Tee se itse modulikamera?

Anonyymi

Täällä ei koskaan kelpaa mikään kellekkään, jos ei muuta vikaa niin on väärän merkkinen ja se taitaakin olla suurin ja ainoa vika nykyään.

Olisiko ratkaisu ns. avoin kamerajärjestelmä. Vähän kuin avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja pc tietokoneet. Toteutettuna modulirakenteisena niin että jokainen voisi koota kameransa juuri niistä komponenteista mistä haluaa ja saada mieleisensä kameran. Ihan kaikkea irtokarkkiperiaatteella ei tietenkään voi saada mutta ehkä sellaisen joka olisi itselle vähiten huono. Kennokoot tulisi ehkä rajata 3-5 eri kokoon ja sopiva määrä perus runkoja joihin modulit saisi kiinni. Ohjelmisto luonnollisesti avoimella koodilla. Kuoret saisi tietenkin tulostaa itse jolloin ainakin ergonomia olisi taattu. Optiikka ehkä suurin ongelma mutta nykyoptiikat helposti muokattavissa bajonetin osalta.

Hyvää uuttavuotta toivoo savon antisankari vituixmän!

15

82

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei kyllä kotioloissa vähintään millimetrin sadasosan tarkkuutta vaativa työskentely mahtaisi moneltakaan onnistua. Pölykin vielä sitten.

      • Anonyymi

        Kyse olikin valmiiden yhteensopivien modulien yhdistelystä vähän kuin legoja. Eli esim kennopaketti sisältäen sulkimen+tietokone+perusrunko+akku+kytkimet näin yksinkertaistaen. Kamerat koostuvat tavallaan nytkin moduleista. Eri osia voidaan vaihtaa kamerasta esim. suljinmekanismi eikä siihen mitään erikoista tarkkuutta vaadita. Samoin monissa muissa laitteissa. Valmistajat vaan tekevät nykyään korjaamisesta eli käytännössä näiden modulien vaihdosta niin hankalaa että on ostettava uusi. Nykypuhelimissa ei onnistu edes akun vaihto ilman erikoistyökaluja ja hyvää itsetuntoa. Vanhemmasta olisin vaihtanut akun useita kertoja ennen kuin ehdit tähän asti tekstissä. Optiikka on se ongelmallisin enkä edes kuvittele että kukaan haluaisi yrittää itse. Tämä oli lähinnä kevyt keskustelun avaus sisältäen pienen piikin ainaisia valittajia kohtaan. Pienenä vinkkinä voisin sanoa että ensin kannattaa etsiä mahdollisuuksia ei ongelmia. Ongelmia on aina ja uusia tulee mutta jos ei ikinä yritä mitään uutta edes ajatuksen tasolla niin kaikki pysähtyy. Eikä kaikkeen pidä suhtautua liian vakavasti. Järjestelmäkamera vaihdettavine optiikoineen on ollut vastaus vastaus tähän ongelmaan tähän asti ja ennen oli vielä eri filmejäkin joten ongelma ei todellisuudessa ole kovin suuri. Nykyään asiat taitaa vain olla vain liian hyvin. Ehkä perimmäinen ajatus oli se että avoimessa järjestelmässä kaikki kuvaisivat samalla "merkillä" eikä tarvitsisi olla toisia vastaan vaan oltaisiin kaikki samaa perhettä, samalla puolella,valokuvaajia.


    • Anonyymi

      "Kuoret saisi tietenkin tulostaa itse jolloin ainakin ergonomia olisi taattu."

      Ei päästä 3D-tulostimilla sadasosamillin tarkkuuksiin mitä työ vaatisi.

      Sitäpaitsi pitäisi kohdistaa täysin samansuuntaiseen linjaan ainakin kenno ja bajonetin etureuna. Tässäkin se matka kennolta bajonetin etureunaan pitäisi saada sadasosamillin tarkkuudella oikein.

      • Anonyymi

        Ei taida modulit olla tuttuja, edes legot? Millä tarkkuudella kaksi legoa saa kiinni toisiinsa. Jos ei riitä niin tehdään tarkempia. Mikäänhän ei estä että moduli olisi säädettävä. Tekstissä mainittu myös perusrunko johon modulit kiinnitettäisiin, joten ei taaskaan ongelmaa ja kuoret nyt vaan on kuoret. Yrittäkää nyt vähän rennompaa ja vapaampaa ajattelua. Eikö yhtään sytytä mahdollisuus kamerasta johon kaikki objektiivit sopisivat bajonettia vaihtamalla? Eikä täällä kukaan mittään ole oikeasti tekemässä joten turha huolestua.


      • Anonyymi

        Kuorethan on vain kosmetiikkaa, ne voi vaikka käsin viilata.
        Nykyiset halvat digikamerat tehdään osat peltilevyyn kiinnittämällä ja siinä sitä tarkkuutta tarvitaan, ei kuorissa, jotka on vain peite osien päällä ja muodon antaja käsiteltävyyden vuoksi.

        Homma on täysin mahdollinen, mutta tuskin taloudellisesti kannattava. Nykyinen kansa ei jaksa harrastaa mitään aivotyötä vaativaa.
        Harva lähtee urheilemaankaan, mutta katselee sitä hulluna TV:stä


    • Anonyymi

      Markkinoilla on jo modulikamera, Hasselblad 500-sarja.

      • Anonyymi

        Aika rajoittunut järjestelmä eikä ihan vastaa aloittajan tarkoitusta ja perusideaa. Periaatteessahan kaikki järjestelmäkamerat ovat tavallaan modulikameroita koska optiikat ovat vaihdettavia samoin akut ja muistikortit. Lisäksi on kameroita joissa etsin vaihdettavissa tai lisävaruste. Myös muita lisävarusteita löytyy kuten esim. salamat,akkukahva,gps ja kaukolaukaisimet. On myös sovitteita eri objektiiveille. Perus idea kuitenkin lienee yhteensopivuudessa ja mahdollisuudessa valita haluamansa ominaisuudet tai ainakin paras mahdollinen kompromissi.


    • Anonyymi

      Ns palkkikamerasta voit helposti rakentaa mieleisesi. Halutessasi voit valita kaikki osat (myös objektiivit) vaikka eri valmistajalta. Samassa kamerassa voit käyttää sekä filmi, että digiperää.
      Esim. Linhof Standard 6x9 tai Horseman X-Act-D voisi olla hyvä runko. Siihen sitten perä tai useampia omien mieltymyksien mukaan. Objektiiviksi voi sovittaa monien eri valmistajien ”laseja”

      • Anonyymi

        Palkkikamera on aloittajalle juurikin sopiva, ja voi valmistaa sellaisen liiterissään pokasahalla ja saksilla ylijäämälaudoista ja traktorin takakumista. Linssin saa rikkimenneestä kiikarista.


      • Anonyymi

        Ja tervataan vielä mustaksi sisältä ja ulkoa ylijäämä-veneentervaustervalla.


    • Anonyymi

      Muutaman vuoden ajan kameramarkkinoita katselleena, olen marissut siitä, ettei monikaan laite minulle kelpaisi. Verrattuna 90-luvun filmikameroihin, tilanne on muuttunut toki monin tavoin, joista tavoista olen tietoinen, esim.
      - On erilaisia kameratyyppejä runsaasti: on riistakameroita, action-kameroita, peilillisiä, peilittömiä, monenlaista kennokokoa, puhelinkameroita, tulostinkameroita ja niin edelleen. Mutta. Kun kameramalleja vertailee, on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Esim. Youtube pursuaa näitä vertailuja. Kaksi eri kameramallia saattaa olla aivan samankaltaisia joiltakin teknisiltä tiedoiltaan, vaikka valmistaja olisi aivan eriniminen!
      - Eräs kummallisuus, jota olen runsaasti ihmetellyt: Leica on alkanut tehdä MFT:tä Olympuksen ja Panasonicin kanssa. Kummastuttaa, että kaikista maailman valmistajista nimenomaan Leica on lähtenyt mukaan tällaiseen kroppiprojektiin, kun alunperin Leica lienee synnyttänyt kompaktikameran ideaa ja nimenomaan kinokoon filmin käyttöönottoa valokuvaukseen. Toki Leicalla on muidenkin kennokokojen tuotteita, kuin tätä MFT:tä.
      - Akkuteknologia kummastuttaa. Tiedän kyllä, että on paristokahvoja, että pystyisi periaatteessa järjestelmäkameraa käyttämään vaihtoehtoisella virralla. Mutta lähes kaikki kompaktikamerat on suunniteltu tahallaan mielettömiksi virtasyöpöiksi, ja käyttämään saman valmistajan akkuja. Vaikka mitään estettä ei olisi saada aikaan sama jännite tai teho, käyttämällä muutamaa paristoa kerrallaan.
      - Markkinoilla on ollut pilvin pimein näitä räpellyksiä, että pienikokoiseen pienen kennon kompaktikameraan on liitetty virtaa kuluttava, sisään ulos pumppaava zoom, jossa heikko valovoima. Ei ihme, jos valmistajien tuotot ja voitot vähenevät.
      - Menut ja toiminnot monesti aivan järjettömiä. Turhia toimintoja runsaasti. Sellaista rojua, jonka suunnittelu ja valmistus maksaa jotakin, ja kuluttaja maksaa. En nyt toki väitä, että kameran pitäisi olla pelkkää mekaniikkaa. Mutta menut ja toimintojen valinnat ja säädöt voisivat olla PALJON yksinkertaisempia. Paljon graafisempaa, visuaalisempaa, kosketusnäytöllä, vähemmällä verbaaliakrobatialla.

      • Anonyymi

        Lisäystä omaan vuodatukseen

        Jos haluttaisiin valmistaa pienen virrankulutuksen yksinkertainen kompakti, joka menee kaupaksi vaikka köyhissä kehitysmaissakin runsaasti, kuten aikoinaan oli yksinkertainen Kodakin laatikkokamera, voitaisiin huomioida seuraavia näkökohtia:

        - Optinen etsin usein riittää maisemakuvauksessa ja tavallisen ihmisen räpsykuvissa. Näyttöruudun ei tarvitse yleensä käynnistyä ollenkaan virtaa kuluttamaan. Etsin voisi olla iso ja kirkas, esim. 2 cm, että sitä pystyy käyttämään vaikka silmälasienkin kanssa. Parallaksivirheen ehkäisemiseksi, lähikuvausta varten, kamerassa voisi olla lähikuvauspainike, joka toimii myös näyttöruudun käynnistäjänä kuvaustilassa. Tällä optisen etsimen teknologialla voitaisiin saada niin valtava virransäästö, että peilijärjestelmät jäisivät kirkkaasti toiseksi. Yksittäisella paristosarjalla pystyisi kuvaamaan ehkä useita tuhansia kuvia, jos näyttöruutua ei tarvitse käynnistää ollenkaan yleensä. Tarkennus voisi toimia vaikka Olympuksen iESP -tyyppisellä automatiikalla: automaattinen tarkennuspisteen valinta kuva-alalta. Ettei käyttäjän tarvitse vilkuilla näyttöruutua edes tarkennuksen tehdäkseen, yleensä. Näyttöruutu voisi olla pääasiassa kuvien katseluun ja lähikuvaukseen tarkoitettu.

        - Kamera voisi toimia muutamalla paristolla. Yleistä halpaa paristomallia, AA, jota lienee kehitysmaissakin tarjolla paremmin kuin kameramallikohtaisia erikoisakkuja ja niiden latureita.

        - Vesitiiviys.

        -Kamerasta voisi olla kaksi versiota: halvempi painonapeilla varustettu versio, ja kalliimpi kosketusnäytöllinen versio, jossa säätömenu visuaalinen /graafinen, ja mahdollisuus myös tylpällä kirjoitustikulla piirrellä, kirjoittaa muistiinpanojansa tiedostoiksi.

        - Optiikka voisi kamerassa olla yksinkertaista yhden polttovälin optiikkaa, kohtalaisen hyvä valovoima. Niin että säädettävä kameraversio olisi houkutteleva rikkaammillekin länsimaiden asukkaille.

        - Säädettävässä kameraversiossa voisi olla ekvalisaattorin palkkiriviä muistuttava menu: palkeissa esim. valotusarvot, etäisyys, kontrasti, valotuksen korjailu, ja kunkin palkin voisi näpäyttää automaattitilaan myös. Lisäksi samalle näyttösivulle, menulle muutama pikavalinta, joilla palkkiasetukset menevät tiettyyn järjestykseen: täysautomaatti, niukassa valossa ilman salamaa kuvaaminen, omat käsisäädöt. Yksinkertaista. Ajatuksena se, ettei tarvitse säätää, kun ei tarvitse säätää, vaan kuvaaminen on se pääasia.


    • Kameran tekemien modulaarisesti tekee siitä aina isomman. Tämän huomaa jo vertaamalla vaikka EOS M50:ää PowerShot G1 X Mark III:een. Sama kenno, sama polttoväli, mutta koska M50 on objektiivin kannalta modulaarinen, niin se on selvästi suurempi. Toiseksi mudulaarisuus toisi rajapintoja, jotka jarruttaisivat kehitystä. Esimerkiksi jossa kompaktikameroissa runko ja objektiivi on samassa voidaan objektiivi suunnitella tarkoituksella vääristäväksi ja korjata virheet ohjelmallisesti. Järjestelmissä tällainen korjaus on vain lisä, ei olennainen osa.

      Modulaarisuutta on lähinnä pöytäkoneissa. Kone voi olla vaikka kuinka iso, koska sitä ei kanneta mukana. Toisaalta tietokoneella ei ole tiettyä käyttötarkoitusta vaan se on joustava. Kamera, jonka prosessori ei riittäisi kennolle olisi aika huono.

      Minusta nykykamerat ovat riittävän modulaarisia, kun runkoon voi liittää eri adjektiiveja, salamoita, jalustoja jne.

    • Anonyymi

      järjestelmähän on jo modulikamera. Pelkällä rungolla ei tee mitään, mutta siihen voi laitta ison kasan objektiiveja, salamia ym pikkukrääsää.
      Samassa systemissä on ainakin kaksi kennokokoa. Canonissa kumma kyllä kolme.
      Yleensä pienen kennon objektiivit käy myös kinoon. Poikkeuksena taas Canon, jonka pikkulinssit ei käy kinokennoiseen, eikä edes niiden välimuotoon.

      Itse haluaisin sellaisia runkoja, jotka on permmin pölysuojattu tai helpommin puhdistettavissa. Esim.vanhan filmikameran tapaan aukeava takakansi kennon puhdistusta varten.

    • Anonyymi

      Olenko oikeassa, kun on syntynyt tällainen käsitys minulle:

      Ensimmäiset digikompaktit, jotka käyttivät CCD-kennoteknologiaa, kuluttivat runsaasti virtaa. Vähemmän kuluttaa uudempi CMOS-kenno.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. No nyt! Toni Wirtanen kertoi ikävän uutisen - Vaimo Jannika B. kuittaa: "Jess! Nyt mäkin pääsen..."

      Asioissa kannattaa nähdä positiivisia puolia ja tämän vauvaa odottava Jannika B. tuntuu osaavan! https://www.suomi24.fi/viihde/no-nyt-toni-wirtanen-ke
      Kotimaiset julkkisjuorut
      14
      11744
    2. Wow! Uhkea Sointu Borg sensuellisti yläosattomissa - Janni Hussi täräyttää "Härreguud ku hieno..."

      Diili-voittaja Sointu Borg ei peittele muotojaan somessa. Nyt vuorossa aikas rohkea otos vai mitä mieltä olet? Insta ehkä poistaa kohta, joten kannatt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      4408
    3. Korkeammat lämpötilat alkavat maksaa ihmishenkiä

      Monipäiväiset lämpöjaksot ovat nousemassa tasolle, josta on viime vuosina tullut ihmisille vaarallista. Ongelma syntyy, kun lämpötila ylittää kehomme
      Ilmastonmuutos
      108
      3508
    4. Nyt on pelottavaa mietelausetta stefulla lla

      Voisiko joku auttaa???? Tuntuisi hätähuudolta tämä viimeisin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      2425
    5. Martinan Personal Trainer koulutus

      Martina valmentaa muttei kukaan tiedä, missä on suorittanut tutkinnon. Miksi ei rehdisti esitä todistusta instassaan?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      214
      808
    Aihe