En voi tilanteelleni mitään. Olen kolmatta vuotta naimisissa ja seurusteltu ollaan melkein 8 vuotta. Suhteemme voi hyvin, peiton alla luistaa, lapsia ei vielä ole, mies on hyvännäköinen, on sopivasti rahaa, emme riitele paljoa, hän on kiltti minua kohtaan. Mutta en tiedä mikä minun on. Olen miettinyt useasti että olenko aivan seko, minulla on kaikki kunnossa ja elämän pitäisi hymyillä.
Sitten taas jokin aika sitten olimme viihteellä kaveriporukalla ja mieheni oli myös mukana sekä hänen kaverinsa, johon olen ihastunut. Haluan aina baareissa pitää hauskaa tämän kaverin kanssa. Meillä on todella hauskaa ja tanssimme seksikkäästi/avoimesti. Mieheni ei ole mustasukkainen kun olen hänelle sanonut että ei tarvitse olla.
Mutta miksi teen näin? Mistä se johtuu? Miksi olisin valmis heittämään kaiken tämän vain jonkin pienemmän asian edessä? Ehkä siksi että olen ajatellut asiaa pääni sisällä pitkään. Välillä unohdan tuon kaverin mutta aina kun meillä on tanssilattialla hauskaa, olen taas ihan hänen huumassaan. Etsin myös tilanteita joissa olisin kahdestaan hänen kanssaan.
Tiedän että olen ihan hullu, mutta tunteeni sanovat mitä teen. Kuitenkaan en halua erota. Haluan pitää hauskaa kaverin kanssa ja toivon että tämä vaan on hetken ihastumista, mutta mitä jos ei olekaan? Ja en ole edes lainkaan varma kaverin tunteista. Miksi hän olisi kiinnostunut kaverinsa vaimosta? Ei miksikään. Ei ole mitään syytä miksi olisi. Mieheni ja tämä kaveri ovat hyviä kavereita keskenään ja tiedän että tämä kaveri ei voisi koskaan tehdä miehelleni sitä että alkaisi olemaan minun kanssani. Siksi en edes uskalla kysyä häneltä mitään siihen liittyvää, koska tiedän että hän kieltäisi kaiken. Jos mitään edes on olemassa hänen mielestään. Mutta mielestäni on väärin tuntea jollakin tapaa ja tehdä sitten kuitenkin eri tavalla. En edes tiedä miksi olisin valmis heittämään kaiken menemään tuon kaverin vuoksi. Mutta täytyy ilmeisesti vain niellä kaikki mitä päässäni liikkuu ja katsoa mitä aika tuo tullessaan.
Missään tapauksessa en halua miestäni pettää. Tiedän että kaikki mitä teen ei ole sallittua enää aidan toisella puolen mutta vaikka tiedän sen mieleni ohjaa minua kurkistamaan aidan toiselle puolelle. Edes vähän. Ilmeisesti tunteemme jäävät ikiajoiksi peittoon, koska kaveri ei tunnusta varmasti koskaan mitään minuun liittyvää kiinnostusta. Tuntuu vaan niin pahalta olla edes samassa paikassa tuon kaverin kanssa kun mielessä pyörii vaikka mitä kun hän on lähellä.
Onko muita samassa tilanteessa olevia, tai joskus olleita?
Sitten taas jokin aika sitten olimme viihteellä kaveriporukalla ja mieheni oli myös mukana sekä hänen kaverinsa, johon olen ihastunut. Haluan aina baareissa pitää hauskaa tämän kaverin kanssa. Meillä on todella hauskaa ja tanssimme seksikkäästi/avoimesti. Mieheni ei ole mustasukkainen kun olen hänelle sanonut että ei tarvitse olla.
Mutta miksi teen näin? Mistä se johtuu? Miksi olisin valmis heittämään kaiken tämän vain jonkin pienemmän asian edessä? Ehkä siksi että olen ajatellut asiaa pääni sisällä pitkään. Välillä unohdan tuon kaverin mutta aina kun meillä on tanssilattialla hauskaa, olen taas ihan hänen huumassaan. Etsin myös tilanteita joissa olisin kahdestaan hänen kanssaan.
Tiedän että olen ihan hullu, mutta tunteeni sanovat mitä teen. Kuitenkaan en halua erota. Haluan pitää hauskaa kaverin kanssa ja toivon että tämä vaan on hetken ihastumista, mutta mitä jos ei olekaan? Ja en ole edes lainkaan varma kaverin tunteista. Miksi hän olisi kiinnostunut kaverinsa vaimosta? Ei miksikään. Ei ole mitään syytä miksi olisi. Mieheni ja tämä kaveri ovat hyviä kavereita keskenään ja tiedän että tämä kaveri ei voisi koskaan tehdä miehelleni sitä että alkaisi olemaan minun kanssani. Siksi en edes uskalla kysyä häneltä mitään siihen liittyvää, koska tiedän että hän kieltäisi kaiken. Jos mitään edes on olemassa hänen mielestään. Mutta mielestäni on väärin tuntea jollakin tapaa ja tehdä sitten kuitenkin eri tavalla. En edes tiedä miksi olisin valmis heittämään kaiken menemään tuon kaverin vuoksi. Mutta täytyy ilmeisesti vain niellä kaikki mitä päässäni liikkuu ja katsoa mitä aika tuo tullessaan.
Missään tapauksessa en halua miestäni pettää. Tiedän että kaikki mitä teen ei ole sallittua enää aidan toisella puolen mutta vaikka tiedän sen mieleni ohjaa minua kurkistamaan aidan toiselle puolelle. Edes vähän. Ilmeisesti tunteemme jäävät ikiajoiksi peittoon, koska kaveri ei tunnusta varmasti koskaan mitään minuun liittyvää kiinnostusta. Tuntuu vaan niin pahalta olla edes samassa paikassa tuon kaverin kanssa kun mielessä pyörii vaikka mitä kun hän on lähellä.
Onko muita samassa tilanteessa olevia, tai joskus olleita?
Vastaukset 8
Vanhimmat
niin ammun teidät molemmat saatanan itsekäs lunttu! t: rakas aviomiehesi.
tulla kommentoimaan. Ensiksikin et ole aviomieheni, koska hän ei ollut eilen lainkaan koneella kun minä olin. Toiseksi en ole maannut kenenkään miehen kanssa avioitumisemme jälkeen. Kolmanneksi miksi naiset ovat heti huoria vaikka jotakin tekisivätkin, mutta miesten pettämistä katsotaan villahansikkaiden läpi?
pitää sanoa että itsekkyys se on pilannut monet parisuhteet. naisten takia on moni lapsuudenystävyyskin mennyt pilalle. siksi on hyvä muistaa miehet se että hyviä kavereita on harvassa ja naisia on maailma pullollaan joten jätetään ne kaverien huorat omiin arvoihin jos ne housuun tunkevat.. ollaan kuitenkin miehiä!
On myös moni naisten lapsuudenystävyys mennyt pilalle sen vuoksi että MIEHET ovat tehneet tyhmästi. Että ihan tasapuolisuuden vuoksi oli pakko kommentoida. Ja kyllähän niitä miehiäkin on maailma pullollaan, että näin.
Ihastuksia tulee ja menee.
Toki, vaikka seurustelee saattaa ihastua toiseen. Kuvitella läpi ruusunpunaisten lasien läpi, mutta jälkeenpäin katuu jos menee hetkellisten tunteiden perässä.
Voi olla, että koet intohimon laskeneen puolisosi kanssa ja siksi salaa ihastut toiseen. Kaipaat tunnetasolla virikkeitä?
Keskityppä mielummin nyt vireillä olevaan liittoon, ja siihen miten sen saatte sytytettyä kipinöimään. Jotta nykyinen liittosi saa lisää intohimoa ja "ihastumisen" kipinän uudestaan.
Tuo oli ihan kuin itse olisin kirjoittanut!
Minä en vain ole koskaan vakavasti miettinyt mitään pettämistä tai suhdetta näihin miehiin.Osa on vapaita,osa varattuja.Miehelläni on tuttuja enemmän kuin minulla,mutta heistä tulee samalla minun tuttujani,ja olen huomannut,että miehet käyttävät myös hyväkseen sitä, että kaverin vaimoa voi vähän halia ja pussailla poskelle noin niinkun viattomasti...näennäisen viattomasti.Ja myönnettäköön,että itse otan niitä vastaan,myöskin ikäänkuin ne olisivat joku velvollisuus,vaikka todellisuudessa pidän siitä paljon.Ainakin,jos on komea mies kyseessä!
Mukava että täällä palstailee myös samanlaisia tilanteita kokeneita.
koskaan ajatellu,että et ehkä olekaan niin tosissasi sen miehen suhteen? Jos se on vaan jännittävä leikki,jonkinlainen fantasia siitä,millaista uuden miehen kans olisi.
Itsellä on ainakin ihan euforinen olo paripäivää viihteellä käynnin jälkeen,kun miettii,miltä tuntui pitää vierasta miestä lähellä...:))Ei siis mitään kähmintää,vaan kädet toisten ympärillä ihan siististi.
Tietty,jos oot vuosia ajatellu vain yhtä ja samaa miestä,siinä voi olla muutakin pelissä.
Mutta en usko että kannattaa todella uskoa,että siitä sen enenpää kehittyisi.Ainakaan pitempää suhdetta ajatellen.Mutta itsehän päätät.:)