Tee se itse modulikamera?

Kyse olikin valmiiden yhteensopivien modulien yhdistelystä vähän kuin legoja. Eli esim kennopaketti sisältäen sulkimen tietokone perusrunko akku kytkimet näin yksinkertaistaen. Kamerat koostuvat tavallaan nytkin moduleista. Eri osia voidaan vaihtaa kamerasta esim. suljinmekanismi eikä siihen mitään erikoista tarkkuutta vaadita. Samoin monissa muissa laitteissa. Valmistajat vaan tekevät nykyään korjaamisesta eli käytännössä näiden modulien vaihdosta niin hankalaa että on ostettava uusi. Nykypuhelimissa ei onnistu edes akun vaihto ilman erikoistyökaluja ja hyvää itsetuntoa. Vanhemmasta olisin vaihtanut akun useita kertoja ennen kuin ehdit tähän asti tekstissä. Optiikka on se ongelmallisin enkä edes kuvittele että kukaan haluaisi yrittää itse. Tämä oli lähinnä kevyt keskustelun avaus sisältäen pienen piikin ainaisia valittajia kohtaan. Pienenä vinkkinä voisin sanoa että ensin kannattaa etsiä mahdollisuuksia ei ongelmia. Ongelmia on aina ja uusia tulee mutta jos ei ikinä yritä mitään uutta edes ajatuksen tasolla niin kaikki pysähtyy. Eikä kaikkeen pidä suhtautua liian vakavasti. Järjestelmäkamera vaihdettavine optiikoineen on ollut vastaus vastaus tähän ongelmaan tähän asti ja ennen oli vielä eri filmejäkin joten ongelma ei todellisuudessa ole kovin suuri. Nykyään asiat taitaa vain olla vain liian hyvin. Ehkä perimmäinen ajatus oli se että avoimessa järjestelmässä kaikki kuvaisivat samalla "merkillä" eikä tarvitsisi olla toisia vastaan vaan oltaisiin kaikki samaa perhettä, samalla puolella,valokuvaajia.

Ei taida modulit olla tuttuja, edes legot? Millä tarkkuudella kaksi legoa saa kiinni toisiinsa. Jos ei riitä niin tehdään tarkempia. Mikäänhän ei estä että moduli olisi säädettävä. Tekstissä mainittu myös perusrunko johon modulit kiinnitettäisiin, joten ei taaskaan ongelmaa ja kuoret nyt vaan on kuoret. Yrittäkää nyt vähän rennompaa ja vapaampaa ajattelua. Eikö yhtään sytytä mahdollisuus kamerasta johon kaikki objektiivit sopisivat bajonettia vaihtamalla? Eikä täällä kukaan mittään ole oikeasti tekemässä joten turha huolestua.

Kuorethan on vain kosmetiikkaa, ne voi vaikka käsin viilata.
Nykyiset halvat digikamerat tehdään osat peltilevyyn kiinnittämällä ja siinä sitä tarkkuutta tarvitaan, ei kuorissa, jotka on vain peite osien päällä ja muodon antaja käsiteltävyyden vuoksi.

Homma on täysin mahdollinen, mutta tuskin taloudellisesti kannattava. Nykyinen kansa ei jaksa harrastaa mitään aivotyötä vaativaa.
Harva lähtee urheilemaankaan, mutta katselee sitä hulluna TV:stä

Aika rajoittunut järjestelmä eikä ihan vastaa aloittajan tarkoitusta ja perusideaa. Periaatteessahan kaikki järjestelmäkamerat ovat tavallaan modulikameroita koska optiikat ovat vaihdettavia samoin akut ja muistikortit. Lisäksi on kameroita joissa etsin vaihdettavissa tai lisävaruste. Myös muita lisävarusteita löytyy kuten esim. salamat,akkukahva,gps ja kaukolaukaisimet. On myös sovitteita eri objektiiveille. Perus idea kuitenkin lienee yhteensopivuudessa ja mahdollisuudessa valita haluamansa ominaisuudet tai ainakin paras mahdollinen kompromissi.

Palkkikamera on aloittajalle juurikin sopiva, ja voi valmistaa sellaisen liiterissään pokasahalla ja saksilla ylijäämälaudoista ja traktorin takakumista. Linssin saa rikkimenneestä kiikarista.

Ja tervataan vielä mustaksi sisältä ja ulkoa ylijäämä-veneentervaustervalla.

Lisäystä omaan vuodatukseen

Jos haluttaisiin valmistaa pienen virrankulutuksen yksinkertainen kompakti, joka menee kaupaksi vaikka köyhissä kehitysmaissakin runsaasti, kuten aikoinaan oli yksinkertainen Kodakin laatikkokamera, voitaisiin huomioida seuraavia näkökohtia:

- Optinen etsin usein riittää maisemakuvauksessa ja tavallisen ihmisen räpsykuvissa. Näyttöruudun ei tarvitse yleensä käynnistyä ollenkaan virtaa kuluttamaan. Etsin voisi olla iso ja kirkas, esim. 2 cm, että sitä pystyy käyttämään vaikka silmälasienkin kanssa. Parallaksivirheen ehkäisemiseksi, lähikuvausta varten, kamerassa voisi olla lähikuvauspainike, joka toimii myös näyttöruudun käynnistäjänä kuvaustilassa. Tällä optisen etsimen teknologialla voitaisiin saada niin valtava virransäästö, että peilijärjestelmät jäisivät kirkkaasti toiseksi. Yksittäisella paristosarjalla pystyisi kuvaamaan ehkä useita tuhansia kuvia, jos näyttöruutua ei tarvitse käynnistää ollenkaan yleensä. Tarkennus voisi toimia vaikka Olympuksen iESP -tyyppisellä automatiikalla: automaattinen tarkennuspisteen valinta kuva-alalta. Ettei käyttäjän tarvitse vilkuilla näyttöruutua edes tarkennuksen tehdäkseen, yleensä. Näyttöruutu voisi olla pääasiassa kuvien katseluun ja lähikuvaukseen tarkoitettu.

- Kamera voisi toimia muutamalla paristolla. Yleistä halpaa paristomallia, AA, jota lienee kehitysmaissakin tarjolla paremmin kuin kameramallikohtaisia erikoisakkuja ja niiden latureita.

- Vesitiiviys.

-Kamerasta voisi olla kaksi versiota: halvempi painonapeilla varustettu versio, ja kalliimpi kosketusnäytöllinen versio, jossa säätömenu visuaalinen /graafinen, ja mahdollisuus myös tylpällä kirjoitustikulla piirrellä, kirjoittaa muistiinpanojansa tiedostoiksi.

- Optiikka voisi kamerassa olla yksinkertaista yhden polttovälin optiikkaa, kohtalaisen hyvä valovoima. Niin että säädettävä kameraversio olisi houkutteleva rikkaammillekin länsimaiden asukkaille.

- Säädettävässä kameraversiossa voisi olla ekvalisaattorin palkkiriviä muistuttava menu: palkeissa esim. valotusarvot, etäisyys, kontrasti, valotuksen korjailu, ja kunkin palkin voisi näpäyttää automaattitilaan myös. Lisäksi samalle näyttösivulle, menulle muutama pikavalinta, joilla palkkiasetukset menevät tiettyyn järjestykseen: täysautomaatti, niukassa valossa ilman salamaa kuvaaminen, omat käsisäädöt. Yksinkertaista. Ajatuksena se, ettei tarvitse säätää, kun ei tarvitse säätää, vaan kuvaaminen on se pääasia.