämä pakollisuus estää noin puolta nuoristamme valitsemasta heille haidän itsensä ja vanhempiensa mielestä heille tarpeellisempi kieli. Tällaisia pakottajia Te olette.

Vastasin edellisessä sanomassani Ankdamille. Hän pyysi kertomaan mitä kieltä pakkoruotsiin vastustaja siis haluaisi lukea ruotsin sijasta.
Vastasin kuvitellen Ankdamin kysymystä rehelliseksi. Kuten hänen vastauksistaan havaitsette, mitään rehellisyyttä ei Ankdamin vastauksissa ole.
Sama tuttu palkattu "Tiltu" Ankdam on - ihminen joka on palkattu kirjoittelemaan toimeksiantansa puolesta.

Ettäkö olisin katkera eläkeläinen. En todella. Olen läpikäynyt 45 vuotta kestäneen menestyksellisen työuran, jonka vankan teoriapohjana kotimaan opintojen päälle ovat Britannian arvostuimmissa yliopistoissa kiittäen suoritetut tutkinnot.
Johtamieni kehitysyksiköiden tuotteita on menestyksellisesti eri puolilla maailmaa.
Tilan sästämiseksi en jatka listaa.

Entä mitä te itse? Ankdam ainakin on kravattiturhaliston jäsen. Leipä- ja vuokrarahaa saadakseen hän päivystää tällä. Siitä ei saa edes pronssista Freudenthal-mitalia.
Toivottavasti silti tyydytte vaatimattomaan asemaanne eräänlaisina Tiltuina.

Lue lisää

Finns det någon orsak till varför frivillig finska inte är ett alternativ i ditt kåseri? Då du vill kunna tyska och engelska, vilket ingen har hindrat dig från att lära dig, beskyller du svenskan som är i samma språkgrupp med engelska och tyska. Skulle det inte vara konsekventare att beskylla finskan som i detta samband närmast ter sig som något perverst läte för ugrer och inte ett språk för framgångsrika läroverksingenjörer från de förnämsta läroverken både hemma och fjärran?

Anonyymi kirjoitti:

Ainoastaa ylimielinen ruotsifanatikko ei voi muka ymmärtää tätä turhan pakkoruotsin haitallisuutta .
Turhan ulkomaisen kielen pakko-opetus vie tottakai paikan ja rahat oikean hyödyllisen kielen opiskelulta ei tuon ymmärtämiseen paljon vaadita .
Tuon kyllä ruotsinkielinenkin kykenee ymmärtämään , tuon tyhmyyden myöntäminen onkin toinen juttu .

Lue lisää

Edelleenkään ei aukea, mikä sinun ongelmasi tässä suhteessa on ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Sama touhu siis jatkuu, joka samalla tekee ruotsin epäsuosituksi poliittiseksi oppiaineeksi - sensijaan että se olisi suosituimpia valinnaisista pakollisista kielistä, joita siis kunkin nuoren on valittava kaksi."

Ei ole mahdollista, että ruotsi on samaan aikaan sekä epäsuosittu että suosittu. Ruotsi on todellisuudessa varsin suosittu kieli, koska 45% valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinen (tutkimus kertoo). Ei siis ole mahdollista, että ruotsi on nyt vihattu, ja muuttuu tykätyksi vain kun pakollisuus poistuu.

Lue lisää

On selvä, että ruotsi olisi suosittu vaihtoehtoisena kielenä mm. suhteellisen helppoutensa ansiosta ja koska se on useille hyödyllinen kieli.
Kuten itsekin totesit, tutkimus kertoi että noin 45% nuorista valitsisi sen. Siis vähintään yhdeksän suomenkielistä ruotsin lukijaa yhtä ruotsinkielistä suomen lukija kohti.
Varmasti olet yhtä mieltä, että tämä enemmänkin kuin riittää.
Valinnaisuudeton pakollisuus on siis täysin aiheeton.

Vastenmieliseksi ruotsin tekee NIMENOMAAN vaihtoehdottomuus, jolle ei ole järkiperustetta. Kyse on rajoituksesta, josta on haittaa myös kulttuurillemme ja taloudellemme.
Samaisen tutkimuksen mukaan siis noin puolet nuorista valitsisi ruotsin sijasta jonkun toisen tarjolla tulevan kielen.
Mutta Sinä siis haluat estää sen. Sinulle ruotsi on polittinen kieli, jota kaikkien pitää opiskella pakolla, vaikka tulokset pakosta ovat huonoja.
Haluat estää nuorta oman itsekkyytesi vuoksi. Muuta perustetta ei löydy.

Ei tämän ymmärtäminen ole vaikeata Sinullekaan, mutta kieltäydyt ymmärtämästä.
Haluat pakottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkään ei aukea, mikä sinun ongelmasi tässä suhteessa on ollut.

Minulla ei ole ongelmia. Kielipolitikka-palsta on kielipoliittisten ongelmien valottamista ja jopa korjaamista varten. Hyödyllisiä kommentteja tänne kirjoittavat ne (kuten minä), jotka tuntevat näitä ongelmia, sekä ratkaisuja niille.
Tämänkaltaiset ihmiset haluavat juuri siksi edistää yhteisen isänmaamme asioita.
Ei minulla ja muilla minunkaltaisillani ole ongelmia. Työuramme on ollut menestyksellinen ja asiamme ovat kunnossa. Siksi velvollisuudeksemme kertoa muillekin asioista jotka tunnemme.

Sen sijaan Sinulla on ongelma. Kirjoitit tyhjänpäiväisen häirintäsanoman, etkä ehkä parempaan pysty.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole ongelmia. Kielipolitikka-palsta on kielipoliittisten ongelmien valottamista ja jopa korjaamista varten. Hyödyllisiä kommentteja tänne kirjoittavat ne (kuten minä), jotka tuntevat näitä ongelmia, sekä ratkaisuja niille.
Tämänkaltaiset ihmiset haluavat juuri siksi edistää yhteisen isänmaamme asioita.
Ei minulla ja muilla minunkaltaisillani ole ongelmia. Työuramme on ollut menestyksellinen ja asiamme ovat kunnossa. Siksi velvollisuudeksemme kertoa muillekin asioista jotka tunnemme.

Sen sijaan Sinulla on ongelma. Kirjoitit tyhjänpäiväisen häirintäsanoman, etkä ehkä parempaan pysty.

Lue lisää

Pakkoruotsia on pakko puolustaa tyhjänpäiväisillä liirumlaarumeilla koska järkisyitä sille ei ole .
Näitä tyhjänpäiväisyyksiä tänne latoo vuosi toisensa jälkeen muutamat ruotsifanatikot .

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsia on pakko puolustaa tyhjänpäiväisillä liirumlaarumeilla koska järkisyitä sille ei ole .
Näitä tyhjänpäiväisyyksiä tänne latoo vuosi toisensa jälkeen muutamat ruotsifanatikot .

Lue lisää

Kuka on puolustanut pakkoruotsia? Miksi ruotsia pitäisi puolustaa, suhteessa mihin? Mikä tai kuka sitä uhkaa?
Sen sijaan toivoisi että kieliaktiivit näkisivät ruotsin opetusaineena sinä mikä se on, ei vieraana kielenä (joksi sitä ei opetuksessakaan luokitella) vaan maamme toisena virallisena kielenä.

Anonyymi kirjoitti:

Ettekö te edellä sanomaani nälvineet osaa lukea ja ymmärtää selkeää suomen kieltä.
Kirjoitin selkeästi, että kävin keskikoulun vuosikymmeniä sitten. Kävin keskikouluni Tampere-nimisessä tuppukylässä tämän tuppukylän suurimmassa oppikoulussa.
Englannin lukijoilla siellä oli toisena kielenä ruotsi. MITÄÄN muuta vierasta kieltä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena. TULIKO SELVÄKSI?

Suoritin insinööriopintoni niinikään vuosikymmeniä sitten Suomen suurimmassa (ja arvostetuimmassa) teknillisessä oppilaitoksessa. Pakolliset kielet siellä olivat englanti ja ruotsi. MITÄÄN muita vieraita kieliä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena.
TULIKO SELVÄKSI?

Totesin niinikään, että vapaavalintaisten kielten tarjontaa tuli myöhemmin peruskoulusta alkaen, ja vielä paremmin lukioissa. Sensijaan amkeissa on parantamisen varaa vieläkin.

Mutta olennaisin asia edelleen hävettävässä jamassa, kuten totesin. Englannin ollessa ylivoimaisella enemmistöllä se toinen pakollisista kielistä, PITÄÄ toiselle pakolliselle kielelle tarjota valinnaisuutta.
Kun Te yritätte sitä estää, toivotan Teidät jotka palkattuina propagandisteina (kuten Ankdam) tai silkkaa ylimielisyyttään yhä ajavat tätä asiaa, tervemenneiksi kuumimpaan paikkaan. Sinne Te kuulutte muiden hyväksikäyttäjien joukkoon.

Te tiedätte tarkkaan, että ruotsi olisi (englannin jälkeen) suosituin valinnaisena kielenä. Siis sinä toisena kielenä kun kaksi vierasta kieltä pitää valita. Mitään tarvetta ei siis ole ruotsin vaihtoehdottomuudelle.
Mutta tämä pakollisuus estää noin puolta nuoristamme valitsemasta heille haidän itsensä ja vanhempiensa mielestä heille tarpeellisempi kieli. Tällaisia pakottajia Te olette.

Vastasin edellisessä sanomassani Ankdamille. Hän pyysi kertomaan mitä kieltä pakkoruotsiin vastustaja siis haluaisi lukea ruotsin sijasta.
Vastasin kuvitellen Ankdamin kysymystä rehelliseksi. Kuten hänen vastauksistaan havaitsette, mitään rehellisyyttä ei Ankdamin vastauksissa ole.
Sama tuttu palkattu "Tiltu" Ankdam on - ihminen joka on palkattu kirjoittelemaan toimeksiantansa puolesta.

Ettäkö olisin katkera eläkeläinen. En todella. Olen läpikäynyt 45 vuotta kestäneen menestyksellisen työuran, jonka vankan teoriapohjana kotimaan opintojen päälle ovat Britannian arvostuimmissa yliopistoissa kiittäen suoritetut tutkinnot.
Johtamieni kehitysyksiköiden tuotteita on menestyksellisesti eri puolilla maailmaa.
Tilan sästämiseksi en jatka listaa.

Entä mitä te itse? Ankdam ainakin on kravattiturhaliston jäsen. Leipä- ja vuokrarahaa saadakseen hän päivystää tällä. Siitä ei saa edes pronssista Freudenthal-mitalia.
Toivottavasti silti tyydytte vaatimattomaan asemaanne eräänlaisina Tiltuina.

Lue lisää

Huutamisesi ja meuhkaamisesi paljastaa sinusta juuri sen mikä olet, öykkäri! Tyypillinen persu, kaikki on aina muiden syytä.
Kun keskikoulupohjalta hakeutuu tekniseen opistoon on luonnollisesti eri asemassa kuin ne opiskelutoverit jotka opiskelevat insinööriksi yo-pohjalta.

En ikimaailmassa usko etteikö sinulla olisi ollut mahdollisuutta opiskella opistossasi saksaa tai jossain muualla, kun kerran tiesit sitä tulevaisuudessa tarvitsevasi. Älä syytä laiskuudestasi olosuhteita. Olit toki huonommassa asemassa kuin yo-pohjaiset opiskelutoverisi mutta valinta oli sinun omasi. Elämä on, moni joutuu myöhemmässä elämässään paikkaamaan tiedollisia ja taidollisia puutteitaan, ei yhteiskunnan tarvitse vaatimustasoaan sinun takia laskea, sinun tehtäväsi on kuroa puutteet umpeen.

Saksa oli aikoinaan tekniikan kieli! Ainakin teknisessä korkeakoulussa luettiin jopa saksankielisiä oppikirjoja.
Moni kouluaikainen kaveri kävi kesätöissä Saksassa, usein jossain tehtaassa. Kieltä oppii kun viitsii opetella, ihan turha väittää että kovalevysi oli niin tukossa ruotsin opetuksen takia ettei sinne enää muuta mahtunut!

En itsekään ole kieliä oppinut koulun penkillä vaan varsinaisen kielitaitoni olen rakentanut sille perustalle jonka koulussa sain. Itse luin suomen lisäksi koulussa englantia, saksaa ja ranskaa. Hyvin kesti paikat, olemmeko todella niin erilaisia?

Mahtanut olla rankkaa saksankielentaidottomana insinöörinä, oma sukupolvesi nimittäin yleensä puhui saksaa paremmin kuin englantia!

Anonyymi kirjoitti:

Ainoastaa ylimielinen ruotsifanatikko ei voi muka ymmärtää tätä turhan pakkoruotsin haitallisuutta .
Turhan ulkomaisen kielen pakko-opetus vie tottakai paikan ja rahat oikean hyödyllisen kielen opiskelulta ei tuon ymmärtämiseen paljon vaadita .
Tuon kyllä ruotsinkielinenkin kykenee ymmärtämään , tuon tyhmyyden myöntäminen onkin toinen juttu .

Lue lisää

” Turhan ulkomaisen kielen pakko-opetus vie tottakai paikan ja rahat oikean hyödyllisen kielen opiskelulta ei tuon ymmärtämiseen paljon vaadita .”

Ruotsi on kotimainen kieli, on ollut sitä jo lähes tuhat vuotta. Ketä yritä vakuuttaa vääristelemällä totuutta! Jopa Maamme-laulu on käännetty ruotsin kielestä, jolla se ensimmäisen kerran esitettiin 13.5.1848!

Ankdam kirjoitti:

Huutamisesi ja meuhkaamisesi paljastaa sinusta juuri sen mikä olet, öykkäri! Tyypillinen persu, kaikki on aina muiden syytä.
Kun keskikoulupohjalta hakeutuu tekniseen opistoon on luonnollisesti eri asemassa kuin ne opiskelutoverit jotka opiskelevat insinööriksi yo-pohjalta.

En ikimaailmassa usko etteikö sinulla olisi ollut mahdollisuutta opiskella opistossasi saksaa tai jossain muualla, kun kerran tiesit sitä tulevaisuudessa tarvitsevasi. Älä syytä laiskuudestasi olosuhteita. Olit toki huonommassa asemassa kuin yo-pohjaiset opiskelutoverisi mutta valinta oli sinun omasi. Elämä on, moni joutuu myöhemmässä elämässään paikkaamaan tiedollisia ja taidollisia puutteitaan, ei yhteiskunnan tarvitse vaatimustasoaan sinun takia laskea, sinun tehtäväsi on kuroa puutteet umpeen.

Saksa oli aikoinaan tekniikan kieli! Ainakin teknisessä korkeakoulussa luettiin jopa saksankielisiä oppikirjoja.
Moni kouluaikainen kaveri kävi kesätöissä Saksassa, usein jossain tehtaassa. Kieltä oppii kun viitsii opetella, ihan turha väittää että kovalevysi oli niin tukossa ruotsin opetuksen takia ettei sinne enää muuta mahtunut!

En itsekään ole kieliä oppinut koulun penkillä vaan varsinaisen kielitaitoni olen rakentanut sille perustalle jonka koulussa sain. Itse luin suomen lisäksi koulussa englantia, saksaa ja ranskaa. Hyvin kesti paikat, olemmeko todella niin erilaisia?

Mahtanut olla rankkaa saksankielentaidottomana insinöörinä, oma sukupolvesi nimittäin yleensä puhui saksaa paremmin kuin englantia!

Lue lisää

Ankdam jaksaa kirjoittaa soopaa. Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja.
Näyttää siis hyvältä persujen ja isänmaamme kannalta.
Mutta ei Ankdamille, jolle asiat eivät mene asia perille edes toistettuina.

Kun siis opiskelin insinööriksi keskikoulupohjalta, oli kurssitovereistani noin puolet keskikoulupohjaisia. KESKIKOULU oli teknillisen opiston pohjakoulu.

Vajaa puolet oli ylioppilaita, ja siten "ylikoulutettuja". He eivät olleet päässeet Otaniemeen eivätkä yliopistoihin. Teknillinen opisto oli siksi heille seuraavaksi paras mahdollisuus. Lisäksi oli muutama teknikkopohjainen opiskelija.
Pakolliset ja samalla AINOAT tarjolla olevat vieraat kielet olivat englanti ja ruotsi.
Vapaaehtoisia kieliä ei ollut tarjolla, eikä silloiseen tiukkaan lukujärjestykseen niitä ollut edes mahdollista sijoittaa. Viimeistään toistuvat kaudet, jolloin harjoitustöitä tehtiin yötä myöten olisivat lopettaneet kaiken ei pakollisen. Ennen opiskeltiin tosissaan.

Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.

Kun Ankdam olet vain Tiltu, etkä tiedä kuinka asiat ovat olleet, usko nyt jo kolmannella selvityksellä Sinua osaavampaa ja ansioituneempaa ihmistä.
Muukin mitä itse ja Tiltutoverisi vääristelevät, perustuu omaan tietämättömyyteenne ja ylimielisyyteenne.

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam jaksaa kirjoittaa soopaa. Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja.
Näyttää siis hyvältä persujen ja isänmaamme kannalta.
Mutta ei Ankdamille, jolle asiat eivät mene asia perille edes toistettuina.

Kun siis opiskelin insinööriksi keskikoulupohjalta, oli kurssitovereistani noin puolet keskikoulupohjaisia. KESKIKOULU oli teknillisen opiston pohjakoulu.

Vajaa puolet oli ylioppilaita, ja siten "ylikoulutettuja". He eivät olleet päässeet Otaniemeen eivätkä yliopistoihin. Teknillinen opisto oli siksi heille seuraavaksi paras mahdollisuus. Lisäksi oli muutama teknikkopohjainen opiskelija.
Pakolliset ja samalla AINOAT tarjolla olevat vieraat kielet olivat englanti ja ruotsi.
Vapaaehtoisia kieliä ei ollut tarjolla, eikä silloiseen tiukkaan lukujärjestykseen niitä ollut edes mahdollista sijoittaa. Viimeistään toistuvat kaudet, jolloin harjoitustöitä tehtiin yötä myöten olisivat lopettaneet kaiken ei pakollisen. Ennen opiskeltiin tosissaan.

Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.

Kun Ankdam olet vain Tiltu, etkä tiedä kuinka asiat ovat olleet, usko nyt jo kolmannella selvityksellä Sinua osaavampaa ja ansioituneempaa ihmistä.
Muukin mitä itse ja Tiltutoverisi vääristelevät, perustuu omaan tietämättömyyteenne ja ylimielisyyteenne.

Lue lisää

Du bryr dig tydligen mycket om svaren då du har så bråttom att proklamera?
Inser du inte att språket som du själv skriver på är det obligatoriska, helt annorlunda språket, som är boven i ditt drama?
Vi andra lär oss det, tycker att det eventuellt är onödigt och kan endast använda det för att kommunicera med finnar. Ändå klagar vi andra inte på språken, utan använder dem till vår nytta.

Vad utbildning beträffar är en läroverksingenjör inte speciellt högt utbildad, utan ligger mera i mellankastet. Inget fel på det. Denna nyhet om nivån på utbildningen kan komma som en shock på ålderdomsdagarna men påpekandena är helt väl menade så att du slutar att göra bort dig så fort du öppnar munnen bland folk.

Vad högmod beträffar, föreslår jag en längre titt i synonymordboken varefter en titt i spegeln medan du högt läser upp dina egna texter, eventuellt skulle förklara ordets betydelse så som vi andra förstår det.

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam jaksaa kirjoittaa soopaa. Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja.
Näyttää siis hyvältä persujen ja isänmaamme kannalta.
Mutta ei Ankdamille, jolle asiat eivät mene asia perille edes toistettuina.

Kun siis opiskelin insinööriksi keskikoulupohjalta, oli kurssitovereistani noin puolet keskikoulupohjaisia. KESKIKOULU oli teknillisen opiston pohjakoulu.

Vajaa puolet oli ylioppilaita, ja siten "ylikoulutettuja". He eivät olleet päässeet Otaniemeen eivätkä yliopistoihin. Teknillinen opisto oli siksi heille seuraavaksi paras mahdollisuus. Lisäksi oli muutama teknikkopohjainen opiskelija.
Pakolliset ja samalla AINOAT tarjolla olevat vieraat kielet olivat englanti ja ruotsi.
Vapaaehtoisia kieliä ei ollut tarjolla, eikä silloiseen tiukkaan lukujärjestykseen niitä ollut edes mahdollista sijoittaa. Viimeistään toistuvat kaudet, jolloin harjoitustöitä tehtiin yötä myöten olisivat lopettaneet kaiken ei pakollisen. Ennen opiskeltiin tosissaan.

Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.

Kun Ankdam olet vain Tiltu, etkä tiedä kuinka asiat ovat olleet, usko nyt jo kolmannella selvityksellä Sinua osaavampaa ja ansioituneempaa ihmistä.
Muukin mitä itse ja Tiltutoverisi vääristelevät, perustuu omaan tietämättömyyteenne ja ylimielisyyteenne.

Lue lisää

"Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja."

Nuoret ovat fiksuja ja erottavat kyllä fanaatikkojen puheet fiksusta puheesta. Propagandasi ei tehoa nuoriin, joten miksi jatkat kirjottelua, hukkaat vain aikaasi.

Ja mitä tulee kielten lukuun, kaikki sinun sukupolvesi ihmiset halusivat oppia saksan. Eivät he vedonneet siihen, että koulussa oli "pakkoruotsi". He lähtivät Saksaan töihin heti kun kynnelle kykenivät. Ei siellä mitään hyvää kielitaitoa aluksi tarvittu. Suomalaiset olivat kysyttyä työvoimaa, ja kielen oppi nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam jaksaa kirjoittaa soopaa. Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja.
Näyttää siis hyvältä persujen ja isänmaamme kannalta.
Mutta ei Ankdamille, jolle asiat eivät mene asia perille edes toistettuina.

Kun siis opiskelin insinööriksi keskikoulupohjalta, oli kurssitovereistani noin puolet keskikoulupohjaisia. KESKIKOULU oli teknillisen opiston pohjakoulu.

Vajaa puolet oli ylioppilaita, ja siten "ylikoulutettuja". He eivät olleet päässeet Otaniemeen eivätkä yliopistoihin. Teknillinen opisto oli siksi heille seuraavaksi paras mahdollisuus. Lisäksi oli muutama teknikkopohjainen opiskelija.
Pakolliset ja samalla AINOAT tarjolla olevat vieraat kielet olivat englanti ja ruotsi.
Vapaaehtoisia kieliä ei ollut tarjolla, eikä silloiseen tiukkaan lukujärjestykseen niitä ollut edes mahdollista sijoittaa. Viimeistään toistuvat kaudet, jolloin harjoitustöitä tehtiin yötä myöten olisivat lopettaneet kaiken ei pakollisen. Ennen opiskeltiin tosissaan.

Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.

Kun Ankdam olet vain Tiltu, etkä tiedä kuinka asiat ovat olleet, usko nyt jo kolmannella selvityksellä Sinua osaavampaa ja ansioituneempaa ihmistä.
Muukin mitä itse ja Tiltutoverisi vääristelevät, perustuu omaan tietämättömyyteenne ja ylimielisyyteenne.

Lue lisää

Ei ennen peruskoulua ollut pakkoruotsia! Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä kun myös tyhmille, lahjattomille ja laiskoille alettiin opettaa pakollisena ruotsia, eli niille jotka vanhassa koulujärjestelmässä olisivat jääneet kansakouluun.

Omassa oppikoulussasi olisi siis ollut mahdollisuus opiskella saksaa, itse olit tyhmä kun et valinnut sitä englannin sijaan. Ruotsin vika se ei ollut!

Ankdam kirjoitti:

Ei ennen peruskoulua ollut pakkoruotsia! Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä kun myös tyhmille, lahjattomille ja laiskoille alettiin opettaa pakollisena ruotsia, eli niille jotka vanhassa koulujärjestelmässä olisivat jääneet kansakouluun.

Omassa oppikoulussasi olisi siis ollut mahdollisuus opiskella saksaa, itse olit tyhmä kun et valinnut sitä englannin sijaan. Ruotsin vika se ei ollut!

Lue lisää

Tosiaankin ei siellä oppikolussa ollut mitään pakkoaineita, oltiin tyytyväisiä kun sai käydä koulua. Kyllä minä pystyin lukiossa kirjoittamaan lyhyen saksan pitkän englannin ja ruotsin lisäksi vaikka olinkin pitkän matematiikan lukija. Ei mitään ongelmaa ollut siihen aikaan.

Eihän nykynuoret jaksa oikein opiskellakkan, ilmeisesti tuo sometus vie liikaa aikaa. Onneksi on poikkeuksiakin jotka pystyvät ajattelemaan pisemmällä tähtäimell .

Ankdam kirjoitti:

Ei ennen peruskoulua ollut pakkoruotsia! Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä kun myös tyhmille, lahjattomille ja laiskoille alettiin opettaa pakollisena ruotsia, eli niille jotka vanhassa koulujärjestelmässä olisivat jääneet kansakouluun.

Omassa oppikoulussasi olisi siis ollut mahdollisuus opiskella saksaa, itse olit tyhmä kun et valinnut sitä englannin sijaan. Ruotsin vika se ei ollut!

Lue lisää

Sen verran peruskoulusta, että peruskoulu toi kielet kaikkien ulottuville. Ja kielistä myös oltiin kiinnostuneita peruskoulun alkuvuosina: 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Eri kielten osaamista pidettiin 1980-90-luvuilla vielä arvokkaana ominaisuutena ja kieliä käytettiin, kun matkattiin maailmalla, lähdettiin vaihtoon opiskelemaan ja kesätöihin. Olemme ajautuneet kauaksi noista ajoista.

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran peruskoulusta, että peruskoulu toi kielet kaikkien ulottuville. Ja kielistä myös oltiin kiinnostuneita peruskoulun alkuvuosina: 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Eri kielten osaamista pidettiin 1980-90-luvuilla vielä arvokkaana ominaisuutena ja kieliä käytettiin, kun matkattiin maailmalla, lähdettiin vaihtoon opiskelemaan ja kesätöihin. Olemme ajautuneet kauaksi noista ajoista.

Lue lisää

Man borde i en mycket större utsträckning ta i beaktande hur mycket gott samvaro och kommunikation med andra kulturer hämtar med sig. Det finns inget universalspråk som kan hämta det med sig.
Kan vi inte svenska är vi ute ur Norden. Kan vi inte engelska är vi ute ur den västliga affärsvärlden. Skippar vi spanskan kan vi glömma hela Syd-Amerika, utom om vi har lärt oss portugisiska och reser i Brasilien. Samma gäller månget annat språk som tyska, italienska och franska som talas nära oss och i vår gemenskap som heter Europa.

Peppu-Reino kirjoitti:

Man borde i en mycket större utsträckning ta i beaktande hur mycket gott samvaro och kommunikation med andra kulturer hämtar med sig. Det finns inget universalspråk som kan hämta det med sig.
Kan vi inte svenska är vi ute ur Norden. Kan vi inte engelska är vi ute ur den västliga affärsvärlden. Skippar vi spanskan kan vi glömma hela Syd-Amerika, utom om vi har lärt oss portugisiska och reser i Brasilien. Samma gäller månget annat språk som tyska, italienska och franska som talas nära oss och i vår gemenskap som heter Europa.

Lue lisää

Kielet osaamisen merkitys on niitä harvoja asioita tässä maailmassa, jotka eivät muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiaankin ei siellä oppikolussa ollut mitään pakkoaineita, oltiin tyytyväisiä kun sai käydä koulua. Kyllä minä pystyin lukiossa kirjoittamaan lyhyen saksan pitkän englannin ja ruotsin lisäksi vaikka olinkin pitkän matematiikan lukija. Ei mitään ongelmaa ollut siihen aikaan.

Eihän nykynuoret jaksa oikein opiskellakkan, ilmeisesti tuo sometus vie liikaa aikaa. Onneksi on poikkeuksiakin jotka pystyvät ajattelemaan pisemmällä tähtäimell .

Lue lisää

Peruskoulu-sukupolvikin kirjoitti aluksi runsaasti kieliä yo:ssa. Lukiossa pitkän matikan valinneetkin yleensä lyhyen kielen, joka tuolloin oli yleensä saksa tai ranska, joskus venäjä.

Lyhyiden kielten lukijoiden ja yo-kirjoittajien määrät ovat romahtaneet 10-15 viimeisen vuoden aikana.

Ankdamia lainatakseni: Olet öykkäri!

Det går tydligen inte upp för de stora årskullarnas representanter att de senare årskullarna kan mera, betalar för sig och betalar för de stora årskullarna, precis som deras fäder gjorde? Det finns en stor gökunge bland oss ännu en stund. En skiten åldringsvård tar hoppeligen hand om problemet i en försnabbad takt.
Våldsamma utbrott och bitterhet försnabbar takten som vi blir av med bördan så var gärna fittiga in i det sista andetaget.

Anonyymi kirjoitti:

Ettekö te edellä sanomaani nälvineet osaa lukea ja ymmärtää selkeää suomen kieltä.
Kirjoitin selkeästi, että kävin keskikoulun vuosikymmeniä sitten. Kävin keskikouluni Tampere-nimisessä tuppukylässä tämän tuppukylän suurimmassa oppikoulussa.
Englannin lukijoilla siellä oli toisena kielenä ruotsi. MITÄÄN muuta vierasta kieltä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena. TULIKO SELVÄKSI?

Suoritin insinööriopintoni niinikään vuosikymmeniä sitten Suomen suurimmassa (ja arvostetuimmassa) teknillisessä oppilaitoksessa. Pakolliset kielet siellä olivat englanti ja ruotsi. MITÄÄN muita vieraita kieliä ei ollut tarjolla edes vapaavalintaisena.
TULIKO SELVÄKSI?

Totesin niinikään, että vapaavalintaisten kielten tarjontaa tuli myöhemmin peruskoulusta alkaen, ja vielä paremmin lukioissa. Sensijaan amkeissa on parantamisen varaa vieläkin.

Mutta olennaisin asia edelleen hävettävässä jamassa, kuten totesin. Englannin ollessa ylivoimaisella enemmistöllä se toinen pakollisista kielistä, PITÄÄ toiselle pakolliselle kielelle tarjota valinnaisuutta.
Kun Te yritätte sitä estää, toivotan Teidät jotka palkattuina propagandisteina (kuten Ankdam) tai silkkaa ylimielisyyttään yhä ajavat tätä asiaa, tervemenneiksi kuumimpaan paikkaan. Sinne Te kuulutte muiden hyväksikäyttäjien joukkoon.

Te tiedätte tarkkaan, että ruotsi olisi (englannin jälkeen) suosituin valinnaisena kielenä. Siis sinä toisena kielenä kun kaksi vierasta kieltä pitää valita. Mitään tarvetta ei siis ole ruotsin vaihtoehdottomuudelle.
Mutta tämä pakollisuus estää noin puolta nuoristamme valitsemasta heille haidän itsensä ja vanhempiensa mielestä heille tarpeellisempi kieli. Tällaisia pakottajia Te olette.

Vastasin edellisessä sanomassani Ankdamille. Hän pyysi kertomaan mitä kieltä pakkoruotsiin vastustaja siis haluaisi lukea ruotsin sijasta.
Vastasin kuvitellen Ankdamin kysymystä rehelliseksi. Kuten hänen vastauksistaan havaitsette, mitään rehellisyyttä ei Ankdamin vastauksissa ole.
Sama tuttu palkattu "Tiltu" Ankdam on - ihminen joka on palkattu kirjoittelemaan toimeksiantansa puolesta.

Ettäkö olisin katkera eläkeläinen. En todella. Olen läpikäynyt 45 vuotta kestäneen menestyksellisen työuran, jonka vankan teoriapohjana kotimaan opintojen päälle ovat Britannian arvostuimmissa yliopistoissa kiittäen suoritetut tutkinnot.
Johtamieni kehitysyksiköiden tuotteita on menestyksellisesti eri puolilla maailmaa.
Tilan sästämiseksi en jatka listaa.

Entä mitä te itse? Ankdam ainakin on kravattiturhaliston jäsen. Leipä- ja vuokrarahaa saadakseen hän päivystää tällä. Siitä ei saa edes pronssista Freudenthal-mitalia.
Toivottavasti silti tyydytte vaatimattomaan asemaanne eräänlaisina Tiltuina.

Lue lisää

En tiedä oletko paljon ollut palstalla mutta tuoreimmissa pisa-testeissä ruotsinkieliset todettiin melko lailla lukutaidottomaksi. Noin pitkä teksti vieraalla kielellä lopettaa suurimman osan ymmärryksen aika nopeasti . Näiden kanssa kannattaa myös käyttää melko yksinkertaista kieltä niin viesti menee perille.

Ankdam kirjoitti:

Huutamisesi ja meuhkaamisesi paljastaa sinusta juuri sen mikä olet, öykkäri! Tyypillinen persu, kaikki on aina muiden syytä.
Kun keskikoulupohjalta hakeutuu tekniseen opistoon on luonnollisesti eri asemassa kuin ne opiskelutoverit jotka opiskelevat insinööriksi yo-pohjalta.

En ikimaailmassa usko etteikö sinulla olisi ollut mahdollisuutta opiskella opistossasi saksaa tai jossain muualla, kun kerran tiesit sitä tulevaisuudessa tarvitsevasi. Älä syytä laiskuudestasi olosuhteita. Olit toki huonommassa asemassa kuin yo-pohjaiset opiskelutoverisi mutta valinta oli sinun omasi. Elämä on, moni joutuu myöhemmässä elämässään paikkaamaan tiedollisia ja taidollisia puutteitaan, ei yhteiskunnan tarvitse vaatimustasoaan sinun takia laskea, sinun tehtäväsi on kuroa puutteet umpeen.

Saksa oli aikoinaan tekniikan kieli! Ainakin teknisessä korkeakoulussa luettiin jopa saksankielisiä oppikirjoja.
Moni kouluaikainen kaveri kävi kesätöissä Saksassa, usein jossain tehtaassa. Kieltä oppii kun viitsii opetella, ihan turha väittää että kovalevysi oli niin tukossa ruotsin opetuksen takia ettei sinne enää muuta mahtunut!

En itsekään ole kieliä oppinut koulun penkillä vaan varsinaisen kielitaitoni olen rakentanut sille perustalle jonka koulussa sain. Itse luin suomen lisäksi koulussa englantia, saksaa ja ranskaa. Hyvin kesti paikat, olemmeko todella niin erilaisia?

Mahtanut olla rankkaa saksankielentaidottomana insinöörinä, oma sukupolvesi nimittäin yleensä puhui saksaa paremmin kuin englantia!

Lue lisää

Puhut vaatimustasosta ja kannatat kiintiöitä? Ymmärrätkö että telle on juuri sitä vaatimustasoa laskettu. Ilman kiintiöitäkin ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Nostakaa siis ne omat vaatimuksenne edes meidän tasolle tai lopettakaa lässyttäminen 😂

Ankdam kirjoitti:

” Turhan ulkomaisen kielen pakko-opetus vie tottakai paikan ja rahat oikean hyödyllisen kielen opiskelulta ei tuon ymmärtämiseen paljon vaadita .”

Ruotsi on kotimainen kieli, on ollut sitä jo lähes tuhat vuotta. Ketä yritä vakuuttaa vääristelemällä totuutta! Jopa Maamme-laulu on käännetty ruotsin kielestä, jolla se ensimmäisen kerran esitettiin 13.5.1848!

Lue lisää

1848, 1809, 1222, 1589,1495

Yhteistä näillä vuosiluvuilla on se että niillä ei nykypäivänä ole enää mitään merkitystä 😂

Ankdam kirjoitti:

Ei ennen peruskoulua ollut pakkoruotsia! Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä kun myös tyhmille, lahjattomille ja laiskoille alettiin opettaa pakollisena ruotsia, eli niille jotka vanhassa koulujärjestelmässä olisivat jääneet kansakouluun.

Omassa oppikoulussasi olisi siis ollut mahdollisuus opiskella saksaa, itse olit tyhmä kun et valinnut sitä englannin sijaan. Ruotsin vika se ei ollut!

Lue lisää

Nykyään ne tyhmät, lahjattomat ja laiskat menevät ruotsinkielisiin koulutuksiin koska sinne lasketaan sisään käytännössä kaikki 😂

Anonyymi kirjoitti:

Kielet osaamisen merkitys on niitä harvoja asioita tässä maailmassa, jotka eivät muutu.

Juu, latinakin on hyvin pitännyt pintansa 😂

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam jaksaa kirjoittaa soopaa. Hän ei ymmärrä että pakottaja-Tiltuna hän kuuluu kuumimpaan paikkaan muiden nuoria hyväksikäyttävien seuraan.
Tiltujen mielestä asian rehellisesti ja omakohtaisella kokemuksella kertovat ovat persuja.
Näyttää siis hyvältä persujen ja isänmaamme kannalta.
Mutta ei Ankdamille, jolle asiat eivät mene asia perille edes toistettuina.

Kun siis opiskelin insinööriksi keskikoulupohjalta, oli kurssitovereistani noin puolet keskikoulupohjaisia. KESKIKOULU oli teknillisen opiston pohjakoulu.

Vajaa puolet oli ylioppilaita, ja siten "ylikoulutettuja". He eivät olleet päässeet Otaniemeen eivätkä yliopistoihin. Teknillinen opisto oli siksi heille seuraavaksi paras mahdollisuus. Lisäksi oli muutama teknikkopohjainen opiskelija.
Pakolliset ja samalla AINOAT tarjolla olevat vieraat kielet olivat englanti ja ruotsi.
Vapaaehtoisia kieliä ei ollut tarjolla, eikä silloiseen tiukkaan lukujärjestykseen niitä ollut edes mahdollista sijoittaa. Viimeistään toistuvat kaudet, jolloin harjoitustöitä tehtiin yötä myöten olisivat lopettaneet kaiken ei pakollisen. Ennen opiskeltiin tosissaan.

Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.

Kun Ankdam olet vain Tiltu, etkä tiedä kuinka asiat ovat olleet, usko nyt jo kolmannella selvityksellä Sinua osaavampaa ja ansioituneempaa ihmistä.
Muukin mitä itse ja Tiltutoverisi vääristelevät, perustuu omaan tietämättömyyteenne ja ylimielisyyteenne.

Lue lisää

” Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.”

Hirveä selittäminen! Pyrittyäsi ja päästyäsi oppikouluun valitsit pitkän englannin, oma valinta siis. Mikset valinnut pitkää saksaa, se oli se toinen vaihtoehto? Ruotsi / suomi ei ole ollut valinta missään koulussa koskaan, sitä lukivat kaikki, se ei ole vieras kieli. Aivan turha edes mainita ruotsia tässä yhteydessä.

Vaikea uskoa että siellä tuppukyläsi opparissa ei olisi aloitettu lyhyttä kieltä jo keskikoulussa, itse luin jo keskikoulussa englannin ohessa sekä saksaa että ranskaa.
Vai luettiinko vain bättre folkin kouluissa jo keskikoulussa kahta ja jopa kolmea kieltä?

Suomen kielessä minulla oli kymppi läpi koko oppikoulun, en kokenut sen tukkivan muuta oppimista.

Anonyymi kirjoitti:

Ankdamia lainatakseni: Olet öykkäri!

👍😄

Sven-Håkan kirjoitti:

Puhut vaatimustasosta ja kannatat kiintiöitä? Ymmärrätkö että telle on juuri sitä vaatimustasoa laskettu. Ilman kiintiöitäkin ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Nostakaa siis ne omat vaatimuksenne edes meidän tasolle tai lopettakaa lässyttäminen 😂

Lue lisää

Meillä on lakiin perustuva oikeus opiskella omalla äidinkielellä. Kiintiö tarkoittaa tässä yhteydessä sitä että väestöosuuttamme vastaava määrä opiskelupaikkoja kiintiöidään ruotsinkieliseksi opetukseksi.

Nämä kieleen perustuvat laskennalliset kiintiöt ovat olemassa päivähoidosta yliopistoon.
Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa kiintiöt ovat jopa virallista väestöosuutta suuremmat, koska suuri joukko äidinkieleltään suomenkielisiksi rekisteröityneitä lapsia hakeutuu ruotsinkielisiin kouluihin.

Yliopistossa ruotsinkielentaitoisille kiintiöidyt opiskelupaikat vastaavat prosentuaalista väestöosuutta.

Perustuslaki:
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Sven-Håkan kirjoitti:

En tiedä oletko paljon ollut palstalla mutta tuoreimmissa pisa-testeissä ruotsinkieliset todettiin melko lailla lukutaidottomaksi. Noin pitkä teksti vieraalla kielellä lopettaa suurimman osan ymmärryksen aika nopeasti . Näiden kanssa kannattaa myös käyttää melko yksinkertaista kieltä niin viesti menee perille.

Lue lisää

” En tiedä oletko paljon ollut palstalla mutta tuoreimmissa pisa-testeissä ruotsinkieliset todettiin melko lailla lukutaidottomaksi.”

Ainakin palstan vakikävijälle onn selvääkin selvempää että netti fenno kirjoittaa melko lailla silkkaa pa*skaa! Osaako neffe edes puhua totta? 🤔

” Läskunnighet bland finlandssvenska elever

I Pisa 2018 -studien var medelvärdet för eleverna i Finlands svenskspråkiga skolor i läsning 504 poäng, jämfört med 521 poäng i de finskspråkiga skolorna.

I de svenskspråkiga skolorna har försämringen av läskunnigheten varit mindre än i de finskspråkiga skolorna.

Vid en granskning av prestationsnivån för 2018 i läsning nådde 10 procent av de svenskspråkiga skolornas elever till en utmärkt nivå.”

https://svenska.yle.fi/artikel/2019/12/03/klyftan-mellan-elevernas-kunnande-syns-allt-tydligare-finland-haller-sig-anda

P.S. Matematiikassa me olemme teitä parempia! 🤥

Sven-Håkan kirjoitti:

1848, 1809, 1222, 1589,1495

Yhteistä näillä vuosiluvuilla on se että niillä ei nykypäivänä ole enää mitään merkitystä 😂

Unohdit Hastingsin taistelun v. 1066

Sven-Håkan kirjoitti:

Nykyään ne tyhmät, lahjattomat ja laiskat menevät ruotsinkielisiin koulutuksiin koska sinne lasketaan sisään käytännössä kaikki 😂

.....ja tyhmemmätkin pärjäävät ruotsiksi koulut käytyään elämässään hyvin, ja menestyvät, koska pääsivät hyvään koulutukseen, ja koska valmistuttuaan osaavat sekä suomea että ruotsia! 😃

Siinäpä neffellekin avain menestykseen! 👍

Ankdam kirjoitti:

.....ja tyhmemmätkin pärjäävät ruotsiksi koulut käytyään elämässään hyvin, ja menestyvät, koska pääsivät hyvään koulutukseen, ja koska valmistuttuaan osaavat sekä suomea että ruotsia! 😃

Siinäpä neffellekin avain menestykseen! 👍

Lue lisää

Mutta pakkoruotsin tehtävähän oli vain turvata ruotsinkielisten palvelut 😂

Ankdam kirjoitti:

” En tiedä oletko paljon ollut palstalla mutta tuoreimmissa pisa-testeissä ruotsinkieliset todettiin melko lailla lukutaidottomaksi.”

Ainakin palstan vakikävijälle onn selvääkin selvempää että netti fenno kirjoittaa melko lailla silkkaa pa*skaa! Osaako neffe edes puhua totta? 🤔

” Läskunnighet bland finlandssvenska elever

I Pisa 2018 -studien var medelvärdet för eleverna i Finlands svenskspråkiga skolor i läsning 504 poäng, jämfört med 521 poäng i de finskspråkiga skolorna.

I de svenskspråkiga skolorna har försämringen av läskunnigheten varit mindre än i de finskspråkiga skolorna.

Vid en granskning av prestationsnivån för 2018 i läsning nådde 10 procent av de svenskspråkiga skolornas elever till en utmärkt nivå.”

https://svenska.yle.fi/artikel/2019/12/03/klyftan-mellan-elevernas-kunnande-syns-allt-tydligare-finland-haller-sig-anda

P.S. Matematiikassa me olemme teitä parempia! 🤥

Lue lisää

Ero ei tosin ollut tilastollisesti merkittävä, sekin pitää muistaa. Lisäksi meillä maahanmuuttajat laskevat tuloksia 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Mutta pakkoruotsin tehtävähän oli vain turvata ruotsinkielisten palvelut 😂

Vaikka niinkin! Jos se kerta sinua noin naurattaa! Vastaava tyhmä pelkästään suomenkieltä osaava onkin sitten kortistossa. Se taas naurattaa minua. 😁

Sven-Håkan kirjoitti:

Ero ei tosin ollut tilastollisesti merkittävä, sekin pitää muistaa. Lisäksi meillä maahanmuuttajat laskevat tuloksia 😂

Tarkoitat siis että te suomenkielisetkin olette melko lailla lukutaidottomia kuten tuossa ylempänä väitit meidän ruotsinkielisten olevan.

Itse asiassa olemme molemmat ihan OECD-maiden huippua joten pysy edes totuudessa.
Niin ja matematiikassahan me surut olemme parempia! 😙

Ankdam kirjoitti:

” Keskikoulussa puolestaan oli erillisiä luokkia, joissa luettiin pakollisina englantia ja ruotsia ja vähemmän erillisiä luokkia joissa luettiin pakollisina saksaa ja ruotsia.
Itse olin siis pakollista englantia ja ruotsia lukeneella luokalla. Tämä valinta tehtiin jo sisäänhakuvaiheessa, eli noin 10-vuotiaana.
Mitään muita vaihtoehtoja tai vapaavalintaisia kieliä ei ollut tarjolla.
Koita jo uskoa ihmistä joka on sen ajan elänyt.”

Hirveä selittäminen! Pyrittyäsi ja päästyäsi oppikouluun valitsit pitkän englannin, oma valinta siis. Mikset valinnut pitkää saksaa, se oli se toinen vaihtoehto? Ruotsi / suomi ei ole ollut valinta missään koulussa koskaan, sitä lukivat kaikki, se ei ole vieras kieli. Aivan turha edes mainita ruotsia tässä yhteydessä.

Vaikea uskoa että siellä tuppukyläsi opparissa ei olisi aloitettu lyhyttä kieltä jo keskikoulussa, itse luin jo keskikoulussa englannin ohessa sekä saksaa että ranskaa.
Vai luettiinko vain bättre folkin kouluissa jo keskikoulussa kahta ja jopa kolmea kieltä?

Suomen kielessä minulla oli kymppi läpi koko oppikoulun, en kokenut sen tukkivan muuta oppimista.

Lue lisää

Ankdam: Jo neljäs jankutuskommenttisi on varmistaa meille kaikille, että pääsi todella on umpiluuta.
Haluat uskoa vain omia kuvitelmiasi. Jäät jäkättämään kuten muussakin Tiltu-työssäsi. Otamme osaa, mutta meille on kiusallista joutua seuramaan tätä.

Ankdam kirjoitti:

Tarkoitat siis että te suomenkielisetkin olette melko lailla lukutaidottomia kuten tuossa ylempänä väitit meidän ruotsinkielisten olevan.

Itse asiassa olemme molemmat ihan OECD-maiden huippua joten pysy edes totuudessa.
Niin ja matematiikassahan me surut olemme parempia! 😙

Lue lisää

Matematiikassa tutkimuksen tekijä kyllä totesi että ero ei ole tilastollisesti merkittävä. Lisäksi voimme antaa teille vaikka puolet maahanmuuttaja oppilaistamme niin tilasto ei vääristyisi. Ilman maahanmuuttajia olisimme luultavasti aika lähellä Viron tuloksia.

Ankdam kirjoitti:

Vaikka niinkin! Jos se kerta sinua noin naurattaa! Vastaava tyhmä pelkästään suomenkieltä osaava onkin sitten kortistossa. Se taas naurattaa minua. 😁

Pelkästään Suomea osaavat alle 40-vuotiaat taitavat nykyyän olla aika iso vähemmistö. Mutta nauttikkaa siitä maailman hemmotelluimman vähemmistön asemasta mutta muistakaa aina että me annoimme sen teille 😂

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam: Jo neljäs jankutuskommenttisi on varmistaa meille kaikille, että pääsi todella on umpiluuta.
Haluat uskoa vain omia kuvitelmiasi. Jäät jäkättämään kuten muussakin Tiltu-työssäsi. Otamme osaa, mutta meille on kiusallista joutua seuramaan tätä.

Lue lisää

Jag känner mig nog mycket mera besvärad då jag läser gamla gubbars åsikter om språk som de inte någonsin lärde sig, drömmar som aldrig gick i uppfyllelse och svartmålande av skribenter som rättar vilsen fenno till "Tiltu". Nog är det prekärt att grunden till ett normalt uppförande helt saknas ännu i dessa dagar.

Sven-Håkan kirjoitti:

Matematiikassa tutkimuksen tekijä kyllä totesi että ero ei ole tilastollisesti merkittävä. Lisäksi voimme antaa teille vaikka puolet maahanmuuttaja oppilaistamme niin tilasto ei vääristyisi. Ilman maahanmuuttajia olisimme luultavasti aika lähellä Viron tuloksia.

Lue lisää

Meillä ei ole yhtä paljon maahanmuuttajia mutta sen sijaan runsaasti lapsia joiden kotikieli ei ole ruotsi vaan suomi.
15 vuotiaana ei kaksi- tai jopa yksikielisten suomenkielisten kotien lasten ruotsin kieli ole vielä kovin kehittynyt verrattuna ruotsinkielisten kotien lapsiin. Suomenkielisiä lapsia saatetaan nimittäin laittaa ruotsinkieliseen kouluun hyvinkin heikolla ruotsin kielen taidolla. Teillä on maahanmuuttajat, meillä suomenkieliset, tasoissa ollaan!

Ankdam kirjoitti:

Meillä ei ole yhtä paljon maahanmuuttajia mutta sen sijaan runsaasti lapsia joiden kotikieli ei ole ruotsi vaan suomi.
15 vuotiaana ei kaksi- tai jopa yksikielisten suomenkielisten kotien lasten ruotsin kieli ole vielä kovin kehittynyt verrattuna ruotsinkielisten kotien lapsiin. Suomenkielisiä lapsia saatetaan nimittäin laittaa ruotsinkieliseen kouluun hyvinkin heikolla ruotsin kielen taidolla. Teillä on maahanmuuttajat, meillä suomenkieliset, tasoissa ollaan!

Lue lisää

Mielestäni on naurettavaa laittaa suomenkielisiä ruotsinkieliseen kouluun erittäin heikolla ruotsin osaamisella. Mikäköhän saa ihmiset toimimaan näin idioottimaisesti?

Matematiikassa tosin maahanmuuttajat ovat isompi haitta kun suomenkieliset.

Sven-Håkan kirjoitti:

Mutta pakkoruotsin tehtävähän oli vain turvata ruotsinkielisten palvelut 😂

"Pakkoruotsin" tehtävä on mahdollistaa kaikille suomalaisille, kieleen katsomatta, mahdollisuus hakea töitä, jossa ruotsia kysytään. Näitä töitä on tarjolla sekä julkisella puolella että yksityisellä puolella. Olen suomenkielinen, enkä ole koskaan ajatellut "pakkoruotsin" olevan muuta kuin tasapuolisuuden toteutumista maassamme.

Anonyymi kirjoitti:

Ankdam: Jo neljäs jankutuskommenttisi on varmistaa meille kaikille, että pääsi todella on umpiluuta.
Haluat uskoa vain omia kuvitelmiasi. Jäät jäkättämään kuten muussakin Tiltu-työssäsi. Otamme osaa, mutta meille on kiusallista joutua seuramaan tätä.

Lue lisää

Jospa sinä lopettaisit jo öykkäröintisi. Olemme saaneet tarpeeksemme hengentuotteistasi, joita syydit palstalle koko joulun.

Sven-Håkan kirjoitti:

Puhut vaatimustasosta ja kannatat kiintiöitä? Ymmärrätkö että telle on juuri sitä vaatimustasoa laskettu. Ilman kiintiöitäkin ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Nostakaa siis ne omat vaatimuksenne edes meidän tasolle tai lopettakaa lässyttäminen 😂

Lue lisää

Et nyt oikein taida ymmärtää mitä noilla kiintiöillä tarkoitetaan. Ei suomenkielisiinkään koulutuksiin mitään sisäänpääsytasoa ennakkoon määrätä.

Koulutuksen opiskelupaikat on aina ennalta määrätty, järjestetään sisäänpääsykoe ja opiskelijat otetaan sisään paremmuusjärjestyksessä, yhtä monta hyväksytään kuin on opiskelupaikkoja. Se sisäänpääsyn helppous tai vaikeus riippuu hakijoiden määrästä.

Jos hakijoita on 1000 ja täytettäviä paikkoja 30 on sisäänpääsy vaikeaa ja sisäänpääsyn pisteraja nousee korkealle. Vain joka 33 saa opiskelupaikan. Jos hakijoita on 100 ja paikkoja on 30 niin lähes joka kolmas saa opiskelupaikan, eikä sisäänpääsyyn oikeuttava pistemäärä saata nousta kovin korkealle.
Ei missään ole sellaista systeemiä että ennakkoon määrättäisiin sisäänpääsykokeiden pisteraja jonka ylitettyään kaikki saa paikan. Alaraja tosin saattaa joskus olla vahvistettu, eli minimipistemäärä joka on saavutettava, vaikkeivät kaikki opiskelupaikat täyttyisikään.

Kiintiö tarkoittaa koulutuskiintiötä! Sitä vaikkapa että lääkiksen kokonaiskiintiö yliopistojen kaikista koulutuspaikoista on 650 op ja ruotsinkieltä taitavien kiintiö siitä kokonaiskiintiöstä on esim 32 opintopaikkaa.
Tarkoittaa sitä että suomenkielisen koulutuksen kiintiö on 618 op ja ruotsinkieltä taitavien koulutuskiintiö 32 op. Lääkiksessä on toki muitakin kiintiöitä, kuten saman vuoden ylioppilaiden kiintiö, joitakin vuosia sitten oli pieni kiintiö sairaanhoitajille jotka halusivat opiskella lääkäriksi, yksi kiintiö on toista loppututkintoa opiskeleville jne

Tottakai minä kannatan sitä että Suomessa noudatetaan perustuslakia ja meikäläiset saa halutessaan opiskella äidinkielellään, se meidän lääkiskiintiömme on ne 30-32 opiskelupaikkaa Helsingin yliopistossa, muita ei ole.

Sven-Håkan kirjoitti:

Pelkästään Suomea osaavat alle 40-vuotiaat taitavat nykyyän olla aika iso vähemmistö. Mutta nauttikkaa siitä maailman hemmotelluimman vähemmistön asemasta mutta muistakaa aina että me annoimme sen teille 😂

Lue lisää

Anteeksi, nyt meni yli hilseen. Mitä te annoitte meille?

Ankdam kirjoitti:

Et nyt oikein taida ymmärtää mitä noilla kiintiöillä tarkoitetaan. Ei suomenkielisiinkään koulutuksiin mitään sisäänpääsytasoa ennakkoon määrätä.

Koulutuksen opiskelupaikat on aina ennalta määrätty, järjestetään sisäänpääsykoe ja opiskelijat otetaan sisään paremmuusjärjestyksessä, yhtä monta hyväksytään kuin on opiskelupaikkoja. Se sisäänpääsyn helppous tai vaikeus riippuu hakijoiden määrästä.

Jos hakijoita on 1000 ja täytettäviä paikkoja 30 on sisäänpääsy vaikeaa ja sisäänpääsyn pisteraja nousee korkealle. Vain joka 33 saa opiskelupaikan. Jos hakijoita on 100 ja paikkoja on 30 niin lähes joka kolmas saa opiskelupaikan, eikä sisäänpääsyyn oikeuttava pistemäärä saata nousta kovin korkealle.
Ei missään ole sellaista systeemiä että ennakkoon määrättäisiin sisäänpääsykokeiden pisteraja jonka ylitettyään kaikki saa paikan. Alaraja tosin saattaa joskus olla vahvistettu, eli minimipistemäärä joka on saavutettava, vaikkeivät kaikki opiskelupaikat täyttyisikään.

Kiintiö tarkoittaa koulutuskiintiötä! Sitä vaikkapa että lääkiksen kokonaiskiintiö yliopistojen kaikista koulutuspaikoista on 650 op ja ruotsinkieltä taitavien kiintiö siitä kokonaiskiintiöstä on esim 32 opintopaikkaa.
Tarkoittaa sitä että suomenkielisen koulutuksen kiintiö on 618 op ja ruotsinkieltä taitavien koulutuskiintiö 32 op. Lääkiksessä on toki muitakin kiintiöitä, kuten saman vuoden ylioppilaiden kiintiö, joitakin vuosia sitten oli pieni kiintiö sairaanhoitajille jotka halusivat opiskella lääkäriksi, yksi kiintiö on toista loppututkintoa opiskeleville jne

Tottakai minä kannatan sitä että Suomessa noudatetaan perustuslakia ja meikäläiset saa halutessaan opiskella äidinkielellään, se meidän lääkiskiintiömme on ne 30-32 opiskelupaikkaa Helsingin yliopistossa, muita ei ole.

Lue lisää

Ymmärrät varmaan että minkä tahansa määrän ihmisiä saa suhteutettua mihin tahansa lukuun? Eli jos suomenkielisistä pääsee korkekouluun 30% niin voitaisi pitää huoli että myös ruotsinkielisistä korkeakouluun pääsee 30%. Noiden kiintiöiden lisäksihän siis monta tutkintoa voi opiskella myös noiden kiintiöiden päälle joten herää kysymys mihin noita kiintiöitä tarvitaan. Lisäksi ruotsinkielinen voi aina mennä opiskelemaan Ruotsiin äidinkielellään. Suomenkielinen ei voi opiskella missään pelkällä aidinkielellään, paitsi ehkä niissä muutamassa ulkomailla sijaitsevassa suomenkielisessä koulussa.

Sven-Håkan kirjoitti:

Mielestäni on naurettavaa laittaa suomenkielisiä ruotsinkieliseen kouluun erittäin heikolla ruotsin osaamisella. Mikäköhän saa ihmiset toimimaan näin idioottimaisesti?

Matematiikassa tosin maahanmuuttajat ovat isompi haitta kun suomenkieliset.

Lue lisää

Hyvä kysymys mutta todellisuudessa moni toivoo niin kovin lapsensa oppivan ruotsia että esim isänkielen perusteella laitetaan lapsi ruotsinkieliseen kouluun oppimaan ruotsia, vaikkei kotona koskaan olla vaivauduttu puhumaan lapselle ruotsia.
Ruotsin opettaminen syydetään kokonaan koulun harteille, mikä ei ole reilua opettajaa, muita lapsia eikä edes omaa lasta kohtaan.

Ankdam kirjoitti:

Hyvä kysymys mutta todellisuudessa moni toivoo niin kovin lapsensa oppivan ruotsia että esim isänkielen perusteella laitetaan lapsi ruotsinkieliseen kouluun oppimaan ruotsia, vaikkei kotona koskaan olla vaivauduttu puhumaan lapselle ruotsia.
Ruotsin opettaminen syydetään kokonaan koulun harteille, mikä ei ole reilua opettajaa, muita lapsia eikä edes omaa lasta kohtaan.

Lue lisää

No olemmehan jostain ainakin samaa mieltä kun tarpeeksi kirjoitellaan 👍😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Ymmärrät varmaan että minkä tahansa määrän ihmisiä saa suhteutettua mihin tahansa lukuun? Eli jos suomenkielisistä pääsee korkekouluun 30% niin voitaisi pitää huoli että myös ruotsinkielisistä korkeakouluun pääsee 30%. Noiden kiintiöiden lisäksihän siis monta tutkintoa voi opiskella myös noiden kiintiöiden päälle joten herää kysymys mihin noita kiintiöitä tarvitaan. Lisäksi ruotsinkielinen voi aina mennä opiskelemaan Ruotsiin äidinkielellään. Suomenkielinen ei voi opiskella missään pelkällä aidinkielellään, paitsi ehkä niissä muutamassa ulkomailla sijaitsevassa suomenkielisessä koulussa.

Lue lisää

Ei se voi mennä noinkaan, ei pyrkijöiden määrää voi koskaan tietää etukäteen, eikä pyrkijöiden määrää myöskään voida ryhtyä rajoittamaan niin että 30% hakijoista olisi sopiva lukumäärä opiskelijoita ko kurssille.
Vuosittaiset hakijamäärät vaihtelee, kurssien koot vaihtelee. Missään korkeakoulun valintasysteemissä ei etukäteen päätetä prosenttia hakijoista joka hyväksyttäisiin opiskelemaan. Ajatus on pähkähullu.

Kyllä se kaikkialla Suomessa ja muualla maailmassa, jossa opiskelemaan pyritään, menee niin että se määrä joka tullaan hyväksymään opiskelemaan on ennakkoon päätetty, kaikki osallistuvat samaan sisäänpääsykokeeseen ja kuhunkin koulutukseen valitaan ne parhaat.

Kannattaa myös pitää mielessä että meillä suruilla on vain murto-osa kaikista niistä.koulutuksista jotka teille suomenkielisille on tarjolla.

Ankdam kirjoitti:

Hyvä kysymys mutta todellisuudessa moni toivoo niin kovin lapsensa oppivan ruotsia että esim isänkielen perusteella laitetaan lapsi ruotsinkieliseen kouluun oppimaan ruotsia, vaikkei kotona koskaan olla vaivauduttu puhumaan lapselle ruotsia.
Ruotsin opettaminen syydetään kokonaan koulun harteille, mikä ei ole reilua opettajaa, muita lapsia eikä edes omaa lasta kohtaan.

Lue lisää

Olen samaa mieltä tästä. Jos suomenkielinen lapsi laitetaan ruotsinkieliseen kouluun, niin toisen vanhemmista on osattava ruotsia, jotta hän voi tukea lastaan opinnoissa. Lapsi oppii kyllä nopeasti kielen, jos hän saa tukea kotoa, ja etenkin, jos tämä toinen vanhempi puhuu hänelle ruotsia koko ajan.

Ankdam kirjoitti:

Ei se voi mennä noinkaan, ei pyrkijöiden määrää voi koskaan tietää etukäteen, eikä pyrkijöiden määrää myöskään voida ryhtyä rajoittamaan niin että 30% hakijoista olisi sopiva lukumäärä opiskelijoita ko kurssille.
Vuosittaiset hakijamäärät vaihtelee, kurssien koot vaihtelee. Missään korkeakoulun valintasysteemissä ei etukäteen päätetä prosenttia hakijoista joka hyväksyttäisiin opiskelemaan. Ajatus on pähkähullu.

Kyllä se kaikkialla Suomessa ja muualla maailmassa, jossa opiskelemaan pyritään, menee niin että se määrä joka tullaan hyväksymään opiskelemaan on ennakkoon päätetty, kaikki osallistuvat samaan sisäänpääsykokeeseen ja kuhunkin koulutukseen valitaan ne parhaat.

Kannattaa myös pitää mielessä että meillä suruilla on vain murto-osa kaikista niistä.koulutuksista jotka teille suomenkielisille on tarjolla.

Lue lisää

"Kannattaa myös pitää mielessä että meillä suruilla on vain murto-osa kaikista niistä.koulutuksista jotka teille suomenkielisille on tarjolla."

Tämä on totta. Ja tässä yhteydessä haluaisin tuoda esiin myös sellaisen asian, että suomenkielisellä puolella maakunnissa pääsee opiskelemaan helpommin tiettyjä aloja kuin Helsingissä. Meillä helsinkiläisillä voisi olla valittamista tästä asiasta. Kieliaktiivit eivät ota tätä asiaa koskaan esiin eivätkä myöskään kommentoi sitä.

Sven-Håkan kirjoitti:

Mielestäni on naurettavaa laittaa suomenkielisiä ruotsinkieliseen kouluun erittäin heikolla ruotsin osaamisella. Mikäköhän saa ihmiset toimimaan näin idioottimaisesti?

Matematiikassa tosin maahanmuuttajat ovat isompi haitta kun suomenkieliset.

Lue lisää

Det är ju nog faktiskt helt fullständigt strunt samma vad du tycker om den saken.

Ankdam kirjoitti:

Anteeksi, nyt meni yli hilseen. Mitä te annoitte meille?

Tukirekan täytettäväksi päivittäin, jahka olimme lahjoittaneet niille sen rekan ensin?

Ei täällä ketään vedätetä. Emme ole hölmöjä. Vedättäviä ovat ne, jotka uskovat kieliaktiivien propagandaa. On kohtuullista korjata vääriä väitteitä. Sen sijaan on hölmöä nostaa ketjua, jossa joku jatkaa yksinpuheluaan kohta 500. kertaa...