enneku ollaan juteltu, pyydän. En mä ole koskaan ennen tuntenut mitään lähellekään tämmöistä!! En voi sille mitään että rakastuin. <3
Ethän ny luovuta
Anonyymi
63650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Jos mulle puhuisit, niin en todellakaan aio luovuttaa ennenkuin kaikki kivet on käännetty livessä. Kaikki kivet mitä käsiini saan.
Mutta kun se juttelukin näyttää olevan mahdoton haave. Olen kyllä avoin kuulemaan näkemyksiäsi ja kertomaan omiani.
Juttelu onnistuu paremmin kun sanot avoimesti, että haluat jutella ja sovitte ajan sitä varten jossain missä voi ollla rauhassa.
Mihinkäs nyt ollaan rakastuttu?
IHan ihmiseen, nättiin ja mukavaan naiseen :)
Jospa vielä joskus herätät toivoni uudelleen.
Viittaako iso Hoo alkukirjaimeen?
Veikkaisin että kiroitusvirheeseen ;))
Sukunimen alkukirjaimeen
Alkaako kaivattusi nimi I-kirjaimella?
Ei ala
Millä alkaa?
En hänen suhteen luovuta niin kauan kun hän ei itse minulle sano tai osoita että ei ole mitään merkkejä kiinnostuksesta.
Sori. En jaksa tätä enään.
Poissa silmistä, mielessä kyllä mutta sekin kohta häivytetty.
Noinhan siinä tuppaa käymään.
Kunpa minäkin voisin unohtaa...…..Ehkä se onnistuu kun aika kuluu.
Et sä ainakaan muhun oo rakastunu. Tai sitten sulla on harvinaisen outo ja tapa näyttää sitä. Kaikki muu sua tuntuu kiinnostavan paljon enemmän kuin minä.
Tarkoitatko että haluat mun kanssa jutella siitä että oot rakastunu johonkin toiseen? Ja yrität sillä hakea multa ymmärrystä ja pehmitellä käytöstäsi mua kohtaan?
En mä mistään sellasta tietenkään höpsö, mutta olenko mä sit käyttäytynyt jotenkin huonosti?
Kerropa nyt tunnisteita ni ei tarvitse rullaa keskustelua edes takas. Mihin siinä naisessa rakastuit entä kuka itse olet?
Olet käyttäytynyt niin ristiriitaisesti, että se että olisit rakastunut johonkin toiseen yllättäisi paljon vähemmän, kuin se että väittäisit olevasi rakastunut minuun.
Jos hän kysyisi noin, olisin yllättynyt. Olisin tottakai valmis sen yllätyksen vastaanottamaan. En enää elä nuoruuden mustavalkoista maailmankuvaa, ymmärrän ehkä enemmän mitä hän luule.
Yritän ja olen yrittänyt luovuttaa, koska muu ei ole ei:n jälkeen ole mahdollista. En kuitenkaan ole hyvä luovuttamisessa enkä suurien tunteiden hävittämisessä, ja täällä sitä vielä
ollaan. 😞 Ei tämä ole impulsiivistä pika-rakkautta, ja aikansa se tulee ottamaan, vaikka en yllätyksistä pääsisikään nauttimaan. Elämä, sitä tää vaan on. S
Sinä luovutit.
Enkä!!!!
Kyllä luovutit kuukaisia sitten jo katseen välttelijä.
Milloin?
Ota yhteyttä live-elämässä ja sovi tapaaminen, pyydän. Silleen asioille voi tehdä jotain.
Et sinä jutella halua tule sisälle mutta et uskalla.
Älä pelkää. Tunne voi olla molemminpuolinen. Onkin, jos oot mun hän.
En pelkää haluan että tulet kotini sisälle joku päivä sinä se pelkäät et uskalla.
Olen olen, tahdon olla ;) Toivoisin ainakin enemmän kuin mitään muuta.
Ole vaan, sitä toivon myös.
Jos annat osoitteen niin ihan varmana uskallan
A p u a. Mistä noin äkkiseltään toisenne tunnistitte? Pientä kritiikkiä, suosittelen..
Tuohon pitäs tulla henkilökohtainen kutsu. Sitten voisi kyläillä.
Siis miten noin ympäripyöreistä jutuista voi toisen tunnistaa? Olette ihan sekaisin..
Siinä oli useita kirjoittajia. 3 ainakin ellei enemmän.
tulitko mustasukkaiseksi?
Haluisin istuu siun6kabs soffal3jakuunnella jjttu. Sit pittää käjesta kii ja hymyy tulloo5
Ei meidän tarvitse edes jutella riittää että näen sinut. Eikä se kädestä pitäminen siinä taida siinä tilanteessa olla sopivaa?
Hetkellisesti riittää pelkkä näkeminen mutta toiveena olisi että saisin jutella hänen kanssaan kahden kesken. Kirjoitin myös 23:44.
Et olekaan ap? Vastastit kuten ap.
En vaan millään ymmärrä sun käytöstä. Ei niin kohdella ihmistä, josta välittää. Kerro, miten voisin enää luottaa?
Jatkoa... Niin luottaa siihen, ettei toistuisi taas?
Kerro itse miten sinuun voi luottaa?
Mitä pirun merkitystä sinulle on sillä voiko johonkin täysin vieraaseen ihmiseen luottaa vai ei. Koita ottaa se selville heidän suhteensa kenet tunnet.
En tiedä kenelle tämä on, mutta nyt ollaan hyvin lähellä sitä hetkeä, jonka jälkeen ei enää ole mahdollista jutella. Neljä vuorokautta ja jos ei työasiaa ole saatu sovituksi tuttuun työpaikkaan niin päästän irti, enkä puhu koskaan yhdenkään sellaisen kanssa, joista on "kerrottu".
Ollut kuolemanväsynyt "kertomiseen" vuosien ajan. Ette ole tuntuneet ymmärtävän tätä. Nyt ollaan hyvin lähellä sitä hetkeä että jaksaminen alkaa olla hyvin vähissä. Kun se hetki tulee, on pakko unohtaa kaikki mikä on liittynyt rankkoihin vuosiin ja siis myös kaikki ihmiset.
Trollit ne jaksaa. Mitähän sitä tekisi tänään? Lähtisinkö käymään sukulaisen luona kylässä, vai pitäisinkö kunnon löhöpäivän vapaapäivän kunniaksi ja lukisin vaikka jonkun hyvän kirjan.
Joskus on hyvä pitää löhöpäivää ja nollata pää tyhjäksi, vaikka sitten kera hyvän kirjan.
Mukavaa vapaapäivää. Voihan sitä tehdä molemmat sekä sukuloida että lukea kirjaa. :)
Aloittajalla näyttääkin olevan useampi kierroksessa, vastauksista päätellen ketjussa.
Näin juuri.
Montako vuotta menee vielä, aapee, että ehdit juttelemaan?
Ehkäpä hän vasta etsii sitä oikeaa sieltä riviväleistä. Miten joku voi olla mustasukkainen näistä?
Palstapellen touhua, ei muuta.
Älkää hyvät ihmiset puhuko, sillä se on tuhonnut aivan liian monia ihmissuhteita.😆
En luovuta, kyllä mä täällä keskustelupalstalla odotan. Voisitko mitenkään ajatella että säätelisit niitä tunteita jotenkin. Pakkohan tässä on yrittää elääkin😂
Ei pysty säädellä, valitan ;D
Ap ei vaivautunut edes kertomaan onko hän mies vai nainen?
Nainen olen.
En tietenkää luovuta ;D
Sydämen asioissa en luovuta helpolla. Muissa asioissa ymmärrän jo, että joskus luovuttaminen on ainoa järkiratkaisu.
Ja KELLEKKÖHÄN tämäkin taas on?! LAITTAKAA TUNNISTEITA!!!