Paljonko pixeleitä tarvitaan?

Noissa esittelyissä on muuten toisen kameran melkein kaikki kuvat otettu ISO 400 herkkyydellä ja toisen ISO 80:llä, joten vähän epätasainen vertailu.

Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.

Noissa molemmissa aloittajan kompakteissa on sama Leican zoom. Eikä ne ole halpiksia kumpikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.

Kun noiden kameroiden tstikuvia katsoo niin niissä molemmissa on aivan mainio ja asiallinen kuva ainakin alimmilla ISO-herkkyyksillä.

Pätee ehkä parhaiten pieniin kennoihin. Joskus voi olla myös toisinpäin. Yleensä uudempi kenno on parempi mutta ei sekään aina päde kaikilta osin.

Photographyblog.com:ssa on noiden molempien Lumixien arvostelut mallikuvineen eikä noissa kameroissa kyllä kuvanlaadullisestikaan siminnähtävää eroa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Pätee ehkä parhaiten pieniin kennoihin. Joskus voi olla myös toisinpäin. Yleensä uudempi kenno on parempi mutta ei sekään aina päde kaikilta osin.

Mikähän näissä ”Joskus voi olla myös toisinpäin”

TZ 60 pikselien koko 1,59 µm²
TZ 70 pikselien koko 2,37µm²

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän näissä ”Joskus voi olla myös toisinpäin”

TZ 60 pikselien koko 1,59 µm²
TZ 70 pikselien koko 2,37µm²

Kennojen ominaisuudet eivät riipu pelkästään pikselien koosta tai määrästä. Kuvaan vaikuttaa kennon lisäksi myös kameran muut komponentit sekä ohjelmisto. Toin vain esille että yleistykset eivät aina päde. Jos jokin tietty asia on erityisen tärkeä niin se kannattaa tarkistaa ettei tule yllätyksiä.

Noissa molemmissa aloituksessa mainituissa Lumixeissa on täysi valotuksen käsisäätö, niin että ei oikeastaan tarvitse kikkailla. Valitsee vaan itseä miellyttävät manuaaliasetukset.

Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?

Anonyymi kirjoitti:

Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?

Lue lisää

Jos joku esittää jonkin näkökohdan jostakin asiasta ja kyseinen asia ei ole itselle tärkeä niin se on vittuilua? Käsisäätö on ihan normaalia kuvaamisessa. Joskus pärjää automatiikalla toisinaan tarvitaan manuaaliasetuksia. Joskus tarvitaan lisäksi valotuksen korjailua. Sekin on normaalia vaikka joku voisi väittää sitäkin vittuiluksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?

Lue lisää

On se valotuksen korjailukin käsisäätöä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku esittää jonkin näkökohdan jostakin asiasta ja kyseinen asia ei ole itselle tärkeä niin se on vittuilua? Käsisäätö on ihan normaalia kuvaamisessa. Joskus pärjää automatiikalla toisinaan tarvitaan manuaaliasetuksia. Joskus tarvitaan lisäksi valotuksen korjailua. Sekin on normaalia vaikka joku voisi väittää sitäkin vittuiluksi.

Lue lisää

"Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

Jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä? mikä siinä on niin ylenpalttisen vaikeaa? Itselleni ei ollut valokuvauksessa mikään säätäminen ikinä vaikeata. Pikemminkin on mahdollisuuksia säätää monin tavoin. Mutta jokin vittuilija yrittää esittää, että jos et osaa sitä tai tätä, niin kuin olisi jostain osaamisesta kyse muka. Joku kilpailu, että kuka osaa ja vittuilee.

Noissa aloituksen kameroissa on täysi manuaalinen säätömahdollisuus.

Yökuvaukseen kannattaa ehkä hankkia toisenlainen kamera kuin aloituksessa mainitut.

Anonyymi kirjoitti:

Yökuvaukseen kannattaa ehkä hankkia toisenlainen kamera kuin aloituksessa mainitut.

Joku ehkä vittuilisi vielä niinkin, että ainoa vaihtoehto, eikä tämä kelpaa hänen mielestään mihinkään. Kun ei itse osaa, ja haluaa siitä tehdä säännön muillekin - teorioillansa.

"Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

Päinvastoin harvinaisen helppoa on kikkailla automaattivalotuksen korjauksilla. Se on erittäin helppoa. Yömaisemakuvauksen tilanteissa on usein erittäin jyrkkä kontrasti, ja halutaan suuri osa kuva-alasta mustaksi - esim. valotuksen korjailua -2 aukkoa, niin että sen muistaa ja tietää ilmankin, että tarvitsee mitään mittailla ja kokeilla ja pähkäillä. Näin tilanteessa, jossa ei ole kohteena jokin erinomaisen hyvin valaistu rakennus tai maisema.

Valotuksen korjailussa on siis siitä kyse, paljonko kuva-alasta halutaan mustaksi /vaaleaksi, ja miten suuri on se eri sävyinen kohde, jonka halutaan "oikeammilla arvoilla" valottuvan.

Anonyymi kirjoitti:

"Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

Päinvastoin harvinaisen helppoa on kikkailla automaattivalotuksen korjauksilla. Se on erittäin helppoa. Yömaisemakuvauksen tilanteissa on usein erittäin jyrkkä kontrasti, ja halutaan suuri osa kuva-alasta mustaksi - esim. valotuksen korjailua -2 aukkoa, niin että sen muistaa ja tietää ilmankin, että tarvitsee mitään mittailla ja kokeilla ja pähkäillä. Näin tilanteessa, jossa ei ole kohteena jokin erinomaisen hyvin valaistu rakennus tai maisema.

Valotuksen korjailussa on siis siitä kyse, paljonko kuva-alasta halutaan mustaksi /vaaleaksi, ja miten suuri on se eri sävyinen kohde, jonka halutaan "oikeammilla arvoilla" valottuvan.

Lue lisää

Ei se sen vaikeampaa ole täysmanuaaliasetuksella (M). Joutuu siinä kuitenkin useamman kuvan ottamaan ja kotona vielä tietokoneella syynäämään, ja ehkä muokkaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joku ehkä vittuilisi vielä niinkin, että ainoa vaihtoehto, eikä tämä kelpaa hänen mielestään mihinkään. Kun ei itse osaa, ja haluaa siitä tehdä säännön muillekin - teorioillansa.

Lue lisää

No on tosiasia että yökuvaukseen on paremminkin soveltuvia kameroita kuin pienikennoiset kompaktit.

Anonyymi kirjoitti:

No on tosiasia että yökuvaukseen on paremminkin soveltuvia kameroita kuin pienikennoiset kompaktit.

Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.

Anonyymi kirjoitti:

Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.

Niin on että kennokoko nimenomaan yökuvauksessa merkitsee.

Anonyymi kirjoitti:

Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.

Paitsi että tuommosen hinnalla saa jo esim. pari kpl hyviä APS-C kennon Canon järjestelmäkameroita.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi että tuommosen hinnalla saa jo esim. pari kpl hyviä APS-C kennon Canon järjestelmäkameroita.

Hyvä Canon APS-C maksaa kyllä objektiiveineen vähintään saman. Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto, olisi käytetty 6D ja siihen käytetty f/2.0 35 IS. Kokonaisuus on melko pieni ja kenno on kinokokoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä Canon APS-C maksaa kyllä objektiiveineen vähintään saman. Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto, olisi käytetty 6D ja siihen käytetty f/2.0 35 IS. Kokonaisuus on melko pieni ja kenno on kinokokoinen.

Lue lisää

Pikseleitä on hyvä olla se parikymmentä Mpx, jos tulostaa. Julkaistaessa vain sähköisesti, riittää kymmenkunta Mpx ihan hyvin. Kuvaan vaikuttaa moni muukin asia kuin kennon tuottama pikselimäärä. Eniten vaikuttaa kuvanlaatua heikentävästi noissa halpakameroissa huono objektiivi.

Hyvää optiikkaa ei voi tehdä halvalla, eikä optiikan hinta halpene samalla tavalla kuin elektroniikan hinta. Kun tähän yhdistää sen, että mitä pienempi on kennon pikseli, sitä paremman ja kalliimman optiikan se vaatii tuottaakseen hyvän kuvan, ollaan yhtälössä, jossa suuremmasta kennosta on todellisuudessa halvempaa tuottaa hyvä kuva.

Toki optiikassakin on päästy eteenpäin, linssejä ei ole pakko hioa, vaan halpalinssit pursotetaan muovista. Hinnan kehitys ei kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa elektroniikan hinnan kehitykseen.

Se ei tarkoita, etteikö tuollainen pikkuruisella kennolla varustettu Pana olisi käyttökelpoinen. Pitää vain ymmärtää kameran rajoitukset. Esikouluikäiselle lapselle ensimmäiseksi kameraksi tuollainen voi olla ihan hyvä valinta. Samoin Pana voi tulla kyseeseen muuhun käyttöön, jossa kuvataan hyvissä olosuhteissa, mutta on iso riski kameran särkymiseen, varastamiseen tai hävittämiseen, eikä tarvita ihan huippu laatua.

Anonyymi kirjoitti:

Pikseleitä on hyvä olla se parikymmentä Mpx, jos tulostaa. Julkaistaessa vain sähköisesti, riittää kymmenkunta Mpx ihan hyvin. Kuvaan vaikuttaa moni muukin asia kuin kennon tuottama pikselimäärä. Eniten vaikuttaa kuvanlaatua heikentävästi noissa halpakameroissa huono objektiivi.

Hyvää optiikkaa ei voi tehdä halvalla, eikä optiikan hinta halpene samalla tavalla kuin elektroniikan hinta. Kun tähän yhdistää sen, että mitä pienempi on kennon pikseli, sitä paremman ja kalliimman optiikan se vaatii tuottaakseen hyvän kuvan, ollaan yhtälössä, jossa suuremmasta kennosta on todellisuudessa halvempaa tuottaa hyvä kuva.

Toki optiikassakin on päästy eteenpäin, linssejä ei ole pakko hioa, vaan halpalinssit pursotetaan muovista. Hinnan kehitys ei kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa elektroniikan hinnan kehitykseen.

Se ei tarkoita, etteikö tuollainen pikkuruisella kennolla varustettu Pana olisi käyttökelpoinen. Pitää vain ymmärtää kameran rajoitukset. Esikouluikäiselle lapselle ensimmäiseksi kameraksi tuollainen voi olla ihan hyvä valinta. Samoin Pana voi tulla kyseeseen muuhun käyttöön, jossa kuvataan hyvissä olosuhteissa, mutta on iso riski kameran särkymiseen, varastamiseen tai hävittämiseen, eikä tarvita ihan huippu laatua.

Lue lisää

Aivan liian kallis lelu esikouluikäiselle särettäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan liian kallis lelu esikouluikäiselle särettäväksi.

Meidän perheessä kouluikäinen on saanut jo järkkärin. Esikouluikäisille on ollut joku pokkari.