Paljonko pixeleitä tarvitaan?

Anonyymi

Harkinnassa on käytetty kamera, Panasonic dmc-tz60 tai 70. Näyttävät olevan lähes identtisiä. Mallissa TZ60 on 18 megapixeliä ja tuossa uudemmassa vain 12 megapixeliä. Ja tuo uudempi on ainakin kalliimpi ja kun on uusi malli, niin paremmaksi sitä luulisi. Mutta kuinka on? Voiko vähemmän olla parempi ja miksi?

34

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Noissa esittelyissä on muuten toisen kameran melkein kaikki kuvat otettu ISO 400 herkkyydellä ja toisen ISO 80:llä, joten vähän epätasainen vertailu.


    • Anonyymi

      Molemmat on 1/2,3" kennolla olevia kompakteja. Jos pikseleitä on 12 MP niin siinä on jo aivan tarpeeksi. Ei siis kannata sitä pikselimäärää pitää valintakriteerinä vaan jotain muuta.

      Kuvanlaatu kai se "jotain muu" olisi. Että jos löydät sillä perusteella noista eroa, niin suosittelen valitsemaan sillä perusteella.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Riittävä pikselimäärä riippuu aivan kuvien käytöstä. Jos katselee lähinnä läppäristä ja käyttää nettisivuilla niin 2 MPix riittää, jos 4K telkkarista niin 8 MPix on tarpeeksi. Jos tekee isoja paperivedoksia, luokkaa A2, niin sitten jostain 20 MPix ja enemmän on hyödyllistä.

    • Anonyymi

      Tuon enempipikselisen kameran isoimmat kuvat on tuskin laadultaan sen huonompia kuin sen vähempipikselisenkään jos ne pienentää 12 MP kokoon eli 4000x3000.

      Sen puoleen valinta puoltaa sitä enempipikselistä.

      Nimittäin, jos molempien kameroiden kuvia tiiraa pikselintarkkuudella ottamatta pikselimääriä huomioon, niin sen enempipikselisen kameran kuvat voi näyttää huonommilta.

      • Anonyymi

        Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.

        Noissa molemmissa aloittajan kompakteissa on sama Leican zoom. Eikä ne ole halpiksia kumpikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.

        Kun noiden kameroiden tstikuvia katsoo niin niissä molemmissa on aivan mainio ja asiallinen kuva ainakin alimmilla ISO-herkkyyksillä.


    • Anonyymi

      Yleensä samankokoisista kennoista parempi on se jossa on vähemmän (=suurempia) pikseleitä. Siitä on yleensä seurauksen parempi dynamiikka ja sen seurauksena vähemmän kohinaa korkeammilla ISO-arvoilla

      • Anonyymi

        Pätee ehkä parhaiten pieniin kennoihin. Joskus voi olla myös toisinpäin. Yleensä uudempi kenno on parempi mutta ei sekään aina päde kaikilta osin.


      • Anonyymi

        Photographyblog.com:ssa on noiden molempien Lumixien arvostelut mallikuvineen eikä noissa kameroissa kyllä kuvanlaadullisestikaan siminnähtävää eroa ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pätee ehkä parhaiten pieniin kennoihin. Joskus voi olla myös toisinpäin. Yleensä uudempi kenno on parempi mutta ei sekään aina päde kaikilta osin.

        Mikähän näissä ”Joskus voi olla myös toisinpäin”

        TZ 60 pikselien koko 1,59 µm²
        TZ 70 pikselien koko 2,37µm²


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikähän näissä ”Joskus voi olla myös toisinpäin”

        TZ 60 pikselien koko 1,59 µm²
        TZ 70 pikselien koko 2,37µm²

        Kennojen ominaisuudet eivät riipu pelkästään pikselien koosta tai määrästä. Kuvaan vaikuttaa kennon lisäksi myös kameran muut komponentit sekä ohjelmisto. Toin vain esille että yleistykset eivät aina päde. Jos jokin tietty asia on erityisen tärkeä niin se kannattaa tarkistaa ettei tule yllätyksiä.


    • Anonyymi

      Itselleni saattaisi olla kynnyskysymys valotuksen korjailu, erona näiden kahden kameramallin välillä. Yhdessä kamerassa -4 aukkoa valotuksen korjailu mahdollista. Tarkoittaa, että automaattivalotuksella voi kikkailla paljon enemmän. Kuvata tummia yömaisemakuvia, joissa ainoastaan valokohdat vaaleina, muu maisema mustana, pimeässä, varjossa. Voi yrittää kuvata jopa tähtimaisemia pian auringonlaskun jälkeen, runsaalla alivalotuksella.

      Viime vuonna oli Tähdet ja avaruus -lehdessä testi, jossa oli kokeiltu tähtitaivaan kuvaamiseen tuuman kennoista kameraa. Näissä pienikennoisissa tähtitaivaskokeiluissa saattaa olla ainakin kaksi ongelmaa: jos ei tahallaan korjailla valotus erittäin niukaksi, kamera yrittää valottaa taivasta kuin päivätaivaan näköiseksi, vaalean siniseksi. Automaattinen kohinanpoisto edelleen voimistaisi tätä ongelmaa, vaalentamalla värisävyjä lisää. Joten roima valotuksen korjailu alaspäin saattaa ehkäistä molempia.

      • Anonyymi

        Noissa molemmissa aloituksessa mainituissa Lumixeissa on täysi valotuksen käsisäätö, niin että ei oikeastaan tarvitse kikkailla. Valitsee vaan itseä miellyttävät manuaaliasetukset.


      • Anonyymi

        Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

        DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

        Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

        Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

        Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

        Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

        DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

        Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

        Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

        Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

        Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?

        Jos joku esittää jonkin näkökohdan jostakin asiasta ja kyseinen asia ei ole itselle tärkeä niin se on vittuilua? Käsisäätö on ihan normaalia kuvaamisessa. Joskus pärjää automatiikalla toisinaan tarvitaan manuaaliasetuksia. Joskus tarvitaan lisäksi valotuksen korjailua. Sekin on normaalia vaikka joku voisi väittää sitäkin vittuiluksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.

        DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.

        Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.

        Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.

        Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.

        Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?

        On se valotuksen korjailukin käsisäätöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joku esittää jonkin näkökohdan jostakin asiasta ja kyseinen asia ei ole itselle tärkeä niin se on vittuilua? Käsisäätö on ihan normaalia kuvaamisessa. Joskus pärjää automatiikalla toisinaan tarvitaan manuaaliasetuksia. Joskus tarvitaan lisäksi valotuksen korjailua. Sekin on normaalia vaikka joku voisi väittää sitäkin vittuiluksi.

        "Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

        Jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä? mikä siinä on niin ylenpalttisen vaikeaa? Itselleni ei ollut valokuvauksessa mikään säätäminen ikinä vaikeata. Pikemminkin on mahdollisuuksia säätää monin tavoin. Mutta jokin vittuilija yrittää esittää, että jos et osaa sitä tai tätä, niin kuin olisi jostain osaamisesta kyse muka. Joku kilpailu, että kuka osaa ja vittuilee.


    • Anonyymi

      Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla.

      • Anonyymi

        Noissa aloituksen kameroissa on täysi manuaalinen säätömahdollisuus.


      • Anonyymi

        Yökuvaukseen kannattaa ehkä hankkia toisenlainen kamera kuin aloituksessa mainitut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yökuvaukseen kannattaa ehkä hankkia toisenlainen kamera kuin aloituksessa mainitut.

        Joku ehkä vittuilisi vielä niinkin, että ainoa vaihtoehto, eikä tämä kelpaa hänen mielestään mihinkään. Kun ei itse osaa, ja haluaa siitä tehdä säännön muillekin - teorioillansa.


      • Anonyymi

        "Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

        Päinvastoin harvinaisen helppoa on kikkailla automaattivalotuksen korjauksilla. Se on erittäin helppoa. Yömaisemakuvauksen tilanteissa on usein erittäin jyrkkä kontrasti, ja halutaan suuri osa kuva-alasta mustaksi - esim. valotuksen korjailua -2 aukkoa, niin että sen muistaa ja tietää ilmankin, että tarvitsee mitään mittailla ja kokeilla ja pähkäillä. Näin tilanteessa, jossa ei ole kohteena jokin erinomaisen hyvin valaistu rakennus tai maisema.

        Valotuksen korjailussa on siis siitä kyse, paljonko kuva-alasta halutaan mustaksi /vaaleaksi, ja miten suuri on se eri sävyinen kohde, jonka halutaan "oikeammilla arvoilla" valottuvan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."

        Päinvastoin harvinaisen helppoa on kikkailla automaattivalotuksen korjauksilla. Se on erittäin helppoa. Yömaisemakuvauksen tilanteissa on usein erittäin jyrkkä kontrasti, ja halutaan suuri osa kuva-alasta mustaksi - esim. valotuksen korjailua -2 aukkoa, niin että sen muistaa ja tietää ilmankin, että tarvitsee mitään mittailla ja kokeilla ja pähkäillä. Näin tilanteessa, jossa ei ole kohteena jokin erinomaisen hyvin valaistu rakennus tai maisema.

        Valotuksen korjailussa on siis siitä kyse, paljonko kuva-alasta halutaan mustaksi /vaaleaksi, ja miten suuri on se eri sävyinen kohde, jonka halutaan "oikeammilla arvoilla" valottuvan.

        Ei se sen vaikeampaa ole täysmanuaaliasetuksella (M). Joutuu siinä kuitenkin useamman kuvan ottamaan ja kotona vielä tietokoneella syynäämään, ja ehkä muokkaamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku ehkä vittuilisi vielä niinkin, että ainoa vaihtoehto, eikä tämä kelpaa hänen mielestään mihinkään. Kun ei itse osaa, ja haluaa siitä tehdä säännön muillekin - teorioillansa.

        No on tosiasia että yökuvaukseen on paremminkin soveltuvia kameroita kuin pienikennoiset kompaktit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No on tosiasia että yökuvaukseen on paremminkin soveltuvia kameroita kuin pienikennoiset kompaktit.

        Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.

        Niin on että kennokoko nimenomaan yökuvauksessa merkitsee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.

        Paitsi että tuommosen hinnalla saa jo esim. pari kpl hyviä APS-C kennon Canon järjestelmäkameroita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että tuommosen hinnalla saa jo esim. pari kpl hyviä APS-C kennon Canon järjestelmäkameroita.

        Hyvä Canon APS-C maksaa kyllä objektiiveineen vähintään saman. Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto, olisi käytetty 6D ja siihen käytetty f/2.0 35 IS. Kokonaisuus on melko pieni ja kenno on kinokokoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä Canon APS-C maksaa kyllä objektiiveineen vähintään saman. Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto, olisi käytetty 6D ja siihen käytetty f/2.0 35 IS. Kokonaisuus on melko pieni ja kenno on kinokokoinen.

        Pikseleitä on hyvä olla se parikymmentä Mpx, jos tulostaa. Julkaistaessa vain sähköisesti, riittää kymmenkunta Mpx ihan hyvin. Kuvaan vaikuttaa moni muukin asia kuin kennon tuottama pikselimäärä. Eniten vaikuttaa kuvanlaatua heikentävästi noissa halpakameroissa huono objektiivi.

        Hyvää optiikkaa ei voi tehdä halvalla, eikä optiikan hinta halpene samalla tavalla kuin elektroniikan hinta. Kun tähän yhdistää sen, että mitä pienempi on kennon pikseli, sitä paremman ja kalliimman optiikan se vaatii tuottaakseen hyvän kuvan, ollaan yhtälössä, jossa suuremmasta kennosta on todellisuudessa halvempaa tuottaa hyvä kuva.

        Toki optiikassakin on päästy eteenpäin, linssejä ei ole pakko hioa, vaan halpalinssit pursotetaan muovista. Hinnan kehitys ei kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa elektroniikan hinnan kehitykseen.

        Se ei tarkoita, etteikö tuollainen pikkuruisella kennolla varustettu Pana olisi käyttökelpoinen. Pitää vain ymmärtää kameran rajoitukset. Esikouluikäiselle lapselle ensimmäiseksi kameraksi tuollainen voi olla ihan hyvä valinta. Samoin Pana voi tulla kyseeseen muuhun käyttöön, jossa kuvataan hyvissä olosuhteissa, mutta on iso riski kameran särkymiseen, varastamiseen tai hävittämiseen, eikä tarvita ihan huippu laatua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikseleitä on hyvä olla se parikymmentä Mpx, jos tulostaa. Julkaistaessa vain sähköisesti, riittää kymmenkunta Mpx ihan hyvin. Kuvaan vaikuttaa moni muukin asia kuin kennon tuottama pikselimäärä. Eniten vaikuttaa kuvanlaatua heikentävästi noissa halpakameroissa huono objektiivi.

        Hyvää optiikkaa ei voi tehdä halvalla, eikä optiikan hinta halpene samalla tavalla kuin elektroniikan hinta. Kun tähän yhdistää sen, että mitä pienempi on kennon pikseli, sitä paremman ja kalliimman optiikan se vaatii tuottaakseen hyvän kuvan, ollaan yhtälössä, jossa suuremmasta kennosta on todellisuudessa halvempaa tuottaa hyvä kuva.

        Toki optiikassakin on päästy eteenpäin, linssejä ei ole pakko hioa, vaan halpalinssit pursotetaan muovista. Hinnan kehitys ei kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa elektroniikan hinnan kehitykseen.

        Se ei tarkoita, etteikö tuollainen pikkuruisella kennolla varustettu Pana olisi käyttökelpoinen. Pitää vain ymmärtää kameran rajoitukset. Esikouluikäiselle lapselle ensimmäiseksi kameraksi tuollainen voi olla ihan hyvä valinta. Samoin Pana voi tulla kyseeseen muuhun käyttöön, jossa kuvataan hyvissä olosuhteissa, mutta on iso riski kameran särkymiseen, varastamiseen tai hävittämiseen, eikä tarvita ihan huippu laatua.

        Aivan liian kallis lelu esikouluikäiselle särettäväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan liian kallis lelu esikouluikäiselle särettäväksi.

        Meidän perheessä kouluikäinen on saanut jo järkkärin. Esikouluikäisille on ollut joku pokkari.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      285
      3147
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      79
      1575
    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      43
      1480
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      40
      1301
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      25
      1215
    6. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      47
      1210
    7. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      6
      1170
    8. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      43
      1129
    9. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      26
      1107
    10. Ihan mielenkiinnosta kyselen...

      Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko
      Ikävä
      14
      1013
    Aihe