Odotan ensimmäistä lastani, olemme miehen kanssa avoliitossa ja yhteiselomme on ollut tähän asti varsin tiivis... mutta nyt en tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Ensiksi se alkoi muutamilla kaljoilla perjantai tai lauantai iltaisin, tähän ajattelin lähinnä vain että menköön nyt kun siihen on vielä mahdollisuus. Mutta nyt... siitä on tullut lähes koko viikonlopun rulianssi, viinaa, kaljaa ja baareja jne. Olen koittanut puhua hänen kanssaan tästä, ja siitä että olisin iloinen jos hän voisi tukea minua ja olla välillä myös minun kanssa... mutta mikään ei tunnu auttavan. Tuntuu itsestäkin aina vain pahemmalta...
Mies saa tulevan äidin epätoivoiseksi..
Katriina
1422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täytyy muistaa että vauvan tulo on miehellekin melkoinen elämän ja asenteenmuutoksen paikka joten täytyy niitä ja niiden reaktioita ymmärtääki.Kaikkea ei kuitenkaan pidä sietää. Neuvosin sua puhumaan asiasta.Kerro miltä susta tuntuu ja kysy mitä se ite asioista ajattelee.Jos vaikuttaa silta että biletyskausi ei ihan heti ole loppumassa niin pistä kova kovaa vastaan.Vaikka en eroon yllytäkään kovin heppoisin perustein niin tosiasia on että helpompi yksin lapsen kans kun että sen lisäksi pitäis vielä miehenki perään alkaa kattoon ja sen asioista huolehtiin.Kokemusta on!
Tosin kaveriporukka voi kyllä tehä tuhojaan mikäli niillä ei vielä ole lapsia..Ärsyttävän usein miesten jutuissa isäksi tuleva on lopullisesti ansassa ja sitä yllytetään "ottamaan ilo irti" vielä ku mahollista.Äitihän on luonnollisesti oman osansa valinnu ja isä tullee tahdottomana mukana...