Maailman kaikkeuden rakenne

Kirjoittajan kuvaama maailmankaikkeus on liian pieni. Hän kuvailee havaittavaa maailmankaikkeutta, mutta koko universumi on mahdollisesti suunnattomasti sitä suurempi, ehken 10 potensiin 30 (kvintiljoona) kertaa suurempi kuin havaittava maailmankaikkeus.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittajan kuvaama maailmankaikkeus on liian pieni. Hän kuvailee havaittavaa maailmankaikkeutta, mutta koko universumi on mahdollisesti suunnattomasti sitä suurempi, ehken 10 potensiin 30 (kvintiljoona) kertaa suurempi kuin havaittava maailmankaikkeus.

Lue lisää

Pieni tällä hetkellä? Maailmankaikkeuden koko on halkaisijana ilmoitettuna arviolta 90 miljardia valovuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Pieni tällä hetkellä? Maailmankaikkeuden koko on halkaisijana ilmoitettuna arviolta 90 miljardia valovuotta.

90 MRD on havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija. Se ei ole todellakaan koko maailmankaikkeus, vaan se on kooltaan valtavasti suurempi, jopa ääretön.

Anonyymi kirjoitti:

90 MRD on havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija. Se ei ole todellakaan koko maailmankaikkeus, vaan se on kooltaan valtavasti suurempi, jopa ääretön.

90 MRD ei ole havaittavaa vaan arvattavaa! Ei tuollaista ole mitattu koskaan.

Jos avaruudella ei ole rajoja, avaruus on kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin havaittu.

"Emme kuitenkaan tiedä, olemmeko Linnunratamme kanssa universumin keskellä vaiko jollakin laidalla."

Näkyvässa maailmankaikkeudessa olemme täsmälleen keskellä, koska näemme eri suuntiin yhtä pitkän matkan.

Yleisimmän arvauksen mukaan koko maailmankaikkeus noudattaa sellaista geometriaa, että keskipistettä ei ole. On esimerkiksi hyperpallon kolmiulotteinen pinta. Varmuudella emme voi tietää.

Firdawsi kirjoitti:

"Emme kuitenkaan tiedä, olemmeko Linnunratamme kanssa universumin keskellä vaiko jollakin laidalla."

Näkyvässa maailmankaikkeudessa olemme täsmälleen keskellä, koska näemme eri suuntiin yhtä pitkän matkan.

Yleisimmän arvauksen mukaan koko maailmankaikkeus noudattaa sellaista geometriaa, että keskipistettä ei ole. On esimerkiksi hyperpallon kolmiulotteinen pinta. Varmuudella emme voi tietää.

Lue lisää

"Näkyvässa maailmankaikkeudessa olemme täsmälleen keskellä, koska näemme eri suuntiin yhtä pitkän matkan."

Olemme Orionin haarassa, Linnunradalla.

Vaikka olisimme tasan keskellä Linnunrataa tai aivan sen laidassa, Andromedan äärimmäisessä päässä tai vaikkapa Mustasilmägalaksissa, olisimme edelleen keskellä kaikkea. Olisimmepa missä tahansa, olemme keskellä kaikkea, ja vaikka todellinen sijaintimme olisi mikä tahansa. Matemaattisesti myös pieni osa ääretöntä on edelleen ääretön. Se on pitkä matka.

Anonyymi kirjoitti:

"Näkyvässa maailmankaikkeudessa olemme täsmälleen keskellä, koska näemme eri suuntiin yhtä pitkän matkan."

Olemme Orionin haarassa, Linnunradalla.

Vaikka olisimme tasan keskellä Linnunrataa tai aivan sen laidassa, Andromedan äärimmäisessä päässä tai vaikkapa Mustasilmägalaksissa, olisimme edelleen keskellä kaikkea. Olisimmepa missä tahansa, olemme keskellä kaikkea, ja vaikka todellinen sijaintimme olisi mikä tahansa. Matemaattisesti myös pieni osa ääretöntä on edelleen ääretön. Se on pitkä matka.

Lue lisää

"Keskellä kaikkea" ei ole korrekti ja selkeä ilmaisu. Tavoitellee käsitystä, että koko maailmankaikkeus on laajentunut yhdestä pisteestä, joten jokainen nykyisen kaikkeuden piste vastaa samaa pistettä, josta laajeneminen on alkanut.

Vaikka nykyisen kaikkeuden pisteet palautuvatkin yhteen pisteeseen, ne ovat kuitenkin eri etäisyydellä toisistaan. Ne etääntyvät toisistaan sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, tarkkaan ottaen nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen. Osa etääntyy toisistaan jo nopeammin kuin valo, joten tämän horisontin yli emme voi nähdä.

Siten näkemämme maailmankaikkeus on välttämättömästi vain osa koko maailmankaikkeudesta. Vaikka koko maaimankaikkeus olisi geometrialtaan sellainen, että keskipistettä ei ole, näkyvässä maailmankaikkeudessa keskipiste on.

Havainnollisen kuvan saamme yhtä ulottuvuutta alemmasta pallosta. Sen kaksiulotteisen pinnan mitään pistettä ei ole nimettävissä keskipisteeksi, mutta pinnalle piirretyllä ympyrällä on keskipiste. Näkyvä maailmankaikkeus on pallo, jonka keskipisteessä olemme.

Linnunrata on rakenne näkyvässä maailmankaikkeudessa. Meidän sijaintimme linnunradassa ei muuta sitä seikkaa, että olemme täsmälleen näkyvän maailmankaikkeuden osan keskipisteessä.

Firdawsi kirjoitti:

"Keskellä kaikkea" ei ole korrekti ja selkeä ilmaisu. Tavoitellee käsitystä, että koko maailmankaikkeus on laajentunut yhdestä pisteestä, joten jokainen nykyisen kaikkeuden piste vastaa samaa pistettä, josta laajeneminen on alkanut.

Vaikka nykyisen kaikkeuden pisteet palautuvatkin yhteen pisteeseen, ne ovat kuitenkin eri etäisyydellä toisistaan. Ne etääntyvät toisistaan sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, tarkkaan ottaen nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen. Osa etääntyy toisistaan jo nopeammin kuin valo, joten tämän horisontin yli emme voi nähdä.

Siten näkemämme maailmankaikkeus on välttämättömästi vain osa koko maailmankaikkeudesta. Vaikka koko maaimankaikkeus olisi geometrialtaan sellainen, että keskipistettä ei ole, näkyvässä maailmankaikkeudessa keskipiste on.

Havainnollisen kuvan saamme yhtä ulottuvuutta alemmasta pallosta. Sen kaksiulotteisen pinnan mitään pistettä ei ole nimettävissä keskipisteeksi, mutta pinnalle piirretyllä ympyrällä on keskipiste. Näkyvä maailmankaikkeus on pallo, jonka keskipisteessä olemme.

Linnunrata on rakenne näkyvässä maailmankaikkeudessa. Meidän sijaintimme linnunradassa ei muuta sitä seikkaa, että olemme täsmälleen näkyvän maailmankaikkeuden osan keskipisteessä.

Lue lisää

"Osa etääntyy toisistaan jo nopeammin kuin valo, joten tämän horisontin yli emme voi nähdä. "
Pieni tarkennus tähän. On lukemattomia kohteita, joiden valo tulee nähtäväksemme tulevaisuudessa, vaikka ne tällä hetkellä loittonevat meistä valoa nopeammin. Tämä johtuu siitä, että pakonopeus oli valonnopeutta matalampi, kun valo lähti liikkeelle. Emme kuitenkaan näe sitä valoa vielä, koska kohteet joutuivat alkuvaiheen valonnopeutta nopeammassa tilan laajenemisessa niin kauas. Vähän kuin etenevän armeijan sanansaattaja tuomassa viestiä päämajaan, vielä kun päämaja on juoksumatkan päässä.

Vähän monimutkaista selittää, ehkä joku yksinkertaistaa...

Anonyymi kirjoitti:

"Osa etääntyy toisistaan jo nopeammin kuin valo, joten tämän horisontin yli emme voi nähdä. "
Pieni tarkennus tähän. On lukemattomia kohteita, joiden valo tulee nähtäväksemme tulevaisuudessa, vaikka ne tällä hetkellä loittonevat meistä valoa nopeammin. Tämä johtuu siitä, että pakonopeus oli valonnopeutta matalampi, kun valo lähti liikkeelle. Emme kuitenkaan näe sitä valoa vielä, koska kohteet joutuivat alkuvaiheen valonnopeutta nopeammassa tilan laajenemisessa niin kauas. Vähän kuin etenevän armeijan sanansaattaja tuomassa viestiä päämajaan, vielä kun päämaja on juoksumatkan päässä.

Vähän monimutkaista selittää, ehkä joku yksinkertaistaa...

Lue lisää

Kohteet, jotka ylittivät valonnopeuden meihin verrattuna jo varhain, poistuivat näköpiiristämme pysyvästi jo varhain. Näistä tapahtumista emme saa enää uutta informaatiota. Kaikki informaatio on lähtenyt aikana, jos on lähtenyt, jolloin olimme vielä näköyhteydessä. Uutta näköyhteyttä ei tule.

Koska avaruus edelleen laajenee, tähtiä poistuu edelleen näköpiiristämme sillä hetkellä, jolla ne ylittävät meihin nähden valonnopeuden avaruuden laajenemisen seurauksena. Käsite "sillä hetkellä" tarkoittaa siis tähden sammumista, kun siitä tulee meille informaatio valonnopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

90 MRD on havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija. Se ei ole todellakaan koko maailmankaikkeus, vaan se on kooltaan valtavasti suurempi, jopa ääretön.

"90 MRD on havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija. Se ei ole todellakaan koko maailmankaikkeus, vaan se on kooltaan valtavasti suurempi, jopa ääretön."

Havaittava maailmankaikkeus on nimensä mukaisesti juuri se havaittava. Kaikki sen päälle menevä on puhtaasti arvelua eikä kannata esittää väitteitä sen koosta.

Firdawsi kirjoitti:

"Keskellä kaikkea" ei ole korrekti ja selkeä ilmaisu. Tavoitellee käsitystä, että koko maailmankaikkeus on laajentunut yhdestä pisteestä, joten jokainen nykyisen kaikkeuden piste vastaa samaa pistettä, josta laajeneminen on alkanut.

Vaikka nykyisen kaikkeuden pisteet palautuvatkin yhteen pisteeseen, ne ovat kuitenkin eri etäisyydellä toisistaan. Ne etääntyvät toisistaan sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, tarkkaan ottaen nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen. Osa etääntyy toisistaan jo nopeammin kuin valo, joten tämän horisontin yli emme voi nähdä.

Siten näkemämme maailmankaikkeus on välttämättömästi vain osa koko maailmankaikkeudesta. Vaikka koko maaimankaikkeus olisi geometrialtaan sellainen, että keskipistettä ei ole, näkyvässä maailmankaikkeudessa keskipiste on.

Havainnollisen kuvan saamme yhtä ulottuvuutta alemmasta pallosta. Sen kaksiulotteisen pinnan mitään pistettä ei ole nimettävissä keskipisteeksi, mutta pinnalle piirretyllä ympyrällä on keskipiste. Näkyvä maailmankaikkeus on pallo, jonka keskipisteessä olemme.

Linnunrata on rakenne näkyvässä maailmankaikkeudessa. Meidän sijaintimme linnunradassa ei muuta sitä seikkaa, että olemme täsmälleen näkyvän maailmankaikkeuden osan keskipisteessä.

Lue lisää

""Keskellä kaikkea" ei ole korrekti ja selkeä ilmaisu. "

Kelpaisiko sellainen ilmaisu, että täältä on joka suuntaan yhtä pitkä matka ;-)

Anonyymi kirjoitti:

""Keskellä kaikkea" ei ole korrekti ja selkeä ilmaisu. "

Kelpaisiko sellainen ilmaisu, että täältä on joka suuntaan yhtä pitkä matka ;-)

Riippuu siitä, mistä puhumme. Jos puhumme näkyvästä mailmankaikkeuden osasta, matka horisonttiin, jonka yli emme voi nähdä kaikkeuden venymisen takia, on joka suuntaan yhtä pitkä. Ei sen sijaan yhtä pitkä horisontin sisällä oleviin kohteisiin.

Jos taas puhumme koko maailmankaikkeudesta ja otaksumme, että alkuräjähdys ei ole tavallisen räjähdyksen kaltainen, jossa ainetta sinkoaa eri nopeuksilla, vaan se on alkupisteen tasainen laajentuma, nykyisen kaikkeuden kaikki pisteen vastaavat alkupistettä. Tällöinkin vaidaan puhua vain pisteitten etäisyydestä toisistaan, tai meidän etäisyydestämme horisonttiin.

En saa selvää, ajatteletko koko kaikkeutta, näkyvää kaikkeutta ja miten sen geometrisesti hahmotat.

Anonyymi kirjoitti:

"90 MRD on havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija. Se ei ole todellakaan koko maailmankaikkeus, vaan se on kooltaan valtavasti suurempi, jopa ääretön."

Havaittava maailmankaikkeus on nimensä mukaisesti juuri se havaittava. Kaikki sen päälle menevä on puhtaasti arvelua eikä kannata esittää väitteitä sen koosta.

Lue lisää

"Havaittava maailmankaikkeus on nimensä mukaisesti juuri se havaittava. Kaikki sen päälle menevä on puhtaasti arvelua"

Periaatteessa olet oikeassa, koska vain havaintoihin voimme luottaa riittävällä varmuudella. Mutta asia ei ole noin yksiselitteinen.

Voimme havaittavan maailmankaikkeuden piirteistä päätellä tiettyjen asettamiemme reunaehtojen vallitessa, millainen sen ulkopuolinen maailmankaikkeus olisi. Esim. jos koko universumissa vallitsee oletettu isotrooppisuus, kuten se vallitseen havaittavassa maailmankaikkeudessa, voidaan universumin elinkaaren pituuden ja universumin laajentumisnopeuden tuloksena esittää arvio koko universumin koosta. Se ei ole "puhtaasit" arvelua enää, vaan valistunut ja perusteltu arvio annettujen reunaehtojen vallitessa.

Firdawsi kirjoitti:

Kohteet, jotka ylittivät valonnopeuden meihin verrattuna jo varhain, poistuivat näköpiiristämme pysyvästi jo varhain. Näistä tapahtumista emme saa enää uutta informaatiota. Kaikki informaatio on lähtenyt aikana, jos on lähtenyt, jolloin olimme vielä näköyhteydessä. Uutta näköyhteyttä ei tule.

Koska avaruus edelleen laajenee, tähtiä poistuu edelleen näköpiiristämme sillä hetkellä, jolla ne ylittävät meihin nähden valonnopeuden avaruuden laajenemisen seurauksena. Käsite "sillä hetkellä" tarkoittaa siis tähden sammumista, kun siitä tulee meille informaatio valonnopeudella.

Lue lisää

" Kaikki informaatio on lähtenyt aikana, jos on lähtenyt, jolloin olimme vielä näköyhteydessä. Uutta näköyhteyttä ei tule. "
Olet eri mieltä vaikkapa Kari Enqvistin kanssa. Mihin perustuu näkemyksesi?

Anonyymi kirjoitti:

" Kaikki informaatio on lähtenyt aikana, jos on lähtenyt, jolloin olimme vielä näköyhteydessä. Uutta näköyhteyttä ei tule. "
Olet eri mieltä vaikkapa Kari Enqvistin kanssa. Mihin perustuu näkemyksesi?

Lue lisää

Aivan liian yksilöimätön vaite, että siihen voisi vastata.

Unohdit Cereksen ja Idan ja Gaspran ja Mathilden ja Eroksen ja Itokawan ja kaikki muut pikkuiset murikat. Sain kaikista yhteensä 37.

Mr Spock

Vulkanusta ei tosin taida olla olemassakaan, ainakaan suhteellisuusteorian mukaan, ja Nibiru/Nemesis/PlaneettaX on vain hypoteettinen. Jos Pluto lasketaan mukaan varmistettuja planeettoja on 9.

Anonyymi kirjoitti:

Vulkanusta ei tosin taida olla olemassakaan, ainakaan suhteellisuusteorian mukaan, ja Nibiru/Nemesis/PlaneettaX on vain hypoteettinen. Jos Pluto lasketaan mukaan varmistettuja planeettoja on 9.

Lue lisää

Mitäs pojat paskia miettivät, noi planeetat ja tähdethän ovat aivan kätemme ulottuvilla koska ne meille näkyvät.

Avaruushan laajeneen miljoona triljoona kilometriä joka saatanan suuntaan joka hetki tästä ikuisuuteen ja uusia alkuräjähdyksiä on joka päivä sitten syntyy uusia palloja ja tähtiä ja sitten siellä UFOt viuhuvat välissä että huiskista vaan!

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs pojat paskia miettivät, noi planeetat ja tähdethän ovat aivan kätemme ulottuvilla koska ne meille näkyvät.

Avaruushan laajeneen miljoona triljoona kilometriä joka saatanan suuntaan joka hetki tästä ikuisuuteen ja uusia alkuräjähdyksiä on joka päivä sitten syntyy uusia palloja ja tähtiä ja sitten siellä UFOt viuhuvat välissä että huiskista vaan!

Lue lisää

Juu ja se Hawkins näki sitten ne mustat aukot sitten ja niiden takana on sitten sellaisia planettoja joissa voi olla vaikka dinosauruksia, ajatelkaahan pojat sitä!

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs pojat paskia miettivät, noi planeetat ja tähdethän ovat aivan kätemme ulottuvilla koska ne meille näkyvät.

Avaruushan laajeneen miljoona triljoona kilometriä joka saatanan suuntaan joka hetki tästä ikuisuuteen ja uusia alkuräjähdyksiä on joka päivä sitten syntyy uusia palloja ja tähtiä ja sitten siellä UFOt viuhuvat välissä että huiskista vaan!

Lue lisää

"Avaruushan laajeneen miljoona triljoona kilometriä joka saatanan suuntaan joka hetki tästä ikuisuuteen"

Niin moni luulee, mutta on väärässä. Ihmisillä on erittäin tiukassa se vääristynyt kuva universumin laajenemisesta, että se tapahtuisi jossakin absoluuttisessa ja euklidisessa avaruudessa. Luullan, että universumilla on jokin yksi keskuspiste, josta ainetta sinkoutuu joka suuntaan. Näin ei todellakaan ole. Mitään tuollaista laajenemista ei universumissa tapahdu.

Universumin laajenminen on universumin itsensä "ominaisuus". Universumin mittasuhteet muuttuvat siten, että etäisyydet siinä olevin galaksien kesken kasvaa eli ts. metrinen aika-avaruus muuttaa muotoaan tai venyy. Matemaattisesti tätä kuvataan FLRW-metriikalla (ks. Fridmanin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka).

Pluto ei ole enää nykyään planeetta.

Anonyymi kirjoitti:

Pluto ei ole enää nykyään planeetta.

Miten niin? Mihin se muka olisi kadonnut? On uusia kuviakin netissä new horizon pluto planeetasta otettuja kuvia.

"Jos pidämme alkuräjähdystä kaiken olevaisen lähtökohtana, alkuräjähdyksessä syntyi aika, säteily, painovoima, luonnon lait, materia ja aika-avaruus. Kaikki edellinen laajeni tyhjään tilaan, jossa ei ollut mitään edellä mainittua."

Kuvailusi on jo loogisesti mahdoton. Ensin kerrot aika-avaruuden syntyneen alkuräjähdyksessä ja sitten ryhdyt puhumaan jostakin "tilasta". Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Aika-avaruus on kaikki tila, mitä syntyi "kaiken alussa" eikä mitään tyhjää tilaa sen lisäksi ole ollut eikä ole yleisen suhteellisuusteorian mukaan voinutkaan olla. Tämä ei välttämättä poista sitä mahdollisuutta, että jotakin oli jo ennen alkuräjähdysteorian mukaista "kaiken alkua". Mutta mitään tyhjää tilaa ei ollut, johon universumi olisi sitten syntynyt.

Havaittavan universumin keskuksessa olemme, se on selvää, koska havaittava universumi on jo määritelmällisesti alue, josta valo on ehtinyt meidän maapallollemme. Kun valo tulee jokasuunnasta samalla noepudella, on välttämättä olemassa keskikohta, jossa valonsäteet kohtaavat.

Universumi ei ole välttämättä ääretön. Se voi sitä olla, mutta emme voi ainakaan nykyisin havaittavaa universumia koskevin havainnoin ja laskelmin olla varmoja koko universumin geometriasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos pidämme alkuräjähdystä kaiken olevaisen lähtökohtana, alkuräjähdyksessä syntyi aika, säteily, painovoima, luonnon lait, materia ja aika-avaruus. Kaikki edellinen laajeni tyhjään tilaan, jossa ei ollut mitään edellä mainittua."

Kuvailusi on jo loogisesti mahdoton. Ensin kerrot aika-avaruuden syntyneen alkuräjähdyksessä ja sitten ryhdyt puhumaan jostakin "tilasta". Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Aika-avaruus on kaikki tila, mitä syntyi "kaiken alussa" eikä mitään tyhjää tilaa sen lisäksi ole ollut eikä ole yleisen suhteellisuusteorian mukaan voinutkaan olla. Tämä ei välttämättä poista sitä mahdollisuutta, että jotakin oli jo ennen alkuräjähdysteorian mukaista "kaiken alkua". Mutta mitään tyhjää tilaa ei ollut, johon universumi olisi sitten syntynyt.

Havaittavan universumin keskuksessa olemme, se on selvää, koska havaittava universumi on jo määritelmällisesti alue, josta valo on ehtinyt meidän maapallollemme. Kun valo tulee jokasuunnasta samalla noepudella, on välttämättä olemassa keskikohta, jossa valonsäteet kohtaavat.

Universumi ei ole välttämättä ääretön. Se voi sitä olla, mutta emme voi ainakaan nykyisin havaittavaa universumia koskevin havainnoin ja laskelmin olla varmoja koko universumin geometriasta.

Lue lisää

>>> Kuvailusi on jo loogisesti mahdoton.

Ei, ei, ei. Kaikki on sopimuskysymyksiä. Logiikalla ei mitään tekemistä asian kanssa, oma logiikkani on ihan ok.

Jos ja kun maailmankaikkeus laajenee koko ajan, mihin se laajenee? Siihen vastaan alla. EI riitä vastaukseksi, että galaksit kyllä pysyvät koossa mutta avaruus itse ja avaruus galaksien välissä laajenee.

>>> Ensin kerrot aika-avaruuden syntyneen alkuräjähdyksessä ja sitten ryhdyt puhumaan jostakin "tilasta". Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Kuten puhuttua, tämä on puhtaasti sopimuskysymys. Vastaa itse aluksi kysymykseen siitä, mitä - faktojen mukaan tai edes kuvitteellisesti - oli ennen aika-avaruuden syntymistä.

Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila. Tyhjä tila ei voi olla enää tyhjä, jos siellä on materiaa, säteilyä tai edes tyhjöenergiaa. Universumiksi voidaan laskea vain kaikki se, jonka voimme ymmärtää olevan olemassa. Aika-avaruus - siis universumi - laajenee kaikkeen mahdolliseen vapaaseen ja tyhjään tilaan.

Toki erään teorian mukaan myös kaikki tyhjä tila ja tyhjyys syntyi alkuräjähdyksessä ja toisen teorian mukaan kaikki sekin osa kuvaamastani tyhjästä tilasta, jota aika-avaruus ei ole vielä saavuttanut, on osa universumia. Se sopii minulle hyvin, kunhan pelissäännöt ovat yhteiset.

On kuitenkin olemassa sellainen osa tyhjää avaruutta, jossa ei ole säteilyä, materiaa tai aikaa. Ne eivät vielä ole siellä, tyhjässä osassa. Jos säteily, materia ja aika jo olisivat "kaikkialla" ei olisi mitään tarvetta laajentua eikä puhuttaisi laajentumisesta. Kosmisen inflaation seurauksena aika-avaruus ei ollut yhtä aikaa kaikkialla, vaan laajentuminen jatkuu. Jopa kosminen inflaatio oli rajallinen.

>>> Aika-avaruus on kaikki tila, mitä syntyi "kaiken alussa" eikä mitään tyhjää tilaa sen lisäksi ole ollut eikä ole yleisen suhteellisuusteorian mukaan voinutkaan olla.

Aika-avaruuden ulkopuolella on tyhjä tila, jonne aika-avaruus laajenee. Suhteellisuusteoria ei mitenkään rajaa tuota asiaa, eikä ota asiaan kantaa. "Tyhjä tila" ilman aikaa, materiaa, säteilyä, aika-avaruutta, painovoimaa, tyhjöenergiaa ja luonnon lakeja on vain tyhjää tilaa. Se tyhjä tila on ollut olemassa aina, eikä sitä ole erikseen tarvinnut luoda alkuräjähdyksessä ja kosmisessa inflaatiossa.

>>> Tämä ei välttämättä poista sitä mahdollisuutta, että jotakin oli jo ennen alkuräjähdysteorian mukaista "kaiken alkua".

Sekin on ihan mahdollista. Emme tiedä mitään pimeästä aineesta tai pimeästä energiasta.

>>> Mutta mitään tyhjää tilaa ei ollut, johon universumi olisi sitten syntynyt.

Uskoisin sinua mielelläni, jos pystyisit asian faktoin perustelemaan. Haluatko yrittää?

>>> Havaittavan universumin keskuksessa olemme, se on selvää, koska havaittava universumi on jo määritelmällisesti alue, josta valo on ehtinyt meidän maapallollemme. Kun valo tulee jokasuunnasta samalla noepudella, on välttämättä olemassa keskikohta, jossa valonsäteet kohtaavat.

Jos kuitenkin liikkuisimme 30 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaa, näkisimme toisessa suunnassa kaikki mahdolliset galaksit (= kaiken aika-avaruuden) ja toisessa suunnassa pelkän suuren tyhjyyden, jossa ole aikaa eikä avaruutta.

>>> Universumi ei ole välttämättä ääretön. Se voi sitä olla, mutta emme voi ainakaan nykyisin havaittavaa universumia koskevin havainnoin ja laskelmin olla varmoja koko universumin geometriasta.

Juuri näin. Me emme vain tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Kuvailusi on jo loogisesti mahdoton.

Ei, ei, ei. Kaikki on sopimuskysymyksiä. Logiikalla ei mitään tekemistä asian kanssa, oma logiikkani on ihan ok.

Jos ja kun maailmankaikkeus laajenee koko ajan, mihin se laajenee? Siihen vastaan alla. EI riitä vastaukseksi, että galaksit kyllä pysyvät koossa mutta avaruus itse ja avaruus galaksien välissä laajenee.

>>> Ensin kerrot aika-avaruuden syntyneen alkuräjähdyksessä ja sitten ryhdyt puhumaan jostakin "tilasta". Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Kuten puhuttua, tämä on puhtaasti sopimuskysymys. Vastaa itse aluksi kysymykseen siitä, mitä - faktojen mukaan tai edes kuvitteellisesti - oli ennen aika-avaruuden syntymistä.

Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila. Tyhjä tila ei voi olla enää tyhjä, jos siellä on materiaa, säteilyä tai edes tyhjöenergiaa. Universumiksi voidaan laskea vain kaikki se, jonka voimme ymmärtää olevan olemassa. Aika-avaruus - siis universumi - laajenee kaikkeen mahdolliseen vapaaseen ja tyhjään tilaan.

Toki erään teorian mukaan myös kaikki tyhjä tila ja tyhjyys syntyi alkuräjähdyksessä ja toisen teorian mukaan kaikki sekin osa kuvaamastani tyhjästä tilasta, jota aika-avaruus ei ole vielä saavuttanut, on osa universumia. Se sopii minulle hyvin, kunhan pelissäännöt ovat yhteiset.

On kuitenkin olemassa sellainen osa tyhjää avaruutta, jossa ei ole säteilyä, materiaa tai aikaa. Ne eivät vielä ole siellä, tyhjässä osassa. Jos säteily, materia ja aika jo olisivat "kaikkialla" ei olisi mitään tarvetta laajentua eikä puhuttaisi laajentumisesta. Kosmisen inflaation seurauksena aika-avaruus ei ollut yhtä aikaa kaikkialla, vaan laajentuminen jatkuu. Jopa kosminen inflaatio oli rajallinen.

>>> Aika-avaruus on kaikki tila, mitä syntyi "kaiken alussa" eikä mitään tyhjää tilaa sen lisäksi ole ollut eikä ole yleisen suhteellisuusteorian mukaan voinutkaan olla.

Aika-avaruuden ulkopuolella on tyhjä tila, jonne aika-avaruus laajenee. Suhteellisuusteoria ei mitenkään rajaa tuota asiaa, eikä ota asiaan kantaa. "Tyhjä tila" ilman aikaa, materiaa, säteilyä, aika-avaruutta, painovoimaa, tyhjöenergiaa ja luonnon lakeja on vain tyhjää tilaa. Se tyhjä tila on ollut olemassa aina, eikä sitä ole erikseen tarvinnut luoda alkuräjähdyksessä ja kosmisessa inflaatiossa.

>>> Tämä ei välttämättä poista sitä mahdollisuutta, että jotakin oli jo ennen alkuräjähdysteorian mukaista "kaiken alkua".

Sekin on ihan mahdollista. Emme tiedä mitään pimeästä aineesta tai pimeästä energiasta.

>>> Mutta mitään tyhjää tilaa ei ollut, johon universumi olisi sitten syntynyt.

Uskoisin sinua mielelläni, jos pystyisit asian faktoin perustelemaan. Haluatko yrittää?

>>> Havaittavan universumin keskuksessa olemme, se on selvää, koska havaittava universumi on jo määritelmällisesti alue, josta valo on ehtinyt meidän maapallollemme. Kun valo tulee jokasuunnasta samalla noepudella, on välttämättä olemassa keskikohta, jossa valonsäteet kohtaavat.

Jos kuitenkin liikkuisimme 30 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaa, näkisimme toisessa suunnassa kaikki mahdolliset galaksit (= kaiken aika-avaruuden) ja toisessa suunnassa pelkän suuren tyhjyyden, jossa ole aikaa eikä avaruutta.

>>> Universumi ei ole välttämättä ääretön. Se voi sitä olla, mutta emme voi ainakaan nykyisin havaittavaa universumia koskevin havainnoin ja laskelmin olla varmoja koko universumin geometriasta.

Juuri näin. Me emme vain tiedä.

Lue lisää

"Kaikki on sopimuskysymyksiä."

Kosmologia ei ole sopimus. Se on havaintoihin perustuvaa matemaattis-luonnontieteellinen tieteenala.

"Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila."

Mihin tämä käsitys perustuu? Tiedätkö mihin aika-avaruus perustuu? Se on keskeinen osa yleistä suhteellisuusteoriaa. Isaac Newtonin avaruuskäsitys kumoutui 1915, kun Einstein kehitti teoriansa koskien aika-avaruutta. Einsteinin avaruus ei ole absoluuttinen "näyttämö" tai tyhjä tila, jossa tapahtuu asioita, vaan se on keskeinen osa kaikkea avaruudessa tapahtuvia ilmiöitä.

"Toki erään teorian mukaan myös kaikki tyhjä tila ja tyhjyys syntyi alkuräjähdyksessä"

Näin on. Teoria on nimeltään yleinen suhteellisuusteoria. Muu on mahdotonta, koska itse aika-avaruus on osa universumia ja muuttuu yleinen suhteellisuusteorian mukaisesti sen mukana.

" Universumiksi voidaan laskea vain kaikki se, jonka voimme ymmärtää olevan olemassa."

Kyllä ja aika-avaruus on osa univerumia. Muuta "tilaa" ei ole olemassa. Tunnut ajattelevan, että Eisteinin suhteellisuusteoria olisi olemassa "vain" universumin sisällä, mutta sen ulkopuolella olisikin voimassa Newtonin absoluuttisen avaruuden teoria. Melkoinen oletus, jolle ei ole mitään tunnettuihin luonnonlakeihin nojaavaa perustetta.

"Uskoisin sinua mielelläni, jos pystyisit asian faktoin perustelemaan."

Ei se ole uskonasia. Saat uskoa ihan mihin haluat. Kertomani käsitys perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan siitä mikä on aika-avaruus. Massa kaareuttaa aika-avaruutta eikä voida ajatella universumin syntyä ja alkukehitystä ilman suhteellisuusteorian mukaisia reunaehtoja. Aivan "kaiken alun" alkuhetkissä yleinen suhteellisuusteoria ei tosin sekään päde, koska olisi otettava huomioon myös kvanttigravitaatioteoria, tai jokin niistä, sillä tällaista tieteellisesti verifioitua teoriaa ei vielä ole olemassa.

"Jos kuitenkin liikkuisimme 30 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaa, näkisimme toisessa suunnassa kaikki mahdolliset galaksit (= kaiken aika-avaruuden) ja toisessa suunnassa pelkän suuren tyhjyyden, jossa ole aikaa eikä avaruutta."

Käsitykseni mukaan jos voisimme liikkua tuolla tavoin fantasioissamme, näkisimme havaittavan univerumin ulkopuolista universumia, joka olisi ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen kuin tämä havaittavakin universumi. Toisin sanoen näkyviin tulisi uusia galakseja, joista jotkin olisivat hyvin nuoria, vastasyntyneitä ja jotkin toiset puolestaan jo kauan sitten syntyneitä (niin kuin havaittavassakin universumissakin on eri ikäisiä galakseja). Oletettavasti koko universumi on isotrooppinen joka suunnassa havaittavan universumin ulkopuolellakin.

Koska koko universumi on niin valtava, miljoonia kertoja havaittavaa universumia suurempi, siirryttäessä sivuun 30 miljardia valovuotta nykyisestä paikastamme, ei olisi juuri nähtävissä mitään koko universumin geometriasta johtuvia kaareutumia.

Mutta jos voisimme fantasioissamme siirtyä vaikkapa kvintiljoona valovuotta (luku joka on 10 potensiiin 30) sivuun nykysijainnista, voisi olla mielenkiintoisia "näkymiä" vastassa (olettaen myös ettei valonnopeus rajoittaisi näkemistä). Edelleenkin tosin näkyisi galakseja yms. tuntemiamme tähtijärjestelmiä. Saattaisimme havaita universumin geometrian vääntyneen, jos meillä olisi sellaisia mittalaitteita, joita ei yleisen suhteellisuusteorian ( ja tuntemiemme luonnonlakien) asettamat rajoitteen voisi estää.

No, fantasiointi on hauskaa!

"Kaikki edellinen laajeni tyhjään tilaan, jossa ei ollut mitään edellä mainittua."

Oletus, että olisi olemassa muu tila kuin maailmankaikkeus, on vahvistamatta havainnoin, eikä sitä edes periaatteessa voisikaan vahvistaa. Tieteelliseltä kannalta tällainen otaksuma on "mieletön", ts. sitä ei voi verifioida eikä falsifioida. Ainoa tila, josta meillä on havaintoa, on juuri näkyvä maailmankaikkeus.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Kuvailusi on jo loogisesti mahdoton.

Ei, ei, ei. Kaikki on sopimuskysymyksiä. Logiikalla ei mitään tekemistä asian kanssa, oma logiikkani on ihan ok.

Jos ja kun maailmankaikkeus laajenee koko ajan, mihin se laajenee? Siihen vastaan alla. EI riitä vastaukseksi, että galaksit kyllä pysyvät koossa mutta avaruus itse ja avaruus galaksien välissä laajenee.

>>> Ensin kerrot aika-avaruuden syntyneen alkuräjähdyksessä ja sitten ryhdyt puhumaan jostakin "tilasta". Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Kuten puhuttua, tämä on puhtaasti sopimuskysymys. Vastaa itse aluksi kysymykseen siitä, mitä - faktojen mukaan tai edes kuvitteellisesti - oli ennen aika-avaruuden syntymistä.

Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila. Tyhjä tila ei voi olla enää tyhjä, jos siellä on materiaa, säteilyä tai edes tyhjöenergiaa. Universumiksi voidaan laskea vain kaikki se, jonka voimme ymmärtää olevan olemassa. Aika-avaruus - siis universumi - laajenee kaikkeen mahdolliseen vapaaseen ja tyhjään tilaan.

Toki erään teorian mukaan myös kaikki tyhjä tila ja tyhjyys syntyi alkuräjähdyksessä ja toisen teorian mukaan kaikki sekin osa kuvaamastani tyhjästä tilasta, jota aika-avaruus ei ole vielä saavuttanut, on osa universumia. Se sopii minulle hyvin, kunhan pelissäännöt ovat yhteiset.

On kuitenkin olemassa sellainen osa tyhjää avaruutta, jossa ei ole säteilyä, materiaa tai aikaa. Ne eivät vielä ole siellä, tyhjässä osassa. Jos säteily, materia ja aika jo olisivat "kaikkialla" ei olisi mitään tarvetta laajentua eikä puhuttaisi laajentumisesta. Kosmisen inflaation seurauksena aika-avaruus ei ollut yhtä aikaa kaikkialla, vaan laajentuminen jatkuu. Jopa kosminen inflaatio oli rajallinen.

>>> Aika-avaruus on kaikki tila, mitä syntyi "kaiken alussa" eikä mitään tyhjää tilaa sen lisäksi ole ollut eikä ole yleisen suhteellisuusteorian mukaan voinutkaan olla.

Aika-avaruuden ulkopuolella on tyhjä tila, jonne aika-avaruus laajenee. Suhteellisuusteoria ei mitenkään rajaa tuota asiaa, eikä ota asiaan kantaa. "Tyhjä tila" ilman aikaa, materiaa, säteilyä, aika-avaruutta, painovoimaa, tyhjöenergiaa ja luonnon lakeja on vain tyhjää tilaa. Se tyhjä tila on ollut olemassa aina, eikä sitä ole erikseen tarvinnut luoda alkuräjähdyksessä ja kosmisessa inflaatiossa.

>>> Tämä ei välttämättä poista sitä mahdollisuutta, että jotakin oli jo ennen alkuräjähdysteorian mukaista "kaiken alkua".

Sekin on ihan mahdollista. Emme tiedä mitään pimeästä aineesta tai pimeästä energiasta.

>>> Mutta mitään tyhjää tilaa ei ollut, johon universumi olisi sitten syntynyt.

Uskoisin sinua mielelläni, jos pystyisit asian faktoin perustelemaan. Haluatko yrittää?

>>> Havaittavan universumin keskuksessa olemme, se on selvää, koska havaittava universumi on jo määritelmällisesti alue, josta valo on ehtinyt meidän maapallollemme. Kun valo tulee jokasuunnasta samalla noepudella, on välttämättä olemassa keskikohta, jossa valonsäteet kohtaavat.

Jos kuitenkin liikkuisimme 30 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaa, näkisimme toisessa suunnassa kaikki mahdolliset galaksit (= kaiken aika-avaruuden) ja toisessa suunnassa pelkän suuren tyhjyyden, jossa ole aikaa eikä avaruutta.

>>> Universumi ei ole välttämättä ääretön. Se voi sitä olla, mutta emme voi ainakaan nykyisin havaittavaa universumia koskevin havainnoin ja laskelmin olla varmoja koko universumin geometriasta.

Juuri näin. Me emme vain tiedä.

Lue lisää

"On kuitenkin olemassa sellainen osa tyhjää avaruutta, jossa ei ole säteilyä, materiaa tai aikaa."

Mistä tiedät? Moniulotteinen geometria tarjoaa myös sen mahdollisuuden, että kaikkeus ja alkuräjähdyksessä syntynyt tila ovat identtiset. Sitä ennen ei olisi ollut mitään, ei edes tilaa. Emme tiedä, koska meillä ei voi olla havaintoja.

"Se kaava menee siten, että "ellei siitä ole havaintoa, sitä ei myöskään ole olemassa"."

En tiedä, mistä olet mainitun kaavan keksinyt/löytänyt. En tunnista tuollaista. Mutta sellaisen periaatteen tiedän, että 'ellei ole havaintoa, ei voida sanoa varmuudella, onko se totta'.

Tätä periaatetta, kun sitten soveltaa esittämääsi tyhjään tilaan universumin ulkopuolella, joudutaan toteamaan, ettei sellaisen tyhjän tilan olemassaolosta voi olla varmuutta.

Muutahan en ole väittänyt. Olen kyllä todennut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan kuvaamasi tyhjä tila on mahdotonta olla olemassa.

"Kyllä tieteessä on paljon pelkkiä sopimuskysymyksiä, ihan kuin vaikkapa sopimus nollasta tai äärettömästä, sopimus elektronien liikkeestä, spineistä, sopimus magneettikentistä"

Mainitsemasi eivät ole PELKKIÄ sopimuskysymyksiä, vaikka niissä onkin konventionaalisia tapoja kuvata joitakin ilmiöitä, jotka ovat ihan todellisia.

>> Kirjoitit aiemmin: "Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila."

Kysysin: "Mihin tämä käsitys perustuu?"

"aivan mahdotonta kuin ajatella, ettei ollut mitään."

Voin ymmärtää väärinkin, mutta vaikutat ajattelevan, että tyhjätila on sama asia kuin 'ei mitään'.

'Ei yhtään mitään' ei ole käsitteellisesti sama asia kuin tyhjä tila. En tiedä, miten kuvailisin 'ei mitään'. Mitä siitä voisi sanoa loogisesti muuta kuin se ei ole mitään. Se on siis sellaista mitä ei voi kuvailla mitenkään. Niinpä loogisesti se ei ole (sama kuin) tyhjä tila. Tyhjä tila on jotakin, siis se on avaruudellisesti kuvailtavissa tilana, tavallisesti kolmessa utottuvuudessa.

"En todellakaan kuvittele ymmärtäväni Einsteinin suhteellisuusteorian liittämistä säieteoriaan tai suoraan kvanttifysiikkaan."

En väitä mainittuja ymmärtäväni, enkä ole sellaista väittänyt aiemminkaan. Säieteoria(t) eivät ole verifioituja tieteellisiä teorioita, vaan hypoteteettisia malleja. Kvanttifysiikka ja yleistä suhteellisuusteoriaa ei ole onnistuttu yhdistämään. Minäkään en osa sitä tehdä, joten en ole lähdössä Princetoniin luentoja aiheesta pitämään. ;)

"On olemassa aika-avaruus, joka syntyi alkuräjähdyksen yhteydessä. "

Niin, tästä asiasta olemme samaa mieltä.

"Kyseinen aika-avaruus laajeni kosmisessa inflaatiossa mitään tunnettua ilmiötä nopeammin, mutta aika-avaruus ei saavuttanut kerralla eikä ole saavuttanut kaikkea ja kaikkeuden rajoja."

Mielestäni kosminen inflaatiomalli on hypoteesi, joten en osaa siltä osin vastata, mitä kaiken alussa tällöin tapahtui. Puhetta 'kaikkeuden rajoista en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat.

Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että universumin alussa syntyi aika-avaruus yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti, tämä aika-avaruus on kaikki tila mitä universumilla on. Mitään muuta ei ole. Siitä, mitä spekulatiivisesti arveltaisiin olevan tämän universumin aika-avaruuden "ulkopuolella", ei voida siitä mitään. Tietysti sitä silloin voi kuvailla sanoilla: "ei mitään". Tämä ei ole sama asia kuin tyhjä tila. Oudoksun ajatustasi siltä osin kuin puhut tyhjästä tilasta, enkä ymmärrä, mistä se tila sinne olisi tullut/ollut jo olemassa.

"Ikuisesti laajenevan universumin "ulkopuolella" on olemassa kuvaamani tyhjä tila, jossa ei ole aika-avaruutta. Törmäämme edelleen määrittelykysymyksiin."

Oletuksesi tyhjästä tilasta universumin "ulkopuolella" vaikuttaa turhalta. Ja se olisi myös alussa mainitsemasi kaavan vastainen. Eihän siitä ole havaintoja. Nyt väität, että on olemassa jokin "tyhjä tila", vaikkei siitä havaintoja olekaan!

Tämä ei ole mielestäni mikään "määrittelykysymys". Joko se tyhjätila on olemassa tai sitten se ei ole olemassa. Ei tarvita mitään määrittelyä.

Itse en ainakaan voi sanoa tuollaisesta mitään. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan sellaista tyhjää tilaa ei universumissamme kuitenkaan ole olemassa. Mitä olisi universumin "ulkopuolella", on tyhjää spekulaatiota.

"Aika-avaruus ei saavuttanut KAIKKEUDEN RAJOJA yhtäaikaisesti, vaan laajentuminen jatkuu edelleen."

Kun puhut "kaikkeiden rajoista", en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat. Yleisen suhtellisuusteorian perusteella ei tarvita puhetta mistään kaikkeuden rajoista. Sen mukaan universumi ei laajene JOHONKIN, eikä mihinkään suuntaan "ulospäin". Laajentuminen on aika-avaruuden mittasuhteiden muuttumista niin, että aika-avaruuden pisteet etääntyvät toisistaan.

"Aika-avaruus laajenee jatkuvasti tilaan, joka on absoluuttisen tyhjä. Siihen tilaan ei edes aika ole ehtinyt, siellä ei ole myöskään painovoimaa tai tyhjiöenergiaa."

En tiedä, mistä puhut. Ilmeisesti sinulla on jokin spekulatiivinen ajatus avaruudesta, jolla ei ole mitään tekemistä tunnetun kosmologian kanssa, mikä perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan. Aika on vain aika-avaruuden yksi ominaisuus, joskin se on erilainen kuin muut sen (tila)ominaisuudet. Saahan sitä noinkin ajatella kuin teet, ei siinä mitään. Mutta kuten kirjoituksesi alussa sanoit, tuollaisella ajattelulla ei ole mitään tekemistä kosmologian tai tieteen kanssa.

Vielä tähän kohtaan kommentti: "Viittaat alussa siihen, että kosmologia perustuu havaintoihin. Missä ovat havainnot "miljoonia kertoja suurempi kuin havaittava universumi" eli "miljoonia x 13,8 - 32 miljoonaa valovuotta"? Onko ala vaihtunut kosmologiasta filosofiåan vaiko tieteiskirjallisuuteen?"

Itse ryhdyit aiemmin fantasioimaan siirtymisestä 30 miljardia valovuotta ulkopuoliseen universumiin. Kirjoitit: "Jos kuitenkin liikkuisimme 30 miljardia valovuotta mihin tahansa suuntaa, näkisimme toisessa suunnassa kaikki mahdolliset galaksit (= kaiken aika-avaruuden) ja toisessa suunnassa pelkän suuren tyhjyyden, jossa ole aikaa eikä avaruutta."

Pistin vain tämän fantasiasi suuremmaksi ja siirryin fantasiassani kvintiljoona valovuotta (luku joka on 10 potensiiin 30) sivuun nykysijainnista. Ei tämä fantasiani mihinkään perustu, kuten ei fantasiat yleensäkään. Universumi voi olla kooltaan ääretön tai jotakin sitä pienempi, mutta aivan valtavan suuri kuitenkin.

Mikään ei myöskään estä koko universumia olemasta kvintiljoona kertaa havaittavaa universumia suurempi, koska universumin laajenemisnopeudelle ei ole olemassa mitään tieteellistä ylärajaa. Universumin laajeneminen voi tapahtua havaittavan universumin ulkopuolella triljoona kertaa valonnopeutta suuremmalla nopeudella, tai vaikkapa äärettömällä nopeudella. Silloin koko universumin mittasuhteet voivat olla kvintiljoona valovuotta halkaisijaltaan. Se siis voi ehtiä laajentua noihinkin mittasuhteisiin 13,8 miljardissa vuodessa.

"Se kaava menee siten, että "ellei siitä ole havaintoa, sitä ei myöskään ole olemassa"."

Haparoivasta tavastasi ilmaista asioita näkyy, että tieteellinen ajattelu on sinulle vielä vieras, ehkä jääkin vieraaksi. Ei näin formuloitavaa ajatusta ole tieteessä.

Tieteellinen ajattelu noudattaa vain ja ainoastaan sekä loogista että empiiristä ajattelua. Wienin piirin nimitys filosofialleen, looginen empirismi, kuuluu filosofian, ei tieteellisen tutkimuksen alaan.

Tieteellisen ajattelun mukaan meillä voi olla tietoa vain ja ainoastaan havaintojen kautta. Kaikki muu on uskontoa, filosofiaa tai common senseä, tieteelliseltä kannalta roskaa. Kun on tehty runsaasti ja oikein havaintoja, pyritään löytämään matemaatinen yhtäläisyys, jota havainnot noudattavat. Matemaattisia kuvauksia olisi lukuisia. Tarkoitus on löytää se, jota havainnot noudattavat.

Esimerkiksi on havaittu, että valo tai ääni haihtuu toisessa potenssissa, ei kolmannessa.

Tällä menetelmällä saavuttamamme tieto on erittäin varmaa, ja kaikialla maailmassa ja tutkijoista riippumatta yhtenäistä. Filosofisesti "päättelemällä" saatu "tieto" taas on altis henkilökohtaisille kuvitelmille, ja sitä onkin luotu historian kuluessa paljon ja erilaista.

Kaikkiaan tiedämme hyvin vähän, mutta minka tiedämme, on laadukasta.

Hyvää Joulua!

Anonyymi kirjoitti:

"Se kaava menee siten, että "ellei siitä ole havaintoa, sitä ei myöskään ole olemassa"."

En tiedä, mistä olet mainitun kaavan keksinyt/löytänyt. En tunnista tuollaista. Mutta sellaisen periaatteen tiedän, että 'ellei ole havaintoa, ei voida sanoa varmuudella, onko se totta'.

Tätä periaatetta, kun sitten soveltaa esittämääsi tyhjään tilaan universumin ulkopuolella, joudutaan toteamaan, ettei sellaisen tyhjän tilan olemassaolosta voi olla varmuutta.

Muutahan en ole väittänyt. Olen kyllä todennut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan kuvaamasi tyhjä tila on mahdotonta olla olemassa.

"Kyllä tieteessä on paljon pelkkiä sopimuskysymyksiä, ihan kuin vaikkapa sopimus nollasta tai äärettömästä, sopimus elektronien liikkeestä, spineistä, sopimus magneettikentistä"

Mainitsemasi eivät ole PELKKIÄ sopimuskysymyksiä, vaikka niissä onkin konventionaalisia tapoja kuvata joitakin ilmiöitä, jotka ovat ihan todellisia.

>> Kirjoitit aiemmin: "Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila."

Kysysin: "Mihin tämä käsitys perustuu?"

"aivan mahdotonta kuin ajatella, ettei ollut mitään."

Voin ymmärtää väärinkin, mutta vaikutat ajattelevan, että tyhjätila on sama asia kuin 'ei mitään'.

'Ei yhtään mitään' ei ole käsitteellisesti sama asia kuin tyhjä tila. En tiedä, miten kuvailisin 'ei mitään'. Mitä siitä voisi sanoa loogisesti muuta kuin se ei ole mitään. Se on siis sellaista mitä ei voi kuvailla mitenkään. Niinpä loogisesti se ei ole (sama kuin) tyhjä tila. Tyhjä tila on jotakin, siis se on avaruudellisesti kuvailtavissa tilana, tavallisesti kolmessa utottuvuudessa.

"En todellakaan kuvittele ymmärtäväni Einsteinin suhteellisuusteorian liittämistä säieteoriaan tai suoraan kvanttifysiikkaan."

En väitä mainittuja ymmärtäväni, enkä ole sellaista väittänyt aiemminkaan. Säieteoria(t) eivät ole verifioituja tieteellisiä teorioita, vaan hypoteteettisia malleja. Kvanttifysiikka ja yleistä suhteellisuusteoriaa ei ole onnistuttu yhdistämään. Minäkään en osa sitä tehdä, joten en ole lähdössä Princetoniin luentoja aiheesta pitämään. ;)

"On olemassa aika-avaruus, joka syntyi alkuräjähdyksen yhteydessä. "

Niin, tästä asiasta olemme samaa mieltä.

"Kyseinen aika-avaruus laajeni kosmisessa inflaatiossa mitään tunnettua ilmiötä nopeammin, mutta aika-avaruus ei saavuttanut kerralla eikä ole saavuttanut kaikkea ja kaikkeuden rajoja."

Mielestäni kosminen inflaatiomalli on hypoteesi, joten en osaa siltä osin vastata, mitä kaiken alussa tällöin tapahtui. Puhetta 'kaikkeuden rajoista en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat.

Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että universumin alussa syntyi aika-avaruus yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti, tämä aika-avaruus on kaikki tila mitä universumilla on. Mitään muuta ei ole. Siitä, mitä spekulatiivisesti arveltaisiin olevan tämän universumin aika-avaruuden "ulkopuolella", ei voida siitä mitään. Tietysti sitä silloin voi kuvailla sanoilla: "ei mitään". Tämä ei ole sama asia kuin tyhjä tila. Oudoksun ajatustasi siltä osin kuin puhut tyhjästä tilasta, enkä ymmärrä, mistä se tila sinne olisi tullut/ollut jo olemassa.

"Ikuisesti laajenevan universumin "ulkopuolella" on olemassa kuvaamani tyhjä tila, jossa ei ole aika-avaruutta. Törmäämme edelleen määrittelykysymyksiin."

Oletuksesi tyhjästä tilasta universumin "ulkopuolella" vaikuttaa turhalta. Ja se olisi myös alussa mainitsemasi kaavan vastainen. Eihän siitä ole havaintoja. Nyt väität, että on olemassa jokin "tyhjä tila", vaikkei siitä havaintoja olekaan!

Tämä ei ole mielestäni mikään "määrittelykysymys". Joko se tyhjätila on olemassa tai sitten se ei ole olemassa. Ei tarvita mitään määrittelyä.

Itse en ainakaan voi sanoa tuollaisesta mitään. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan sellaista tyhjää tilaa ei universumissamme kuitenkaan ole olemassa. Mitä olisi universumin "ulkopuolella", on tyhjää spekulaatiota.

"Aika-avaruus ei saavuttanut KAIKKEUDEN RAJOJA yhtäaikaisesti, vaan laajentuminen jatkuu edelleen."

Kun puhut "kaikkeiden rajoista", en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat. Yleisen suhtellisuusteorian perusteella ei tarvita puhetta mistään kaikkeuden rajoista. Sen mukaan universumi ei laajene JOHONKIN, eikä mihinkään suuntaan "ulospäin". Laajentuminen on aika-avaruuden mittasuhteiden muuttumista niin, että aika-avaruuden pisteet etääntyvät toisistaan.

"Aika-avaruus laajenee jatkuvasti tilaan, joka on absoluuttisen tyhjä. Siihen tilaan ei edes aika ole ehtinyt, siellä ei ole myöskään painovoimaa tai tyhjiöenergiaa."

En tiedä, mistä puhut. Ilmeisesti sinulla on jokin spekulatiivinen ajatus avaruudesta, jolla ei ole mitään tekemistä tunnetun kosmologian kanssa, mikä perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan. Aika on vain aika-avaruuden yksi ominaisuus, joskin se on erilainen kuin muut sen (tila)ominaisuudet. Saahan sitä noinkin ajatella kuin teet, ei siinä mitään. Mutta kuten kirjoituksesi alussa sanoit, tuollaisella ajattelulla ei ole mitään tekemistä kosmologian tai tieteen kanssa.

Lue lisää

Onko todisteiden puuttuminen todiste puuttumisesta? Todisteiden puuttuminen ovat mitä tahansa todisteita siitä, että jotain puuttuu tai ettei jotakin ole olemassa.
--
"Olen kyllä todennut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan kuvaamasi tyhjä tila on mahdotonta olla olemassa."

Ellei ole mitään, kaikki on tyhjää. Olen kuvannut tyhjää tilaa absoluuttiseksi tyhjyydeksi, jossa ei ole aika-avaruutta, aikaa, materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnonlakeja. Ei ole myöskään mitään, mistä voisi syntyä mitään.

Jos kaikki syntyi tyhjästä, ne syntyivät kaikesta edellisestä.

">> Kirjoitit aiemmin: "Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila."

Kysysin: "Mihin tämä käsitys perustuu?""

Se perustuu oletukseen siitä, ettei ennen alkuräjähdystä ollut mitään.

"Voin ymmärtää väärinkin, mutta vaikutat ajattelevan, että tyhjätila on sama asia kuin 'ei mitään'."

Ymmärrät aivan oikein, kysymys on vain siitä, miten nimeämme asian, joka ei ole mitenkään tai vain vaivoin mitattavissa, havainnoitavissa tai edes kuvattavissa.

Nojaat (kaikessa) yleiseen suhteellisuusteoriaan. Esitän sinulle johdattelevan kysymyksen:

Olemme yhtä mieltä siitä, että on olemassa aika-avaruus, joka syntyi alkuräjähdyksen yhteydessä. Lienemme myös yhtä mieltä siitä, että maailmankaikkeus siten kuin me sen yhdessä ymmärrämme, laajenee koko ajan. Avaruus itsessään laajenee, ja avaruuden etäisyydet kasvavat, vaikka galaksien etäisyydet toisistaan joka kasvavat tai pienenevät. Jos aika-avaruus on jo kaikkialla - siis aivan kaikkialla - sen tuli olla kaikkialla samalla hetkellä, kun aika-avaruus syntyi.

Se kysymykseni: kuvittele kaukaisin mahdollinen fyysinen tai mielikuvituksellinen paikka "kaikkeudessa" (= ennen alkuräjahdystä ei siis ollut mitään). Mene siis kaiken mahdollisen - suhteellisuusteorian sallimalle - rajalle ja edelleen sille äärimmäiselle rajalle. Onko tällä rajalla jo aika ja kuinka kauan se on ollut siellä? Onko tällä rajalla jo avaruus? Onko tällä rajalla materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnolakeja?

Ja lopullinen kysymys: koska olet nyt sillä äärimmäisellä rajalla, mitä on sen rajan toisella puolella?

Itse kuvittelen siten, että maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä, laajeni nopeammin kuin mikään asia koskaan ja tämä laajeneminen jatkuu. Koska laajeneminen jatkuu edelleen, on pakko olla tyhjä tila tai alue (= EI-MITÄÄN; jossa ei ole mitään), johon maailmankaikkeus laajenee. Aika-avaruus ei voinut olla kaikkialla yhtä aikaa, sillä jos se olisi kaikkialla yhtä aikaa, sillä olisi pakko olla rajat eikä sillä olisi mitään tarvetta eikä edes edellytyksiä laajeta. Aika-avaruus ei voi laajeta sisäänpäin. Loogisesti ajateltuna "ei mitään" on tasan sama kuin "tyhjä tila jossa ei ole mitään".

On sovittava siitä, miten sovimme siitä, mikä ei ole edes sovittavissa!

"Puhetta 'kaikkeuden rajoista en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat."

Minulle kaikkeus eroaa maailmankaikkeudesta siitä, että kaikkeus on AIVAN kaikki mitattavissa oleva ja kuviteltavissa oleva. Sinulle maailmankaikkeus on kaikkeus. Minä erottelen maailmankaikkeuden siksi osaksi kaikkeutta, jossa on aika ja avaruus. Minun näkemykseni mukaan maailmankaikkeudella on rajat ja se laajenee koko ajan. Maailmankaikkeuden rajat ovat siellä, missä on aika-avaruus. Aika-avaruuden toisella puolella on "kaikkeus" tai "tyhjä tila", josta aika-avaruus valtaa uutta tilaa ja jonne se etenee. Aika-avaruus laajeni alkuräjähdyksessä valoa nopeammin, jonka lisäksi on mahdollista, että universumimme laidat saattavat laajeta edelleen valoa nopeammin.

Minun maailmankaikkeuteni rajat ovat havaittavissa olevan universumin ulkopuolella, koska meiltä karkuun menevä laajeneminen on otettava huomioon. Tämän universumin ulkopuolella on kaikkeus, tyhjä tila, jossa ei ole mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Onko todisteiden puuttuminen todiste puuttumisesta? Todisteiden puuttuminen ovat mitä tahansa todisteita siitä, että jotain puuttuu tai ettei jotakin ole olemassa.
--
"Olen kyllä todennut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan kuvaamasi tyhjä tila on mahdotonta olla olemassa."

Ellei ole mitään, kaikki on tyhjää. Olen kuvannut tyhjää tilaa absoluuttiseksi tyhjyydeksi, jossa ei ole aika-avaruutta, aikaa, materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnonlakeja. Ei ole myöskään mitään, mistä voisi syntyä mitään.

Jos kaikki syntyi tyhjästä, ne syntyivät kaikesta edellisestä.

">> Kirjoitit aiemmin: "Itse näen siten, että ennen maailmankaikkeuden syntyä - siis ennen aika-avaruutta - oli olemassa vain tyhjä tila."

Kysysin: "Mihin tämä käsitys perustuu?""

Se perustuu oletukseen siitä, ettei ennen alkuräjähdystä ollut mitään.

"Voin ymmärtää väärinkin, mutta vaikutat ajattelevan, että tyhjätila on sama asia kuin 'ei mitään'."

Ymmärrät aivan oikein, kysymys on vain siitä, miten nimeämme asian, joka ei ole mitenkään tai vain vaivoin mitattavissa, havainnoitavissa tai edes kuvattavissa.

Nojaat (kaikessa) yleiseen suhteellisuusteoriaan. Esitän sinulle johdattelevan kysymyksen:

Olemme yhtä mieltä siitä, että on olemassa aika-avaruus, joka syntyi alkuräjähdyksen yhteydessä. Lienemme myös yhtä mieltä siitä, että maailmankaikkeus siten kuin me sen yhdessä ymmärrämme, laajenee koko ajan. Avaruus itsessään laajenee, ja avaruuden etäisyydet kasvavat, vaikka galaksien etäisyydet toisistaan joka kasvavat tai pienenevät. Jos aika-avaruus on jo kaikkialla - siis aivan kaikkialla - sen tuli olla kaikkialla samalla hetkellä, kun aika-avaruus syntyi.

Se kysymykseni: kuvittele kaukaisin mahdollinen fyysinen tai mielikuvituksellinen paikka "kaikkeudessa" (= ennen alkuräjahdystä ei siis ollut mitään). Mene siis kaiken mahdollisen - suhteellisuusteorian sallimalle - rajalle ja edelleen sille äärimmäiselle rajalle. Onko tällä rajalla jo aika ja kuinka kauan se on ollut siellä? Onko tällä rajalla jo avaruus? Onko tällä rajalla materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnolakeja?

Ja lopullinen kysymys: koska olet nyt sillä äärimmäisellä rajalla, mitä on sen rajan toisella puolella?

Itse kuvittelen siten, että maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä, laajeni nopeammin kuin mikään asia koskaan ja tämä laajeneminen jatkuu. Koska laajeneminen jatkuu edelleen, on pakko olla tyhjä tila tai alue (= EI-MITÄÄN; jossa ei ole mitään), johon maailmankaikkeus laajenee. Aika-avaruus ei voinut olla kaikkialla yhtä aikaa, sillä jos se olisi kaikkialla yhtä aikaa, sillä olisi pakko olla rajat eikä sillä olisi mitään tarvetta eikä edes edellytyksiä laajeta. Aika-avaruus ei voi laajeta sisäänpäin. Loogisesti ajateltuna "ei mitään" on tasan sama kuin "tyhjä tila jossa ei ole mitään".

On sovittava siitä, miten sovimme siitä, mikä ei ole edes sovittavissa!

"Puhetta 'kaikkeuden rajoista en ymmärrä, mitä sillä tarkoitat."

Minulle kaikkeus eroaa maailmankaikkeudesta siitä, että kaikkeus on AIVAN kaikki mitattavissa oleva ja kuviteltavissa oleva. Sinulle maailmankaikkeus on kaikkeus. Minä erottelen maailmankaikkeuden siksi osaksi kaikkeutta, jossa on aika ja avaruus. Minun näkemykseni mukaan maailmankaikkeudella on rajat ja se laajenee koko ajan. Maailmankaikkeuden rajat ovat siellä, missä on aika-avaruus. Aika-avaruuden toisella puolella on "kaikkeus" tai "tyhjä tila", josta aika-avaruus valtaa uutta tilaa ja jonne se etenee. Aika-avaruus laajeni alkuräjähdyksessä valoa nopeammin, jonka lisäksi on mahdollista, että universumimme laidat saattavat laajeta edelleen valoa nopeammin.

Minun maailmankaikkeuteni rajat ovat havaittavissa olevan universumin ulkopuolella, koska meiltä karkuun menevä laajeneminen on otettava huomioon. Tämän universumin ulkopuolella on kaikkeus, tyhjä tila, jossa ei ole mitään.

Lue lisää

"Ellei ole mitään, kaikki on tyhjää."

Tämä käsityksesi on loogisesti mahdoton. Jostakin syystä haluat ajatella epäloogisesti, mikä mielestäni viittaa siihen, että tämä käsitelty asia on sinulle jotenkin "mystinen". Sitaatit laitan sanalle mystinen siksi, koska omasta mielstäni aika-avruuden laajenemisessa ei ole msytiikkaa, vaan se on selvällä tavalla kuvattavissa yleisen suhteellisuusteorian nojalla. Jollei Einsteinin teoriaan ole perehtynyt, tai ei sitä ymmärrä riittävässä määrin, asiaa pohtiva ei tietenkään voi saada nykyisin vallitsevasta kosmologisesta teoriasta (niin kutsuttu alkuräjähdysteoria) oikein mitään tolkkua.

Edellä sanomani ei tietenkään tarkoita, ettetkö saisi kuvitella kuvailemaasi kaksikertaista avaruutta: 1) universumin aika-avaruus ja sen lisäksi 2) hyperavaruus, joka olisi jonkinlaista tyhjyyttä (mitä sillä sitten tarkoitatkaan).

" Jos aika-avaruus on jo kaikkialla - siis aivan kaikkialla - sen tuli olla kaikkialla samalla hetkellä, kun aika-avaruus syntyi."

Kaikkialla?? Käytät käsitettä, joka viittaa mielestäni jälleen johonkin hyperavaruuteen, jossa aika-avaruus olisi tai tulisi olla. En voi edelleenkää jakaa tätä käsitystä kanssasi. Voisin sanoa vastauksena, että aika-avaruus ei sijaitse "jossakin" eikä varsinkaan "kaikkialla". Aika-avaruus on syntynyt silloin kuin tuntemamme universumi syntyi ja on erottamaton osa sitä. Aika-avaruudella on sellainen ominaisuus, että se laajenee, eli sen mittasuhteet muuttuvat avaruuden etäisyyksien kasvaessa.

" Mene siis kaiken mahdollisen - suhteellisuusteorian sallimalle - rajalle ja edelleen sille äärimmäiselle rajalle."

Aika-avaruudella ei ole (välttämättä eikä edes loogisesti) mitään rajaa. Tässä tullaan jalleen tausta-ajatukseen jostakin hyperavaruudesta (ks. edellä kohta 2). Sellaista ei tarvita universumin laajenemisen selittämisessä.

"Onko tällä rajalla jo aika ja kuinka kauan se on ollut siellä?"

Aika-avaruudessa on kaikkialla 'aika'. Se on aika-avaruuden yksi ulottuvuus kolmen tilaulottuvuuden ohessa.

"Onko tällä rajalla jo avaruus?"

Aika-avaruuden oletetaan olevan isotrooppinen, eli aika-avaruus on kaikkialla periaatteessa samankaltainen. Todella kaukaisessa havaittavan universumin ulkopuolisessa aika-avaruudessa voisi olla yleisen suhteellisuusteorian mukaista aika-avaruuden kaareutumista. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos avaruus on kaareutunut kuperasti (= kaksi yhtenevästi yhtä kaukana toisistaan olevaa avaruuden suoraa lähenevät ja lopulta leikkaavat toisensa kaukana avaruudessa), tällöin loputtomiin kulkiessamme yhteen suuntaan tulisimme samaan paikkaan kuin lähdimme, mutta vastakkaisesta suunnasta. Mitään avaruuden rajaa ei silloin tule vastaan koskaan.

Muutkin avaruuden geometriat ovat mahdollisia. Tämä oli vain yksi esimerkki rajattomasta aika-avaruudesta.

"Onko tällä rajalla materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnolakeja?"

Siellä kuvailemassani kaukaisessa paikassa aika-avaruutta on hyvin samankaltaista kuin täälläkin lähiavaruudessa (oletuksena avaruuden isotrooppisuus). Havaitsemme sielläkin materiaa, säteilyä, painovoimaa ja samat luonnolakeit.

"Ja lopullinen kysymys: koska olet nyt sillä äärimmäisellä rajalla, mitä on sen rajan toisella puolella?"

Tällaista rajaa ei ole olemassa nykyisen vallitsevan kosmologian mukaan. Sinun kahdenkertaisessa avaruudessa varmaankin on "raja", mutta se on kokonaisuutenaan monimutkainen ja käsitteellisestikin sekava ajatus. Emme voi sopia mistään tuollaisesta!

"Aika-avaruus ei voinut olla kaikkialla yhtä aikaa, sillä jos se olisi kaikkialla yhtä aikaa, sillä olisi pakko olla rajat eikä sillä olisi mitään tarvetta eikä edes edellytyksiä laajeta."

Aika-avaruus kehittyy koko ajan universumin kehittyessä ja sen mittasuhteiden muuttuessa, avaruuden venyessä. Se on rajaton tai ääretön. Ajatuksesi jostakin "kaikkialla" ja "kaiken aikaa" olevasta avaruudesta on kumottu yleisellä suhteellisuusteorialla. Kerrot jostakin sellaisesta, mikä on kosmologian historiaa 1800-luvulta.

"Aika-avaruus laajeni alkuräjähdyksessä valoa nopeammin, jonka lisäksi on mahdollista, että universumimme laidat saattavat laajeta edelleen valoa nopeammin."

Universumin ja siis aika-avaruuden laajenemista tutkittaessa on havaittu laajenemisen olevan paljon yli valonnopeuden (suurimmillaan noin 6-7 kertaa valonnopeus). Tämän koskee siis havaittavaa universumia. Havaintorajojemme takana universumin laajeneminen voi olla vieläkin nopeampaa. Sitä emme tiedä.

Lisäksi "ei mitään" ei ole olemassa, koska sehän on "ei mitään", eikä sellaista ole olemassa! Pelkkää harhakuvitelmaa siis. Samoin kuin vaikka täydellisyyden ihanne. Siitä mikä on jotakin, ei voi tulla ei mitään. Ellei sitten se mikä on jotakin, ole "ei minkään" aaltoilua, josta nousee seisovia muotoja.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi "ei mitään" ei ole olemassa, koska sehän on "ei mitään", eikä sellaista ole olemassa! Pelkkää harhakuvitelmaa siis. Samoin kuin vaikka täydellisyyden ihanne. Siitä mikä on jotakin, ei voi tulla ei mitään. Ellei sitten se mikä on jotakin, ole "ei minkään" aaltoilua, josta nousee seisovia muotoja.

Lue lisää

>>> Lisäksi "ei mitään" ei ole olemassa, koska sehän on "ei mitään", eikä sellaista ole olemassa!

Hyvä pointti, mutta se on sopimuskysymys. Kuten edellä kuvasin, "on sovittava siitä, miten sovimme siitä, mikä ei ole edes sovittavissa".

Itse jo sovin itseni kanssa tuolla edellä, että kaikkeus on kaikki mitattavissa ja havaittavissa oleva mutta myös se kuviteltavissa oleva, jota emme voi mitata ja havainnoida.

Maailmankaikkeus on osa kaikkeudesta, Maailmanakaikkeus on se osa kaikkeudesta, jossa jatkuvasti laajeneva aika-avaruus jo on alkuräjähdyksen jäljiltä. "Ei mitään" on se osa "kaikkeudesta", joka ei ole maailmankaikkeus. Maailmankaikkeuden synonyymi on universumi.

Minulle "ei mitään" on puhdas ja absoluuttinen tyhjyys tai tyhjä tila ja avaruus, jossa ei ole aika-avaruutta. Ei siis ole aikaa, avaruutta, materiaa, säteilyä, painovoimaa tai luonnonlakeja. Kohteessa nimeltä "ei mitään" ei myöskään synny mitään itsestään, siellä ei ole mitään havainnoitavaa eikä ole mitään sinne kuviteltavaa. Kaikki, mitä sinne tulee tai sinne syntyy, on tuotu tai tullut sinne jostakin muualta. Kun paikassa nimeltä "ei mitään" on jotakin edellä kuvattua, "ei mitään" lakkaa olemasta.

Tasan eri asia on se, että onko tämä asia todellakaan kenenkään sovittavissa. Tyhjinkään mahdollinen kohta universumissa ei täytä kriteeriä "ei mitään", sillä siellä on aika, kahden kelvinasteen lämpötila, muuta säteilyä, luonnon lait (ehkä pois lukien mustat aukot, pimeä energia ja pimeä aine, joista emme ole osanneet kirjoittaa todellista teoriaa) sekä mahdollisuus synnyttää tyhjöenergiasta jotakin uutta. Käsitykseni mukaan kaikkeudesta mutta universumin ulkopuolelta löytyy "ei mitään". Yksinkertaistetusti sanottuna siellä ei ole edes aikaa sellaisena kuin me sen tunnemme.

Tämä kaikki on kenties suhteellisuusteoriaa vastaan, mutta toimii aivan yhtä hyvin kuin teoria siitä, että ennen alkuräjähdystäkin oli jotakin. Mitä oli, emme tiedä.

"Ymmärränkö oikein, että sinulla on kompetenssia puhua asiasta ja minä siis olen ajatuksineni reilut sata vuotta ajasta jäljessä?"

Mielestäni on hyvin outoa, että yhtäkkiä kesken keskustelun ryhdyt puhumaan toisen keskustelijan kompetenssista YLEISELLÄ TASOLLA. Sellainen huomautus on paikallaan silloin, jos keskustelija selvästi kirjoituksessana osoittaa, ettei jotakin asiaa ymmärrä. Sinä olet kirjoittanut paljon sellaista, jonka perusteella tiedän sinun olevan ymmärtämätön yleisen suhteellisuusteorian osalta. Voit perehtyä tällaisiin kysymyksiin seuraamalla vaikka jonkin kosmologin kirjoituksia tai blogia. Googlesta löytyy!

"En kyllä itse tiennyt, että alkuräjähdys, kosminen inflaatio ja avaruuden jatkuva laajeneminen olivat 1800-luvulla vallitseva ajatus."

Niinpä niin. Kirjoitin historiallisuudestasi koskien hyperavaruuspuheitasi (en kaikkia juttujasi koskien):

>>>>>>>>>>Ajatuksesi jostakin "kaikkialla" ja "kaiken aikaa" olevasta avaruudesta on kumottu yleisellä suhteellisuusteorialla. Kerrot jostakin sellaisesta, mikä on kosmologian historiaa 1800-luvulta.<<<<<<<<<<<

Isaac Newtonin aikaan oli olemassa absoluuttinen avaruus, jossa massalliset kappaleet eivät vaikuttanut millään tavalla avaruuteen. Hyperavaruutesi on mitä ilmeisemmin jonkinlainen inkarnaatio tällaiselta ajalta. Toki sillä lisäyksellä, että se on epäloogisuudessaan sekavaa ajattelua: 'ei mitään' ei ole tilavuuden kanssa yhteensopiva (looginen) ajatus.

Kommentoin myös vielä muitakin kirjotuksesi kohtia:

"On siis olemassa alkuräjähdys sekä sitä seuraava kosminen inflaatio, jonka myötä maailmankaikkeus laajeni aluksi valoa nopeammin."

Kosminen inflaatio on hypoteesi, jonka totuudellisuudesta kosmologiassa ei ole minkäänlaisia todisteita. Se kehiteltiin alkuaan 1980-luvulla vastaamaan joihinkin havaitsemiimme universumin ominaisuuksiin, joita voitiin ilman tämän kaltaista ilmiötä pitää hyvin suurena sattumana (esim. kuinka aika-avaruus on niin laakea kuin sen havaitaan olevan). Se on hieno ehdotus ratkaisuksi näiden universumin ominaisuuksien synnylle.

"Tämä laajentuminen jatkuu edelleen siten, että universumin rajat loittonevat meistä katsottuna."

Nykyisin kosmologiassa ei laajentumista pidetä tuollaisena tapahtumana. Se ei laajene niin kuin pullataikina vallaten tilaa. Laajentuminen on oikeastaan huono kielikuva asiassa. Paremmin asian popularisoi jokin muu termi: etäisyyksien kasvaminen tms. [Voit tutustua googlesta: Fridmanin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka]

"Säteily eikä mikään massallinen voi edetä valonnopeutta nopeammin. Miten olisi mahdollista, että mikään massallinen tai säteily etenisi luonnonlakeja nopeammin?"

Valonnopeus on erityisen suhteellisuusteorian osoittama ja havaittu maksiminopeus massalliselle kappaleelle. Se ei estä massallistenkaan kappaleiden etääntymistä avaruuden (laajentumisen) mukana vaikka kuinka suurella etääntymisnopeudella muista kappaleista avaruudessa. Vertauskuvana ehken voisi kuvitella maton, jota venytettäisiin yli valonnopeudella ja siinä olevat kappaleet kulkisivat matolla samaa vauhtia. Toisekseen universumin alkuaikojen (n. 380.000 v) vapautunut säteily on ehtinyt jo kaikkialle avaruuteen ja näkyy meille joka suunnassa hyvin tasalaatuisena taustasäteilynä.

"Auki jää se, millaisella nopeudella avaruus itse on voinut laajeta, voi laajeta ja kuinka kauan."

Tämä kysymys ei ole avoin, vaan tiedossa. Avaruuden etäisyydet voivat muuttua rajoittamattomalla vauhdilla. Luonnonlait eivät aseta sille mitään ylärajaa. Nykyisin on tiedossa, että mainittu muutos on eksponentiaalisesti kiihtyvää.

"Mistä kohti ja milloin avaruus ratkeaa, kun sen laajenemisnopeus on liian suuri?"

Ei se oikeastaan ratkea, vaan muodostuu tapahtumahorisontti, jota valo ei kykene ylittämään, koska avaruuden alueet etääntyvät yli valonnopeuden toisistaan. Meidän havaittavassa universumissamme on jo näitä tapahtumahorisontteja ja lisää on tulossa avaruuden kiihtyvän laajenemisen myötä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ymmärränkö oikein, että sinulla on kompetenssia puhua asiasta ja minä siis olen ajatuksineni reilut sata vuotta ajasta jäljessä?"

Mielestäni on hyvin outoa, että yhtäkkiä kesken keskustelun ryhdyt puhumaan toisen keskustelijan kompetenssista YLEISELLÄ TASOLLA. Sellainen huomautus on paikallaan silloin, jos keskustelija selvästi kirjoituksessana osoittaa, ettei jotakin asiaa ymmärrä. Sinä olet kirjoittanut paljon sellaista, jonka perusteella tiedän sinun olevan ymmärtämätön yleisen suhteellisuusteorian osalta. Voit perehtyä tällaisiin kysymyksiin seuraamalla vaikka jonkin kosmologin kirjoituksia tai blogia. Googlesta löytyy!

"En kyllä itse tiennyt, että alkuräjähdys, kosminen inflaatio ja avaruuden jatkuva laajeneminen olivat 1800-luvulla vallitseva ajatus."

Niinpä niin. Kirjoitin historiallisuudestasi koskien hyperavaruuspuheitasi (en kaikkia juttujasi koskien):

>>>>>>>>>>Ajatuksesi jostakin "kaikkialla" ja "kaiken aikaa" olevasta avaruudesta on kumottu yleisellä suhteellisuusteorialla. Kerrot jostakin sellaisesta, mikä on kosmologian historiaa 1800-luvulta.<<<<<<<<<<<

Isaac Newtonin aikaan oli olemassa absoluuttinen avaruus, jossa massalliset kappaleet eivät vaikuttanut millään tavalla avaruuteen. Hyperavaruutesi on mitä ilmeisemmin jonkinlainen inkarnaatio tällaiselta ajalta. Toki sillä lisäyksellä, että se on epäloogisuudessaan sekavaa ajattelua: 'ei mitään' ei ole tilavuuden kanssa yhteensopiva (looginen) ajatus.

Kommentoin myös vielä muitakin kirjotuksesi kohtia:

"On siis olemassa alkuräjähdys sekä sitä seuraava kosminen inflaatio, jonka myötä maailmankaikkeus laajeni aluksi valoa nopeammin."

Kosminen inflaatio on hypoteesi, jonka totuudellisuudesta kosmologiassa ei ole minkäänlaisia todisteita. Se kehiteltiin alkuaan 1980-luvulla vastaamaan joihinkin havaitsemiimme universumin ominaisuuksiin, joita voitiin ilman tämän kaltaista ilmiötä pitää hyvin suurena sattumana (esim. kuinka aika-avaruus on niin laakea kuin sen havaitaan olevan). Se on hieno ehdotus ratkaisuksi näiden universumin ominaisuuksien synnylle.

"Tämä laajentuminen jatkuu edelleen siten, että universumin rajat loittonevat meistä katsottuna."

Nykyisin kosmologiassa ei laajentumista pidetä tuollaisena tapahtumana. Se ei laajene niin kuin pullataikina vallaten tilaa. Laajentuminen on oikeastaan huono kielikuva asiassa. Paremmin asian popularisoi jokin muu termi: etäisyyksien kasvaminen tms. [Voit tutustua googlesta: Fridmanin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka]

"Säteily eikä mikään massallinen voi edetä valonnopeutta nopeammin. Miten olisi mahdollista, että mikään massallinen tai säteily etenisi luonnonlakeja nopeammin?"

Valonnopeus on erityisen suhteellisuusteorian osoittama ja havaittu maksiminopeus massalliselle kappaleelle. Se ei estä massallistenkaan kappaleiden etääntymistä avaruuden (laajentumisen) mukana vaikka kuinka suurella etääntymisnopeudella muista kappaleista avaruudessa. Vertauskuvana ehken voisi kuvitella maton, jota venytettäisiin yli valonnopeudella ja siinä olevat kappaleet kulkisivat matolla samaa vauhtia. Toisekseen universumin alkuaikojen (n. 380.000 v) vapautunut säteily on ehtinyt jo kaikkialle avaruuteen ja näkyy meille joka suunnassa hyvin tasalaatuisena taustasäteilynä.

"Auki jää se, millaisella nopeudella avaruus itse on voinut laajeta, voi laajeta ja kuinka kauan."

Tämä kysymys ei ole avoin, vaan tiedossa. Avaruuden etäisyydet voivat muuttua rajoittamattomalla vauhdilla. Luonnonlait eivät aseta sille mitään ylärajaa. Nykyisin on tiedossa, että mainittu muutos on eksponentiaalisesti kiihtyvää.

"Mistä kohti ja milloin avaruus ratkeaa, kun sen laajenemisnopeus on liian suuri?"

Ei se oikeastaan ratkea, vaan muodostuu tapahtumahorisontti, jota valo ei kykene ylittämään, koska avaruuden alueet etääntyvät yli valonnopeuden toisistaan. Meidän havaittavassa universumissamme on jo näitä tapahtumahorisontteja ja lisää on tulossa avaruuden kiihtyvän laajenemisen myötä.

Lue lisää

"Mielestäni on hyvin outoa, että yhtäkkiä kesken keskustelun ryhdyt puhumaan toisen keskustelijan kompetenssista YLEISELLÄ TASOLLA."

Ymmärsit väärin tai kirjoitin huonosti. Kirjoitat HARVINAISEN selkeästi, hyvin ja sujuvasti - en kuitenkaan tiedä mitä puhut, puhutko omiasi, puhutko mielipiteistäsi vai puhutko vallitsevan teorian mukaisesti. Jos jollakin on alan koulutus, on helppo suhtautua asiaan vakavasti.

"Sinä olet kirjoittanut paljon sellaista, jonka perusteella tiedän sinun olevan ymmärtämätön yleisen suhteellisuusteorian osalta."

Juuri näin; nyt olet asian ytimessä. Väität itse ymmärtäväsi suhteellisuusteorian, vaikka osalle alan koulutetuista fyysikoista teorian ymmärtäminen tuottaa tunnustustensa mukaan vaikeuksia.

Näin ollen: kuka puhuu?

"Voit perehtyä tällaisiin kysymyksiin seuraamalla vaikka jonkin kosmologin kirjoituksia tai blogia."

En lähde asiaa erikseen guuglaamaan, se kun on täynnä myös pelkkää tuubaa. Ajattelin, että sinulla, joka olet tunnustanut tuntevasi teorian kuin omat taskusi, on antaa asiaan linkki. Mutta ehkä sinulla ei ole tai et halua sitä antaa.

"Isaac Newtonin aikaan oli olemassa absoluuttinen avaruus, jossa massalliset kappaleet eivät vaikuttanut millään tavalla avaruuteen. Hyperavaruutesi on mitä ilmeisemmin jonkinlainen inkarnaatio tällaiselta ajalta."

Teoriallani on kovin vähän tekemistä edellisen kanssa. Tuskin Newtonilla tai muilla vanhoilla parroilla oli mukanaan ajan, massan ja säteilyn vuorovaikutusta teorioissaan. Vaikka rivien välissä pyrit kertomaan, että en ihan paljon mistään ymmärrä, vastoin sitä en kuitenkaan ole täysin 100 % tomppeli. En ole koskaan kuitenkaan väittänyt olevani oikeassa missään asiassa.

"Toki sillä lisäyksellä, että se on epäloogisuudessaan sekavaa ajattelua: 'ei mitään' ei ole tilavuuden kanssa yhteensopiva (looginen) ajatus."

Se on sinun mielipiteesi; minulle asia on looginen, joskaan ei välttämättä totta.

Voit itse pyrkiä kertomaan ja kuvaamaan, mitä oli ennen alkuräjähdystä, jos haluat: mitä siis tarkoittaa "ei mitään"? Oliko silloin mitään - tuskin- , ja millaisessa ajassa, paikassa tai tilavuudessa? Viimeisin makasiinista lukemani väite koski sitä, että jo ennen alkuräjähdystä oli jotakin...?! Mitä - kukaan ei tiedä.

Itse olen kuvannut käyttämäni termit aika-avaruudesta ennen ja jälkeen riittävällä tarkkuudella.

"Kosminen inflaatio on hypoteesi, jonka totuudellisuudesta kosmologiassa ei ole minkäänlaisia todisteita."

Miten sinä ITSE katsot kaikkeuden uskottavasti syntyneen - missä teoriassa ruuvi ns. vetää parhaiten käsityksesi mukaan?

"[Voit tutustua googlesta: Fridmanin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka]"

Linkki! Kiitos.

"Toisekseen universumin alkuaikojen (n. 380.000 v) vapautunut säteily on ehtinyt jo kaikkialle avaruuteen ja näkyy meille joka suunnassa hyvin tasalaatuisena taustasäteilynä."

Kyllä, juuri näin. Itse puhun ja olen puhunut äärellisestä mutta jatkuvasti laajenevasta maailmankaikkeudesta ja mm. tuo säteily on edennyt nähdäkseni samalla nopeudella kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

"Avaruuden etäisyydet voivat muuttua rajoittamattomalla vauhdilla. Luonnonlait eivät aseta sille mitään ylärajaa. Nykyisin on tiedossa, että mainittu muutos on eksponentiaalisesti kiihtyvää."

Onko sinulla tähän tutkijoiden nimiä ja/tai kirjan nimeä, kiitos.

Vauhdilla? Tarkoitatko siis nopeutta, jolla on irreversiibeli suunta vaiko suunta yleensä? Erään teorian mukaan suunta tulee vaihtumaan, jos painovoima ja pimeä aine "voittavat taistelun" pimeää energiaa vastaan.

Jos kertomasi olisi totta, maailmankaikkeus olisi kaikkialla ja se olisi ollut matemaattisesti sitä jo aikojen alusta eli alkuräjähdyksestä lähtien. Jos nopeutta ei rajoita mikään, nopeus on ääretön. Jos otamme pienenkin osan äärettömästä, se on edelleen ääretön!

Jos edellinen pitäisi paikkansa, kaikki mahdolliset laskelmat universumin massasta sekä subatomaarisen alkupisteen lämpötilasta menisivät uusiksi. Meillä ei tuossa tapauksessa voi olla mitään käsitystä siitä, millainen määrä materiaa ja säteilyä on (näennäisen) tapahtumahorisontin ja havaintokykymme (13. 8 mrd vuotta) ulkopuolella. Mikään laskelma tasan ennen Planckin epokkia ei pidä paikkaansa...?! Meillä ei siis voi olla mitään käsitystä mistään alkuräjähdykseen liittyvästä, jota voitaisiin kuvalla nykyfysiikan keinoin.

Anonyymi kirjoitti:

"Mielestäni on hyvin outoa, että yhtäkkiä kesken keskustelun ryhdyt puhumaan toisen keskustelijan kompetenssista YLEISELLÄ TASOLLA."

Ymmärsit väärin tai kirjoitin huonosti. Kirjoitat HARVINAISEN selkeästi, hyvin ja sujuvasti - en kuitenkaan tiedä mitä puhut, puhutko omiasi, puhutko mielipiteistäsi vai puhutko vallitsevan teorian mukaisesti. Jos jollakin on alan koulutus, on helppo suhtautua asiaan vakavasti.

"Sinä olet kirjoittanut paljon sellaista, jonka perusteella tiedän sinun olevan ymmärtämätön yleisen suhteellisuusteorian osalta."

Juuri näin; nyt olet asian ytimessä. Väität itse ymmärtäväsi suhteellisuusteorian, vaikka osalle alan koulutetuista fyysikoista teorian ymmärtäminen tuottaa tunnustustensa mukaan vaikeuksia.

Näin ollen: kuka puhuu?

"Voit perehtyä tällaisiin kysymyksiin seuraamalla vaikka jonkin kosmologin kirjoituksia tai blogia."

En lähde asiaa erikseen guuglaamaan, se kun on täynnä myös pelkkää tuubaa. Ajattelin, että sinulla, joka olet tunnustanut tuntevasi teorian kuin omat taskusi, on antaa asiaan linkki. Mutta ehkä sinulla ei ole tai et halua sitä antaa.

"Isaac Newtonin aikaan oli olemassa absoluuttinen avaruus, jossa massalliset kappaleet eivät vaikuttanut millään tavalla avaruuteen. Hyperavaruutesi on mitä ilmeisemmin jonkinlainen inkarnaatio tällaiselta ajalta."

Teoriallani on kovin vähän tekemistä edellisen kanssa. Tuskin Newtonilla tai muilla vanhoilla parroilla oli mukanaan ajan, massan ja säteilyn vuorovaikutusta teorioissaan. Vaikka rivien välissä pyrit kertomaan, että en ihan paljon mistään ymmärrä, vastoin sitä en kuitenkaan ole täysin 100 % tomppeli. En ole koskaan kuitenkaan väittänyt olevani oikeassa missään asiassa.

"Toki sillä lisäyksellä, että se on epäloogisuudessaan sekavaa ajattelua: 'ei mitään' ei ole tilavuuden kanssa yhteensopiva (looginen) ajatus."

Se on sinun mielipiteesi; minulle asia on looginen, joskaan ei välttämättä totta.

Voit itse pyrkiä kertomaan ja kuvaamaan, mitä oli ennen alkuräjähdystä, jos haluat: mitä siis tarkoittaa "ei mitään"? Oliko silloin mitään - tuskin- , ja millaisessa ajassa, paikassa tai tilavuudessa? Viimeisin makasiinista lukemani väite koski sitä, että jo ennen alkuräjähdystä oli jotakin...?! Mitä - kukaan ei tiedä.

Itse olen kuvannut käyttämäni termit aika-avaruudesta ennen ja jälkeen riittävällä tarkkuudella.

"Kosminen inflaatio on hypoteesi, jonka totuudellisuudesta kosmologiassa ei ole minkäänlaisia todisteita."

Miten sinä ITSE katsot kaikkeuden uskottavasti syntyneen - missä teoriassa ruuvi ns. vetää parhaiten käsityksesi mukaan?

"[Voit tutustua googlesta: Fridmanin–Lemaîtren–Robertsonin–Walkerin metriikka]"

Linkki! Kiitos.

"Toisekseen universumin alkuaikojen (n. 380.000 v) vapautunut säteily on ehtinyt jo kaikkialle avaruuteen ja näkyy meille joka suunnassa hyvin tasalaatuisena taustasäteilynä."

Kyllä, juuri näin. Itse puhun ja olen puhunut äärellisestä mutta jatkuvasti laajenevasta maailmankaikkeudesta ja mm. tuo säteily on edennyt nähdäkseni samalla nopeudella kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

"Avaruuden etäisyydet voivat muuttua rajoittamattomalla vauhdilla. Luonnonlait eivät aseta sille mitään ylärajaa. Nykyisin on tiedossa, että mainittu muutos on eksponentiaalisesti kiihtyvää."

Onko sinulla tähän tutkijoiden nimiä ja/tai kirjan nimeä, kiitos.

Vauhdilla? Tarkoitatko siis nopeutta, jolla on irreversiibeli suunta vaiko suunta yleensä? Erään teorian mukaan suunta tulee vaihtumaan, jos painovoima ja pimeä aine "voittavat taistelun" pimeää energiaa vastaan.

Jos kertomasi olisi totta, maailmankaikkeus olisi kaikkialla ja se olisi ollut matemaattisesti sitä jo aikojen alusta eli alkuräjähdyksestä lähtien. Jos nopeutta ei rajoita mikään, nopeus on ääretön. Jos otamme pienenkin osan äärettömästä, se on edelleen ääretön!

Jos edellinen pitäisi paikkansa, kaikki mahdolliset laskelmat universumin massasta sekä subatomaarisen alkupisteen lämpötilasta menisivät uusiksi. Meillä ei tuossa tapauksessa voi olla mitään käsitystä siitä, millainen määrä materiaa ja säteilyä on (näennäisen) tapahtumahorisontin ja havaintokykymme (13. 8 mrd vuotta) ulkopuolella. Mikään laskelma tasan ennen Planckin epokkia ei pidä paikkaansa...?! Meillä ei siis voi olla mitään käsitystä mistään alkuräjähdykseen liittyvästä, jota voitaisiin kuvalla nykyfysiikan keinoin.

Lue lisää

"Ymmärsit väärin tai kirjoitin huonosti. Kirjoitat HARVINAISEN selkeästi, hyvin ja sujuvasti - en kuitenkaan tiedä mitä puhut, puhutko omiasi, puhutko mielipiteistäsi vai puhutko vallitsevan teorian mukaisesti."

Öhh.... no, kiitän tästä ja pahoittelen väärin ymmärrystäni.

Puhun omiani vallitsevaan teoriaan nojaten. Kelpaako se? Anonymiteettini pyrin säilyttämään.

"osalle alan koulutetuista fyysikoista teorian ymmärtäminen tuottaa tunnustustensa mukaan vaikeuksia."

Tuota noin, ainahan vaikean asian ymmärtäminen on jossakin vaiheessa ollut vaikeuksissa. Sehän on kai asian oppimiselle ominaista. Mielestäni yleisen suhteellisuusteorian voi oppia ymmärtämään yleisellä tasolla tavallinen lukijakin. Eri asia on sitten ymmärryksen syventäminen matemaattiselle tasolle tensorilaskentoineen.

"Tuskin Newtonilla tai muilla vanhoilla parroilla oli mukanaan ajan, massan ja säteilyn vuorovaikutusta teorioissaan."

Mitä sitten tarkoitat massan, ajan ja säteilyn vuorovaikutuksella? Kyllähän Newtonin lait kuvaavat juuri massaisten kappaleiden vuorovaikutusta usein ajan funktiona. Ensimmäinen laki kuuluu: ”Jos kappaleeseen ei vaikuta mitään ulkoista voimaa, kappale jatkaa tasaista, suoraviivaista liikettä tai pysyy levossa.” Säteilystä oli siinä ajassa hieman erilainen käsitys kuin nykyään, kun käsittivät avaruuden koostuvan eetteristä, jossa säteily etenisi aaltoina.

"Miten sinä ITSE katsot kaikkeuden uskottavasti syntyneen - missä teoriassa ruuvi ns. vetää parhaiten käsityksesi mukaan?"

Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta en ota henkilökohtaista kantaa tällaisiin kysymyksiin. Silloin, kun on tutkittu ja verifioitu tieteellinen teoria aiheesta, perehdyn sellaiseen. Paljon universumin kehityksestä tunnetaan, mutta "kaiken alkua" ei tunneta.

"Erään teorian mukaan suunta tulee vaihtumaan, jos painovoima ja pimeä aine "voittavat taistelun" pimeää energiaa vastaan."

Asiasta on hypoteeseja ja universumin tulevaisuutta voi arvailla. Mutta tämän hetkiset havainnot puhuvat kiihtyvän laajenemisen puolesta jatkuen rajatta. Uusimpien tutkimusten mukaan universumissa on luultua enemmän pimeää ainetta, joka voisi taivuttaa maailmankaikkeuden äärelliseksi. Olisi siis kysymys juuri kuperasti kaareutuvasta aika-avaruuden geometriasta, kuten aiemmin jo esitinkin yhtenä mahdollisuutena. Kiinnostavia kysymyksiä!

"Jos nopeutta ei rajoita mikään, nopeus on ääretön."

Oikeammin nopeus VOI olla ääretön, mutta toki myös sitä pienempi. Laajenemisnopeudelta puuttuu vain sitä rajoittava "huippunopeus".

"Jos edellinen pitäisi paikkansa, kaikki mahdolliset laskelmat universumin massasta sekä subatomaarisen alkupisteen lämpötilasta menisivät uusiksi."

Eiköhän tuollaiset laskelmat mene uusiksi vielä monta kertaa. Ne pätevät ylipäänsä tietyillää oletuksien varaisilla reunaehdoilla. Jos viimeksi mainittuja muuttaa, muuttuvat laskelmien tuloksetkin.

"Meillä ei siis voi olla mitään käsitystä mistään alkuräjähdykseen liittyvästä, jota voitaisiin kuvalla nykyfysiikan keinoin."

No, jopas meni pessimistiseksi. Ei kai sentään ole aihetta synkistellä. Jotakin tiedetään, mutta paljon on vielä tutkittavaa. Ja sehän on hyvä uteliaalle mielelle!!

Mikäs ihme tuo nyt on jos tähtiä on hävinnyt? Mustat aukothan niitä imevät yhtenä putkena.
Meidän on todella tarkkaan huolehdittava siitä ettemme itse moiseen kurimukseen joutuisi.
Tiedä sitten mistä itsemme löytäisimme.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs ihme tuo nyt on jos tähtiä on hävinnyt? Mustat aukothan niitä imevät yhtenä putkena.
Meidän on todella tarkkaan huolehdittava siitä ettemme itse moiseen kurimukseen joutuisi.
Tiedä sitten mistä itsemme löytäisimme.

Lue lisää

niih, niitä mustia aukkoja pitää olla todella paljon, kun tästäkin meijän läheltä syöneet sata tähteä. Tuskin muutama olis kerinny tässä ajassa tehä vielä mittää, ku välimatkat kuitenkin aika pitkiä.

Liekkö mitä keinoja havaita nuita mustia aukkoja jotka tässä lähistöllä liikkuskelee?

Kuinka kauan tommosen tähden syömiseen arvellaan kuluvan aikaa?

cent kirjoitti:

niih, niitä mustia aukkoja pitää olla todella paljon, kun tästäkin meijän läheltä syöneet sata tähteä. Tuskin muutama olis kerinny tässä ajassa tehä vielä mittää, ku välimatkat kuitenkin aika pitkiä.

Liekkö mitä keinoja havaita nuita mustia aukkoja jotka tässä lähistöllä liikkuskelee?

Kuinka kauan tommosen tähden syömiseen arvellaan kuluvan aikaa?

Lue lisää

juu, huomasin, että aiheesta on näköjään viestiketju. Ei tuu niin tarkkaan näitä selailtuu.

cent kirjoitti:

niih, niitä mustia aukkoja pitää olla todella paljon, kun tästäkin meijän läheltä syöneet sata tähteä. Tuskin muutama olis kerinny tässä ajassa tehä vielä mittää, ku välimatkat kuitenkin aika pitkiä.

Liekkö mitä keinoja havaita nuita mustia aukkoja jotka tässä lähistöllä liikkuskelee?

Kuinka kauan tommosen tähden syömiseen arvellaan kuluvan aikaa?

Lue lisää

Havainto on tehty vertailemalla 70 vuotta vanhoja teleskooppikuvia nykyisiin. Kyse on valtavan paljon suuremmasta tähtimäärästä kuin mitä paljain silmin voimme havainnoida.

Mainitsemasi luvut koskevat vain havaittavaa universumia. Joten koko universumin ja kaiken alan lähtöarvoja emme tiedä. Mistään singulariteetista ei ole mitään tietoa; edes sitä, voiko sellaista olla olemassa koskaan.

Havaittavan universumin uokopuolella voi periaatteessa olla ihan mitä vain.

// Einstein kertoo opuksessaan: "Havaitsemme, että tähtien systeemit, sellaisena kuin me ne näemme, sijoittuvat approksimatiivisesti kaikkiin suuntiin yhtä tiheään. Täten johdumme olettamukseen, että systeemin paikkaan liittyvä isotropia pätee kaikille havaitsijoille, kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina, kun havaitsija on levossa ympäröivän materian suhteen. Toisaalta emme enää tee olettamusta, että materian keskimääräinen tiheys olisi ajallisesti vakio ympäröivän materian suhteen levossa olevan havaitsijan mielestä. Täten luovumme olettamuksesta, että metrisen kentän esitys olisi ajasta riippumaton." //

Einstein oli viisas mies. Sellainen älykkö.

//Toisaalta alkuräjähdyksen osalta puhutaan energiaksi - säteily ja materia - muutettavasta singulariteetista, jonka tiheys oli 5,155 × 10^96 kg/m3. Huikea tiheys, mutta toisaalta oli olemassa vain subatomaarinen "piste", jonka lämpötila oli 1x10^32 Kelviniä.//

Täysin mahdotonta laskea tarkasti tuollaista! Ongelmia tuottavat muiden muassa antimateria vs. materia, pimeä aine, pimeä energia sekä tyhjöenergia. Kukaan ei osaa antaa kuin arvauksia näistä asioista, eikä edes kattavaa teoriaa ole olemassa.

// Jos singulariteetin tiheys, energia ja lämpötila on tiedossa, on tiedossa myös olemassa olevan maailmankaikkeuden koko. //

Pois lukien edellä kuvatut ongelmien aiheuttajat. Jos yksikin muuttuja on väärin, kaikki ovat väärin.

// Jos universumin lähtöarvot ovat rajalliset, myös avaruuden sironneen säteilyn ja materian määrä on rajallinen. //

Pitää paikkansa.

// Havainnoimamme avaruuden ulkopuolella ei ole määräämättömästi energiaa, tai jos olisikin, arviot alkuräjähdyksestä menee kokonaan uusiin puihin. //

Ei edes Einsteinilla tai Hubblella ollut aavistusta, mitä on havainnoimamme universumin ulkopuolella.

// Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei ota kantaa edelliseen, ainoastaan siihen, että systeemit sijoittuvat avaruudessa tasaisesti siten kuin me sen havainnoimme 4D-avaruudessa. //

Kyllä, ja on hyvin mahdollista että ainakin osa Einsteinin yleisestä suhteellisuuteoriasta joudutaan kirjoittamaan uudestaan siltä osin kuin mitä yritetään väkisin liittää kosmologiaan. Kvantit määrää, muusta ei ole tietoa.

"Einstein kertoo opuksessaan: "Havaitsemme, että tähtien systeemit, sellaisena kuin me ne näemme, sijoittuvat approksimatiivisesti kaikkiin suuntiin yhtä tiheään. Täten johdumme olettamukseen, että systeemin paikkaan liittyvä isotropia pätee kaikille havaitsijoille, kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina, kun havaitsija on levossa ympäröivän materian suhteen. Toisaalta emme enää tee olettamusta, että materian keskimääräinen tiheys olisi ajallisesti vakio ympäröivän materian suhteen levossa olevan havaitsijan mielestä. Täten luovumme olettamuksesta, että metrisen kentän esitys olisi ajasta riippumaton.""

Jos systeemin paikkaan liittyvä tarkastelu on aina suunnasta riippumatonta kaikille (ympäristönsä suhteen levossa oleville) havaitsijoille, tähtien systeemit sijoittuvat kaikkialle samalla tiheydellä. Jos tarkastelija sijoittaa itsensä aikaan riippumattomasti mihin tahansa mielivaltaiselle universumin läpäisevälle akselille - onpa akseli suora tai taipunut - tarkastelija näkee universumin loputtomuuden ja äärettömyyden jokaisesta pisteestä.

Anonyymi kirjoitti:

// Einstein kertoo opuksessaan: "Havaitsemme, että tähtien systeemit, sellaisena kuin me ne näemme, sijoittuvat approksimatiivisesti kaikkiin suuntiin yhtä tiheään. Täten johdumme olettamukseen, että systeemin paikkaan liittyvä isotropia pätee kaikille havaitsijoille, kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina, kun havaitsija on levossa ympäröivän materian suhteen. Toisaalta emme enää tee olettamusta, että materian keskimääräinen tiheys olisi ajallisesti vakio ympäröivän materian suhteen levossa olevan havaitsijan mielestä. Täten luovumme olettamuksesta, että metrisen kentän esitys olisi ajasta riippumaton." //

Einstein oli viisas mies. Sellainen älykkö.

//Toisaalta alkuräjähdyksen osalta puhutaan energiaksi - säteily ja materia - muutettavasta singulariteetista, jonka tiheys oli 5,155 × 10^96 kg/m3. Huikea tiheys, mutta toisaalta oli olemassa vain subatomaarinen "piste", jonka lämpötila oli 1x10^32 Kelviniä.//

Täysin mahdotonta laskea tarkasti tuollaista! Ongelmia tuottavat muiden muassa antimateria vs. materia, pimeä aine, pimeä energia sekä tyhjöenergia. Kukaan ei osaa antaa kuin arvauksia näistä asioista, eikä edes kattavaa teoriaa ole olemassa.

// Jos singulariteetin tiheys, energia ja lämpötila on tiedossa, on tiedossa myös olemassa olevan maailmankaikkeuden koko. //

Pois lukien edellä kuvatut ongelmien aiheuttajat. Jos yksikin muuttuja on väärin, kaikki ovat väärin.

// Jos universumin lähtöarvot ovat rajalliset, myös avaruuden sironneen säteilyn ja materian määrä on rajallinen. //

Pitää paikkansa.

// Havainnoimamme avaruuden ulkopuolella ei ole määräämättömästi energiaa, tai jos olisikin, arviot alkuräjähdyksestä menee kokonaan uusiin puihin. //

Ei edes Einsteinilla tai Hubblella ollut aavistusta, mitä on havainnoimamme universumin ulkopuolella.

// Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei ota kantaa edelliseen, ainoastaan siihen, että systeemit sijoittuvat avaruudessa tasaisesti siten kuin me sen havainnoimme 4D-avaruudessa. //

Kyllä, ja on hyvin mahdollista että ainakin osa Einsteinin yleisestä suhteellisuuteoriasta joudutaan kirjoittamaan uudestaan siltä osin kuin mitä yritetään väkisin liittää kosmologiaan. Kvantit määrää, muusta ei ole tietoa.

Lue lisää

"Kyllä, ja on hyvin mahdollista että ainakin osa Einsteinin yleisestä suhteellisuuteoriasta joudutaan kirjoittamaan uudestaan siltä osin kuin mitä yritetään väkisin liittää kosmologiaan."

Tuskin on, eikä olekaan. Fysiikan nobelisti Weinberg kertoi suhteellisuusteoriasta kuvatessaan, mitä fysiikassa kauniilla teorialla tarkoitetaan. Yleisen suhtiksen kauneus on siinä, ettei sitä voida muuttaa ilman, että koko sen rakenne romahtaa. Kuten Enqvist sanoi, mopoja saa viritellä, maailmankaikkeuksia ei. (Eikä myöskään maailmankaikkeutta kuvaavaa teoriaa)

On totta, että ääriolosuhteissa suhtis ja kvanttidynamiikka antavat poikkeavia ennusteita. Se ei kuitenkaan vaikutui niiden luotettavuuteen pätevyysalueillaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä, ja on hyvin mahdollista että ainakin osa Einsteinin yleisestä suhteellisuuteoriasta joudutaan kirjoittamaan uudestaan siltä osin kuin mitä yritetään väkisin liittää kosmologiaan."

Tuskin on, eikä olekaan. Fysiikan nobelisti Weinberg kertoi suhteellisuusteoriasta kuvatessaan, mitä fysiikassa kauniilla teorialla tarkoitetaan. Yleisen suhtiksen kauneus on siinä, ettei sitä voida muuttaa ilman, että koko sen rakenne romahtaa. Kuten Enqvist sanoi, mopoja saa viritellä, maailmankaikkeuksia ei. (Eikä myöskään maailmankaikkeutta kuvaavaa teoriaa)

On totta, että ääriolosuhteissa suhtis ja kvanttidynamiikka antavat poikkeavia ennusteita. Se ei kuitenkaan vaikutui niiden luotettavuuteen pätevyysalueillaan.

Lue lisää

Jos jokin taipuu, se on yleinen suhteellisuusteoria, kvantit kun eivät taivu. Kvantit määrää, eikä muusta ole tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos jokin taipuu, se on yleinen suhteellisuusteoria, kvantit kun eivät taivu. Kvantit määrää, eikä muusta ole tietoa.

Avaruuden käyttäytymisen kuvaamiseen ei kvanttifysiikka anna eväitä. Kvanttifysiikka toimii hiukkasfysiikassa ja kosmologiassa korkeintaan aivan alussa.
Eli kummankaan ei tarvitse "taipua", eikä kumpaakaan teoriaa ei voi kutsua toista vahvemmaksi. Niiden pätevyysalue on sen verran erilainen.
En tosin ymmärtänyt, mitä tarkoitit sillä, että kvantit eivät taivu. Ei hiukkasfysiikan standardimalli lopullinen teoria ole sen paremminkuin kuin yleinen suhtiskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Avaruuden käyttäytymisen kuvaamiseen ei kvanttifysiikka anna eväitä. Kvanttifysiikka toimii hiukkasfysiikassa ja kosmologiassa korkeintaan aivan alussa.
Eli kummankaan ei tarvitse "taipua", eikä kumpaakaan teoriaa ei voi kutsua toista vahvemmaksi. Niiden pätevyysalue on sen verran erilainen.
En tosin ymmärtänyt, mitä tarkoitit sillä, että kvantit eivät taivu. Ei hiukkasfysiikan standardimalli lopullinen teoria ole sen paremminkuin kuin yleinen suhtiskaan.

Lue lisää

Ei yleinen suhteellisuusteoria selitä kosmologiaa ja vaikkapa universumin kokoa ja muotoa. Vai mitä yleinen suhteellisuusteoria toteaa universumin koosta, muodosta, laajentumisesta ja laajentumisnopeudesta? Ei mitään sellaista, mihin meidän tulisi uskoa, sillä Einstein puhuu teoriassaan ainoastaan kaikesta havainnoimastamme. Teoria ei ota mitään kantaa alkuräjähdykseen ja sen jälkeiseen tilaan.

Kvantit sen sijaan ovat ovat kvantteja. Niillä voi selittää kaiken.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yleinen suhteellisuusteoria selitä kosmologiaa ja vaikkapa universumin kokoa ja muotoa. Vai mitä yleinen suhteellisuusteoria toteaa universumin koosta, muodosta, laajentumisesta ja laajentumisnopeudesta? Ei mitään sellaista, mihin meidän tulisi uskoa, sillä Einstein puhuu teoriassaan ainoastaan kaikesta havainnoimastamme. Teoria ei ota mitään kantaa alkuräjähdykseen ja sen jälkeiseen tilaan.

Kvantit sen sijaan ovat ovat kvantteja. Niillä voi selittää kaiken.

Lue lisää

Kaikki avaruuden laajenemisen- ja avaruuden rakenteiden muodostumisen mallinnus perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan.
Koosta ei voida tietää, koska alkutilanne ei ole tarkasti tiedossa. Muoto määrittyy juurikin suhteellisyysteorian mukaan, riippuen omegan tarkasta arvosta. Laajenemisnopeus taas riippuu kokonaismassan ja pimeän energian suhteesta, joka myös liittyy omegaan.

Universumin kuvailussa ensimmäisen kvanttifluktaation jälkeen ei kvanttifysiikalla ole käytännössä mitään asemaa. Sinulla tuntuu olevan harhaisia uskomuksia kvanttifysiikasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki avaruuden laajenemisen- ja avaruuden rakenteiden muodostumisen mallinnus perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan.
Koosta ei voida tietää, koska alkutilanne ei ole tarkasti tiedossa. Muoto määrittyy juurikin suhteellisyysteorian mukaan, riippuen omegan tarkasta arvosta. Laajenemisnopeus taas riippuu kokonaismassan ja pimeän energian suhteesta, joka myös liittyy omegaan.

Universumin kuvailussa ensimmäisen kvanttifluktaation jälkeen ei kvanttifysiikalla ole käytännössä mitään asemaa. Sinulla tuntuu olevan harhaisia uskomuksia kvanttifysiikasta.

Lue lisää

On silkkaa höpöä, että avaruuden laajenemisen- ja avaruuden rakenteiden muodostumisen mallinnus perustuisi yleiseen suhteellisuusteoriaan. Tästä ei ole mitään näyttöä, eikä Einstein edes ollut tähtitieteilijä! Hän puuttui asiaan olosuhteiden pakosta ja oli asiassa aivan yhtä ymmällään kuin kaikki muutkin.

Kvanteilla voidaan sen sijaan selittää kaikki, mitä kosmologiassa tarvitaan. Pois lukien toki pimeä energia ja pimeä aina, jotka ovat olemassa vain siksi, että kaavat saataisiin täsmäämään.

Jos jollakin on harhaisia uskomuksia jostakin, niin sinulla Einsteinista. Puhut "suhtiksesta" aivan kuin se olisi hyväkin ystäväväsi, mutta et ainakaan ole siitä mitään konkreettista osannut kuvata. Haluatko kertoa jotakin konkreettista Einsteinin kosmologin kyvyistä?

Kvanttien lisäksi muuta ei tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

On silkkaa höpöä, että avaruuden laajenemisen- ja avaruuden rakenteiden muodostumisen mallinnus perustuisi yleiseen suhteellisuusteoriaan. Tästä ei ole mitään näyttöä, eikä Einstein edes ollut tähtitieteilijä! Hän puuttui asiaan olosuhteiden pakosta ja oli asiassa aivan yhtä ymmällään kuin kaikki muutkin.

Kvanteilla voidaan sen sijaan selittää kaikki, mitä kosmologiassa tarvitaan. Pois lukien toki pimeä energia ja pimeä aina, jotka ovat olemassa vain siksi, että kaavat saataisiin täsmäämään.

Jos jollakin on harhaisia uskomuksia jostakin, niin sinulla Einsteinista. Puhut "suhtiksesta" aivan kuin se olisi hyväkin ystäväväsi, mutta et ainakaan ole siitä mitään konkreettista osannut kuvata. Haluatko kertoa jotakin konkreettista Einsteinin kosmologin kyvyistä?

Kvanttien lisäksi muuta ei tarvita.

Lue lisää

Ei höpöä, vaan fysiikkaa.

Tiesitko, että Einstein lisäsi yhtälöihinsä kosmiseksi vakioksi kutsutun kertoimen, että yhtälöt olisivat mahdollistaneet staattisen maailmankaikkeuden, kuten silloin luultiin? Jos hän olisi uskonut matematiikkaansa, hän olisi ennustanut maailmankaikkeuden olevan dynaaminen , toisin kuin suhteellisuusteorian julkaisemisaikana luultiin. Suhteellisuusteoria puhuu nimen omaan neliulotteisesta aika-avaruudesta, joten suhteellisuusteoria käsittelee juurikin universumia. Eli sinun väitteesi on väärä.

Luehan Maalampi Perko: Lyhyt modernin fysiikan johdatus" ja selitä sitten, ettei yleinen suhtis määrittäisi avaruuden rakennetta ja dynamiikkaa. Minä olen lukenut sen, vaikka fysiikka ei pääaineeni ollutkaan. Tässä pieni lainaus yleisestä suhteellisuusteoriasta s. 77 :

"Tässä yhtälöryhmässä on 10 riippumatonta yhtälöä, sillä energialiikemäärätensori T on symmetrinen. Siitä voidaan ratkaista 10 tensorin g komponenttia (kun mielivaltaisen koordinaatiston 4 koordinaattia kiinnitetään jää enää 6 yhtälöä)
Sanallisesti vuosisadan yhtälö voidaan ilmaista näin: (Avaruuden paikalliset ominaisuudet) = vakio x (Materian massa, jännitys ja liike)
Siis materia ja liike määräävät avaruuden geometrian, joka puolestaan määrää materian liikkeen. Tämä palidrominen asetelma on epälineaarinen, itsestään selvä systeemi materian ja avaruusajan välillä.

Seuraavassa linkissä on matemaattinen Einsteinin kenttäyhtälöiden kaava (mikäli linkki toimii), johon tekstin yhtälöryhmä viittaa. Onko riittävän konkreettista?

https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/184dbaaef64a62231abbd40d4684279ddd138b32

Anonyymi kirjoitti:

Ei höpöä, vaan fysiikkaa.

Tiesitko, että Einstein lisäsi yhtälöihinsä kosmiseksi vakioksi kutsutun kertoimen, että yhtälöt olisivat mahdollistaneet staattisen maailmankaikkeuden, kuten silloin luultiin? Jos hän olisi uskonut matematiikkaansa, hän olisi ennustanut maailmankaikkeuden olevan dynaaminen , toisin kuin suhteellisuusteorian julkaisemisaikana luultiin. Suhteellisuusteoria puhuu nimen omaan neliulotteisesta aika-avaruudesta, joten suhteellisuusteoria käsittelee juurikin universumia. Eli sinun väitteesi on väärä.

Luehan Maalampi Perko: Lyhyt modernin fysiikan johdatus" ja selitä sitten, ettei yleinen suhtis määrittäisi avaruuden rakennetta ja dynamiikkaa. Minä olen lukenut sen, vaikka fysiikka ei pääaineeni ollutkaan. Tässä pieni lainaus yleisestä suhteellisuusteoriasta s. 77 :

"Tässä yhtälöryhmässä on 10 riippumatonta yhtälöä, sillä energialiikemäärätensori T on symmetrinen. Siitä voidaan ratkaista 10 tensorin g komponenttia (kun mielivaltaisen koordinaatiston 4 koordinaattia kiinnitetään jää enää 6 yhtälöä)
Sanallisesti vuosisadan yhtälö voidaan ilmaista näin: (Avaruuden paikalliset ominaisuudet) = vakio x (Materian massa, jännitys ja liike)
Siis materia ja liike määräävät avaruuden geometrian, joka puolestaan määrää materian liikkeen. Tämä palidrominen asetelma on epälineaarinen, itsestään selvä systeemi materian ja avaruusajan välillä.

Seuraavassa linkissä on matemaattinen Einsteinin kenttäyhtälöiden kaava (mikäli linkki toimii), johon tekstin yhtälöryhmä viittaa. Onko riittävän konkreettista?

https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/184dbaaef64a62231abbd40d4684279ddd138b32

Lue lisää

Laitanpa tähän vielä yhden kvanttifysiikan perusyhtälöistä, Schrödingerin yhtälön.

https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/b9340d09c45381a323e33b69a40c54dc3255b134

Kyseinen aaltofunktion ampilyudi ilmaisee todennäköisyyden sille, missä Hilbertin avaruuden pisteessä hiukkanen kyseisellä hetkellä on.

Ei siis kuvaa universumia, vaan yksittäisiä hiukkasia ja niiden käyttätymistä. Kvanttifysiikan matematiikka on vaan niin sikamaisen vaikeaa ( kuten yleisen suhteellisuusteoriankin), että jätin niiden syvällisemmän opiskelun itseäni matemaattisesti lahjakkaammille. Jotain periaatteita kuitenkin on jäänyt muistiin, vaikka opiskelusta on aikaa vierähtänyt.