Axel Fredenholmin teoksesta Näin olen kuullut;
Onni ei ole tasainen tie
vaan erikoinen kyky edetä
miellyttävällä tavalla erämaassa.
Ei aivan Tabermannia mutta ruotsalaista proosaa.
Onni ei ole tasainen tie
vaan erikoinen kyky edetä
miellyttävällä tavalla erämaassa.
Ei aivan Tabermannia mutta ruotsalaista proosaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä haisee kyllä nytTaabermannin käsiala. Ettei vain olisi itse rakkauden ruumiillistuma aineistunut salanimellä joku muu.
Teksti on tunnistettavaa, mestarin ottein hiljaa kuin keinutuolissa nautintoaineita nauttien etenee tunnelmallinen kerronta, kunnes lopulta ymmärtää, se loppuikin yhtäkkiä, kuin kesken.
Ei loppuhuipentumaa, ei juosta viljapeltoon elovenatyttö kainalossa. Tarina päättyi mutta onneksi se on kirjoissa ja kansissa, voi syttyä uudelleen ja uudelleen.
Onni ei aina tule kello kaulassa, se voi tulla hilut kintuissa.
Onni on oma ruisku ja lenkkitossut.