HS:n mielipidekolumnissa Sixten Korkman pohtii luterilaisuuden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnanssa ja hyvinvointivaltion kehityksessä,
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006353489.html
Korkman mm. viiittaa Robert Nelsonin luterilaisuutta käsittelevään kirjaan: "..teesi on, että pohjoismaisen yhteiskunnan eettinen perusta on maallistunutta luterilaisuutta. Emme kenties enää usko Jumalaan, mutta aikoinaan luterilaisuuden kautta omaksutut moraaliset arvot ohjaavat silti käyttäytymistämme"
Tämän kanssa on melko helppoa olla pääosin samaa mieltä. "..asenne luo pohjaa yhteisöllisyydelle ja hyvinvointivaltiolle. Taustalla on toki muitakin tekijöitä, kuten teollistuminen ja työväenliike."
Lutherin opetuksista Korkman nostaa esille myös kehotuksen (tai vaatimuksen) kuuliaisuuteen maalliselle esivallalle sekä veronmaksuun, mikä osaltaan edesauttoi luterilaisten oppien leviämistä hallitsjijoiden huomattua tämän asetelman merkitävät edut kuningaskuntien taloudelle. Samoin Luther korosti miesten ja naisten tasa-arvoa.
Näillä kaikilla on tietenkin ollut suuri merkitys pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden arvojen kehityksessa ja siitä on syytä on olla kiitollinen ja tyytyväinen. Huomattavaa myös on, että Korkmankaan ei nosta esiiin luterilaista kirkkoa ja etenkään kristinskoa nykyaikainana merkittävänä tai merkitksellisenä takeena hyvinvointiyhteiskunnan säilymisessä tai kehittymisessä. Paljun Lutherin opetusten nykykulmasta hyvista opetuksista on muodostunut osaksi suomalaisenkin yhteiskunnan arvoja ilman ja on syytä toivoa että näin on jatkossakin. Niiden olemassaolo ja säilyminen ei kuitenkaan ole kiinni kirkosta ja jumaluskosta.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006353489.html
Korkman mm. viiittaa Robert Nelsonin luterilaisuutta käsittelevään kirjaan: "..teesi on, että pohjoismaisen yhteiskunnan eettinen perusta on maallistunutta luterilaisuutta. Emme kenties enää usko Jumalaan, mutta aikoinaan luterilaisuuden kautta omaksutut moraaliset arvot ohjaavat silti käyttäytymistämme"
Tämän kanssa on melko helppoa olla pääosin samaa mieltä. "..asenne luo pohjaa yhteisöllisyydelle ja hyvinvointivaltiolle. Taustalla on toki muitakin tekijöitä, kuten teollistuminen ja työväenliike."
Lutherin opetuksista Korkman nostaa esille myös kehotuksen (tai vaatimuksen) kuuliaisuuteen maalliselle esivallalle sekä veronmaksuun, mikä osaltaan edesauttoi luterilaisten oppien leviämistä hallitsjijoiden huomattua tämän asetelman merkitävät edut kuningaskuntien taloudelle. Samoin Luther korosti miesten ja naisten tasa-arvoa.
Näillä kaikilla on tietenkin ollut suuri merkitys pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden arvojen kehityksessa ja siitä on syytä on olla kiitollinen ja tyytyväinen. Huomattavaa myös on, että Korkmankaan ei nosta esiiin luterilaista kirkkoa ja etenkään kristinskoa nykyaikainana merkittävänä tai merkitksellisenä takeena hyvinvointiyhteiskunnan säilymisessä tai kehittymisessä. Paljun Lutherin opetusten nykykulmasta hyvista opetuksista on muodostunut osaksi suomalaisenkin yhteiskunnan arvoja ilman ja on syytä toivoa että näin on jatkossakin. Niiden olemassaolo ja säilyminen ei kuitenkaan ole kiinni kirkosta ja jumaluskosta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mielenkiintoinen teesi, ja kuten Korkman toteaa, ainakin vuodesta 1905 esitetty.
Maallikkona näen ongelmaksi ainakin syyn ja seurauksen erottamisen. Miksi Suomeen tuli valtaan juuri luterilainen haara kristinuskoa? Jos sille on syy, voiko se olla myös syy hyvinvointivaltion synnylle?
Suomeenhan se tuli sen takia, että vallanpitäjä Ruotsi niin päätti ja korvasi perinteisen katolilaisen uskon. Saksassa luterilaisuuden lähtölaukaus aiheutti satojatuhansia kuolleita ja antisemitismin kasvua... eli kaiketi negatiivisiakin puolia tälle löytyy.
Mikä sitten oli Norjan, Tanskan ja Islannin ratkaisujen takana? Tai kääntäen, miksi ei luterilaisuus levinnyt isommin esimerkiksi Venäjälle?
Luther teki saksalaisen version kristinuskosta. Pohjoismaat olivat sattuneesta syystä samankaltaisia yhteiskuntia Saksan kanssa reformaation aikaan. Olihan kyseessä germaanisia kieliä puhuvia kansoja, Hansa-liitto jne.
Martti Luther oli kova juomaan olutta.
Kyllä siinä on vapaa-ajattelijoille katkeraa luettavaa, ja vieläpä HSssa.
Onko Korkmanin kirjoituksesta jotenkin johdetavissa, että ev.lut. kirkon valtionkirkkomainen asema on jollain tavalla perusteltua? Tai selkeästi jotain muuta vapaa-ajattelijoiden tavoitteita vastaan olevaa?
Mikä kirjoituksessa puoltaa luterilaisen kirkon tai ylipäätään uskontokuntien erityisasemaa nyky-Suomessa?
Ei ole.
(Vastaan itsestäänselvyyden -- eli todellisuudessa odotan tuleeko tähän olennaisimpaan kysymykseen vastaväitteitä.)
Ja että viisas, lukenut mies kirjoittaa hengellisistä asioista noin hyvin.
VAPAA-AJATTELIJAT! - NYT ON AIKA HERÄTÄ!
Tätä vissiin tarkoitat vapaasti ajatteleville: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/