Kävelee mun ikkunan alta näin jouluisin. Katselen heitä. En tunne itseäni yhtään yksinäiseksi, kun näen miten monta meitä on. Ehkä heissä on rakastuneita, onnellisia, tyytyväisiä, pettyneitä, jätettyjä, tunteettomia, välinpitämättömiä, turtuneita, ihastuneita... Jokainen takuulla hymyilisi, jos se rakkaus jostain vielä eteen ilmestyisi. Niin kovettunutta sydäntä ei ole, etteikö sitä voisi joku toinen vielä sulattaa..
Tämän kaupunkin yksinäiset
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lista:
☆ taskukoira ja mies
☆koira ja pikku tyttö
☆mummo ja pappa
☆pulu
☆ukkeli kauppakassin kanssa
☆autox4
eihän pulut tuolla tarkene. Oikeasti täällä menee paljon noin mun ikäisiä, vastakkaisen sukupuolen edustajia. Vai huomaanko mä just ne vaan :)
Ja nyt traktori....
niitäkin ehkä sitten illemmalla:D Jotenkin olen "yltiöromanttisella" tuulella. Mietin, että joku noista ohikulkijoista saattaa vaikka herätä mun vierestä juhannuksena. Mistä näitä kukaan tietää, etukäteen..:)
Jos ihminen kävelee joskus yksin, ei tarkoita sitä että olisi aina yksin. Et voi tietää onko ne yksinäisiä.
En voikaan. En voi muutenkaan tietää heistä mitään. Vain sen mitä heitä katsellessa kuvittelen. Mutta sen verran luulen, että jouluaattoiltana kävelylle lähdetään rakkaimpien kanssa, ei yksin, jos on vaihtoehtoja. Eli ne yksinkävelijät oli kyllä yksin. Jaahas, jospa tästä lähtis kohta itsekin tuonne jonon jatkoksi...
Tyhmä kirjoitusvirhe aloituksessa. Kaupungin tietysti. En luule, että se kirjoitetaan kaupunkin..