Naiset hallitsijoina ei ole uusi asia. Eivätkä naiset ole pyhimyksiä. He tekevät murhia.
Nainen pelaa yhtä vakavasti pelinsä kuin mies. Nainen ei kaihda väkivaltaa kun naisen oma intressi on uhattuna. Nainen uhraa perheensä. Nainen asettuu oman lapsensa edelle.
Yleisesti naisen kaudelle liitetään rauhanomaisuu. 1700 luvulla Venäjällä on kehuttu, että joidenkin naishallitsijoiden aikana kuoleman tuomioiden määrä oli nollaantunut.
Samaan aikaan naiset kuluttavar valtion varoja mega pippaloihin, palatseihin, kulttuuriin, huvituksiin.
Lisäpiirre on se, että naiset eivät ole yhden aviomiehen puolustajaa. Naiset elämän aikana vaihtavat miehiä. Auktoriteetti naisen viereen pääsee sellainen mies, joka osaa mielyttää naista.
Kiinan historiassa eunukeilla on ollut oman roolinsa. Heitä saattoi olla tuhansia tuhansia palveluksessa. Heille kertyi isoja varallisuuksia ja valtaa. Eunukit historian mukaan olivat kuitenkin epäluotettavia, koska he asettuivat itse hallitsijaa vastaan ja rappeutivat valtiota.
Esimerkki nais keisarinnasta nimeltään CI XI.
Leski keisarinnalla oli poika, josta oli pitänyt tulla keisari. Alaikäiselle on määrätty kahdeksan kasvattajaa, mutta CI XI mitätöi holhojien vallan ja otti koko vallan itselleen vähitelleen yhden toisen kuolleen keisarin jalkavaimon kanssa. Ci Xi oli tehokkaampi kuin Ci An ja valikoitui Leski Keisarinnaksi Kiinassa. Hän oli erittäin arka oman roolinsa asioista ja puolusti asemansa kaikissa asioissa ensisijaisesti. Päivä ennen kuin Ci Xi kuoli, kuoli hänen poikansa, joka varttui täysiikäiseksi, mutta joutui kotiarestiin oman äitinsä käskystä. On epäilty, että Ci Xi olisi tappanut oman poikansa ennen kuin itse kuoli yli 70 vuotiaana.
Cixi
Kiinan Keisarinna Cixi
Kiinan leskikeisarinna Cixi (慈禧太后, Wade-Giles: Tzu-hsi; 29. marraskuuta 1835 Peking – 15. marraskuuta 1908 Peking) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista Kiinan historiassa Qing-dynastian aikana. Hän oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari Xianfengin jalkavaimo, vuosina 1861–1875 hallinneen keisari Tongzhin äiti ja vuosina 1875–1908 hallinneen keisari Guangxun adoptioäiti. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän sai todellisen vallan käsiinsä ja hallitsi Kiinaa vanhoillisen hovin klikin tukemana
Naiset eivät panosta armeijaan, mutta muihin asioihin.
Nainen pelaa yhtä vakavasti pelinsä kuin mies. Nainen ei kaihda väkivaltaa kun naisen oma intressi on uhattuna. Nainen uhraa perheensä. Nainen asettuu oman lapsensa edelle.
Yleisesti naisen kaudelle liitetään rauhanomaisuu. 1700 luvulla Venäjällä on kehuttu, että joidenkin naishallitsijoiden aikana kuoleman tuomioiden määrä oli nollaantunut.
Samaan aikaan naiset kuluttavar valtion varoja mega pippaloihin, palatseihin, kulttuuriin, huvituksiin.
Lisäpiirre on se, että naiset eivät ole yhden aviomiehen puolustajaa. Naiset elämän aikana vaihtavat miehiä. Auktoriteetti naisen viereen pääsee sellainen mies, joka osaa mielyttää naista.
Kiinan historiassa eunukeilla on ollut oman roolinsa. Heitä saattoi olla tuhansia tuhansia palveluksessa. Heille kertyi isoja varallisuuksia ja valtaa. Eunukit historian mukaan olivat kuitenkin epäluotettavia, koska he asettuivat itse hallitsijaa vastaan ja rappeutivat valtiota.
Esimerkki nais keisarinnasta nimeltään CI XI.
Leski keisarinnalla oli poika, josta oli pitänyt tulla keisari. Alaikäiselle on määrätty kahdeksan kasvattajaa, mutta CI XI mitätöi holhojien vallan ja otti koko vallan itselleen vähitelleen yhden toisen kuolleen keisarin jalkavaimon kanssa. Ci Xi oli tehokkaampi kuin Ci An ja valikoitui Leski Keisarinnaksi Kiinassa. Hän oli erittäin arka oman roolinsa asioista ja puolusti asemansa kaikissa asioissa ensisijaisesti. Päivä ennen kuin Ci Xi kuoli, kuoli hänen poikansa, joka varttui täysiikäiseksi, mutta joutui kotiarestiin oman äitinsä käskystä. On epäilty, että Ci Xi olisi tappanut oman poikansa ennen kuin itse kuoli yli 70 vuotiaana.
Cixi
Kiinan Keisarinna Cixi
Kiinan leskikeisarinna Cixi (慈禧太后, Wade-Giles: Tzu-hsi; 29. marraskuuta 1835 Peking – 15. marraskuuta 1908 Peking) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista Kiinan historiassa Qing-dynastian aikana. Hän oli vuosina 1850–1861 hallinneen keisari Xianfengin jalkavaimo, vuosina 1861–1875 hallinneen keisari Tongzhin äiti ja vuosina 1875–1908 hallinneen keisari Guangxun adoptioäiti. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän sai todellisen vallan käsiinsä ja hallitsi Kiinaa vanhoillisen hovin klikin tukemana
Naiset eivät panosta armeijaan, mutta muihin asioihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.