Mikäs härveli se tämä pilp on?Voisko joku vähän valaista...?
Mikä ihmeen PILP?
Ei tietoa
184260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
säästää energiaa
Pilp=poistoilmalämpöpumppu, joka on lämmöntalteenottokone, se siirtää hukkalämmön käyttö-/lämmitysveteen.
Siinä tuotetaan iso teho sähkökattilalla (9...13 kW) ja pikkutehoa kompressorilla poistoilmasta (esim. 500W). Vihreillä ledinäytöillä se näyttää fiksulta vekottimelta.
Niin, energiaa tyhjästä...
130 m2 talo, KOKONAISsähkönkulutus 10 000 kWh/vuosi...
Samaan olen päässyt tähän saakka pelkällä lämmöntalteeotollakin, ilman kompressoria... Enkä juuri puutakaan polttele. Eristeethän ne on jotka pitää lämmön sisällä :)
500 W jatkuvaa tehoa on n. 4400 kWh vuodessa. IVT väittää sivuillaan, että pilpillä saadaan talteen 8000-10000 kWh vuodessa. Joku pistelee nyt palturia, mutta kuka?
myyntimiehet vähän panevat paremmaksi.
Käyntiajan kautta tarkastellessa laskeskelin kerran talteenottomääriä pilpille.
Sain vuoden määräksi n. 7.000-7.500 kWh, riipuen vähän talon energiatehokkuudesta.
Tehoina käytin niben 550 W nimellistehoa.
Eli käydessään kompura tuottaa 3 hyötysuhteella 550 W teholla energiaa 1.650 W, josta 1.100 W on hyötyä. Jaon vuoden kolmeen osaan: 1. pilppi käy kokoajan. 2. pilppi tekee vain lämpimän käyttöveden. 3. Näiden välisen ajan, jolloin käytin talteenoton tehona em. keskiarvoja. laskiessa Etelä-Suomen arvoja.
Monisteen 122 antamilla arvoilla sain taas parhaimmille ilmanvaihtolaitteille esim. 150 m2 talossa normi-ilmanvaihdolle 5.800-6.800 kWh vuodessa.
Talviaikainen ilmanvaihdon pienentäminen vaikuttaa suoraan verrannollisesti tavalliseen LTO:hon, pilpin kapasiteetti pysyy "kiinteänä", jos sitä ei vähennä liikaa.
Eli kokonaan normi-ilmanvaihdon piirissä olevan 170 m2-huoneistoalan talossa olisivat punnukset tasoissa.
Erot taitavat olla käytännössä aika pieniä, "akateemisia".
Rakennusten erilaiset energiankulutukset johtuvat kokonaisuudessaan tietenkin ihan muusta kuin lämmöntalteenoton eroista.
Saa näitä korjata ja oikaista jos ovat väärin.
Ainakin yritin olla mahdollisimman puolueeton ja lähteiden pitäisi löytyä netistä
Niin ja asut yksin koska vaimo lähti. Syynä jatkuva paleleminen kotona.
Pienet kulutukset pilppitaloissa selittyvät sillä, että vedon takia fressit suljetaan pakkasilla. Eli talon ilma vaihtuu huonosti.
seinäräppänöitä tarvitsevaa konetta en uuteen taloon ottaisi, vaikka ilmaiseksi saisi. (Jos ei saisi jollekin hyväuskoiselle myydä eteenpäin)
Ehkä sellainen voisi olla kuitenkin paikallaan LTO:ta vailla olevaan saneerauskohteeseen, johon ei saa ilmastoinpiputkia jostain syystä asennettua?
Päinvastoin, on niin kuuma avovaimo että lämmittää lähes talonkin, ainakin meikäläisen...
Mikäli talo sijaitsee Hangon pohjoispuolella, piste!
minä asun hangon pohjoispuolella ja hyvin tuo PILP näyttää pelaava tääläkin.
Sisään puhallettava ilma on reilusti 30 asteista kun ulkopämpötila on vähänkään plussalla. Kesällä se lämmittää käyttöveden edullisesti ja suurimman osan talvea koko talon pelkällä lämpöpumpulla.
Sitten kun pakkasta on yli 5 astetta kytkeytyy lisävastukset päälle.
Kun pakkasta on 10 tai enemmän sen hyötysuhde on samaa luokkaa kuin pyöriväkennoisessa tai vastavirta periaaatteella toimivassa normaalissa LTO:ssa. Mutta vuosihyötysuhde oin PILP:ssä aivan toilla lukemilla kuin LTO:ssa.
Edellinenkin kirjoittaja lienee ns. itse oppinut IV suunnittelija. Eli ei osaa huomioida kosteuden vaikutusta hyötysuhteeseen vaan tuijottaa pekkiä lämpötiloja.
Ei se huijausta ole niille, jotka tietävät asian kunnolla. Mutta niitten suhteen on, jotka luulevat saavansa jonkun maalämpöpumppua vastaavan syteemin. Sitä pitäisi myydä sähkökattilana, jossa on lisänä pienitehoista kompressoritekniikkaa.
Kun ulkolämpötila yli 5 tuon sähkövastuksen voi kytkeä pois päältä. Varsinkin kesäaikaan tulee halvalla lämmintä vettä. Pienemmällä lämpöisen veden kulutuksella kesäaikaan kompressorikin pitkään hiljaa.
Talosi koko, puun kulutus, järjestelmän hinta, kWh/vuosi. Sitten palataan asiaan...
lämin ala 212m2, tilavuus 650m3, neljä asukasta, kylpyamme, puulla lämpiävä sauna jossa puuta palaa kuutio tai pari vuodessa ns. seka klapia.
Talossa ikkunapinta-alaa yli 40m2 eli ikkunoita on noin 50% enemmän kuin määräykset sallii ilman kompensaatiota.
Lämmitys tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä ja PILP:n tuottamalla lämpimällä tuloilmalla.
Kokonaiskulutus oli viime vuonna noin 17 000kwh.
Arviolta tuosta on puolet ns. talous-sähköä.
Sähkölasku on 118€ ja tulee kymmenen kertaa vuodessa.
PILP + kanavistot + lattialämmitys maksoi noin 15k€.