18 maakunnan sijaan syntyykin 22 maakuntaa

Anonyymi

Meillä keskustalaisilla on nyt hymy herkässä, tavoite saavutettu, ja jopa ylitetty !

Huhtikuun eduskuntavaaleissa koettu tyrmäys ei estänyt keskustaa nousemasta uudelleen hallitukseen, koska SDP liehitteli sen mukaan.

Sote-uudistuksen osalta hallitukseen mukaan lähtö onkin mennyt keskustan osalta nappiin: 18 maakunnan sijaan Suomeen syntyykin 22 maakuntaa ilman keskustalaisten karsastamaa valinnanvapautta. Tuli se joulu lopulta meille keskustalaisillekkin, kun kuljemme SDP kanssa, vanhaan totuttuun tapaan asioita hoidellen. Antti Rinne pääministerinä sanoi että 18 maakuntaa tulee myös SDP kannattamana, mutta sitä nyt lisätty alla kerrotun tapaan.


Maan hallitus kertoi Uudenmaan sote-ratkaisusta. Nykyinen Uudenmaan maakunta jaetaan neljään itsehallinnolliseen alueeseen, sen päälle Helsinki saa vielä itsenäisesti vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Tämä betonoi keskustan haaveileman maakuntien Suomen syntymisen. Uudellemaalle syntyy myös asukasluvultaan vaatimaton Itä-Uudenmaan itsehallintoalue/maakunta: kuka tämän jälkeen kehtaa enää kyseenalaistaa esimerkiksi Kainuun tai Keski-Pohjanmaan maakuntia?

On jopa hieman koomista, että maakuntien Suomi syntyy sote-uudistusta vastustaneen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) ja muiden Uudenmaan kuntapäättäjien vahvalla avustuksella.

Heille ei kelvannut yksi Uudenmaan maakunta, eikä Helsinki halunnut luopua sote-rahoistaan. Lopputuloksena myös Helsinki joutuu luopumaan sote-rahoistaan, ne kiertävät valtion kautta kuiten muissakin maakunnissa Suomessa.

Uudellemaalle tulee neljä erillistä maakuntavaltuustoa (plus Helsingin valtuusto) päättämään sote-asioista. Niihin päättäjät valitaan viiden alueen vaaleissa.

31

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hallitusneuvotteluissa on saatiin aikaan ratkaisu vuosikausia veivatusta sote-uudistuksesta, on pelkkää mannaa maakunnille ja etenkin keskustalle.

      Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd.) viestitti, että tulossa on 18 maakunniksi kutsuttua itsehallintoaluetta.

      Keskustan riveissä voidaan huokaista helpotuksesta. Puolueen oma malli lähti liikkeelle tasan samasta luvusta. Tähän asti on ollut kiikun kaakun se, miten kumppanit suhtautuvat maakuntien lukumäärään. Sitä on pidetty liian korkeana. Mutta se nyt nouseekin usealla maakunnalla.
      Hassua koko kuviossa on se, että vielä Sipilän hallituksen loppuaikaan oppositio mäiski hallituksen sote-uudistusta kyselytunneilla tämän tästä. Nyt sama porukka on keskustan rinnalla päässyt sopuun parissa viikossa hallitusneuvotteluissa. Mitä ihmettä?
      Kun raaputtaa ratkaisun pintaa, niin vastaus löytyy. Opposition kavahtama valinnanvapaus on heivattu ulos. Maakunnat eivät olleet se mörkö. Maakuntamalli sopii lähtökohdaksi useimmille.

      Mutta, NYT VEDETTIINKIN ISOPURJE merkkiin...

      ISOPURJE vedetään aina merkkiin saakka kryssillä. Avotuuliosuuksilla puomiliikkiä voi löysätä. Monta kertaa on huomattavan paljon tärkeämpää että hoitaa veneen balanssin kuntoon niin että plaani voi lähteä välittömästi rundauksen jälkeen (pätee muuten kaikkiin trimmauksiin). Puomiliikin säädön olemme jättäneet pois skuuttikulmasta jossa se on ainoastaan sakkelilla kiinteästi kiinni. Halssikulma sidotaan kiinni lähelle maston ja puomin leikkauspistettä. Kovassa tuulessa halssikulma vedetään mastoon kiinni, kevyemmässä tuulessa halssikulma voidaan jättää noin 2 cm päähän mastosta. Cunninghamia käytetään tuulen mukaan. Pääsääntö on että kovassa tuulessa kannaria kiristetän voimakkaasti jotta rypyt purjeesta poistuu ja pussi sirtyy etenpäin, kun taas kevyemmässä tuulessa kannaria käytetään hyvin vähän ja pieniä ryppyjä saa esiintyä purjeen etureunassa. Lenssillä kannari on löysällä. Slöörillä voi kannari olla kovassa tuulessa hieman kiristettynä. Tärkein trimmitekijä on isopurjeen skuuttaus. Kevyessä tuulessa levangin tulee olla keskellä ja mahdollisimman korkea. On pyrittävä suureen kiertymään purjeessa. Kiertymää pienentämällä voidaan hetkellisesti purjehtia hieman korkeammalle samalla kun luuvartissa olevalle veneelle voidaan antaa voimakkaasti peilituulta. Kun tuulta on sen verran että istutaan laidalla voidaan skuuttia kiristää niin että puomi on melkein keskellä. Levanki on edelleen korkea. Isommassa aallokossa lukitaan masto kannen kohdalta niin että sitä pusherin avulla hieman suoristetaan. Pitää kuitenkin muistaa että takapussikas purje on tehokkaampi isossa allokossa kuin etupussikas.

      Vasta kun veneen pystyyn roikkuminen tuntuu raskaalta päästetään puomia ulospäin levangin avulla. Kovassa tuulessa voidaan antaa levangin liikkua vapaasti sivusuunnassa. Jos miehistö on kevyt tai ei muuten jaksa roikkua venettä pystyyn otetaan kikki avuksi. Kiristämällä kikkiä ja löysäämällä skuuttia vene on helpompi pitää pystyssä. Korkeus tosin hieman kärsii mutta vauhti pysyy hyvänä. Muista tällöin löysätä kikkiä kun tulet avotuuliosuuksille.

      Fokan nostinta säädämme pääasiassa halssien mukaan. Kovassa tuulessa voi kryssillä ottaa vielä senttimetrin sisään jotta venymä kompensoidaan, muuten emme kryssillä säätele fokan fallia. Lenssillä päästämme fallista noin 30 cm jotta fokka saataisiin kunnolla lentämään irti isosta. Slörillä ilman spiira ei saa päästää fallia enemmän kuin että masto oikenee, etuliikki ei saa löystyä. Muista pusherin käyttö slöörillä, se on aivan ratkaiseva silloin kuin puuskissa pitäisi lähteä lentoon. Spiiralla voidaan löysätä fallia enemmän mutta pitää muistaa että fallin löysääminen vaikuttaa samalla tavalla kuin spiiran lyhentäminen eli nousukyky spiiralla heikkenee. Kryssillä fokan kannaria ei kannata kiristää enemmän kuin että rypyt fokasta poistuu ja joissakin avotuuliolosuhteissa kannattaa käyttää kannaria niin että fokan etuliikki ei muodostu liian sulkevaksi. Fokan skuuttipiste on noin 40 cm keskiviivasta ulos ja köliaukon kohdalla eteen-taakse sunnassa mikäli piste on kannen korkeudella. Kevyessä tuulessa pitää varoa fokan yliskuuttamista, parempi purjehtia liian löysällä kuin liian kireällä skuutilla. Skuuttipisteitä emme siirrä tuulen voimakkuuden mukaan vaan säädämme fokan kiertymää ainoastaan skuutin kireydellä. Avotuulilla skuuttipistettä tulisi saada sekä eteen että ulos. Barberina meillä on koukku joka on noin 25 cm vanttikiinnikkeiden takana ja skuutin vedämme niihin vanttien ulkopuolelta ( muista kuitenkin pistää vene plaaniin ennekuin rupeat säätämään mitään). Vanttien sisäpuolinen barberi ei toimi käytännössä juuri ollenkaan.

      Näin sitä opittiin "lautturi kurseilla, ja käytännössä, kun omakin purjevene aikanaan oli merillä. Siitä olen luopunut jo vuosia sitten, nykyään moottorivene, ihan soipa 40 heppainen tuulilasiveneessä, avittetuna sähkömoottorein.

    • Anonyymi

      Ja mitähän virkaa niillä maakunnilla on ilman rahaa ja valtaa?

      Asioita päätetään edelleen niissä samoissa kabineteissa ja siinä Arkadianmäellä sijaitsevassa pömpelissä. Mikään ei muuttunut ja seuraavaksi asioita ovat päättämässä kansallissosialistit ja poroporvarit.
      Kuntien rahoitus ajetaan alas, maakunnat näivettyvät byrokraattisiksi tyhjäntoimittajiksi, joilla ei ole mitään virkaa, eikä valtaa..

      Sanoin jo neljä vuotta sitten, että ellei Sipilän hallitus itsehallinnollisia maakuntia saa aikaan, tämän maan kutsuminen demokratiaksi on 2025 kornia irvaamista. Vanhat valtaeliitin pumput, kuten keskusta, demarit, kokoomus ja nämä yhden asian pienpuolueet murentuvat yksi toisensa jälkeen, koska eivät suostuneet luovuttamaan valtaa kansalle. Tilalle tulee äkkivääriä populipoppoita, joiden seurauksena on täystuho ja anarkia.

      • Anonyymi

        Maakunnat korvaa monia päällekkäisyyksiä = tulevaisuutta, saadaan vähän kursittua yhteen toimintoja.
        Ei voi niin toimia että siellä täällä oma alueitaan, ilman kokonaisuutta. Ahvenanmaa saanut olla tällainen jota Vapaavuorikin ajanut Helsinkiin, muttei siihen tule hyväksyä, kyllä maan pitää olla yhtenäinen, myös Ahvenanmaan kuuluisi liittyä Suomeen.

        Myös Ay-liike verolle, se on tulevaisuuttta, jossa kaikki maksaa veronsa itse, mitä sitten tulee tukeina, se ei liittyä verotukseen mitenkään. ..niin köyhät Ay-johtajat jo saakin valtion tukeina paljon.


    • Anonyymi

      Kulmunan tarkoitus ei ole lestakepuleineen kuin saada poliittista valtaa näillä älyvapailla maakuntamäärillään, sairasta.

      Itseasiassa koko sote muuttuu aivan tyhjänpäiväiseksi rahareijäksi tuollaisen maakuntamäärän myötä...

      • Anonyymi

        Varmaan persua harmittaa !
        On ihan käsin kosketeltavan säällillistä kirjoituksesi. Elät maailmassa jota ei edes ole.
        Maakunnat on yleisiä euroopassa, joiden kautta hallinto toimii. Ei voi edes olla joitain persu alueita, kyllä kaikki pitää laittaa samaan vuokaan jonka nimi on Suomen tasavalta.
        Aiemmin oli läänit, ja niissä kokoajana lääninhallitukset. Niitä uudistettiin, ja taas on uudistusten paikka maakunnilla. Kehitykselle ei mahdeta mitään, ei voi jäädä makaamaan ja kaikkea uudistusta vastustaa, joka seuraa muuta maan toimintaa.


      • Anonyymi

        Mitenkäs järkeistämisestä tulee rahanreikä?
        Kerrotko Kapi ja laitatko vaikka linkin? HO HOO, HO HOO!
        Missä tapauksessa suuruuden ihannointi on tuonut säästöä?

        HUIPPUSOTILAS


      • Anonyymi

        Tarkoitus on tietenkin pestata kivoja kepukavereita valtion virkoihin ennen kuin kepu ehtii loppua


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan persua harmittaa !
        On ihan käsin kosketeltavan säällillistä kirjoituksesi. Elät maailmassa jota ei edes ole.
        Maakunnat on yleisiä euroopassa, joiden kautta hallinto toimii. Ei voi edes olla joitain persu alueita, kyllä kaikki pitää laittaa samaan vuokaan jonka nimi on Suomen tasavalta.
        Aiemmin oli läänit, ja niissä kokoajana lääninhallitukset. Niitä uudistettiin, ja taas on uudistusten paikka maakunnilla. Kehitykselle ei mahdeta mitään, ei voi jäädä makaamaan ja kaikkea uudistusta vastustaa, joka seuraa muuta maan toimintaa.

        Maakuntauudistusko eteenpäin vievää kehitystä? Pikemminkin taantumuksellisuuden merkki.


      • Anonyymi

        Onhan 22 paljon vähemmäm kuin 300 joten paljon putoaa tyhjäntoimittajia pois


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan 22 paljon vähemmäm kuin 300 joten paljon putoaa tyhjäntoimittajia pois

        Mutta maakuntamalli on aikansaelänyt jo valmiiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan persua harmittaa !
        On ihan käsin kosketeltavan säällillistä kirjoituksesi. Elät maailmassa jota ei edes ole.
        Maakunnat on yleisiä euroopassa, joiden kautta hallinto toimii. Ei voi edes olla joitain persu alueita, kyllä kaikki pitää laittaa samaan vuokaan jonka nimi on Suomen tasavalta.
        Aiemmin oli läänit, ja niissä kokoajana lääninhallitukset. Niitä uudistettiin, ja taas on uudistusten paikka maakunnilla. Kehitykselle ei mahdeta mitään, ei voi jäädä makaamaan ja kaikkea uudistusta vastustaa, joka seuraa muuta maan toimintaa.

        Niin se läänien hävittäminen ja ne uudet hallintoalueet oli virhe, Ennustin jo silloin että liian suuret alueet


    • Anonyymi

      Ei muuten synny, ei tule ikinä menemään eduskunnassa valiokuntien läpi tuo.

      • Anonyymi

        Kyllä se nyt menee kun keskusta ja SDP niijn päättäneet. Ajaneet paljon muitakin lakeja läpi yhteisissä hallituksissa, jotka kansalaisten parhaaksi. Persut tulee jäämään ajan rattaisiin, ja sinne jäävät, ei äänestäjä voi äänestää taantumaa. Persut on vastaan pienyrittäjiin, joihin maanviljelijätkin kuuluu.


      • Anonyymi

        Siis mädättäjiä koko puolue. PERUSSUOMALAISET OVAT MÄDÄTTÄJIÄ.
        Ei he kannata kuin mädätystä. Kaiken vastustajia kommunistein tavoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis mädättäjiä koko puolue. PERUSSUOMALAISET OVAT MÄDÄTTÄJIÄ.
        Ei he kannata kuin mädätystä. Kaiken vastustajia kommunistein tavoin.

        Lestalla se pyörii aina nuo kommunistit mielessään, mahtaa olla elämä rattoisaa kun kommunistit vinkuu tuulessa korvien välissään päivästä toiseen...


      • Anonyymi

        Hakkituksella on enemistö ja sen taakse tulee osa opposiostakin


    • Anonyymi

      18 maakunnan malli ei työllistä kuin Kepun virkamiehiä. Viiden yliopistollisen sairaalan malli on paras. Köyhien kuntien yhdistely ei ratkaise kuntien rahapulaa, jos tähän mennään, niin valtion on tuettava kuntia kahdella miljardilla.

      • Valtion ei tarvitse maakuntamallin takia tukea kuntia, koska se itse maksaa kokonaan maakuntien menot sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Joskus myöhemmässä vaiheessa saattaa tosin nousta esiin mahdollisuus antaa maakunnille verotusoikeus.


    • Anonyymi

      Palstapölhön kopiokone käy joulunakin kuumana. Aloitus on kopio Iltalehden Näkökulman kirjoittaneen toimittaja Juha Ristamäen tekstistä.

      Kertoo paljon palstapölhön kyvyistä tuottaa omaa tekstiä.

      • Anonyymi

        Maakuntamalli sopii lähtökohdaksi useimmille.

        Mutta, NYT VEDETTIINKIN ISOPURJE merkkiin...

        Meinaakko ?
        että tuo Ristämäen kirjoittama !
        Älä hyvä persu toveri nyt sellaista näe, ei se ole.

        ISOPURJE vedetään aina merkkiin saakka kryssillä. Avotuuliosuuksilla puomiliikkiä voi löysätä. Monta kertaa on huomattavan paljon tärkeämpää että hoitaa veneen balanssin kuntoon niin että plaani voi lähteä välittömästi rundauksen jälkeen (pätee muuten kaikkiin trimmauksiin). Puomiliikin säädön olemme jättäneet pois skuuttikulmasta jossa se on ainoastaan sakkelilla kiinteästi kiinni. Halssikulma sidotaan kiinni lähelle maston ja puomin leikkauspistettä. Kovassa tuulessa halssikulma vedetään mastoon kiinni, kevyemmässä tuulessa halssikulma voidaan jättää noin 2 cm päähän mastosta. Cunninghamia käytetään tuulen mukaan. Pääsääntö on että kovassa tuulessa kannaria kiristetän voimakkaasti jotta rypyt purjeesta poistuu ja pussi sirtyy etenpäin, kun taas kevyemmässä tuulessa kannaria käytetään hyvin vähän ja pieniä ryppyjä saa esiintyä purjeen etureunassa. Lenssillä kannari on löysällä. Slöörillä voi kannari olla kovassa tuulessa hieman kiristettynä. Tärkein trimmitekijä on isopurjeen skuuttaus. Kevyessä tuulessa levangin tulee olla keskellä ja mahdollisimman korkea. On pyrittävä suureen kiertymään purjeessa. Kiertymää pienentämällä voidaan hetkellisesti purjehtia hieman korkeammalle samalla kun luuvartissa olevalle veneelle voidaan antaa voimakkaasti peilituulta. Kun tuulta on sen verran että istutaan laidalla voidaan skuuttia kiristää niin että puomi on melkein keskellä. Levanki on edelleen korkea. Isommassa aallokossa lukitaan masto kannen kohdalta niin että sitä pusherin avulla hieman suoristetaan. Pitää kuitenkin muistaa että takapussikas purje on tehokkaampi isossa allokossa kuin etupussikas.

        Vasta kun veneen pystyyn roikkuminen tuntuu raskaalta päästetään puomia ulospäin levangin avulla. Kovassa tuulessa voidaan antaa levangin liikkua vapaasti sivusuunnassa. Jos miehistö on kevyt tai ei muuten jaksa roikkua venettä pystyyn otetaan kikki avuksi. Kiristämällä kikkiä ja löysäämällä skuuttia vene on helpompi pitää pystyssä. Korkeus tosin hieman kärsii mutta vauhti pysyy hyvänä. Muista tällöin löysätä kikkiä kun tulet avotuuliosuuksille.

        Fokan nostinta säädämme pääasiassa halssien mukaan. Kovassa tuulessa voi kryssillä ottaa vielä senttimetrin sisään jotta venymä kompensoidaan, muuten emme kryssillä säätele fokan fallia. Lenssillä päästämme fallista noin 30 cm jotta fokka saataisiin kunnolla lentämään irti isosta. Slörillä ilman spiira ei saa päästää fallia enemmän kuin että masto oikenee, etuliikki ei saa löystyä. Muista pusherin käyttö slöörillä, se on aivan ratkaiseva silloin kuin puuskissa pitäisi lähteä lentoon. Spiiralla voidaan löysätä fallia enemmän mutta pitää muistaa että fallin löysääminen vaikuttaa samalla tavalla kuin spiiran lyhentäminen eli nousukyky spiiralla heikkenee. Kryssillä fokan kannaria ei kannata kiristää enemmän kuin että rypyt fokasta poistuu ja joissakin avotuuliolosuhteissa kannattaa käyttää kannaria niin että fokan etuliikki ei muodostu liian sulkevaksi. Fokan skuuttipiste on noin 40 cm keskiviivasta ulos ja köliaukon kohdalla eteen-taakse sunnassa mikäli piste on kannen korkeudella. Kevyessä tuulessa pitää varoa fokan yliskuuttamista, parempi purjehtia liian löysällä kuin liian kireällä skuutilla. Skuuttipisteitä emme siirrä tuulen voimakkuuden mukaan vaan säädämme fokan kiertymää ainoastaan skuutin kireydellä. Avotuulilla skuuttipistettä tulisi saada sekä eteen että ulos. Barberina meillä on koukku joka on noin 25 cm vanttikiinnikkeiden takana ja skuutin vedämme niihin vanttien ulkopuolelta ( muista kuitenkin pistää vene plaaniin ennekuin rupeat säätämään mitään). Vanttien sisäpuolinen barberi ei toimi käytännössä juuri ollenkaan.

        Näin sitä opittiin "lautturi kurseilla, ja käytännössä, kun omakin purjevene aikanaan oli merillä. Siitä olen luopunut jo vuosia sitten, nykyään moottorivene, ihan soipa 40 heppainen tuulilasiveneessä, avittetuna sähkömoottorein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maakuntamalli sopii lähtökohdaksi useimmille.

        Mutta, NYT VEDETTIINKIN ISOPURJE merkkiin...

        Meinaakko ?
        että tuo Ristämäen kirjoittama !
        Älä hyvä persu toveri nyt sellaista näe, ei se ole.

        ISOPURJE vedetään aina merkkiin saakka kryssillä. Avotuuliosuuksilla puomiliikkiä voi löysätä. Monta kertaa on huomattavan paljon tärkeämpää että hoitaa veneen balanssin kuntoon niin että plaani voi lähteä välittömästi rundauksen jälkeen (pätee muuten kaikkiin trimmauksiin). Puomiliikin säädön olemme jättäneet pois skuuttikulmasta jossa se on ainoastaan sakkelilla kiinteästi kiinni. Halssikulma sidotaan kiinni lähelle maston ja puomin leikkauspistettä. Kovassa tuulessa halssikulma vedetään mastoon kiinni, kevyemmässä tuulessa halssikulma voidaan jättää noin 2 cm päähän mastosta. Cunninghamia käytetään tuulen mukaan. Pääsääntö on että kovassa tuulessa kannaria kiristetän voimakkaasti jotta rypyt purjeesta poistuu ja pussi sirtyy etenpäin, kun taas kevyemmässä tuulessa kannaria käytetään hyvin vähän ja pieniä ryppyjä saa esiintyä purjeen etureunassa. Lenssillä kannari on löysällä. Slöörillä voi kannari olla kovassa tuulessa hieman kiristettynä. Tärkein trimmitekijä on isopurjeen skuuttaus. Kevyessä tuulessa levangin tulee olla keskellä ja mahdollisimman korkea. On pyrittävä suureen kiertymään purjeessa. Kiertymää pienentämällä voidaan hetkellisesti purjehtia hieman korkeammalle samalla kun luuvartissa olevalle veneelle voidaan antaa voimakkaasti peilituulta. Kun tuulta on sen verran että istutaan laidalla voidaan skuuttia kiristää niin että puomi on melkein keskellä. Levanki on edelleen korkea. Isommassa aallokossa lukitaan masto kannen kohdalta niin että sitä pusherin avulla hieman suoristetaan. Pitää kuitenkin muistaa että takapussikas purje on tehokkaampi isossa allokossa kuin etupussikas.

        Vasta kun veneen pystyyn roikkuminen tuntuu raskaalta päästetään puomia ulospäin levangin avulla. Kovassa tuulessa voidaan antaa levangin liikkua vapaasti sivusuunnassa. Jos miehistö on kevyt tai ei muuten jaksa roikkua venettä pystyyn otetaan kikki avuksi. Kiristämällä kikkiä ja löysäämällä skuuttia vene on helpompi pitää pystyssä. Korkeus tosin hieman kärsii mutta vauhti pysyy hyvänä. Muista tällöin löysätä kikkiä kun tulet avotuuliosuuksille.

        Fokan nostinta säädämme pääasiassa halssien mukaan. Kovassa tuulessa voi kryssillä ottaa vielä senttimetrin sisään jotta venymä kompensoidaan, muuten emme kryssillä säätele fokan fallia. Lenssillä päästämme fallista noin 30 cm jotta fokka saataisiin kunnolla lentämään irti isosta. Slörillä ilman spiira ei saa päästää fallia enemmän kuin että masto oikenee, etuliikki ei saa löystyä. Muista pusherin käyttö slöörillä, se on aivan ratkaiseva silloin kuin puuskissa pitäisi lähteä lentoon. Spiiralla voidaan löysätä fallia enemmän mutta pitää muistaa että fallin löysääminen vaikuttaa samalla tavalla kuin spiiran lyhentäminen eli nousukyky spiiralla heikkenee. Kryssillä fokan kannaria ei kannata kiristää enemmän kuin että rypyt fokasta poistuu ja joissakin avotuuliolosuhteissa kannattaa käyttää kannaria niin että fokan etuliikki ei muodostu liian sulkevaksi. Fokan skuuttipiste on noin 40 cm keskiviivasta ulos ja köliaukon kohdalla eteen-taakse sunnassa mikäli piste on kannen korkeudella. Kevyessä tuulessa pitää varoa fokan yliskuuttamista, parempi purjehtia liian löysällä kuin liian kireällä skuutilla. Skuuttipisteitä emme siirrä tuulen voimakkuuden mukaan vaan säädämme fokan kiertymää ainoastaan skuutin kireydellä. Avotuulilla skuuttipistettä tulisi saada sekä eteen että ulos. Barberina meillä on koukku joka on noin 25 cm vanttikiinnikkeiden takana ja skuutin vedämme niihin vanttien ulkopuolelta ( muista kuitenkin pistää vene plaaniin ennekuin rupeat säätämään mitään). Vanttien sisäpuolinen barberi ei toimi käytännössä juuri ollenkaan.

        Näin sitä opittiin "lautturi kurseilla, ja käytännössä, kun omakin purjevene aikanaan oli merillä. Siitä olen luopunut jo vuosia sitten, nykyään moottorivene, ihan soipa 40 heppainen tuulilasiveneessä, avittetuna sähkömoottorein.

        Palstapölhö on itse vaan persu. Lue juntti ja omaksu.

        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de1bae10-cf20-4bd0-96e1-c294b312bf98

        Taas kirjoittelet ihan puuta heinää, kun omat jalkasi työnnettiin suuhusi.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kopsussasi ylläolevaa, että Ristamäellä lisi ollut purjevene..ym siinä olevaa. Nyt Pankkolängvitsi satuilee.

        Niin teet! Olikos aloituksessa jotakin puhetta purjeveneistä, pankkouuno? Juuri tuollainen jauhoaivo sinä olet noine pankkolängvits-satuinesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin teet! Olikos aloituksessa jotakin puhetta purjeveneistä, pankkouuno? Juuri tuollainen jauhoaivo sinä olet noine pankkolängvits-satuinesi.

        Kai kansakoulun sait suoritettua Pankkolängvitsi ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai kansakoulun sait suoritettua Pankkolängvitsi ?

        No tulihan se sieltä. Näin sinä vastaat, kun jäät nalkkiin päättömistä kirjoituksistasi (yleensä pankkolängvitsin johdattelemana) kuten jäit nalkkiin oman kansakoulusi ulko-oven ja karmin väliin jumiin. Ja vieläpä saranapuolelle.


    • Anonyymi

      Karismaattinen keskusta aina vaan politiikan keskusta myös, selkäranka.

      • Anonyymi

        Keskusta yhä vain ajurin paikalla. Kunhan persu mania loppuu, se on 1 paikka taas. Herra pääministeri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskusta yhä vain ajurin paikalla. Kunhan persu mania loppuu, se on 1 paikka taas. Herra pääministeri.

        Onhan se hyvä, jos jollakin on noin luja usko asiaan, mutta kannattaa myös muistaa, että pettymyskin on suoraan verrannollinen siihen, kuinka korkealle sen tavoitteen asettaa. Varsinkin kun kysymyksessä on varsin epätodennäköinen tulos. Paluu persuista saati muista puolueista, mihin keskustalaisia on siirtynyt kannattajiksi, ei ole kiveen kirjoitettua. Periaatteessa se kannatusnousu voisi olla mahdollinen silloin, jos Keskusta tavoittelisi täysin uusia kannattajia esim. duunarileiristä, mutta se tarkoittaisi myös duunaripolitiikkaan osallistumista. Silloin pitäisi haastaa vaaleissa demarit, persut sekä vassarit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskusta yhä vain ajurin paikalla. Kunhan persu mania loppuu, se on 1 paikka taas. Herra pääministeri.

        Tuskin menee pitkää aikaa kun persut tipahtaa kaapin päältä.
        Silloin ottaa kaapin päällys paikan keskusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin menee pitkää aikaa kun persut tipahtaa kaapin päältä.
        Silloin ottaa kaapin päällys paikan keskusta.

        Miksi kukaan tavallinen suomalinen enää äänestäisi lestakepulipuolueeksi paljastunutta keskustaa, varsinkaan duunari tahi vähäosainen..?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kukaan tavallinen suomalinen enää äänestäisi lestakepulipuolueeksi paljastunutta keskustaa, varsinkaan duunari tahi vähäosainen..?

        Duunarit ja vähäosaiset nimenomaan äänestää keskustaa.
        Miksi ne äänestäisi sellaisia puolueita, jota ilmoittaa ajavansa pelkästään hyväosaisten asioita?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"

      Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä
      Maailman menoa
      233
      3961
    2. Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen

      Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.
      Maailman menoa
      122
      2291
    3. Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä

      Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575
      Maailman menoa
      82
      1996
    4. Harmi nainen kun

      olet niin elähtäneen näköinen. Miestä et koskaan löydä itelles. j
      Ikävä
      140
      1429
    5. Seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan

      Sitähän tämä hallitus nyt höpöttää, kun itse on ajanut tilanteen katastrofaaliseksi. Orpon hallitus lähti suurin puhein
      Maailman menoa
      127
      927
    6. Mistä kehon osasta

      Pidät minussa eniten?
      Ikävä
      77
      909
    7. Hotelli kainuu

      Mietityttää, hotelli Kainuussa, se, että asiakkaat voivat valita ketä saa olla ja ketä ei, Illan aikana asiakkaina!
      Kuhmo
      37
      900
    8. Ovatko vastasyntyneet vauvat syntisiä?

      Se ihmisten keksimä järjetön perisynti, jos ovat!
      Luterilaisuus
      330
      849
    9. Pitäis vaan lopettaa

      Sinun kanssa yhteydenpito. Alkaa vaan haluamaan enemmän ja tuskin lopulta mikään kohtaisi. Ja ikävä vaan kasvaa ja lähei
      Ikävä
      8
      767
    10. J. Rinta-Joupilla jättimäinen veropetosvyyhti

      Seinäjoen keskustan kiinteismiljonäärit olleet jo pitkään ahtaalla ja liittykö J. Rinta-Jouppikin rintamaan? https://yl
      Seinäjoki
      61
      736
    Aihe