En tunne enää juuri mitään muuta kuin kaipuuta luontoa kohtaan. Metsää ja sammaleen tuoksua. Karkeiden kivilohkareiden maanläheisyyttä ja tukevia kallioita jalkojeni alla.
Sitä odottavaa tunnetta, joka herää katsoessasi hiljaisella merenrannalla kauas taivaanrannan ja meren yhtymäkohtaa ikäänkuin hetkenä minä hyvänsä ilmestyisi ensin piste joka kasvaessaan osoittautuisi joksikin sellaiseksi jota olet odottanut koko ikäsi muttet isaa nimetä tuon kaipuusi kohdetta.
Tuulen voima tarttuu sinuun mutta seisot hievahtamatta odottaen sitä joka kauan sitten lähti pois sinusta.
Sitä tunnetta kun olet hyvin pieni valtavan meten äärellä mutta silti elossa enemmän kuin muualla.
Tai se metsä jossa joka askeleellasi jätät pieniä ääniä oksien naosahdellessa ja varpujen taittuessa. Linnun äkillistä siipien kahahdusta. En minä kaipaa enää muuta kuin tulla siksi joka olin.
Sitä odottavaa tunnetta, joka herää katsoessasi hiljaisella merenrannalla kauas taivaanrannan ja meren yhtymäkohtaa ikäänkuin hetkenä minä hyvänsä ilmestyisi ensin piste joka kasvaessaan osoittautuisi joksikin sellaiseksi jota olet odottanut koko ikäsi muttet isaa nimetä tuon kaipuusi kohdetta.
Tuulen voima tarttuu sinuun mutta seisot hievahtamatta odottaen sitä joka kauan sitten lähti pois sinusta.
Sitä tunnetta kun olet hyvin pieni valtavan meten äärellä mutta silti elossa enemmän kuin muualla.
Tai se metsä jossa joka askeleellasi jätät pieniä ääniä oksien naosahdellessa ja varpujen taittuessa. Linnun äkillistä siipien kahahdusta. En minä kaipaa enää muuta kuin tulla siksi joka olin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuljen paljain jaloin paljain kaluin.
No, hyllyykö pylly,viuhahtelija?
Ihanan paksua kyrpää imisin ahnaasti metsän siimeksessä.