Syntien sovitus Jumalan kanssa

Kun Vapahtajamme puhui opetuslapsilleen lopunajan merkeistä, hän esitti myös tämän tärkeän vertauksen kymmenestä morsiusneidosta. Tämä vertaus osoittaa, millainen kristillisyys on lopunajan edellä. Kirkkohistoria osoittaa meille, että ensimmäinen kristillisyys on ollut elävä. Kristityillä oli silloin suuri hartaus. He pyrkivät peläten ja vavisten siihen, että he pelastuisivat. Heillä oli silloin yksi sydän ja yksi sielu, ja he olivat koolla rukouksessa ja leivän murtamisessa, eikä heidän välillään ollut riitaa. Apostolien kuoleman jälkeen muutamat rupesivat kuitenkin riitelemään opista, ja tämä eripuraisuus ja eriseuraisuus hajotti kristittyjä moniin lahkoihin ja eriseuroihin. Kristittyjen välinen riita kuitenkin loppui aina vainon alkaessa, ja he saattoivat iloiten antaa henkensä ja verensä Kristuksen tähden.
Kun vaino sitten loppui, tulivat he kaikki uneliaiksi ja nukkuivat. Oli kuitenkin muutamia harvoja, jotka heräsivät synnin unesta, kun kuului huuto eli saatiin sanoma, että vaino taas alkaisi. Ensimmäiset kristitythän odottivat, että Jumalan Poika tulisi pian tuomitsemaan maailmaa, kostamaan heidän verensä maan päällä ja pelastamaan uskovat maailman vaivoista. He olisivat ottaneet vastaan Yljän iloiten. Vaikka he rauhan aikana nukkuivat tyhmien kanssa, uskon lamppu syttyi heti, kun huuto kuului eli kuoleman sanansaattaja saapui. Heti huudon kuuluessa heräsivät tyhmätkin, mutta heillä ei ollut lampuissaan öljyä. He eivät jaksaneet uskoa. Sen tähden he rupesivat pyytämään öljyä viisailta sanoen: ”Antakaa meille vähän öljyä, sillä meidän lamppumme sammuvat.” Viisaat vastasivat: ”Ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi.”
Tämä vertaus ei kuulu ainoastaan ensimmäisille kristityille, vaan kaikkina aikoina ja jokaisessa paikassa, missä oikea kristillisyys on ilmestynyt, on ensimmäisessä heräyksessä suuri hartaus ja suuri halu tulla autuaaksi. Ensimmäinen rakkaus loppuu kuitenkin pian. Kristityt lankeavat vähitellen penseyteen ja valvomattomuuteen, ja silloin heidän joukossaan ilmenee myös armonvarkaita. Nämä ovat kerran heränneet ja tunteneet armonmerkkejä, mutta sen jälkeen he ovat taas panneet maata ja rakentavat nyt pelastuksensa toivon ensimmäisten armonmerkkien varaan. He eivät ole uudestisyntyneet, vaan he ovat käsittäneet Jumalan ennakoivan armon uudensyntymisen armoksi. Näin ollen he luulevat olevansa uudestisyntyneitä, vaikka tunto ei ole herännyt niin paljoa, että maailman kunnia olisi saanut kuoleman haavoja. Sellaiset armonvarkaat eivät ole tunnustaneet häpeällisiä tekojaan. He eivät ole sovittaneet rikkomuksiaan lähimmäistensä kanssa. He ovat jääneet kunnian ja risuaidan taakse; he eivät ole purkaneet sitä eivätkä puhdistaneet tuntoaan. Heidän uskonsa on kuitenkin vahva kuin kallio, vaikka he eivät sovi kristittyjen kanssa. Sellaisille armonvarkaille tulee aina hätä, kun huuto kuuluu eli kun kuolema alkaa pusertaa heidän uskotonta sydäntään. Silloin he kääntyvät kristittyjen puoleen, tahtovat näitä luokseen ja pyytävät näiltä öljyä sanoen lamppunsa sammuvan. Mitä kuitenkaan auttaa silloin kristittyihin turvautuminen, kun viisaillakaan morsiusneidoilla ei ole öljyä tuskin sen vertaa, että heidän omat lamppunsa syttyvät huudon kuuluessa. Niillä, jotka nukkuvat yhdessä tyhmien kanssa, ei ole mitään annettavaa. Tämä kohta vertauksessa ei ole viisaille kiitokseksi, vaan häpeäksi ja soimaukseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun Vapahtajamme puhui opetuslapsilleen lopunajan merkeistä, hän esitti myös tämän tärkeän vertauksen kymmenestä morsiusneidosta. Tämä vertaus osoittaa, millainen kristillisyys on lopunajan edellä. Kirkkohistoria osoittaa meille, että ensimmäinen kristillisyys on ollut elävä. Kristityillä oli silloin suuri hartaus. He pyrkivät peläten ja vavisten siihen, että he pelastuisivat. Heillä oli silloin yksi sydän ja yksi sielu, ja he olivat koolla rukouksessa ja leivän murtamisessa, eikä heidän välillään ollut riitaa. Apostolien kuoleman jälkeen muutamat rupesivat kuitenkin riitelemään opista, ja tämä eripuraisuus ja eriseuraisuus hajotti kristittyjä moniin lahkoihin ja eriseuroihin. Kristittyjen välinen riita kuitenkin loppui aina vainon alkaessa, ja he saattoivat iloiten antaa henkensä ja verensä Kristuksen tähden.
Kun vaino sitten loppui, tulivat he kaikki uneliaiksi ja nukkuivat. Oli kuitenkin muutamia harvoja, jotka heräsivät synnin unesta, kun kuului huuto eli saatiin sanoma, että vaino taas alkaisi. Ensimmäiset kristitythän odottivat, että Jumalan Poika tulisi pian tuomitsemaan maailmaa, kostamaan heidän verensä maan päällä ja pelastamaan uskovat maailman vaivoista. He olisivat ottaneet vastaan Yljän iloiten. Vaikka he rauhan aikana nukkuivat tyhmien kanssa, uskon lamppu syttyi heti, kun huuto kuului eli kuoleman sanansaattaja saapui. Heti huudon kuuluessa heräsivät tyhmätkin, mutta heillä ei ollut lampuissaan öljyä. He eivät jaksaneet uskoa. Sen tähden he rupesivat pyytämään öljyä viisailta sanoen: ”Antakaa meille vähän öljyä, sillä meidän lamppumme sammuvat.” Viisaat vastasivat: ”Ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi.”
Tämä vertaus ei kuulu ainoastaan ensimmäisille kristityille, vaan kaikkina aikoina ja jokaisessa paikassa, missä oikea kristillisyys on ilmestynyt, on ensimmäisessä heräyksessä suuri hartaus ja suuri halu tulla autuaaksi. Ensimmäinen rakkaus loppuu kuitenkin pian. Kristityt lankeavat vähitellen penseyteen ja valvomattomuuteen, ja silloin heidän joukossaan ilmenee myös armonvarkaita. Nämä ovat kerran heränneet ja tunteneet armonmerkkejä, mutta sen jälkeen he ovat taas panneet maata ja rakentavat nyt pelastuksensa toivon ensimmäisten armonmerkkien varaan. He eivät ole uudestisyntyneet, vaan he ovat käsittäneet Jumalan ennakoivan armon uudensyntymisen armoksi. Näin ollen he luulevat olevansa uudestisyntyneitä, vaikka tunto ei ole herännyt niin paljoa, että maailman kunnia olisi saanut kuoleman haavoja. Sellaiset armonvarkaat eivät ole tunnustaneet häpeällisiä tekojaan. He eivät ole sovittaneet rikkomuksiaan lähimmäistensä kanssa. He ovat jääneet kunnian ja risuaidan taakse; he eivät ole purkaneet sitä eivätkä puhdistaneet tuntoaan. Heidän uskonsa on kuitenkin vahva kuin kallio, vaikka he eivät sovi kristittyjen kanssa. Sellaisille armonvarkaille tulee aina hätä, kun huuto kuuluu eli kun kuolema alkaa pusertaa heidän uskotonta sydäntään. Silloin he kääntyvät kristittyjen puoleen, tahtovat näitä luokseen ja pyytävät näiltä öljyä sanoen lamppunsa sammuvan. Mitä kuitenkaan auttaa silloin kristittyihin turvautuminen, kun viisaillakaan morsiusneidoilla ei ole öljyä tuskin sen vertaa, että heidän omat lamppunsa syttyvät huudon kuuluessa. Niillä, jotka nukkuvat yhdessä tyhmien kanssa, ei ole mitään annettavaa. Tämä kohta vertauksessa ei ole viisaille kiitokseksi, vaan häpeäksi ja soimaukseksi.

Lue lisää

Nyt näyttää olevan sellainen aika, että viisaat ja tyhmät nukkuvat. Viisaatkaan eivät ole oikein valvomassa, koska tyhmät saavat nukkua aivan rauhassa. Nukkuvalla kristityllä ja nukkuvalla armonvarkaalla ei ole ulkoisesti suurta eroa. Mutta vaikka tämä ero ulkoisessa muodossa ei olisi hiuskarvaa suurempi, on kuitenkin ero armonvarkaan ja kristityn välillä niin kuin suuri juopa Abrahamin ja rikkaan miehen välillä. Ero on se, että viisailla on öljyä lampussa, mutta tyhmillä ei. Katsokaa nyt, armonvarkaat, kuinka teille käy, kun huuto kuuluu. Teidän lamppunne sammuvat, kun kuolema tulee. Kun vahvaa uskoa eniten tarvittaisiin, sitä ei ole. Kyllä te silloin käännytte kristittyjen puoleen, kysytte heiltä neuvoa ja sanotte: ”Eikö teillä ole antaa öljyä?” Viisailla ei kuitenkaan ole mitään annettavaa, koska he nukkuvat yhdessä tyhmien kanssa. Heillä on tuskin sen vertaa öljyä, että heidän omat lamppunsa syttyvät palamaan, kun huuto kuuluu. Mitä arvelette, onko teillä nyt öljyä lampuissanne, te viisaat morsiusneidot, jotka olette kunnostaneet lamppujanne ottaaksenne Yljän vastaan? Vai oletteko nukkuneet niin raskaasti, että kaikki öljy on tippunut maahan? Kyllä minä uskon, että teillä oli silloin öljyä, kun kunnostitte lamppunne, mutta jos olette kovin kauan nukkuneet tyhmien kanssa, öljy saattaa vuotaa pian pois. Älkää enää nukkuko yhdessä tyhmien kanssa, vaan nouskaa ylös ja katsokaa, onko lampuissanne öljyä. Sillä pian kuuluu huuto, pian tulee aika, jolloin teidän kaikkien on noustava. Te olette nähneet lopunajan merkit. Pian tulee loppu. Pian tulevat vieraat taivaasta katsomaan, millaisessa kunnossa Jeesuksen morsian on. Morsiustytöt, jotka ovat silloin valmiit ottamaan Yljän vastaan, menevät hänen kanssaan Karitsan häihin.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt näyttää olevan sellainen aika, että viisaat ja tyhmät nukkuvat. Viisaatkaan eivät ole oikein valvomassa, koska tyhmät saavat nukkua aivan rauhassa. Nukkuvalla kristityllä ja nukkuvalla armonvarkaalla ei ole ulkoisesti suurta eroa. Mutta vaikka tämä ero ulkoisessa muodossa ei olisi hiuskarvaa suurempi, on kuitenkin ero armonvarkaan ja kristityn välillä niin kuin suuri juopa Abrahamin ja rikkaan miehen välillä. Ero on se, että viisailla on öljyä lampussa, mutta tyhmillä ei. Katsokaa nyt, armonvarkaat, kuinka teille käy, kun huuto kuuluu. Teidän lamppunne sammuvat, kun kuolema tulee. Kun vahvaa uskoa eniten tarvittaisiin, sitä ei ole. Kyllä te silloin käännytte kristittyjen puoleen, kysytte heiltä neuvoa ja sanotte: ”Eikö teillä ole antaa öljyä?” Viisailla ei kuitenkaan ole mitään annettavaa, koska he nukkuvat yhdessä tyhmien kanssa. Heillä on tuskin sen vertaa öljyä, että heidän omat lamppunsa syttyvät palamaan, kun huuto kuuluu. Mitä arvelette, onko teillä nyt öljyä lampuissanne, te viisaat morsiusneidot, jotka olette kunnostaneet lamppujanne ottaaksenne Yljän vastaan? Vai oletteko nukkuneet niin raskaasti, että kaikki öljy on tippunut maahan? Kyllä minä uskon, että teillä oli silloin öljyä, kun kunnostitte lamppunne, mutta jos olette kovin kauan nukkuneet tyhmien kanssa, öljy saattaa vuotaa pian pois. Älkää enää nukkuko yhdessä tyhmien kanssa, vaan nouskaa ylös ja katsokaa, onko lampuissanne öljyä. Sillä pian kuuluu huuto, pian tulee aika, jolloin teidän kaikkien on noustava. Te olette nähneet lopunajan merkit. Pian tulee loppu. Pian tulevat vieraat taivaasta katsomaan, millaisessa kunnossa Jeesuksen morsian on. Morsiustytöt, jotka ovat silloin valmiit ottamaan Yljän vastaan, menevät hänen kanssaan Karitsan häihin.

Lue lisää

Olen tätä tarinaa kuullut pienestä lapsesta saakka. Ymmärtänyt jo varhain, että molempien edellä pitkästi kirjoittaneiden tarinat ovat täysin ymmärrettäviä. Ajattelevatkin ehkä noin.

Herätystä heille toivon. Ei ole esikoislestadiolaisuus uskonto, johon kannattaisi kuulua siksi, että vain sitä kautta pääseen taivaaseen. Yhteisöllisyys ja maallisten asioiden hoito, perhepiirissä toimiminen ilman alkoholia huumeita ja ilman muita maallisia ongelmia on toki ihailtavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt näyttää olevan sellainen aika, että viisaat ja tyhmät nukkuvat. Viisaatkaan eivät ole oikein valvomassa, koska tyhmät saavat nukkua aivan rauhassa. Nukkuvalla kristityllä ja nukkuvalla armonvarkaalla ei ole ulkoisesti suurta eroa. Mutta vaikka tämä ero ulkoisessa muodossa ei olisi hiuskarvaa suurempi, on kuitenkin ero armonvarkaan ja kristityn välillä niin kuin suuri juopa Abrahamin ja rikkaan miehen välillä. Ero on se, että viisailla on öljyä lampussa, mutta tyhmillä ei. Katsokaa nyt, armonvarkaat, kuinka teille käy, kun huuto kuuluu. Teidän lamppunne sammuvat, kun kuolema tulee. Kun vahvaa uskoa eniten tarvittaisiin, sitä ei ole. Kyllä te silloin käännytte kristittyjen puoleen, kysytte heiltä neuvoa ja sanotte: ”Eikö teillä ole antaa öljyä?” Viisailla ei kuitenkaan ole mitään annettavaa, koska he nukkuvat yhdessä tyhmien kanssa. Heillä on tuskin sen vertaa öljyä, että heidän omat lamppunsa syttyvät palamaan, kun huuto kuuluu. Mitä arvelette, onko teillä nyt öljyä lampuissanne, te viisaat morsiusneidot, jotka olette kunnostaneet lamppujanne ottaaksenne Yljän vastaan? Vai oletteko nukkuneet niin raskaasti, että kaikki öljy on tippunut maahan? Kyllä minä uskon, että teillä oli silloin öljyä, kun kunnostitte lamppunne, mutta jos olette kovin kauan nukkuneet tyhmien kanssa, öljy saattaa vuotaa pian pois. Älkää enää nukkuko yhdessä tyhmien kanssa, vaan nouskaa ylös ja katsokaa, onko lampuissanne öljyä. Sillä pian kuuluu huuto, pian tulee aika, jolloin teidän kaikkien on noustava. Te olette nähneet lopunajan merkit. Pian tulee loppu. Pian tulevat vieraat taivaasta katsomaan, millaisessa kunnossa Jeesuksen morsian on. Morsiustytöt, jotka ovat silloin valmiit ottamaan Yljän vastaan, menevät hänen kanssaan Karitsan häihin.

Lue lisää

Ja mistä oli taas kopioitu..??

ja tuollaist apötkömassaa eikö sen vertaa ole viitseliäisyyttä että asettelis luettavansa järkevään muotoon, no ei ole kun pitää paatostaa niin kauhealla kiireellä ettei vaan öljy pääse loppumaan ennen tekstin endiä.

hohoijaa.