Vahva masennuslääkitys?

Kysyn, koska pidän omaa lääkitystäni vahvana. Halusin vähän suhteellistaa, että onko se vahva vai ei. Joka tapauksessa, luotto masennuslääkkeisiin ei itsellänikään ole kovin vahva. Parhaiten ovat mullakin auttaneet bentsot.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyn, koska pidän omaa lääkitystäni vahvana. Halusin vähän suhteellistaa, että onko se vahva vai ei. Joka tapauksessa, luotto masennuslääkkeisiin ei itsellänikään ole kovin vahva. Parhaiten ovat mullakin auttaneet bentsot.

En oikein tiedä mikä minulla auttoi kun oli anafranil, doxal, xanor, deprakine, thyroxin. Ensin mainitut isoilla annoksilla masennukseen, tod isolla annoksella xanor, deprakine epilepsiaan. Nukuin päivät ja yöt. Kävin yksityisellä silloin ja lopulta hain kunnalliselta apua. Olin lihonnut 30 kg, minut laitettiin verikokeisiin ensin. Maksa arvo katossa, kolesteroli myös ja sokerit huikea reilu 10. Lääkkeiden purku aloitettiin. Diabetes polille ja ravitsemus terapeutille aika. Ne vieroitus oireet olivat kamalia, painoa niin että ensimmäinen lenkki oli vain kilometri.Paino tippui ja tippui kun pilleri toisensa jälkeen tippui pois. Olin tiukalla ruokavaliolla. 20 kg jälkeen sain ensimmäisen sokeri lääkkeen heittää pois. Paino tippui ja tippui. Liikuin laidasta laitaan pakkomielteellä jo. Sitten meni 17 kg. Toinen lääke pois. 37 kg pois ja 40 kg paikkeilla lopetetettiin lääkitys. Lääkäri sanoi että myöntää vastuunsa, mutta hänen mielestään tarvitsit nuo lääkkeet. Nyt on epilääke ja thryksin ja Ed olen ok kokoinen mutta löysän nahan tosin lahjaksi sain. Olen lievästi silti masentunut ja ahdistunut koko ajan mutta tuohon kuoleman leikkiin en voi enää lähteä..

Anonyymi kirjoitti:

En oikein tiedä mikä minulla auttoi kun oli anafranil, doxal, xanor, deprakine, thyroxin. Ensin mainitut isoilla annoksilla masennukseen, tod isolla annoksella xanor, deprakine epilepsiaan. Nukuin päivät ja yöt. Kävin yksityisellä silloin ja lopulta hain kunnalliselta apua. Olin lihonnut 30 kg, minut laitettiin verikokeisiin ensin. Maksa arvo katossa, kolesteroli myös ja sokerit huikea reilu 10. Lääkkeiden purku aloitettiin. Diabetes polille ja ravitsemus terapeutille aika. Ne vieroitus oireet olivat kamalia, painoa niin että ensimmäinen lenkki oli vain kilometri.Paino tippui ja tippui kun pilleri toisensa jälkeen tippui pois. Olin tiukalla ruokavaliolla. 20 kg jälkeen sain ensimmäisen sokeri lääkkeen heittää pois. Paino tippui ja tippui. Liikuin laidasta laitaan pakkomielteellä jo. Sitten meni 17 kg. Toinen lääke pois. 37 kg pois ja 40 kg paikkeilla lopetetettiin lääkitys. Lääkäri sanoi että myöntää vastuunsa, mutta hänen mielestään tarvitsit nuo lääkkeet. Nyt on epilääke ja thryksin ja Ed olen ok kokoinen mutta löysän nahan tosin lahjaksi sain. Olen lievästi silti masentunut ja ahdistunut koko ajan mutta tuohon kuoleman leikkiin en voi enää lähteä..

"Lääkäri sanoi että myöntää vastuunsa, mutta hänen mielestään tarvitsit nuo lääkkeet."

Todella harvinainen lääkäri, kun sanoo että myöntää vastuunsa! Ja että sinulta todella sitten lopetettiin ne fyysistä terveyttä tuhoavat lääkkeet! Ja sait ajan diabetespolille ja ravitsemusterapeutille. Siis eihän tällaista tapahdu kovin monelle psykiatriassa asioivalle! Yleensä ensinnäkin kiistetään, että haitat olisivat tulleet psyykenlääkkeistä. Potilaalla on vaan huonot elintavat, mistä johtuu lihominen ym., ja häntä tulee opastaa syömään terveellisemmin ja liikkumaan. Toiseksi on itsestäänselvää, että lääkkeet ovat olleet tarpeen, ja niiden käyttöä tulee jatkaa ad infinitum.

Tavallaan jopa nostan hattua tuolle hoitoporukallesi. Vaikka sen pitäisi olla ihan normaalia lääkärintyötä, että seurataan lääkkeiden vaikutusta ja muutetaan suunnitelmaa tarvittaessa. Ja korjataan virheet (vieläkään en voi olla hämmästelemättä, melkein henkeä haukkoen, että pääsit DIABETESPOLILLE! ja RAVITSEMUSTERAPEUTILLE!) - Ja tietenkin, niistä lääkityksen riskeistä ja tiedossa olevista haitoista olisi pitänyt kertoa potilaalle heti alkuvaiheessa, jotta hän itse, siis potilas itse, voi päättää haluaako kokeilla kyseistä lääkitystä.

Onneksi pääsit lääkekierteestä eroon ja terveytesi säilyy jatkossa. Pahoittelut kokemastasi.

Anonyymi kirjoitti:

"Lääkäri sanoi että myöntää vastuunsa, mutta hänen mielestään tarvitsit nuo lääkkeet."

Todella harvinainen lääkäri, kun sanoo että myöntää vastuunsa! Ja että sinulta todella sitten lopetettiin ne fyysistä terveyttä tuhoavat lääkkeet! Ja sait ajan diabetespolille ja ravitsemusterapeutille. Siis eihän tällaista tapahdu kovin monelle psykiatriassa asioivalle! Yleensä ensinnäkin kiistetään, että haitat olisivat tulleet psyykenlääkkeistä. Potilaalla on vaan huonot elintavat, mistä johtuu lihominen ym., ja häntä tulee opastaa syömään terveellisemmin ja liikkumaan. Toiseksi on itsestäänselvää, että lääkkeet ovat olleet tarpeen, ja niiden käyttöä tulee jatkaa ad infinitum.

Tavallaan jopa nostan hattua tuolle hoitoporukallesi. Vaikka sen pitäisi olla ihan normaalia lääkärintyötä, että seurataan lääkkeiden vaikutusta ja muutetaan suunnitelmaa tarvittaessa. Ja korjataan virheet (vieläkään en voi olla hämmästelemättä, melkein henkeä haukkoen, että pääsit DIABETESPOLILLE! ja RAVITSEMUSTERAPEUTILLE!) - Ja tietenkin, niistä lääkityksen riskeistä ja tiedossa olevista haitoista olisi pitänyt kertoa potilaalle heti alkuvaiheessa, jotta hän itse, siis potilas itse, voi päättää haluaako kokeilla kyseistä lääkitystä.

Onneksi pääsit lääkekierteestä eroon ja terveytesi säilyy jatkossa. Pahoittelut kokemastasi.

Todella hyvä tosiaan, lääkkeet turruttaa ym.Joku luomu hoito, niitäkin löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hyvä tosiaan, lääkkeet turruttaa ym.Joku luomu hoito, niitäkin löytyy.

"Joku luomu hoito, niitäkin löytyy."

Psykobiooteista apua ahdistukseen ja masennukseen
https://madinfinland.org/psykobiooteista-apua-ahdistukseen-ja-masennukseen/

Jooga auttaa masennusoireisiin ja saattaa innostaa fyysiseen aktiivisuuteen
https://madinfinland.org/10143-2/

Anonyymi kirjoitti:

"Lääkäri sanoi että myöntää vastuunsa, mutta hänen mielestään tarvitsit nuo lääkkeet."

Todella harvinainen lääkäri, kun sanoo että myöntää vastuunsa! Ja että sinulta todella sitten lopetettiin ne fyysistä terveyttä tuhoavat lääkkeet! Ja sait ajan diabetespolille ja ravitsemusterapeutille. Siis eihän tällaista tapahdu kovin monelle psykiatriassa asioivalle! Yleensä ensinnäkin kiistetään, että haitat olisivat tulleet psyykenlääkkeistä. Potilaalla on vaan huonot elintavat, mistä johtuu lihominen ym., ja häntä tulee opastaa syömään terveellisemmin ja liikkumaan. Toiseksi on itsestäänselvää, että lääkkeet ovat olleet tarpeen, ja niiden käyttöä tulee jatkaa ad infinitum.

Tavallaan jopa nostan hattua tuolle hoitoporukallesi. Vaikka sen pitäisi olla ihan normaalia lääkärintyötä, että seurataan lääkkeiden vaikutusta ja muutetaan suunnitelmaa tarvittaessa. Ja korjataan virheet (vieläkään en voi olla hämmästelemättä, melkein henkeä haukkoen, että pääsit DIABETESPOLILLE! ja RAVITSEMUSTERAPEUTILLE!) - Ja tietenkin, niistä lääkityksen riskeistä ja tiedossa olevista haitoista olisi pitänyt kertoa potilaalle heti alkuvaiheessa, jotta hän itse, siis potilas itse, voi päättää haluaako kokeilla kyseistä lääkitystä.

Onneksi pääsit lääkekierteestä eroon ja terveytesi säilyy jatkossa. Pahoittelut kokemastasi.

Olen aina syönyt terveellisesti mutta tuli burnout ja siitä lääkkeet masennukseen. Annoksia nostettiin ja nostettiin. Siitä lihoin tai olin valtavassa nestelastissa, 2 kertaa katetroitiin että pissa tulee. Hakauduin mielenterv puolelle ja siellä lähdettiin välittömään purkuun. Samalla otettiin verikokeet ja aikuisiän db tuli. Sain lääkkeet. Lääkkeiden tippuessa aloin laihtua, ja sitten aloin lopulta liikkumaan, ravitsemusterapeutti auttoi ravinto puolella ja 8kk meni ja 30 kg pois. Julkinen lopulta olikin parempi. Melankolia ei luovuta ikinä varmaan mutta sen kanssa on toimeen tultava. En halua diabetestä takaisin. Kyllä siinä oli kunnon porukka tosiaan jotka auttoivat. Tämä vastuun ottaja lääkäri lopetti vastaanottonsa enkä tiedä missä nyt on, enkä välitä tietää. Olen aina ollut pienikokoinen joten se lihominen järkytti kun ei ollut edes halua käydä jääkaapilla. Ruoka kuvotti. Sokerit ovat nyt vuosia olleet normaalit. Niinkuin sanotaan etteivät lääkärit ota tosissaan mutta tässä tilanteessa otettiin liiankin tosissaan.