Tulen rakastamaan sua aina kävi miten kävi

suurin ahdistus tulee siitä kun pelkään että vihaat mua jos en pysty nyt antamaan enempää. Tai sitten vihaat mua kun pelkäät että vielä jossain vaiheessa toimin, vaikka et halunnutkaan mitään. Siksi pitäisi saada selvyys tähän. 😔
10<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Osioon rakkaus ja rakastaminen

Äänestä

no, mikset kysy tai ole aktiivisempi??

Äänestä

Älähän pelkää, kuka sinulle vihainen olisi? Minä en pelkää ketään, mutta jotain kuiten pelkään näin minäkin.

Äänestä

Ei kai kukaan ala vihaamaan sillä perusteella, että itse ei halua ja toinen yrittää? En minä ainakaan.

Haluan sen miehen enkä ala vihata, vaikka hän sanoisi ettei pysty antamaan enempää.

Äänestä

Ei se mitään, ymmärtäisin kyllä tuon joten en usko olevani ainoa.
Tosiasiahan kuitenkin on että hän ei ehkä jää odottamaan mahdollista yhteydenottoasi jossain myöhemmässä vaiheessa vaan tulee kohtaamaan jonkun toisen. Varmaan tiedätkin tuon.

Äänestä

en usko, että kukaan vihaa sua yhtään, teit niin tai näin. En mä ainakaan vihaisi mitenkään häntä.

Äänestä

Kenen vuoksi haluat selvyyden, itsesi vai hänen? Pelkosi ovat ristiriitaiset. Toinen sisältää oletuksen, että rakastamasi ihminen vastaa tunteisiisi ja toinen, että ei. Minusta kuulostaa siltä, että sinun kannattaa käsitellä asia itsesi kanssa ja jättää se siihen. Toinen tuskin kaipaa mitään selvittelyitä.

Äänestä

Usko mua, ei hän sua vihaisi!

Jos asia aiheuttaa ahdistusta kannattaa se musta selvittää. Riippuen tietysti mikä on syynä ettet voi tällä hetkellä antaa enempää..?

Äänestä

Seikkailijat ja naimisissa olevat älkööt vaivautuko! 🔕👎💩💩👎🔕

Äänestä

Jos hän kertoisi, että rakastaa vaikkei voi alkaa suhteeseen, olisi kannalta onnellisempi tilanne kuin ei. Haluaisin kahdestaan keskustella syistä ja peloista. Kun minäkin rakastan, tunteen kertominen toisi molemmille luultavasti lohtua. Tunteen paljastuttua voisi myös luultavasti halata, edes hetken läheisyys olisi ikimuistettava juttu (kun tunteet on näin suuret).

Jos hän kertoisi, että pystyy vain suhteeseen ilman sitoumuksia, miettisin asiaa, mutta luultavasti lähtisin silti mukaan. En häviäisi varmaankaan mitään. Nuorempana olisin sanonut ehdottomasti ei, mutta tässä elämäntilanteessa ja vaikeitakin elämäntilanteita nähneenä osaa rakkautta arvostaa, vaikka sitä ei toteuteta perinteisellä
mallilla. Samoin ehkä suhtautuisin platoniseen rakkauteen ystävyyden muodossa. Se vaatisi toki henkistä vahvuutta, koska tunne pitäisi pitää piilossa.

Ainakin itselle helpottaisi kun saisi olla avoin ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tunteille ei voi mitään, ne vaan on.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

suurin ahdistus tulee siitä kun pelkään että vihaat mua jos en pysty nyt antamaan enempää. Tai sitten vihaat mua kun pelkäät että vielä jossain vaiheessa toimin, vaikka et halunnutkaan mitään. Siksi pitäisi saada selvyys tähän. 😔

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu