Harkinnassa on käytetty kamera, Panasonic dmc-tz60 tai 70. Näyttävät olevan lähes identtisiä. Mallissa TZ60 on 18 megapixeliä ja tuossa uudemmassa vain 12 megapixeliä. Ja tuo uudempi on ainakin kalliimpi ja kun on uusi malli, niin paremmaksi sitä luulisi. Mutta kuinka on? Voiko vähemmän olla parempi ja miksi?
Paljonko pixeleitä tarvitaan?
Anonyymi
34146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
TZ70
https://www.dpreview.com/products/panasonic/compacts/panasonic_dmczs50
TZ60
https://www.dpreview.com/products/panasonic/compacts/panasonic_dmczs40
Tuolla on mallien esittelyä ja tutkintaa mallikuvineen, ja googlella haet reviewejä lisää niin eiköhän ala selvitä onko jompikumpi parempi vaiko ei.
Vai olisiko joku muu kenties parempi.
Noissa esittelyissä on muuten toisen kameran melkein kaikki kuvat otettu ISO 400 herkkyydellä ja toisen ISO 80:llä, joten vähän epätasainen vertailu.
Molemmat on 1/2,3" kennolla olevia kompakteja. Jos pikseleitä on 12 MP niin siinä on jo aivan tarpeeksi. Ei siis kannata sitä pikselimäärää pitää valintakriteerinä vaan jotain muuta.
Kuvanlaatu kai se "jotain muu" olisi. Että jos löydät sillä perusteella noista eroa, niin suosittelen valitsemaan sillä perusteella.
https://cameradecision.com/compare/panasonic-lumix-dmc-zs50-vs-panasonic-lumix-dmc-zs40
Tuollakin voi vertailla kätevästi kameroiden teknisiä omnaisuuksia. Ei pidä kuitenkaan sokeasti uskoa kaikkea mitä siellä paremmuudesta puhutaan.
Riittävä pikselimäärä riippuu aivan kuvien käytöstä. Jos katselee lähinnä läppäristä ja käyttää nettisivuilla niin 2 MPix riittää, jos 4K telkkarista niin 8 MPix on tarpeeksi. Jos tekee isoja paperivedoksia, luokkaa A2, niin sitten jostain 20 MPix ja enemmän on hyödyllistä.
Tuon enempipikselisen kameran isoimmat kuvat on tuskin laadultaan sen huonompia kuin sen vähempipikselisenkään jos ne pienentää 12 MP kokoon eli 4000x3000.
Sen puoleen valinta puoltaa sitä enempipikselistä.
Nimittäin, jos molempien kameroiden kuvia tiiraa pikselintarkkuudella ottamatta pikselimääriä huomioon, niin sen enempipikselisen kameran kuvat voi näyttää huonommilta.
Mitä objektiivista saa irti? Halpiksissa rajoittava tekijä on usein huono objektiivi.
Noissa molemmissa aloittajan kompakteissa on sama Leican zoom. Eikä ne ole halpiksia kumpikaan.
Kun noiden kameroiden tstikuvia katsoo niin niissä molemmissa on aivan mainio ja asiallinen kuva ainakin alimmilla ISO-herkkyyksillä.
Yleensä samankokoisista kennoista parempi on se jossa on vähemmän (=suurempia) pikseleitä. Siitä on yleensä seurauksen parempi dynamiikka ja sen seurauksena vähemmän kohinaa korkeammilla ISO-arvoilla
Pätee ehkä parhaiten pieniin kennoihin. Joskus voi olla myös toisinpäin. Yleensä uudempi kenno on parempi mutta ei sekään aina päde kaikilta osin.
Photographyblog.com:ssa on noiden molempien Lumixien arvostelut mallikuvineen eikä noissa kameroissa kyllä kuvanlaadullisestikaan siminnähtävää eroa ole.
Mikähän näissä ”Joskus voi olla myös toisinpäin”
TZ 60 pikselien koko 1,59 µm²
TZ 70 pikselien koko 2,37µm²
Kennojen ominaisuudet eivät riipu pelkästään pikselien koosta tai määrästä. Kuvaan vaikuttaa kennon lisäksi myös kameran muut komponentit sekä ohjelmisto. Toin vain esille että yleistykset eivät aina päde. Jos jokin tietty asia on erityisen tärkeä niin se kannattaa tarkistaa ettei tule yllätyksiä.
Itselleni saattaisi olla kynnyskysymys valotuksen korjailu, erona näiden kahden kameramallin välillä. Yhdessä kamerassa -4 aukkoa valotuksen korjailu mahdollista. Tarkoittaa, että automaattivalotuksella voi kikkailla paljon enemmän. Kuvata tummia yömaisemakuvia, joissa ainoastaan valokohdat vaaleina, muu maisema mustana, pimeässä, varjossa. Voi yrittää kuvata jopa tähtimaisemia pian auringonlaskun jälkeen, runsaalla alivalotuksella.
Viime vuonna oli Tähdet ja avaruus -lehdessä testi, jossa oli kokeiltu tähtitaivaan kuvaamiseen tuuman kennoista kameraa. Näissä pienikennoisissa tähtitaivaskokeiluissa saattaa olla ainakin kaksi ongelmaa: jos ei tahallaan korjailla valotus erittäin niukaksi, kamera yrittää valottaa taivasta kuin päivätaivaan näköiseksi, vaalean siniseksi. Automaattinen kohinanpoisto edelleen voimistaisi tätä ongelmaa, vaalentamalla värisävyjä lisää. Joten roima valotuksen korjailu alaspäin saattaa ehkäistä molempia.
Noissa molemmissa aloituksessa mainituissa Lumixeissa on täysi valotuksen käsisäätö, niin että ei oikeastaan tarvitse kikkailla. Valitsee vaan itseä miellyttävät manuaaliasetukset.
Oli lipsahtanut virhe tuohon valotuksen korjailuun ehkä. 4 aukkoa säätövara jossain muussa kamerassa.
DigicamDB.com esitti, että aloitusviestin kameroissa on molemmissa - 2 aukkoa säätövaraa valotuksen korjailuun. Ei kovin suuri vara, mutta riittää moneen tilanteeseen.
Mitä sitten tulee valotuksen käsisäätöihin, että onko se jokin ihmeellinen merkillinen "taito". Jolla täytyy yrittää vittuilla toisille.
Käsisäätöjen käyttö saattaa olla turhapuromaista räpeltämistä silloin, kun ei ole tarvetta säätää. Turhapuro etsiskeli monenlaisia mutkia ja kiemuroita, yrittäen suurella vaivannäöllä välttää vaivannäköä.
Valotuksen korjailu on universaalimpi asia kameroissa kuin valotuksen käsisäätö. Valotuksen korjailua saattaa löytyä jopa niissäkin kompakteissa, joissa se on ainoa säädön mahdollisuus, aiheohjelman valinnan lisäksi. Siksi on hyödyllistä ymmärtää jotain valotuksen korjailusta.
Valotuksen käsisäätö ei ole mikään ylenpalttisen monimutkainen ja hieno "taito", jolla vittuilla toisille. Jos otat kameralla valotusarvojen mittauksen, ja sitten käsisäädöllä laitat samat arvot valotukseen, mitä erinomaisen hienoa siinä on? Sen sijaan, jos ymmärrät P-ohjelman ja muiden automatiikkojen toiminnan, ja pystyt säätämään valotuksen korjailulla sopivaksi lopputuloksen, onko siinä jokin syy jotain vittuilla?
Jos joku esittää jonkin näkökohdan jostakin asiasta ja kyseinen asia ei ole itselle tärkeä niin se on vittuilua? Käsisäätö on ihan normaalia kuvaamisessa. Joskus pärjää automatiikalla toisinaan tarvitaan manuaaliasetuksia. Joskus tarvitaan lisäksi valotuksen korjailua. Sekin on normaalia vaikka joku voisi väittää sitäkin vittuiluksi.
On se valotuksen korjailukin käsisäätöä.
"Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."
Jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä? mikä siinä on niin ylenpalttisen vaikeaa? Itselleni ei ollut valokuvauksessa mikään säätäminen ikinä vaikeata. Pikemminkin on mahdollisuuksia säätää monin tavoin. Mutta jokin vittuilija yrittää esittää, että jos et osaa sitä tai tätä, niin kuin olisi jostain osaamisesta kyse muka. Joku kilpailu, että kuka osaa ja vittuilee.
Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla.
Noissa aloituksen kameroissa on täysi manuaalinen säätömahdollisuus.
Yökuvaukseen kannattaa ehkä hankkia toisenlainen kamera kuin aloituksessa mainitut.
Joku ehkä vittuilisi vielä niinkin, että ainoa vaihtoehto, eikä tämä kelpaa hänen mielestään mihinkään. Kun ei itse osaa, ja haluaa siitä tehdä säännön muillekin - teorioillansa.
"Yökuvaus on hankalaa jos ei osaa tehdä manuaalisäätöjä vaan joutuu kikkailemaan automaattinvalotuksen korjauksilla."
Päinvastoin harvinaisen helppoa on kikkailla automaattivalotuksen korjauksilla. Se on erittäin helppoa. Yömaisemakuvauksen tilanteissa on usein erittäin jyrkkä kontrasti, ja halutaan suuri osa kuva-alasta mustaksi - esim. valotuksen korjailua -2 aukkoa, niin että sen muistaa ja tietää ilmankin, että tarvitsee mitään mittailla ja kokeilla ja pähkäillä. Näin tilanteessa, jossa ei ole kohteena jokin erinomaisen hyvin valaistu rakennus tai maisema.
Valotuksen korjailussa on siis siitä kyse, paljonko kuva-alasta halutaan mustaksi /vaaleaksi, ja miten suuri on se eri sävyinen kohde, jonka halutaan "oikeammilla arvoilla" valottuvan.
Ei se sen vaikeampaa ole täysmanuaaliasetuksella (M). Joutuu siinä kuitenkin useamman kuvan ottamaan ja kotona vielä tietokoneella syynäämään, ja ehkä muokkaamaan.
No on tosiasia että yökuvaukseen on paremminkin soveltuvia kameroita kuin pienikennoiset kompaktit.
Koolla on väliä. Jos hämärä on se juttu, niin käytetty Fuji X100S tai T on parempi valinta.
Niin on että kennokoko nimenomaan yökuvauksessa merkitsee.
Paitsi että tuommosen hinnalla saa jo esim. pari kpl hyviä APS-C kennon Canon järjestelmäkameroita.
Hyvä Canon APS-C maksaa kyllä objektiiveineen vähintään saman. Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto, olisi käytetty 6D ja siihen käytetty f/2.0 35 IS. Kokonaisuus on melko pieni ja kenno on kinokokoinen.
Pikseleitä on hyvä olla se parikymmentä Mpx, jos tulostaa. Julkaistaessa vain sähköisesti, riittää kymmenkunta Mpx ihan hyvin. Kuvaan vaikuttaa moni muukin asia kuin kennon tuottama pikselimäärä. Eniten vaikuttaa kuvanlaatua heikentävästi noissa halpakameroissa huono objektiivi.
Hyvää optiikkaa ei voi tehdä halvalla, eikä optiikan hinta halpene samalla tavalla kuin elektroniikan hinta. Kun tähän yhdistää sen, että mitä pienempi on kennon pikseli, sitä paremman ja kalliimman optiikan se vaatii tuottaakseen hyvän kuvan, ollaan yhtälössä, jossa suuremmasta kennosta on todellisuudessa halvempaa tuottaa hyvä kuva.
Toki optiikassakin on päästy eteenpäin, linssejä ei ole pakko hioa, vaan halpalinssit pursotetaan muovista. Hinnan kehitys ei kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa elektroniikan hinnan kehitykseen.
Se ei tarkoita, etteikö tuollainen pikkuruisella kennolla varustettu Pana olisi käyttökelpoinen. Pitää vain ymmärtää kameran rajoitukset. Esikouluikäiselle lapselle ensimmäiseksi kameraksi tuollainen voi olla ihan hyvä valinta. Samoin Pana voi tulla kyseeseen muuhun käyttöön, jossa kuvataan hyvissä olosuhteissa, mutta on iso riski kameran särkymiseen, varastamiseen tai hävittämiseen, eikä tarvita ihan huippu laatua.
Aivan liian kallis lelu esikouluikäiselle särettäväksi.
Meidän perheessä kouluikäinen on saanut jo järkkärin. Esikouluikäisille on ollut joku pokkari.