Trauman hoitamiseen hyvä neuvo

Selatessani nettiä tuli vastaan eräs neuvo tältä forumilta, mikä on yllättävää kyllä tullut abortin vakiovastustajalta, se kuuluu näin:

"Kovin kummallista olisi se, että joku piehtaroisi loputtomasti omissa "tuntemuksissaan" ja jatkaisi oman egonsa ja historiansa penkomista loppuelämänsä, jos siinä jotakin ongelmia on havainnut. Eiväthän "lapsuuden traumat" merkitse sitä, että niihin on jäätävä ja niitä loputtomasti märehdittävä elämän kulkiessa ohitse.

Parempi on pyyhkiä mielestään menneisyyden haamut ja jättää niiden vatvominen. Parempi on pyrkiä uuteen elämään ja kannattelemaan muidenkin ihmisten elämää."
______
Tämä on taas kovin ristiriitaista sen rinnalla, että täällä vastustajat jatkuvasti kehottavat naisia ylläpitämään traumoja ja syyllisyyttä ja vielä kertovat, ettei sellaisesta koskaan toivu. :)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/3627726/quotuusi-elama-on-onnellinen-asiaquot

Siis tämähän käy sitten seuraavan kerran vastauksena sille joka niistä traumoista täällä vinkuu. :) Traumoissa on siis turha piehtaroida, paitsi kun abortinvastustaja sitä haluaa. :)

10

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Tämä on taas kovin ristiriitaista sen rinnalla, että täällä vastustajat jatkuvasti kehottavat naisia ylläpitämään traumoja ja syyllisyyttä"
      Esimerkkejä, kiitos! Taitaa olla propagandaasi, valitettavasti!

      • Anonyymi

        "täällä vastustajat jatkuvasti kehottavat naisia ylläpitämään traumoja ja syyllisyyttä"

        Laita hakuun sana ONNELLISUUSMUURI. Niin skaikki hakutulokset johtaa tänne palstalle. 😅 Se on kantava aihe abortin vastustajilla. Että vaikka olisit onnellinen et kuitenkaan ole koska traumat joista et pääse. Siksi taas hauskaa kun tieteilijä löys taas yhden. Että turhaa niitten traumojen tunteminen on. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣. Ja tämä saman pullanaaman suusta joka sen ONNELLISUUSMUURIN on keksinytkin.


    • Anonyymi

      Trauman hoidon vaiheet:
      -I Traumaattisen kriisin sokkivaihe - Psykososiaalinen tuki
      -II Traumaattisen kriisin reaktiovaihe - Kriisi-interventio
      -III Traumaattisen kriisin reaktio- ja läpityöskentelyvaihe - Fokusoitu kriisiterapia
      -IV Traumaattisen kriisin läpityöskentelyvaihe - Post-traumaterapia
      -V Post-traumainternaatti/kuntoutusseminaari
      Ei traumat noin vaan unohtamalla parane eikä niistä irti pääse, vaan usein ne pahenevat "unohtamalla".

    • Ja taas näitä sakin hyss.ydi hyss.yn alotuksia joista liian cib.erät vastaukset ul.isdaan poistoon pica vauhtia. :) Vai ol.iko liian lyhyt ja yd.imecäs, joista botti ei tunnetusti tycc.ää?

      Suosija sakki ei hal.ua nähd.ä mid.ään er.oja lapsuuden dr.aum-oilla (joid.a ei ole voinut väldd.ää, eikä ole ids.e s.yy b.ää) ja ids.e hanc.ituilla,. cud.en om.an lapsen t-pp.amisesta seur.aavilla dr.aum-oilla.

      "Että turhaa niitten traumojen tunteminen on. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣. "

      Onko hym.iö nabb.ula juuttunut taas, vai tuliko sormeen cra.mppi? Taitaa olla yIIä pidon leivissä ainakin tämä dr.olli, ei näitä muuten tec.o äl.y vaj.aa säästelisi..

      • Anonyymi

        Traumoja mitenkään mystifioimatta, liitän tähän ihan faktaa, taas ja nyt sivustolta Disso ry eli Suomen Trauma- ja Dissosiaatioyhdistys, jomka sivuilta eräästä opinnäytetyöstä kopsasin, koska traumoja niin usein aliarvioidaan palstalla:
        "Trauma on luonteeltaan tietoisuutta pakeneva ja kätkeytyvä: traumatisoitunut pyrkii tyypillisesti välttämään ja kieltämään tapahtuneen ja kokee itse häpeää ja syyllisyyttä. Kieltäminen näkyy myös traumatutkimuksen historiassa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Traumatisoitumisen ja sen vaikutusten parempi ymmärtäminen on haaste suomalaiselle sosiaali- ja terveysalan palvelujärjstelmälle."

        "Ylivoimaisessa traumatisoivassa tilanteessa yksilö ei pysty käsittelemään ja sisällyttämään tapahtunutta eli integroimaan sitä osaksi tietoisuuttaan ja elämäntarinaansa. Kun käsittely- ja integraatiokyky eivät ole tilanteeseen nähden riittäviä, eivätkä elämänkokemukset riitä tilanteen hallintaan, traumaattinen kokemus tallentuu virheellisesti. Traumamuistot jakautuvat persoonallisuuden eri osien kannettaviksi ja saattavat aiheuttaa myöhemmin häiritseviä oireita, kuten pelkotiloja ja takaumia. (Rakenteellisesta dissosiaatiosta ja sen oireista löydät lisää tietoa sivustoltamme.) Traumaattinen kokemus aiheuttaa aina häiriön myös autonomiseen hermostoon ja vaikeuttaa kykyä säädellä vireystiloja. Menettäessään tunteen elämänhallinnasta traumatisoitunut tyypillisesti oireilee muun muassa tunne- ja impulssisäätelyn ongelmilla, itsetuhoisuudella ja korostuneella riskinotolla. Traumatisoituneen henkilön käsitykseen itsestä liittyy usein syyllisyyttä ja häpeää sekä kokemus siitä, ettei kukaan voi ymmärtää. Terve ihminen yleensä uskoo, että maailma on hyvä, elämä on tarkoituksenmukaista ja ihmiset ovat arvokkaita. Traumaattinen tapahtuma voi murskata ihmisen uskomusjärjestelmän ja johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen, epäluottamukseen ja epätoivoon. (Serenius, 2003, 23; Traumaterapiakeskus 2016; Suomen EMDR-yhdistys a; Suomen EMDR-yhdistys b.) Olennainen tekijä traumaperäisen häiriön kehittymisen kannalta on sosiaalisen tuen puute. Tapahtumat itsessään eivät ole traumaattisia, vaan kyse on aina tapahtumasta suhteessa yksilön ominaisuuksiin, kuten herkkyyteen ja psyykkiseen integraatiokykyyn (van der Hart, Nijenhuis & Steele 2009, 23–25; Leikola 2014; 48.)"

        Kannattaa tutustuo ko yhdistyksen materoiaaliin laajemmin, jotta ymmärtää, mitä traumat ovat ja miten niistä voi päästä irti eikä suinkaan vain noudattaa täälläkin usein nähtyä kehotusta"unohda menneet ja jatka kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä tietysti sopii kaikkiin traumoihin eikä pelkästään aborteista johtuneisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Traumoja mitenkään mystifioimatta, liitän tähän ihan faktaa, taas ja nyt sivustolta Disso ry eli Suomen Trauma- ja Dissosiaatioyhdistys, jomka sivuilta eräästä opinnäytetyöstä kopsasin, koska traumoja niin usein aliarvioidaan palstalla:
        "Trauma on luonteeltaan tietoisuutta pakeneva ja kätkeytyvä: traumatisoitunut pyrkii tyypillisesti välttämään ja kieltämään tapahtuneen ja kokee itse häpeää ja syyllisyyttä. Kieltäminen näkyy myös traumatutkimuksen historiassa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Traumatisoitumisen ja sen vaikutusten parempi ymmärtäminen on haaste suomalaiselle sosiaali- ja terveysalan palvelujärjstelmälle."

        "Ylivoimaisessa traumatisoivassa tilanteessa yksilö ei pysty käsittelemään ja sisällyttämään tapahtunutta eli integroimaan sitä osaksi tietoisuuttaan ja elämäntarinaansa. Kun käsittely- ja integraatiokyky eivät ole tilanteeseen nähden riittäviä, eivätkä elämänkokemukset riitä tilanteen hallintaan, traumaattinen kokemus tallentuu virheellisesti. Traumamuistot jakautuvat persoonallisuuden eri osien kannettaviksi ja saattavat aiheuttaa myöhemmin häiritseviä oireita, kuten pelkotiloja ja takaumia. (Rakenteellisesta dissosiaatiosta ja sen oireista löydät lisää tietoa sivustoltamme.) Traumaattinen kokemus aiheuttaa aina häiriön myös autonomiseen hermostoon ja vaikeuttaa kykyä säädellä vireystiloja. Menettäessään tunteen elämänhallinnasta traumatisoitunut tyypillisesti oireilee muun muassa tunne- ja impulssisäätelyn ongelmilla, itsetuhoisuudella ja korostuneella riskinotolla. Traumatisoituneen henkilön käsitykseen itsestä liittyy usein syyllisyyttä ja häpeää sekä kokemus siitä, ettei kukaan voi ymmärtää. Terve ihminen yleensä uskoo, että maailma on hyvä, elämä on tarkoituksenmukaista ja ihmiset ovat arvokkaita. Traumaattinen tapahtuma voi murskata ihmisen uskomusjärjestelmän ja johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen, epäluottamukseen ja epätoivoon. (Serenius, 2003, 23; Traumaterapiakeskus 2016; Suomen EMDR-yhdistys a; Suomen EMDR-yhdistys b.) Olennainen tekijä traumaperäisen häiriön kehittymisen kannalta on sosiaalisen tuen puute. Tapahtumat itsessään eivät ole traumaattisia, vaan kyse on aina tapahtumasta suhteessa yksilön ominaisuuksiin, kuten herkkyyteen ja psyykkiseen integraatiokykyyn (van der Hart, Nijenhuis & Steele 2009, 23–25; Leikola 2014; 48.)"

        Kannattaa tutustuo ko yhdistyksen materoiaaliin laajemmin, jotta ymmärtää, mitä traumat ovat ja miten niistä voi päästä irti eikä suinkaan vain noudattaa täälläkin usein nähtyä kehotusta"unohda menneet ja jatka kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä tietysti sopii kaikkiin traumoihin eikä pelkästään aborteista johtuneisiin.

        "Traumoja mitenkään mystifioimatta,"

        Miksi abortinvastustajat väittää sitten että abortista tule ejotain mystisiä traumoja, jos niissä ei olekaaan mitään mystiikkaa? Traumoja ei voi saada siitä että joku toinen käskee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Traumoja mitenkään mystifioimatta,"

        Miksi abortinvastustajat väittää sitten että abortista tule ejotain mystisiä traumoja, jos niissä ei olekaaan mitään mystiikkaa? Traumoja ei voi saada siitä että joku toinen käskee.

        Terveyskirjasto.fi

        Abortin jälkeen saa olla itselleen hyvä, ettei ala olo olla paha:

        Abortin jälkeen on tärkeää kohdella itseään hyvin, pitää itsestään huolta kaikin tavoin ja antaa itselleen lupa tuntea juuri sellaisia tunteita kuin tuntee, niin kepeitä kuin kipeitäkin. Minkäänlainen itsensä rankaiseminen ei ole tarpeen. Jos mieliala laskee ja olo jumiutuu alakuloiseksi, toimintakyky alkaa kärsiä tai paha olo alkaa purkautua itseä vahingoittavana toimintana (kuten viiltelynä, syömisen ylettömänä kontrollointina, päihteiden käyttönä tai itsemurhan suunnitteluna), on haettava viipymättä itselleen apua, joko läheisiin tai ammattiauttajiin tukeutuen. Terveyskirjasto.fi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terveyskirjasto.fi

        Abortin jälkeen saa olla itselleen hyvä, ettei ala olo olla paha:

        Abortin jälkeen on tärkeää kohdella itseään hyvin, pitää itsestään huolta kaikin tavoin ja antaa itselleen lupa tuntea juuri sellaisia tunteita kuin tuntee, niin kepeitä kuin kipeitäkin. Minkäänlainen itsensä rankaiseminen ei ole tarpeen. Jos mieliala laskee ja olo jumiutuu alakuloiseksi, toimintakyky alkaa kärsiä tai paha olo alkaa purkautua itseä vahingoittavana toimintana (kuten viiltelynä, syömisen ylettömänä kontrollointina, päihteiden käyttönä tai itsemurhan suunnitteluna), on haettava viipymättä itselleen apua, joko läheisiin tai ammattiauttajiin tukeutuen. Terveyskirjasto.fi

        "Minkäänlainen itsensä rankaiseminen ei ole tarpeen. Jos mieliala laskee ja olo jumiutuu alakuloiseksi, toimintakyky alkaa kärsiä tai paha olo alkaa purkautua itseä vahingoittavana toimintana (kuten viiltelynä, syömisen ylettömänä kontrollointina, päihteiden käyttönä tai itsemurhan suunnitteluna),"

        Herää kys.ymys, miksi tällaisia ohjeistuksia annetaan, jos mitään tavallista suurempaa vaar.aa ja toden näc.öisyyttä ei abortin jälc.een tuollaisille ole (cud.en palstan suosijat väitt.ää)..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minkäänlainen itsensä rankaiseminen ei ole tarpeen. Jos mieliala laskee ja olo jumiutuu alakuloiseksi, toimintakyky alkaa kärsiä tai paha olo alkaa purkautua itseä vahingoittavana toimintana (kuten viiltelynä, syömisen ylettömänä kontrollointina, päihteiden käyttönä tai itsemurhan suunnitteluna),"

        Herää kys.ymys, miksi tällaisia ohjeistuksia annetaan, jos mitään tavallista suurempaa vaar.aa ja toden näc.öisyyttä ei abortin jälc.een tuollaisille ole (cud.en palstan suosijat väitt.ää)..

        Juurikin tuon kysymyksen halusin tuoda jonkun toisen suusta lainatessani Terveyskirjaston juttua! Hyvä, että joku muukin kiinnitti siihen huomiota.


    • Anonyymi

      Abortista trauma
      Traumaliina
      09.01.2014 14:22

      Olen miettinyt ja miettinyt ja miettinyt, että olenko traumatisoitunut abortistani... Itse en osaa sanoa, mutta en usko. Jos jotain sanoisin että aiemmat traumat johtivat aborttiin.
      Koulukiusaaminen, mitättömyyden ja huonouden tunne, tunne etten kelpaa, etten osaa, en ole tarpeeksi hyvä enkä kykene mihinkään.
      Hyväksikäyttö, vääristynyt kuva seksistä ja tunteista.
      Mt-ongelmat, osastoilla vietetyt ajat itsemurhayritysten jälkeen. (Ennen aborttia)
      Abortista on 5v. aikaa.
      Johtuukohan tän hetken ongelmat, ahdistus jne siis siihen aborttiin, vai voiko kenties olla että abortista ei ole jäänyt traumaa mutta sitä edeltävät kokemukset vaivaa yhä?
      Mitä sanoo palstan trauma-asiantuntija?

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3085
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2163
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1749
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1617
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1341
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1321
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1236
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1190
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1147
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1041
    Aihe