Kenellä on vastuu tietämättömyydestä ja sivistyksen puutteesta? Onko se median, koululaitoksen tai kasvatuksen syy? Miksi digimaailman aikana tietämättömyys on niin räikeää ja miten tyhmyys ei hävetä - vaan tiedonpuutteesta jopa ylpeillään, kirjoitellaan ala-arvoisia ja parjataan kaikin tavoin niitä, jotka ovat huolissaan tulevaisuudesta ja yrittävät vaikuttaa positiivisesti ja kannustavasti eri yhteiskunnan osa-alueilla.
Median tehtävä on lisätä tietoa, ei tylsistää ihmisiä omien pelkojensa aiheuttamaan eripuraan, panetteluun ja parjaukseen lähimmäisistämme.
Suomessa katsotaan paljon televisiota ja kuunnellaan radion musiikkikanavia (joilla myös on nykyään paljon mainoksia). TV-kanavista useimmat ovat mainoskavia ja suoltavat mainostajien mieleisiä ikäviä ruoka- tai paritusohjelmia. Media-sanoma.fi kirjoitti 6.5.2019: "Ohjelmayhteistyön uudet muodot: TV-ohjelmista brändättyyn sisältöön".
"TV-ohjelmiin ja ilmiöihin linkittyminen näkyy vahvasti ohjelmayhteistyön sisällöissä. Isot ilmiöohjelmat, kuten esimerkiksi The voice of Finland", Temptation Island, Selviytyjät ja Big brother voidaan VALJASTAA KAUPALLISESTI HOUKUTTELEVIKSI RATKAISUIKSI.
Noita "isoja ilmiöohjelmia" en halua katsoa niiden heikkotasoisen ja mitäänsanomattoman sisällön vuoksi. Olkoot vaikka kuinka brändättyä. "Lättyä on". Tirkistely, toisen ihmisten aliarvioiminen tai pilkkaaminen ja tyhjänpäiväinen kilpailu eivät ole katsomisen arvoisia. Miksi niin monesta sitten on? En ole mediakriitikko (koulutetaankohan mediakriitikoita enää ollenkaan) mutta eikö ILMIÖOHJELMIEN pitäisi olla ihan jotain muuta - esimerkiksi uusia yhteiskuntaa valottavia ilmiöitä. Suomessa on satoja yhdistyksiä, joilla monipuolista toimintaa, ite-taiteilijoita ja luonnonilmiöitä, joista voisi tehdä ohjelmia. Ilmiöohjelmien pitäisi sisältää yhteiskunnallisia ilmiöitä: maahanmuuttoa, valtion budjetin vaikutuksia jne.
Yhteiskunnallisia ILMIÖ-OHJELMIA pitäisi YLE:n tuottaa ja brändätä, eikä vain otsikoida uutisina.
HS julkaisi jokin aika sitten artikkelin, että yli puolet suomalaisista ei osaa nimetä hallituspuolueita.
Toisin sanoen tilanne on sama kuin vuosia sitten. Hallituspuolueita tai
-ohjelman sisältöä ei ole tiedetty eikä tiedetä, mutta ilkeästi parjataan politiikkoja, erityisesti hallituksen jäseniä.
Median vaikutus mielipiteiden muodostukseen ja puolueiden kannatukseen on iso. Mediatutkijoiden pitäisi selvittää, miten ja mistä media tiedottaa ja mikä vaikutus medialla on tiedon tuottajana ja levittäjänä.
Esimerkki: kun pääministeri Sipilän hallitus (kepu, kok, persut) heikensi työehtoja (palkat jäädytettiin, palkatonta työtä lisättiin, lomakorvauksia vähennettiin...) niin media ei kertonut työehtojen heikennyksistä vaan julisti, että Suomeen on saatu KILPAILUKYKY-SOPIMUS.
Esimerkki: kun pääministeri Rinne (hallituksessa SDP, kepu, vihr. vas ja RKP) ilmoitti (Postin tes-shoppailun jälkeen), että nykyinen hallitus ei polje työntekijöiden työehtoja, niin johan nousi kova melu, että hallitus puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimiin työehtoihin.
Nykyinen viiden puolueen hallitus ei leikkaa pieni- ja keskituloisten etuuksista. Sen sijaan eläkkeitä nostetaan, Kelan etuuksia parannetaan ja aktiivimalli puretaan työttömien sanktioiden osalta. Hallitus parantaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa - mutta media ei kirjoita OSTOVOIMA-SOPIMUKSESTA.
Mediassa kopioidaan EK:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkimuksia ja haastatellaan pankkimiehiä, mutta ei kerrota esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) tutkimuksia ja vertailuja taloudellisesta tilanteesta.
YLE:n ohjelmisto on muuttunut viihteelliseksi, kuten alla olevat ohjelmaesimerkit osoittavat. Yhteiskunnallista luotettavaa tietoa saadaan valitettavan vähän. YLE:n uutiset ovat lyhyitä uutisotsikoita, joita toistetaan muutaman tunnin välein. Tiedonhaluisia kehotetaan tutkimaan nettiä.
Googlasin netistä: Suomalaiset asiaohjelmat/Yle Uutiset/yle.fi
Ohjelmatarjontaa: "Tiedätkö kummin vailla vertaa? Ilmianna hänet meille", "Rinna Paatso ja Meiju Suvas ystävystyivät vantaalaisella takapihalla...",
"Laulaja Nelli Matula tekee mielellään joululahjat itse...",
"Tarja Turunen näki Susanna Laineen Over the hills -imitaation pubissa..",
"Liian vähän lasten annetaan leikkiä itse, aina on joku ohjaamassa..."
"Laulaja Milana Misic: Anteeksiantaminen ei ollut helppoa..."
"Mikko Kekäläinen Nenäpäivän painihaasteen vastustaja paljastui olympiamitalistiksi..."
"90-luvun teinitähti Janita muutti 20 vuotta sitten New Yorkiin ja sai myöhemmin kansalaisuuden...",
"Fork-yhtyeen Mia Hafrén ystävystyi sattumalta..."
"Konsertti on huippupianistille vaativa fyysinen suoritus..."
"Huuhkajien luotsi Markku Kanerva rentoutuu kylvyssä..."
"Ralliautoilija Esapekka Lappi ja kartturi Janne Ferm 10 vuoden yhteistyössä..."
Mitä sinulle selvisi näistä e.m. YLE:n asiaohjelmista? Yhteiskunnallista, tärkeää asiaako? Suomalaisten kahtiajaon syitä, syrjäytymisen estämistä vai ... teetä ja sirkushuveja?
Median tehtävä on lisätä tietoa, ei tylsistää ihmisiä omien pelkojensa aiheuttamaan eripuraan, panetteluun ja parjaukseen lähimmäisistämme.
Suomessa katsotaan paljon televisiota ja kuunnellaan radion musiikkikanavia (joilla myös on nykyään paljon mainoksia). TV-kanavista useimmat ovat mainoskavia ja suoltavat mainostajien mieleisiä ikäviä ruoka- tai paritusohjelmia. Media-sanoma.fi kirjoitti 6.5.2019: "Ohjelmayhteistyön uudet muodot: TV-ohjelmista brändättyyn sisältöön".
"TV-ohjelmiin ja ilmiöihin linkittyminen näkyy vahvasti ohjelmayhteistyön sisällöissä. Isot ilmiöohjelmat, kuten esimerkiksi The voice of Finland", Temptation Island, Selviytyjät ja Big brother voidaan VALJASTAA KAUPALLISESTI HOUKUTTELEVIKSI RATKAISUIKSI.
Noita "isoja ilmiöohjelmia" en halua katsoa niiden heikkotasoisen ja mitäänsanomattoman sisällön vuoksi. Olkoot vaikka kuinka brändättyä. "Lättyä on". Tirkistely, toisen ihmisten aliarvioiminen tai pilkkaaminen ja tyhjänpäiväinen kilpailu eivät ole katsomisen arvoisia. Miksi niin monesta sitten on? En ole mediakriitikko (koulutetaankohan mediakriitikoita enää ollenkaan) mutta eikö ILMIÖOHJELMIEN pitäisi olla ihan jotain muuta - esimerkiksi uusia yhteiskuntaa valottavia ilmiöitä. Suomessa on satoja yhdistyksiä, joilla monipuolista toimintaa, ite-taiteilijoita ja luonnonilmiöitä, joista voisi tehdä ohjelmia. Ilmiöohjelmien pitäisi sisältää yhteiskunnallisia ilmiöitä: maahanmuuttoa, valtion budjetin vaikutuksia jne.
Yhteiskunnallisia ILMIÖ-OHJELMIA pitäisi YLE:n tuottaa ja brändätä, eikä vain otsikoida uutisina.
HS julkaisi jokin aika sitten artikkelin, että yli puolet suomalaisista ei osaa nimetä hallituspuolueita.
Toisin sanoen tilanne on sama kuin vuosia sitten. Hallituspuolueita tai
-ohjelman sisältöä ei ole tiedetty eikä tiedetä, mutta ilkeästi parjataan politiikkoja, erityisesti hallituksen jäseniä.
Median vaikutus mielipiteiden muodostukseen ja puolueiden kannatukseen on iso. Mediatutkijoiden pitäisi selvittää, miten ja mistä media tiedottaa ja mikä vaikutus medialla on tiedon tuottajana ja levittäjänä.
Esimerkki: kun pääministeri Sipilän hallitus (kepu, kok, persut) heikensi työehtoja (palkat jäädytettiin, palkatonta työtä lisättiin, lomakorvauksia vähennettiin...) niin media ei kertonut työehtojen heikennyksistä vaan julisti, että Suomeen on saatu KILPAILUKYKY-SOPIMUS.
Esimerkki: kun pääministeri Rinne (hallituksessa SDP, kepu, vihr. vas ja RKP) ilmoitti (Postin tes-shoppailun jälkeen), että nykyinen hallitus ei polje työntekijöiden työehtoja, niin johan nousi kova melu, että hallitus puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimiin työehtoihin.
Nykyinen viiden puolueen hallitus ei leikkaa pieni- ja keskituloisten etuuksista. Sen sijaan eläkkeitä nostetaan, Kelan etuuksia parannetaan ja aktiivimalli puretaan työttömien sanktioiden osalta. Hallitus parantaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa - mutta media ei kirjoita OSTOVOIMA-SOPIMUKSESTA.
Mediassa kopioidaan EK:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkimuksia ja haastatellaan pankkimiehiä, mutta ei kerrota esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) tutkimuksia ja vertailuja taloudellisesta tilanteesta.
YLE:n ohjelmisto on muuttunut viihteelliseksi, kuten alla olevat ohjelmaesimerkit osoittavat. Yhteiskunnallista luotettavaa tietoa saadaan valitettavan vähän. YLE:n uutiset ovat lyhyitä uutisotsikoita, joita toistetaan muutaman tunnin välein. Tiedonhaluisia kehotetaan tutkimaan nettiä.
Googlasin netistä: Suomalaiset asiaohjelmat/Yle Uutiset/yle.fi
Ohjelmatarjontaa: "Tiedätkö kummin vailla vertaa? Ilmianna hänet meille", "Rinna Paatso ja Meiju Suvas ystävystyivät vantaalaisella takapihalla...",
"Laulaja Nelli Matula tekee mielellään joululahjat itse...",
"Tarja Turunen näki Susanna Laineen Over the hills -imitaation pubissa..",
"Liian vähän lasten annetaan leikkiä itse, aina on joku ohjaamassa..."
"Laulaja Milana Misic: Anteeksiantaminen ei ollut helppoa..."
"Mikko Kekäläinen Nenäpäivän painihaasteen vastustaja paljastui olympiamitalistiksi..."
"90-luvun teinitähti Janita muutti 20 vuotta sitten New Yorkiin ja sai myöhemmin kansalaisuuden...",
"Fork-yhtyeen Mia Hafrén ystävystyi sattumalta..."
"Konsertti on huippupianistille vaativa fyysinen suoritus..."
"Huuhkajien luotsi Markku Kanerva rentoutuu kylvyssä..."
"Ralliautoilija Esapekka Lappi ja kartturi Janne Ferm 10 vuoden yhteistyössä..."
Mitä sinulle selvisi näistä e.m. YLE:n asiaohjelmista? Yhteiskunnallista, tärkeää asiaako? Suomalaisten kahtiajaon syitä, syrjäytymisen estämistä vai ... teetä ja sirkushuveja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomeen on perustettu uusi "ilmiöliike"" SILAKKALIIKE. Ensimmäinen mielenilmaus 1.2.2020 Senaatintorilla. Tarkoituksena on vastustaa rasismia ja vihapuhetta.
Silakkaliike on Suomen vastine Italian SARDIINILIIKKEELLE.
Silakkaliike edustaa rauhanomaista vastavoimaa populismille, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Liike kannattaa ihmisoikeuksia ja lasten oikeuksia.
Miten YLE tulee kertomaan, miten ja millä tavoin suomalaisesta uudesta ilmiöstä SILAKKALIIKE?
Selviääkö se vasta mielenilmaisun jälkeen, jos 1.2. on Senaatintorilla tarpeeksi "ihmisoikeusten puolesta - rasismia vastaan" osallistujia?
Suomen elokuvasäätiö jakoi suomalaisille elokuville ja tv-sarjoille 4,6 miljoonaa euroa.
Lahjakkaat ja osaavat naiset ovat olleet asialla, viime vuonna tuotantotukea sai 66 hanketta, joista n. puolet oli naisohjaajien ohjaamia. Hyvä niin.
Milloinkahan tästä uudesta ilmiöstä eli naisohjaajien tuotannoista saadaan tietoja ja nähdään hienoja elokuvia ja tv-sarjoja, elokuvasäätiön tukemia, myös televisiossa. Verorahalla tuettuja kahteen kertaan: elokuvasäätiön tuki ja tv-lupamaksut?