"Uusi elämä on onnellinen asia"

ymmärtänyt alkuperäisen viestistä edes alkeita. Kieltäydyit edes ajattelemasta asioita siltä kantilta, miltä tämä pyysi.

Kyse ei ollutkaan kai siitä, etteikö jokaisella olisi menneisyytensä kannettavanaan, eikä edes siitä, että ihminen loputtomasti rämpisi lapsuutensa traumoissa edes yrittämättä selvitä niistä.

Kuitenkin jokaisella meillä on erilainen menneisyytemme, yksilöllistä on myöskin se, miten ihminen vaikeista elämänvaiheista selviää. Eikä tarvitse loppuelämäänsä omien traumojensa orjana elää, mutta raskauskin voi osua kohdalle suunnittelematta, jopa toivomatta. Eikä se kaikille ole todellakaan onnellinen asia. Jos on vaikeuksia kantaa edes omaa elämäänsä, on mielestäni ymmärrettävää, ettei koe olevansa halukas ja kykenevä ottamaan vastuuta toisenkin elämästä.

Kuinka monen todella luulet abortoivan vain siksi, ettei nuorena ole ollut aina kivaa? Kuinka viitsit tällaista edes kirjoittaa, kun ap:kin nimenomaan korosti ettei tällaisesta ole kyse. Mitä sinä tiedät ihmisen psyykeestä ja sen mahdollisista ongelmista? Viestistäsi päätelleen et juuri mitään.

On todella parempi pyrkiä pyyhkimään mielestään menneisyytensä haamut, mutta sinulle tiedoksi, useimmille tämä on oikeasti suht pitkä prosessi. Se ei tapahdu viikossa. Kaikille ja kaikissa elämäntilanteissa raskaus ja ajatus lapsesta eivät ole onnellisia tai ihmistä tervehdyttäviä asioita. Riittääkö sinulta ymmärryskykyä käsittämään sitä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista ponnistavia?

Dara kirjoitti:

ymmärtänyt alkuperäisen viestistä edes alkeita. Kieltäydyit edes ajattelemasta asioita siltä kantilta, miltä tämä pyysi.

Kyse ei ollutkaan kai siitä, etteikö jokaisella olisi menneisyytensä kannettavanaan, eikä edes siitä, että ihminen loputtomasti rämpisi lapsuutensa traumoissa edes yrittämättä selvitä niistä.

Kuitenkin jokaisella meillä on erilainen menneisyytemme, yksilöllistä on myöskin se, miten ihminen vaikeista elämänvaiheista selviää. Eikä tarvitse loppuelämäänsä omien traumojensa orjana elää, mutta raskauskin voi osua kohdalle suunnittelematta, jopa toivomatta. Eikä se kaikille ole todellakaan onnellinen asia. Jos on vaikeuksia kantaa edes omaa elämäänsä, on mielestäni ymmärrettävää, ettei koe olevansa halukas ja kykenevä ottamaan vastuuta toisenkin elämästä.

Kuinka monen todella luulet abortoivan vain siksi, ettei nuorena ole ollut aina kivaa? Kuinka viitsit tällaista edes kirjoittaa, kun ap:kin nimenomaan korosti ettei tällaisesta ole kyse. Mitä sinä tiedät ihmisen psyykeestä ja sen mahdollisista ongelmista? Viestistäsi päätelleen et juuri mitään.

On todella parempi pyrkiä pyyhkimään mielestään menneisyytensä haamut, mutta sinulle tiedoksi, useimmille tämä on oikeasti suht pitkä prosessi. Se ei tapahdu viikossa. Kaikille ja kaikissa elämäntilanteissa raskaus ja ajatus lapsesta eivät ole onnellisia tai ihmistä tervehdyttäviä asioita. Riittääkö sinulta ymmärryskykyä käsittämään sitä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista ponnistavia?

Lue lisää

Kiitos, Dara, sinä selkeästi ymmärsit mitä yritin sanoa!

Olen sekä itse joutunut käymään erilaisia asioita läpi, että työni puolesta/vuoksi nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita ja ihmisten elämäntilanteita ja on tosiaan juuri niin kuin yritin sanoa ja miten sinäkin kirjoitit: vakavat traumat ja ongelmat eivät selviä viikossa, kuukaudessa tai edes välttämättä vuodessa.

Monille prosessi on jo siksikin pitkä, että on voinut joutua monesta syystä painamaan muistot taka-alalle, jotta on voinut edes jotenkin selvitä arkipäivästä, mutta ne saattavat kuitenkin oireilla monella tapaa, vaikka ei itse edes ymmärrä, mistä on kyse.

Olen huomannut, että usein nimenomaan raskaus saattaa laukaista menneisyyden esiin ja silloin ne monet asiat (omat lapsuuden jutut ja tuore raskaus) ovat monille aivan ylitsepääsemätön asia.

Lapsuuden ongelmissa ei kukaan (uskoisin) halua mitenkään "märehtiä" tai pohtia, että "voi voi,kun minulla on rankkaa", vaan monien ongelmat ovat aidosti niin monipolvisia, että ei niistä millään viikon pikaterapialla selvitä.

Itse pidän huomattavasti terveempänä ilmiönä sekä yksilön että yhteiskunnan puolelta, että henkilö pyrkii käymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa näitä asioita läpi.

Eräs lähisukulainen on kieltäytynyt ajattelemasta omia lapsuuden taakkojaan ja hän on kasvattanut suurperhettä, koska on "helpompaa", että hänellä on aina joku pieni, josta hänen pitää huolehtia, eikä hän ehdi ajatella itseään lainkaan. Toki hän pitää lapsista muutenkin, mutta kuitenkin. Nyt hän on tilanteessa, että voimat ovat todella loppu, toinen avioliitto nitisee liitoksistaan, hän on jonossa sekä yksilöterapiaan että pariterapiaan, ensimmäinen terapeutti sairastui itse burn-outiin ja jätti sukulaiseni ihan tyhjän päälle, sukulaista painaa myös murrosikäisten lasten kiukkuilut ja ongelmat, uhmaikäisten lasten kiukuttelu ja hän on niin loppu, että on välillä pohtinut jättävänsä kaiken ja vaan kävelevänsä ovesta ulos.

Hän on itse sanonut monta kertaa, että on yrittänyt vaan unohtaa kaiken ja täyttää elämänsä tohinalla, jotta ei pysty ajattelemaan, mutta nyt ymmärtää, että hän oon saattanut siirtää lapsiinsa ja lähimmäisiinsä paljon sellaista, mitä ei haluaisi ja on ollut sellainen äiti, jollainen ei "oikeasti" olisi ollut, koska on välillä vaan räpiköinyt sokkona eteenpäin ja toivonut, että jostain tulee valoa tunnelin päähän.

Hänelle osa lapsista on ollut ns vahinkoja ja osa toivottuja, varmasti kaikki ovat rakkaita, eli en tiedä onko hän ikinä tehnyt yhtään aborttia. Sen tiedän, että hänellä on nyt todella pahoja mielenterveyden ongelmia ja muutenkin elämä vaikuttaa ahdistavalta monin tavoin ja uskon, että hänellä olisi ollut moninverroin helpompaa, jos olisi voinut ennen lapsia tai ensimmäisen yllätysvauvan jälkeen käydä rauhassa ammattilaisen kanssa läpi kaikenlaisia juttuja ja kenties tiedä niiden ja itsensä kanssa "rauhan".

Jokainen itse tuntee ja tietää parhaiten tilanteensa, joku selviää tyynesti monenlaisista vaikeuksista ja kieltäytyy kohtaamasta omia tunteitaan, jollekin esim lähiomaisen kuolema voi olla niin suuri järkytys, että se seuraa elämässä mukana kauan tuoreena ja kipeänä.

Kukaan meistä ei pysty määrittämään mikä on oikea tapa surra tai selvitä, eikä kukaan pysty sanomaan, että "nyt olet kuule märehtinyt tarpeeksi, ryhdistäydy ja jatka elämää".

Ihmisen psyyke on niin monimutkainen kokonaisuus, että tuskin sitä kukaan pystyy koskaan täysin ymmärtämään. Empatiakyvystä on paljon apua, kun lähimmäistä edes yrittää ymmärtää.

Dara kirjoitti:

ymmärtänyt alkuperäisen viestistä edes alkeita. Kieltäydyit edes ajattelemasta asioita siltä kantilta, miltä tämä pyysi.

Kyse ei ollutkaan kai siitä, etteikö jokaisella olisi menneisyytensä kannettavanaan, eikä edes siitä, että ihminen loputtomasti rämpisi lapsuutensa traumoissa edes yrittämättä selvitä niistä.

Kuitenkin jokaisella meillä on erilainen menneisyytemme, yksilöllistä on myöskin se, miten ihminen vaikeista elämänvaiheista selviää. Eikä tarvitse loppuelämäänsä omien traumojensa orjana elää, mutta raskauskin voi osua kohdalle suunnittelematta, jopa toivomatta. Eikä se kaikille ole todellakaan onnellinen asia. Jos on vaikeuksia kantaa edes omaa elämäänsä, on mielestäni ymmärrettävää, ettei koe olevansa halukas ja kykenevä ottamaan vastuuta toisenkin elämästä.

Kuinka monen todella luulet abortoivan vain siksi, ettei nuorena ole ollut aina kivaa? Kuinka viitsit tällaista edes kirjoittaa, kun ap:kin nimenomaan korosti ettei tällaisesta ole kyse. Mitä sinä tiedät ihmisen psyykeestä ja sen mahdollisista ongelmista? Viestistäsi päätelleen et juuri mitään.

On todella parempi pyrkiä pyyhkimään mielestään menneisyytensä haamut, mutta sinulle tiedoksi, useimmille tämä on oikeasti suht pitkä prosessi. Se ei tapahdu viikossa. Kaikille ja kaikissa elämäntilanteissa raskaus ja ajatus lapsesta eivät ole onnellisia tai ihmistä tervehdyttäviä asioita. Riittääkö sinulta ymmärryskykyä käsittämään sitä, että ihmiset ovat erilaisia, erilaisista lähtökohdista ponnistavia?

Lue lisää

että laitoksissa ihmiset ovat henkilökunnan vastuulla, erilaisissa avohoidoissa erilaisten auttajien tuettavina, mutta kuitenkin he vastaavat itse tekemisistään. Harkintaan tulisi sisältyä sekin, ryhtyykö miesten kanssa tekemisiin ja hankkiutuuko raskaaksi.

Jos ollaan näin pitkällä, ei kyse ole enää potilaan / kansalaisen psyykkeestä, vaan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista.

Kyllä minä "ymmärrän" että elämä on monestikin vaikeaa ja ihmiset heikkoja. Elämän ongelmiin sopimaton ratkaisu on kuitenkin vastuun siirtäminen kohdussa kasvavalle lapselle ja hänen elämänsä lopettaminen, jotta joku muu voisi vielä hoidella kolhujaan.

Olen vierestä kastonut tapauksia, joissa ihmiset ovat vuosikymmeninen terapioissa tulleet riippivaisiksi hoitajistaan ja terapioistaan. Samalla he ovat kadottaneet toimivan suhteen ulkomaailmaan ja siirtyneet tuijottelemaan omiin tunteisiinsa ja fiiliksiinsä. (Kuten sanotaan: tuijottavat vain omaan napaansa.) Tunteista ja fiiliksistä on tullut normaalin tekemisen ja jopa kanssakäymisen esteitä.

Kuitenkin nämä terapiaan joutuneet ovat normaaleita ja terveitä ihmisiä, jotka elämän kolhuissa olisivat tarvinneet hieman ihmisen lämpöä, mutta sitten kuria palatakseen normaaliin arkipäivään.

Jotkut terapioissa viipyilevät ihmiset ovat juuri omat lapset pitäneet elämässä ja todellisuudessa kiinni.

on se kirjoitti:

että laitoksissa ihmiset ovat henkilökunnan vastuulla, erilaisissa avohoidoissa erilaisten auttajien tuettavina, mutta kuitenkin he vastaavat itse tekemisistään. Harkintaan tulisi sisältyä sekin, ryhtyykö miesten kanssa tekemisiin ja hankkiutuuko raskaaksi.

Jos ollaan näin pitkällä, ei kyse ole enää potilaan / kansalaisen psyykkeestä, vaan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista.

Kyllä minä "ymmärrän" että elämä on monestikin vaikeaa ja ihmiset heikkoja. Elämän ongelmiin sopimaton ratkaisu on kuitenkin vastuun siirtäminen kohdussa kasvavalle lapselle ja hänen elämänsä lopettaminen, jotta joku muu voisi vielä hoidella kolhujaan.

Olen vierestä kastonut tapauksia, joissa ihmiset ovat vuosikymmeninen terapioissa tulleet riippivaisiksi hoitajistaan ja terapioistaan. Samalla he ovat kadottaneet toimivan suhteen ulkomaailmaan ja siirtyneet tuijottelemaan omiin tunteisiinsa ja fiiliksiinsä. (Kuten sanotaan: tuijottavat vain omaan napaansa.) Tunteista ja fiiliksistä on tullut normaalin tekemisen ja jopa kanssakäymisen esteitä.

Kuitenkin nämä terapiaan joutuneet ovat normaaleita ja terveitä ihmisiä, jotka elämän kolhuissa olisivat tarvinneet hieman ihmisen lämpöä, mutta sitten kuria palatakseen normaaliin arkipäivään.

Jotkut terapioissa viipyilevät ihmiset ovat juuri omat lapset pitäneet elämässä ja todellisuudessa kiinni.

Lue lisää

"Harkintaan tulisi sisältyä sekin, ryhtyykö miesten kanssa tekemisiin ja hankkiutuuko raskaaksi."

Eli käytännössä mielestäsi oikeus parisuhteeseen ja seksielämään tulisi olla vain absoluuttisen terveillä ihmisillä, joilla on onnellinen lapsuus ja nuoruus? Kuinkakohan monta aborttia muuten luulet tehtävän niissä tapauksissa, kun nainen on oikein hankkiutunut raskaaksi? Tiesitkö, että raskaaksi voi tulla vaikka sitä pyrkisi kaikin keinoin välttelemäänkin?

"Jos ollaan näin pitkällä, ei kyse ole enää potilaan / kansalaisen psyykkeestä, vaan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista."

Eli väliäkös sillä äidin elämällä, terveydellä ja hyvinvoinnilla? Olen pahoillani, mutta minä en aseta alkiota ihmisarvossa jo syntyneen ja elävän naisen edelle.

"Elämän ongelmiin sopimaton ratkaisu on kuitenkin vastuun siirtäminen kohdussa kasvavalle lapselle"

En näkisi aborttia vastuun siirtona alkiolle. Minä näen että abortti itsessään on osoitus vastuunkannosta, jos ei kykene vastuuta lapsesta kantamaan. Tällaisessa tilanteessa pikemminkin lapsen synnyttäminen voisi olla lapsen itsensä kannalta vastuutonta. Jo syntynyt lapsi kun kärsii vanhempiensa laiminlyönneistä toisin kuin alkio.

Toiseksikin, sinä tuskin olet muita pätevämpi määrittelemään sopivinpia ratkaisuja toisten ihmisten elämien ongelmiin. Siitähän tässä on kyse: entä jos jonkun ongelmiin se abortti todella onkin sopivin ratkaisu? Miksi me pyrimme muiden puolesta päättäämään ne sopivat ja oikeat ratkaisut, kun sen sijaan voisimme yrittää ymmärtää edes sen, ettemme täysin koskaan kykene toista ihmisen sisäistä maailmaa ymmärtämään? Juuri siksi ei ole olemassa myöskään kaikille sopivaa, yhtä ainoaa pakettiratkaisua.

Dara kirjoitti:

"Harkintaan tulisi sisältyä sekin, ryhtyykö miesten kanssa tekemisiin ja hankkiutuuko raskaaksi."

Eli käytännössä mielestäsi oikeus parisuhteeseen ja seksielämään tulisi olla vain absoluuttisen terveillä ihmisillä, joilla on onnellinen lapsuus ja nuoruus? Kuinkakohan monta aborttia muuten luulet tehtävän niissä tapauksissa, kun nainen on oikein hankkiutunut raskaaksi? Tiesitkö, että raskaaksi voi tulla vaikka sitä pyrkisi kaikin keinoin välttelemäänkin?

"Jos ollaan näin pitkällä, ei kyse ole enää potilaan / kansalaisen psyykkeestä, vaan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista."

Eli väliäkös sillä äidin elämällä, terveydellä ja hyvinvoinnilla? Olen pahoillani, mutta minä en aseta alkiota ihmisarvossa jo syntyneen ja elävän naisen edelle.

"Elämän ongelmiin sopimaton ratkaisu on kuitenkin vastuun siirtäminen kohdussa kasvavalle lapselle"

En näkisi aborttia vastuun siirtona alkiolle. Minä näen että abortti itsessään on osoitus vastuunkannosta, jos ei kykene vastuuta lapsesta kantamaan. Tällaisessa tilanteessa pikemminkin lapsen synnyttäminen voisi olla lapsen itsensä kannalta vastuutonta. Jo syntynyt lapsi kun kärsii vanhempiensa laiminlyönneistä toisin kuin alkio.

Toiseksikin, sinä tuskin olet muita pätevämpi määrittelemään sopivinpia ratkaisuja toisten ihmisten elämien ongelmiin. Siitähän tässä on kyse: entä jos jonkun ongelmiin se abortti todella onkin sopivin ratkaisu? Miksi me pyrimme muiden puolesta päättäämään ne sopivat ja oikeat ratkaisut, kun sen sijaan voisimme yrittää ymmärtää edes sen, ettemme täysin koskaan kykene toista ihmisen sisäistä maailmaa ymmärtämään? Juuri siksi ei ole olemassa myöskään kaikille sopivaa, yhtä ainoaa pakettiratkaisua.

Lue lisää

asiamiesten kanssa on kovin hankalaa.

Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen. Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein.

Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen? Entä, jos äidinkin hyvinvointi lisääntyy lapsen kanssa ja abortin seurauksena mahdolliset psyykkeen ongelmat vain pahenevat?

"Näet", että argumenteissasi puhut abortoitavan lapsen suulla sanoen, että kuolema on hänen etunsa. Jopa maalailemasi vanhempien mahdolliset laiminlyönnit ovat vanhempien vastuulla - eivät lapsen syy. Puheesi on vailla loogista ajattelua ja empatiaa - yksinkertaisesti mieletöntä. Siinäpä sisäistä maailmaa kerrakseen. Sen verran toki myönnän, että sitä on vaikeaa ulkopuolisen ymmärtää.

Suostuttelusi aborttiin kulkee samaa kaavaa kuin tupakkatehtaan mainoksissa: ...jos et tupakoi muista suvaitsevaisuus.

Miksi siis pyrit päättämään lapsen puolesta, mikä on hänelle hyvä ratkaisu elämäänsä? Anna hänen päättää siitä itse.

abortin kirjoitti:

asiamiesten kanssa on kovin hankalaa.

Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen. Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein.

Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen? Entä, jos äidinkin hyvinvointi lisääntyy lapsen kanssa ja abortin seurauksena mahdolliset psyykkeen ongelmat vain pahenevat?

"Näet", että argumenteissasi puhut abortoitavan lapsen suulla sanoen, että kuolema on hänen etunsa. Jopa maalailemasi vanhempien mahdolliset laiminlyönnit ovat vanhempien vastuulla - eivät lapsen syy. Puheesi on vailla loogista ajattelua ja empatiaa - yksinkertaisesti mieletöntä. Siinäpä sisäistä maailmaa kerrakseen. Sen verran toki myönnän, että sitä on vaikeaa ulkopuolisen ymmärtää.

Suostuttelusi aborttiin kulkee samaa kaavaa kuin tupakkatehtaan mainoksissa: ...jos et tupakoi muista suvaitsevaisuus.

Miksi siis pyrit päättämään lapsen puolesta, mikä on hänelle hyvä ratkaisu elämäänsä? Anna hänen päättää siitä itse.

Lue lisää

"Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen."

Niin missä kohtaa? Siinä kun sanoit että jos ei halua lapsia niin ei pitäisi ollenkaan olla parisuhteessa johon kuuluu heteroseksi? Todella ymmärtäväistä. Keskustelu näiden abortin vastustajien kanssa on todella hankalaa, kun ne eivät voi sitten millään ymmärtää että kaikille se toukka ei tuo onnea ja että ehkä sen naisenkin elämä olisi jonkun arvoinen, eikä pelkästään alkion.

taas näitä... kirjoitti:

"Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen."

Niin missä kohtaa? Siinä kun sanoit että jos ei halua lapsia niin ei pitäisi ollenkaan olla parisuhteessa johon kuuluu heteroseksi? Todella ymmärtäväistä. Keskustelu näiden abortin vastustajien kanssa on todella hankalaa, kun ne eivät voi sitten millään ymmärtää että kaikille se toukka ei tuo onnea ja että ehkä sen naisenkin elämä olisi jonkun arvoinen, eikä pelkästään alkion.

Lue lisää

"Lapsi on asia, joka kannattaa ottaa vastaan. Elämä kantaa."

Oliko sinulla jotakin kommenttia tai edes asian alkiota, vai haluatko pelkästään viedä keskustelun sivuraiteille?

Ps. Naisen ja lapsen elämä ovat molemmat arvokkaita ja korkeita. Elämä on kaunis...

Ongelmainen kirjoitti:

Kiitos, Dara, sinä selkeästi ymmärsit mitä yritin sanoa!

Olen sekä itse joutunut käymään erilaisia asioita läpi, että työni puolesta/vuoksi nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita ja ihmisten elämäntilanteita ja on tosiaan juuri niin kuin yritin sanoa ja miten sinäkin kirjoitit: vakavat traumat ja ongelmat eivät selviä viikossa, kuukaudessa tai edes välttämättä vuodessa.

Monille prosessi on jo siksikin pitkä, että on voinut joutua monesta syystä painamaan muistot taka-alalle, jotta on voinut edes jotenkin selvitä arkipäivästä, mutta ne saattavat kuitenkin oireilla monella tapaa, vaikka ei itse edes ymmärrä, mistä on kyse.

Olen huomannut, että usein nimenomaan raskaus saattaa laukaista menneisyyden esiin ja silloin ne monet asiat (omat lapsuuden jutut ja tuore raskaus) ovat monille aivan ylitsepääsemätön asia.

Lapsuuden ongelmissa ei kukaan (uskoisin) halua mitenkään "märehtiä" tai pohtia, että "voi voi,kun minulla on rankkaa", vaan monien ongelmat ovat aidosti niin monipolvisia, että ei niistä millään viikon pikaterapialla selvitä.

Itse pidän huomattavasti terveempänä ilmiönä sekä yksilön että yhteiskunnan puolelta, että henkilö pyrkii käymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa näitä asioita läpi.

Eräs lähisukulainen on kieltäytynyt ajattelemasta omia lapsuuden taakkojaan ja hän on kasvattanut suurperhettä, koska on "helpompaa", että hänellä on aina joku pieni, josta hänen pitää huolehtia, eikä hän ehdi ajatella itseään lainkaan. Toki hän pitää lapsista muutenkin, mutta kuitenkin. Nyt hän on tilanteessa, että voimat ovat todella loppu, toinen avioliitto nitisee liitoksistaan, hän on jonossa sekä yksilöterapiaan että pariterapiaan, ensimmäinen terapeutti sairastui itse burn-outiin ja jätti sukulaiseni ihan tyhjän päälle, sukulaista painaa myös murrosikäisten lasten kiukkuilut ja ongelmat, uhmaikäisten lasten kiukuttelu ja hän on niin loppu, että on välillä pohtinut jättävänsä kaiken ja vaan kävelevänsä ovesta ulos.

Hän on itse sanonut monta kertaa, että on yrittänyt vaan unohtaa kaiken ja täyttää elämänsä tohinalla, jotta ei pysty ajattelemaan, mutta nyt ymmärtää, että hän oon saattanut siirtää lapsiinsa ja lähimmäisiinsä paljon sellaista, mitä ei haluaisi ja on ollut sellainen äiti, jollainen ei "oikeasti" olisi ollut, koska on välillä vaan räpiköinyt sokkona eteenpäin ja toivonut, että jostain tulee valoa tunnelin päähän.

Hänelle osa lapsista on ollut ns vahinkoja ja osa toivottuja, varmasti kaikki ovat rakkaita, eli en tiedä onko hän ikinä tehnyt yhtään aborttia. Sen tiedän, että hänellä on nyt todella pahoja mielenterveyden ongelmia ja muutenkin elämä vaikuttaa ahdistavalta monin tavoin ja uskon, että hänellä olisi ollut moninverroin helpompaa, jos olisi voinut ennen lapsia tai ensimmäisen yllätysvauvan jälkeen käydä rauhassa ammattilaisen kanssa läpi kaikenlaisia juttuja ja kenties tiedä niiden ja itsensä kanssa "rauhan".

Jokainen itse tuntee ja tietää parhaiten tilanteensa, joku selviää tyynesti monenlaisista vaikeuksista ja kieltäytyy kohtaamasta omia tunteitaan, jollekin esim lähiomaisen kuolema voi olla niin suuri järkytys, että se seuraa elämässä mukana kauan tuoreena ja kipeänä.

Kukaan meistä ei pysty määrittämään mikä on oikea tapa surra tai selvitä, eikä kukaan pysty sanomaan, että "nyt olet kuule märehtinyt tarpeeksi, ryhdistäydy ja jatka elämää".

Ihmisen psyyke on niin monimutkainen kokonaisuus, että tuskin sitä kukaan pystyy koskaan täysin ymmärtämään. Empatiakyvystä on paljon apua, kun lähimmäistä edes yrittää ymmärtää.

Lue lisää

että jokaisen tulisi miettiä tarkemmin millaisia todella ovat ne ongelmat joiden takia abortti tehdään.

Itse olen vasta 20v, mutta kärsinyt koko elämäni mm. vakavista koulukiusaamis-traumoista, kodin henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, ja juuri kun olin tulossa täysi-ikäiseksi, minut yritettiin raiskata.

Käyn terapiassa ja syön masennuslääkkeitä. Kykenen juuri ja juuri huolehtimaan omasta mielenterveydestäni, etten yritä enää itsemurhaa.

Eräiden tapahtumien seuraksena olen myös kehittänyt syvän inhon lapsia, erityisesti vauvoja kohtaan. Mielessäni pyörii väkivaltaisia fantasioita, jos näen vauvoja lähipiirissä - miten tekisi mieli potkia, lyödä, hakata niitä. Hillitsen ne kuitenkin ja hymyilen madonnamaisesti kysyttäessä lapsesta: on se suloinen, kyllä, aivan ihana. Suljen omat ajatukset sinne pimeimpään loukkoon.

Ulkoisesti olen kiltin ja tasapainoisen ihmisen perikuva - olen oppinut pienestä pitäen tekemään ja käyttäytymään niin kuin yleisessä normistossa ja käyttäytymissäännöissä on toivottavaa. Kukaan, monetkaa, eivät huomaa että minussa on jotain pahasti vialla.

Mutta auta armias jos olisin joutunut lapseni pitämään..

Lääkärin pyytäessä abortista puhuttaessa miettimään (nuori lääkäri, ei ollut tutustunut historiaani) ja harkitsemaan päätöstäni, tokaisin hänelle että mikäli aborttia en saa, hyppään junan alle. Abortti järjestyi pikavauhtia.

Jos olisin lapsen joutunut synnyttämään, olisi tilastoissa taas yksi lapsenmurha. Aborttia odottaessani näin unia siitä miten teki mieli paiskata vauva seinään, tukehduttaa se tyynyllä, hakata sen päätä lattiaan. Kauhistuin itsekin näitä ajatuksia. Unet loppuivat sillä sekunnilla kun sain kakaran ulos kehostani.

Minäkään en ole näennäisesti sen sairaampi kuin te monet. Ette näe sitä. Ystäväpiiristäni pari jotka kuulivat ("luotettava ystävä" juorusi eteenpäin) asiasta, arvostelivat valintaani ankarasti - heidän mielestään minulla asiat hyvin. Aikuinen ihminen, vuokra-asunto, työpaikka, pukeudun siististi, rahaa sen verran että saan itseni elätettyä.

Ihmisen mieleen ette kuitenkaan näe....

abortin kirjoitti:

asiamiesten kanssa on kovin hankalaa.

Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen. Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein.

Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen? Entä, jos äidinkin hyvinvointi lisääntyy lapsen kanssa ja abortin seurauksena mahdolliset psyykkeen ongelmat vain pahenevat?

"Näet", että argumenteissasi puhut abortoitavan lapsen suulla sanoen, että kuolema on hänen etunsa. Jopa maalailemasi vanhempien mahdolliset laiminlyönnit ovat vanhempien vastuulla - eivät lapsen syy. Puheesi on vailla loogista ajattelua ja empatiaa - yksinkertaisesti mieletöntä. Siinäpä sisäistä maailmaa kerrakseen. Sen verran toki myönnän, että sitä on vaikeaa ulkopuolisen ymmärtää.

Suostuttelusi aborttiin kulkee samaa kaavaa kuin tupakkatehtaan mainoksissa: ...jos et tupakoi muista suvaitsevaisuus.

Miksi siis pyrit päättämään lapsen puolesta, mikä on hänelle hyvä ratkaisu elämäänsä? Anna hänen päättää siitä itse.

Lue lisää

Mitä Dra varmaankin tarkoittaa sanoa on myöskin se että hänen (ja meidän muiden valinnanpauden puolesta puhujien) mielestään naisella tulisi olla vapaus valita sen raskauden jatkamisen tai keskseyttämisen välillä. Ketään ei pakotettaisi mihinkään, kenellekään ei "suositeltaisi" mitään, vaan jokainen tekisi sen päätöksen omalla kohdallaan itse.

Se mikä minusta on mielenkiintoista tässä on se miksi Abortinvastaiset mielipiteet pyrkivät kovin kärjistymään ensinnäkin seksin sallimiseen vain ja ainoastaan lisääntyville pareille, ja pakkosynnytyksiin.

"Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen"

Täsmälleen, oikeutta siihen jos sen haluaa? Vai oikeutta hymyillä hampaat irvessä pakotetussa elämässä? "oikeus" siinä ei oikein olisi oikea sana... elvollisuus perheeseen ennemmin. OIkeus on oikeus päättää itse.

***

hyvä kirjoitus kirjoitti:

että jokaisen tulisi miettiä tarkemmin millaisia todella ovat ne ongelmat joiden takia abortti tehdään.

Itse olen vasta 20v, mutta kärsinyt koko elämäni mm. vakavista koulukiusaamis-traumoista, kodin henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, ja juuri kun olin tulossa täysi-ikäiseksi, minut yritettiin raiskata.

Käyn terapiassa ja syön masennuslääkkeitä. Kykenen juuri ja juuri huolehtimaan omasta mielenterveydestäni, etten yritä enää itsemurhaa.

Eräiden tapahtumien seuraksena olen myös kehittänyt syvän inhon lapsia, erityisesti vauvoja kohtaan. Mielessäni pyörii väkivaltaisia fantasioita, jos näen vauvoja lähipiirissä - miten tekisi mieli potkia, lyödä, hakata niitä. Hillitsen ne kuitenkin ja hymyilen madonnamaisesti kysyttäessä lapsesta: on se suloinen, kyllä, aivan ihana. Suljen omat ajatukset sinne pimeimpään loukkoon.

Ulkoisesti olen kiltin ja tasapainoisen ihmisen perikuva - olen oppinut pienestä pitäen tekemään ja käyttäytymään niin kuin yleisessä normistossa ja käyttäytymissäännöissä on toivottavaa. Kukaan, monetkaa, eivät huomaa että minussa on jotain pahasti vialla.

Mutta auta armias jos olisin joutunut lapseni pitämään..

Lääkärin pyytäessä abortista puhuttaessa miettimään (nuori lääkäri, ei ollut tutustunut historiaani) ja harkitsemaan päätöstäni, tokaisin hänelle että mikäli aborttia en saa, hyppään junan alle. Abortti järjestyi pikavauhtia.

Jos olisin lapsen joutunut synnyttämään, olisi tilastoissa taas yksi lapsenmurha. Aborttia odottaessani näin unia siitä miten teki mieli paiskata vauva seinään, tukehduttaa se tyynyllä, hakata sen päätä lattiaan. Kauhistuin itsekin näitä ajatuksia. Unet loppuivat sillä sekunnilla kun sain kakaran ulos kehostani.

Minäkään en ole näennäisesti sen sairaampi kuin te monet. Ette näe sitä. Ystäväpiiristäni pari jotka kuulivat ("luotettava ystävä" juorusi eteenpäin) asiasta, arvostelivat valintaani ankarasti - heidän mielestään minulla asiat hyvin. Aikuinen ihminen, vuokra-asunto, työpaikka, pukeudun siististi, rahaa sen verran että saan itseni elätettyä.

Ihmisen mieleen ette kuitenkaan näe....

Lue lisää

Kiitos Sinullekin, joka uskalsit laittaa "kamalat" ja rujot ajatuksesi tänne, vaikka uskon, että niiden pukeminen sanoiksi on ollut todella vaikeaa.

Näistä tuntemuksista ei puhuta, koska niin ei "saisi" tuntea, ja siitä huolimatta on niin kovin tärkeää, että joku uskaltaa rehellisesti sanoa millaisia tunteita yllätysraskaus saattaa rikkinäisessä mielessä herättää.

En ole itse lainkaan itsetuhoinen, mutta ensimmäinen ajatus raskauden toteamisen (ehkäisystä huolehdittu huolellisesti, ei-toivottu raskaus) jälkeen oli, että jos esim jäisin auton alle, siinä kuolisimme molemmat. Ihan kamalaa. Toivoin joka päivä ja aamu, että raskaus olisi mennyt kesken, että tutkimuksissa selviäisi "onnellisesti", että alkio onkin kuollut ja vielä keskeytystä edellisessä ultrassa en mitään muuta toivonut enempää.

Tätä en uskaltanut tunnustaa edes terveydenhoitohenkilökunnalle, koska minua hävetti ajatukseni niin paljon.

Minulla on vahva uskonnollinen vakaumus, eli se lisäsi tavallaan tuskaa entisestään. Päässä pyöri koko ajan "murhaaja", "olet matkalla helvettiin" ja siitä huolimatta minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin päätyä keskeytykseen. Tiesin, tai oikeastaan pelkäsin, että olisin ahdistuksessani voinut tehdä jotain yhtä typerää kuin sinäkin. Sanoin kyllä itsetuhoisista ajatuksista, unettomuudesta jne lääkärille, koska halusin heidän tietävän, että tässä ei ollut kyse mistään "elintasoabortista", vaan ihan oikeasti pelkäsin vaipuvani takaisin masennukseen, josta pari vuotta sitten selvisin suuren vaivan ja työn jälkeen.

Vaikka abortti oli minulle suuri henkinen askel ja varmaan kamalin asia mitä olen koskaan tehnyt, siitä huolimatta mieli sen jälkeen oli yksinomaan helpottunut. Vapaa ja helpottunut. Olen käynyt puhumassa myös asiasta papin kanssa, tunnustanut suoraan syntini ja saanut hengellistä ohjausta tilanteeseeni.

Uskon, että vaikka kukaan ihminen ei ymmärtäisi (ja näkisi, kuten sanoit) sitä pahaa oloa koska "kaikkihan on niin hyvin", Jumala tietää kyllä, mitä olen kokenut ja missä voimani rajat menevät. Jos olisi ollut edes hetken aikaa sellainen olo, että voisin lapsen pitää, olisin sen tehnyt, mutta raskaudessa ja tulevassa lapsessa ei ollut minulle mitään positiivista. Ei iloa, ei onnellisuutta, ei luonnollista elämän jatkumista, ei mitään.

Minusta tuntui ällöttävältä ajatella, että sisälläni kasvaa "joku", enkä olisi voinut sen kanssa myöskään elää 9 kuukautta. Harmi vaan, että olen myös avioliitossa, eli ehdotettu selibaatti ei toimi; on aviomiehelläkin oikeudet.

Tristar kirjoitti:

Mitä Dra varmaankin tarkoittaa sanoa on myöskin se että hänen (ja meidän muiden valinnanpauden puolesta puhujien) mielestään naisella tulisi olla vapaus valita sen raskauden jatkamisen tai keskseyttämisen välillä. Ketään ei pakotettaisi mihinkään, kenellekään ei "suositeltaisi" mitään, vaan jokainen tekisi sen päätöksen omalla kohdallaan itse.

Se mikä minusta on mielenkiintoista tässä on se miksi Abortinvastaiset mielipiteet pyrkivät kovin kärjistymään ensinnäkin seksin sallimiseen vain ja ainoastaan lisääntyville pareille, ja pakkosynnytyksiin.

"Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen"

Täsmälleen, oikeutta siihen jos sen haluaa? Vai oikeutta hymyillä hampaat irvessä pakotetussa elämässä? "oikeus" siinä ei oikein olisi oikea sana... elvollisuus perheeseen ennemmin. OIkeus on oikeus päättää itse.

***

Lue lisää

että alat väitellä itsesi kanssa?

Kuka täällä on kieltänyt tai rajoittanut seksiä? Seksiin -tiedät kyllä- liittyy vastuu ja lapsen mahdollisuus. Tällöin asiaan yhdistyy useampia inhimillisiä osapuolia - se sattuu olemaan tämän biologisen elämämme luonne.

Ei ole kysymys pelkästään naisen raskaudesta, sillä raskaus merkitsee sitä, että kohdussa kasvaa lapsi, jolla on oma elämänsä. Miksi lapsi voitaisiin pakottaa kuoleman portista häneltä mitään kysymättä? Antaa hänenkin päättää omasta elämästään.

Lapsi ei ilmesty kohtuun "yllättäen ja pyytämättä" vaan siksi, että kaksi ihmistä ovat - yleensä omasta halustaan - tähän leikkiin ryhtyneet.

Päätä itse kutsutko elämästä ja lapsesta vastuun kantamista oikeudeksi ja/tai velvollisuudeksi. Siinähän voi olla nyansseja, jotka ovat katsojan silmässä.

niin heikoilla, kirjoitti:

että alat väitellä itsesi kanssa?

Kuka täällä on kieltänyt tai rajoittanut seksiä? Seksiin -tiedät kyllä- liittyy vastuu ja lapsen mahdollisuus. Tällöin asiaan yhdistyy useampia inhimillisiä osapuolia - se sattuu olemaan tämän biologisen elämämme luonne.

Ei ole kysymys pelkästään naisen raskaudesta, sillä raskaus merkitsee sitä, että kohdussa kasvaa lapsi, jolla on oma elämänsä. Miksi lapsi voitaisiin pakottaa kuoleman portista häneltä mitään kysymättä? Antaa hänenkin päättää omasta elämästään.

Lapsi ei ilmesty kohtuun "yllättäen ja pyytämättä" vaan siksi, että kaksi ihmistä ovat - yleensä omasta halustaan - tähän leikkiin ryhtyneet.

Päätä itse kutsutko elämästä ja lapsesta vastuun kantamista oikeudeksi ja/tai velvollisuudeksi. Siinähän voi olla nyansseja, jotka ovat katsojan silmässä.

Lue lisää

En itseni kanssa, puhun niistä monista monista monista muista keskusteluista joita tällä palstalla on käyty, joissa abortinvastustajat ovat ilmaisseet asian juuri noin.

Seksiä harrastaessa raskaus on aina "vaarana", en silti itse menisi viettämään selibaattiavioliittoa vain siksi että haluaisin pitää muutaman vuoden tauon ennen seuraavaa lasta. Menisitkö sinä?

Ja hetkinen -antaisitko sinä kuvitteellisen päätäntävalla alkiolle (olettaen sen ouoelsta että se haluaa syntyä) ja vastaavasti mitätöisit naisen oman päätäntävallan siitä mihin tarkoitukseen ruumistaan ja elämäänsä käyttää? Tämälö oli yt pointti? Puhut noista kahdesta yhdenvertaisina ja kuintenkin alkion oletetut toiveet ovat arvokkaammat. Miksi?

Nyansseja katsojan silmässä... voi älä. Ihanko totta. Tätä minä ajan takaa, että jokaisella ihmisellä on omat tulkintansa siitä olisiko lapsi juuri hänelle oikeus vai velvollisuus, sinä tai kukaan muukaan ei voi kuvitellakaan olevansa jumalallisesti oikeassa pakottaessaan toista ihmistä (edes mielipiteellä) mihinkään tämän oman tahdon yli.

***

Tristar kirjoitti:

En itseni kanssa, puhun niistä monista monista monista muista keskusteluista joita tällä palstalla on käyty, joissa abortinvastustajat ovat ilmaisseet asian juuri noin.

Seksiä harrastaessa raskaus on aina "vaarana", en silti itse menisi viettämään selibaattiavioliittoa vain siksi että haluaisin pitää muutaman vuoden tauon ennen seuraavaa lasta. Menisitkö sinä?

Ja hetkinen -antaisitko sinä kuvitteellisen päätäntävalla alkiolle (olettaen sen ouoelsta että se haluaa syntyä) ja vastaavasti mitätöisit naisen oman päätäntävallan siitä mihin tarkoitukseen ruumistaan ja elämäänsä käyttää? Tämälö oli yt pointti? Puhut noista kahdesta yhdenvertaisina ja kuintenkin alkion oletetut toiveet ovat arvokkaammat. Miksi?

Nyansseja katsojan silmässä... voi älä. Ihanko totta. Tätä minä ajan takaa, että jokaisella ihmisellä on omat tulkintansa siitä olisiko lapsi juuri hänelle oikeus vai velvollisuus, sinä tai kukaan muukaan ei voi kuvitellakaan olevansa jumalallisesti oikeassa pakottaessaan toista ihmistä (edes mielipiteellä) mihinkään tämän oman tahdon yli.

***

Lue lisää

seksistä on se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Pitää ehkäistä, mutta jos ehkäisy pettää, niin lapsi on otettava ilolla vastaan ja kunnolla hoidettava.

Kyse on sekä yhdenvertaisuudesta, johon sisältyy toisen loukkaamattomuus, ja vastuusta. Se on vain sitä arkista vastuuta muista ihmisistä ja ympäristöstä, joka on elämää ylläpitänyt tähän saakka.

Lapsesta tulee huolehtia koska:
- lapsi on ainoastaan vanhempien tietoisen toiminnan - rakastelun - tulos.
- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa
- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon
- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin
- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita
- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt.

käsitykseni kirjoitti:

seksistä on se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Pitää ehkäistä, mutta jos ehkäisy pettää, niin lapsi on otettava ilolla vastaan ja kunnolla hoidettava.

Kyse on sekä yhdenvertaisuudesta, johon sisältyy toisen loukkaamattomuus, ja vastuusta. Se on vain sitä arkista vastuuta muista ihmisistä ja ympäristöstä, joka on elämää ylläpitänyt tähän saakka.

Lapsesta tulee huolehtia koska:
- lapsi on ainoastaan vanhempien tietoisen toiminnan - rakastelun - tulos.
- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa
- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon
- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin
- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita
- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt.

Lue lisää

SIinä meillä on mielipide-ero. Minusta naisen tulee olla vapaa elämään niinkuin haluaa elää, samanarvoisena yhteiskunnallisesti kuin mieskin on. Elämään avioliitossa tai parisuhteessa ja harrastamaan seksiä niin halutessaan, ilman koko elämän kestävää tuomiota siitä.

"tulee ottaa ilolla vastaan"

Ja tulee ottaa ilolla vastan vaikka ei haluaisi? Hampaat irvessä kuuluu kantaa, synnyttää ja kasvattaa koske niin "kuuluu tehdä"? Entäpä se naisen oma ihmisarvo, hänen elämänsä? Kaikki eivät halua viettää koko aikuisikäänsä maha pystyssä, jotkut haluavat satunnaisesti muutakin. Tehdä työtä, kasvattaa niitä jo olemassaolevia lapsia, viettää rauhallista perhe-elämää... ihan niitä normaaleja asioita, mutta olematta koko ajan maha pystyssä.

Sehän menee sinulta yli ymmärryksen kai. EI siinä mitään. ELä itse niinkuin tahdot, vauvantekokoneena jos mielesi tekee, mutta ole kiltti äläkä edellytä samaa kaikilta muiltakin. Me muut tunnemme olevamme ihan arvokkaita ja ihmisarvoisia jo valmiiksi, meillä ei ole henkistä velvollisuutta ostaa arvoa synnyttämällä. :D Riittää se muutama kerta, jos minäkin nyt vain nautis parisuhteesta ja odotane ttä nuo lapset vähän kasvavat, teen omiakin juttujani välillä enkä vain huolla aina seuraavaa naperoa... siihenkin väsyy.

***

Tristar kirjoitti:

SIinä meillä on mielipide-ero. Minusta naisen tulee olla vapaa elämään niinkuin haluaa elää, samanarvoisena yhteiskunnallisesti kuin mieskin on. Elämään avioliitossa tai parisuhteessa ja harrastamaan seksiä niin halutessaan, ilman koko elämän kestävää tuomiota siitä.

"tulee ottaa ilolla vastaan"

Ja tulee ottaa ilolla vastan vaikka ei haluaisi? Hampaat irvessä kuuluu kantaa, synnyttää ja kasvattaa koske niin "kuuluu tehdä"? Entäpä se naisen oma ihmisarvo, hänen elämänsä? Kaikki eivät halua viettää koko aikuisikäänsä maha pystyssä, jotkut haluavat satunnaisesti muutakin. Tehdä työtä, kasvattaa niitä jo olemassaolevia lapsia, viettää rauhallista perhe-elämää... ihan niitä normaaleja asioita, mutta olematta koko ajan maha pystyssä.

Sehän menee sinulta yli ymmärryksen kai. EI siinä mitään. ELä itse niinkuin tahdot, vauvantekokoneena jos mielesi tekee, mutta ole kiltti äläkä edellytä samaa kaikilta muiltakin. Me muut tunnemme olevamme ihan arvokkaita ja ihmisarvoisia jo valmiiksi, meillä ei ole henkistä velvollisuutta ostaa arvoa synnyttämällä. :D Riittää se muutama kerta, jos minäkin nyt vain nautis parisuhteesta ja odotane ttä nuo lapset vähän kasvavat, teen omiakin juttujani välillä enkä vain huolla aina seuraavaa naperoa... siihenkin väsyy.

***

Lue lisää

tulee ottaa lapsensa ilolla vastaan ja huolehtia lapsestaan. Tämä onkin miehen kriteeri.

Se, että mies ja nainen ovat biologisesti erilaisia, ei vaikuta tasa-arvoon, vaan siihen, että heidän roolinsa varsinkin lapsen synnyttämisessä ja imettämisessä ovat erilaiset.

Suomessa todella harva viettää elämänsä "maha pysytyssä". Katso vaikka tilastoja lapsien määrästä. Sen sijaan kovin moni (10 000/vuosi) abortoi lapsensa kevein perustein. (vrt. mm. viesti, jossa pidetään "kivana" sitä että sisarukset sattuivat olemaan yhtä aikaa klinikalla. Seuraavalla kerralla tilataan yhteinen taksi.)

Olemme niin varkkaita, että normaalissa parisuhteissa ja synnytysiässä olevat naiset voivat aivan mainiosti ottaa vastaan omat lapsensa olivatpa he suunniteltuja tai "vahinkoja". Tämä ei kenenkään tasa-arvoa vähennä, vaan lisää.

Onhan skandaali, että me varakkaat ja koulutetut ihmiset surmaamme omia lapsiamme. Syyksi sanomme, että "ei ollut varaa" tai "ei huvittanut". Tällainen menettely halventaa tekijänsä.

abortin kirjoitti:

asiamiesten kanssa on kovin hankalaa.

Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen. Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein.

Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen? Entä, jos äidinkin hyvinvointi lisääntyy lapsen kanssa ja abortin seurauksena mahdolliset psyykkeen ongelmat vain pahenevat?

"Näet", että argumenteissasi puhut abortoitavan lapsen suulla sanoen, että kuolema on hänen etunsa. Jopa maalailemasi vanhempien mahdolliset laiminlyönnit ovat vanhempien vastuulla - eivät lapsen syy. Puheesi on vailla loogista ajattelua ja empatiaa - yksinkertaisesti mieletöntä. Siinäpä sisäistä maailmaa kerrakseen. Sen verran toki myönnän, että sitä on vaikeaa ulkopuolisen ymmärtää.

Suostuttelusi aborttiin kulkee samaa kaavaa kuin tupakkatehtaan mainoksissa: ...jos et tupakoi muista suvaitsevaisuus.

Miksi siis pyrit päättämään lapsen puolesta, mikä on hänelle hyvä ratkaisu elämäänsä? Anna hänen päättää siitä itse.

Lue lisää

"Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen."

Missä vaiheessa sinä näin teit? En oikein ymmärtänyt vihjettäsi siitä, ettei miesten kanssa pitäisi olla edes tekemisissä jollei lasta halua sellaiseksi.

"Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein."

Missä kohtaa olen pyrkinyt rajoittamaan kenenkään lisääntymistä? Käsittääkseni olen puolustanut lisääntymishaluttomien ihmisten oikeutta olla lisääntymättä, en ole pyrkinyt rajoittamaan sitä keneltäkään halukkaalta. Minä en siis määrittele, missä tilanteessa abortti olisi huono ratkaisu ja missä hyvä. Ne asianosaiset määrittelevät, en minä tai sinä.

"Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä."

Ja taas ????? Mistä sinä tiedät miten minä lapsia arvostan? Miten lapset eivät olisi ihmisiä? Arvostatko sinä muuten kanssakirjoittajiasi ihmisinä lainkaan? Sinä olet esittänyt minun kirjoitukseni pohjalta niin loukkaavia ja käsittämättömiä päätelmiä minun persoonallisuudestani, että rupean jo ihmettelemään.

"että suosittelet aborttia"

Kenelle olen suositellut aborttia? Minä puhun ihmisen oikeudesta valita, en esitä suosituksia. Ymmärrätkö sinä eron näiden välillä? En mielestäni liioin pyri päättämään lapsen puolesta mitään. Sinä sen sijaan katsot oikeudeksesi päättää aikuisten ihmistenkin puolesta mikä heille on hyväksi ja mikä ei.

Huomaan, että keskustelu meidän välillämme lienee todellakin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Omasta puolestani en saa mitään irti sinun kaltaisestasi keskustelukumppanista, joka parempien argumenttien puutteessa haukkuu vastakirjoittajansa. Käyn mieluummin asiallista keskustelua, en tunne tarvetta mennä henkilökohtaisuuksiin. Sen verran sisäistä maailmaa sentään löytyy minustakin, että en aijo lähteä haukkumiskilpailuun kanssasi.

myös miesten kirjoitti:

tulee ottaa lapsensa ilolla vastaan ja huolehtia lapsestaan. Tämä onkin miehen kriteeri.

Se, että mies ja nainen ovat biologisesti erilaisia, ei vaikuta tasa-arvoon, vaan siihen, että heidän roolinsa varsinkin lapsen synnyttämisessä ja imettämisessä ovat erilaiset.

Suomessa todella harva viettää elämänsä "maha pysytyssä". Katso vaikka tilastoja lapsien määrästä. Sen sijaan kovin moni (10 000/vuosi) abortoi lapsensa kevein perustein. (vrt. mm. viesti, jossa pidetään "kivana" sitä että sisarukset sattuivat olemaan yhtä aikaa klinikalla. Seuraavalla kerralla tilataan yhteinen taksi.)

Olemme niin varkkaita, että normaalissa parisuhteissa ja synnytysiässä olevat naiset voivat aivan mainiosti ottaa vastaan omat lapsensa olivatpa he suunniteltuja tai "vahinkoja". Tämä ei kenenkään tasa-arvoa vähennä, vaan lisää.

Onhan skandaali, että me varakkaat ja koulutetut ihmiset surmaamme omia lapsiamme. Syyksi sanomme, että "ei ollut varaa" tai "ei huvittanut". Tällainen menettely halventaa tekijänsä.

Lue lisää

että tuo viesti yhtä aikaa klinikalla olosta oli provo..? Toivottavasti ymmärrät.

Kova olet sanomaan että "tulee ottaa" vastuuta. Mutta kuka ottaa? Ei, SUomessa ei todellakaan vietetä elämää "maha pystyssä", juuri siksi että valinnanvapaus ja mahdollisuus on. Kevein perustein ei kukaan silti (tai okei, poikkeus jälleen vahvistaa säännön, typeriäkin yksilöitä on mutta koko kansaa ei pidä rangaista muutaman typeryksen tähden) aborttia tee, siihen on jokaisella omat syynsä, jotka heille ovat erittäin pätevät.

Sinun mielestäsi "sopivassa" elämäntilanteessa olevat naiset voivat "koska olemme varakkaita", ottaa vastaan kaikki lapset, ei-toivotut sekä suunnitellut. Entä näiden naisten omat mielipiteet? Mahtaisiko heistä olla mukavaa ja hienoa synnyttää ei-toivottu lapsi näennäisesti sopivaan elämäntilanteeseen (yhteiskunnallisesti sopiva tilanne, he itse vain eivät ehkä halua tai jaksa ottaa vastaan lasta), vain koska joku muu on sen päättänyt?

"ei ollut varaa" on kyllä aivan oikea syy. Aikuinen tise pystyy elämään vähälläkin, mutta lapselle on paha kertoa miksi tänään ei pääse ulos kun kurahousut on rikki ja uusiin ei ole varaa. Aikuinen voi uhrautua, lapselta ei voi odottaa samaa. Aikuista ei haittaa niin kovin kulkea hetki liian kylmissä kengissä, lapselle sellaista ei suotaisi, eikä pidäkään. Sinä toki soisit? Ja vielä päälles en että lapsi olisi syypää siihen ettei vanhempi saa elää hiukan leveämmin, vaan kaikki rahat menevät lapsen tarpeisiin. (enne kuin aloitat sen saman virren, en puhu itsestäni)

"ei huvittanut" ei ole syy yhdelläkään abortintekijällä. "en halua" useillakin, mikä mielestäni on syytä tarpeeksi.

***

Tristar kirjoitti:

että tuo viesti yhtä aikaa klinikalla olosta oli provo..? Toivottavasti ymmärrät.

Kova olet sanomaan että "tulee ottaa" vastuuta. Mutta kuka ottaa? Ei, SUomessa ei todellakaan vietetä elämää "maha pystyssä", juuri siksi että valinnanvapaus ja mahdollisuus on. Kevein perustein ei kukaan silti (tai okei, poikkeus jälleen vahvistaa säännön, typeriäkin yksilöitä on mutta koko kansaa ei pidä rangaista muutaman typeryksen tähden) aborttia tee, siihen on jokaisella omat syynsä, jotka heille ovat erittäin pätevät.

Sinun mielestäsi "sopivassa" elämäntilanteessa olevat naiset voivat "koska olemme varakkaita", ottaa vastaan kaikki lapset, ei-toivotut sekä suunnitellut. Entä näiden naisten omat mielipiteet? Mahtaisiko heistä olla mukavaa ja hienoa synnyttää ei-toivottu lapsi näennäisesti sopivaan elämäntilanteeseen (yhteiskunnallisesti sopiva tilanne, he itse vain eivät ehkä halua tai jaksa ottaa vastaan lasta), vain koska joku muu on sen päättänyt?

"ei ollut varaa" on kyllä aivan oikea syy. Aikuinen tise pystyy elämään vähälläkin, mutta lapselle on paha kertoa miksi tänään ei pääse ulos kun kurahousut on rikki ja uusiin ei ole varaa. Aikuinen voi uhrautua, lapselta ei voi odottaa samaa. Aikuista ei haittaa niin kovin kulkea hetki liian kylmissä kengissä, lapselle sellaista ei suotaisi, eikä pidäkään. Sinä toki soisit? Ja vielä päälles en että lapsi olisi syypää siihen ettei vanhempi saa elää hiukan leveämmin, vaan kaikki rahat menevät lapsen tarpeisiin. (enne kuin aloitat sen saman virren, en puhu itsestäni)

"ei huvittanut" ei ole syy yhdelläkään abortintekijällä. "en halua" useillakin, mikä mielestäni on syytä tarpeeksi.

***

Lue lisää

"...lapselle on paha kertoa miksi tänään ei pääse ulos kun kurahousut on rikki ja uusiin ei ole varaa..."

Jos ei ole ehjiä kurahousuja, niin kerro lapselle että tästä köydyydestä huolimatta äiti ja isä halusivat juuri Sinut tähän - vaikka niukkaan mutta - rakkauden täyttämään elämäämme.

Lapsia ei kannata aliarvioida. He ymmärtävät ja muistavat. Ovat vanhemmilleen kiitollisia.

tosissasi? kirjoitti:

"...lapselle on paha kertoa miksi tänään ei pääse ulos kun kurahousut on rikki ja uusiin ei ole varaa..."

Jos ei ole ehjiä kurahousuja, niin kerro lapselle että tästä köydyydestä huolimatta äiti ja isä halusivat juuri Sinut tähän - vaikka niukkaan mutta - rakkauden täyttämään elämäämme.

Lapsia ei kannata aliarvioida. He ymmärtävät ja muistavat. Ovat vanhemmilleen kiitollisia.

Lue lisää

Kyse on lapsellekin rahattomuudesta aiheutuneista esteistä elämässä, jotka toivotun lapsen kohdalla eivät tunnut pahalta koska lapselle on antaa rakkautta ja vakuutus siitä että hän on tärkeintä ja juuri hänet on siihen haluttu; ei-toivotun lapsen tilanteessa on sitten vähän ikävämpää. Jos isnut pakotetaan aksvattamaan lapsi ja uhraamaan oma toimeentulosi ja rahallinen hyvinvointisi hänen vuokseen, voisin veikata että ne kurahousut vituttaisivat hieman enemmän. Ja ne omat liian pienet kengät. Ja vanha ruoka. Ja maksamattomat laskut. Ja liian pieni kämppä. Ja se yksi kitisevä kakara siinä vieressä... jota et halunnut alun perinkään.

Se oli se pointti.

***

abortin kirjoitti:

asiamiesten kanssa on kovin hankalaa.

Juuri puolustin kaikkien oikeutta parisuhteeseen ja perheeseen. Kun taas sinä esittelit jonkinlaista "rotuhygieniaa" ei henkisesti herkempien lisääntymisen rajoittamista abortein.

Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen? Entä, jos äidinkin hyvinvointi lisääntyy lapsen kanssa ja abortin seurauksena mahdolliset psyykkeen ongelmat vain pahenevat?

"Näet", että argumenteissasi puhut abortoitavan lapsen suulla sanoen, että kuolema on hänen etunsa. Jopa maalailemasi vanhempien mahdolliset laiminlyönnit ovat vanhempien vastuulla - eivät lapsen syy. Puheesi on vailla loogista ajattelua ja empatiaa - yksinkertaisesti mieletöntä. Siinäpä sisäistä maailmaa kerrakseen. Sen verran toki myönnän, että sitä on vaikeaa ulkopuolisen ymmärtää.

Suostuttelusi aborttiin kulkee samaa kaavaa kuin tupakkatehtaan mainoksissa: ...jos et tupakoi muista suvaitsevaisuus.

Miksi siis pyrit päättämään lapsen puolesta, mikä on hänelle hyvä ratkaisu elämäänsä? Anna hänen päättää siitä itse.

Lue lisää

"Niin, tietysti et arvosta lasta ihmisenä. Mutta oletko niin varma asiastasi, että suosittelet aborttia vain siitä syystä, että lapsi ei olisi ihminen?"

Kyllä lasta kaikki arvostavat ihmisenä, alkiota ei. En kyllä missään kohtaa tekstissä huomannut mitään suosituksia aborttiin, selventäistkö siis tuota kohtaa?

Tristar kirjoitti:

Kyse on lapsellekin rahattomuudesta aiheutuneista esteistä elämässä, jotka toivotun lapsen kohdalla eivät tunnut pahalta koska lapselle on antaa rakkautta ja vakuutus siitä että hän on tärkeintä ja juuri hänet on siihen haluttu; ei-toivotun lapsen tilanteessa on sitten vähän ikävämpää. Jos isnut pakotetaan aksvattamaan lapsi ja uhraamaan oma toimeentulosi ja rahallinen hyvinvointisi hänen vuokseen, voisin veikata että ne kurahousut vituttaisivat hieman enemmän. Ja ne omat liian pienet kengät. Ja vanha ruoka. Ja maksamattomat laskut. Ja liian pieni kämppä. Ja se yksi kitisevä kakara siinä vieressä... jota et halunnut alun perinkään.

Se oli se pointti.

***

Lue lisää

"laps tuo leivän tullessaan"

Tämä oli totta jo ennen sosiaaliturvaa.

Olet niin etevä keksimään kaikenlaisia ajatuskuvioita, että olisin melkoisen yllättynyt, jos et kykenisi vaikuttamaan elämäsi laatuun ja tilanteisiin millään muulla fiskummalla keinolla kuin abortilla.

Ja kun nyt - tiedetään - et kuulu abortin tehneiden piiriin, niin ihmettelen suuresti miksi markkinoit sitä muille ratkaisuna "elämän laadun" kysymyksiin???????

Nuo argumenttisi "risat kurahousut ja vanhaa ruokaa" menevät, anteeksi vain, komiikan puolelle.

käsitykseni kirjoitti:

seksistä on se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Pitää ehkäistä, mutta jos ehkäisy pettää, niin lapsi on otettava ilolla vastaan ja kunnolla hoidettava.

Kyse on sekä yhdenvertaisuudesta, johon sisältyy toisen loukkaamattomuus, ja vastuusta. Se on vain sitä arkista vastuuta muista ihmisistä ja ympäristöstä, joka on elämää ylläpitänyt tähän saakka.

Lapsesta tulee huolehtia koska:
- lapsi on ainoastaan vanhempien tietoisen toiminnan - rakastelun - tulos.
- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa
- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon
- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin
- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita
- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt.

Lue lisää

ihmisiä sikiää?? Et voi olla tosissasi!

sanonta kuuluu: kirjoitti:

"laps tuo leivän tullessaan"

Tämä oli totta jo ennen sosiaaliturvaa.

Olet niin etevä keksimään kaikenlaisia ajatuskuvioita, että olisin melkoisen yllättynyt, jos et kykenisi vaikuttamaan elämäsi laatuun ja tilanteisiin millään muulla fiskummalla keinolla kuin abortilla.

Ja kun nyt - tiedetään - et kuulu abortin tehneiden piiriin, niin ihmettelen suuresti miksi markkinoit sitä muille ratkaisuna "elämän laadun" kysymyksiin???????

Nuo argumenttisi "risat kurahousut ja vanhaa ruokaa" menevät, anteeksi vain, komiikan puolelle.

Lue lisää

Sinä markkinoit jotain aivan uskomatonta "jokainen lapsi pitää ottaa onnellisena ja iloisena vastaan". Ei pidä, miksi pitäisi? Ihmisillä on muitenkin päämääriä ja tarkoituksia elämässä kuin lapset. Tristar ei ole markkinoinut aborttia ratkaisuna mihinkään, hän kannattaa valinnan vapautta. Hän kannattaa sitä, että nainen saa itse päättää millaisen elämän haluaa, siihen ei pitäisi kuulua pakko synnytyksiä. Onneksi Suomessa on aborttioikeus.

Lapsi ei kyllä mitään leipää perheeseen tuo. Mielestäni lapsia ei pidä tehdä jos niihin ei ole varaa. Jokainen kantakoon vastuunsa, taloudellisesti. Ei ole mielestäni oikein maksattaa lapsensa veronmaksajilla. Jokainen hoitakoot elämänsä ensin siihen pisteeseen että lapsen on siihen hyvä tulla, niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Jos sinulla ei ole niin ei ole, se ei tarkoita sitä etteikö muilla voisi olla.

ja mitä? kirjoitti:

Sinä markkinoit jotain aivan uskomatonta "jokainen lapsi pitää ottaa onnellisena ja iloisena vastaan". Ei pidä, miksi pitäisi? Ihmisillä on muitenkin päämääriä ja tarkoituksia elämässä kuin lapset. Tristar ei ole markkinoinut aborttia ratkaisuna mihinkään, hän kannattaa valinnan vapautta. Hän kannattaa sitä, että nainen saa itse päättää millaisen elämän haluaa, siihen ei pitäisi kuulua pakko synnytyksiä. Onneksi Suomessa on aborttioikeus.

Lapsi ei kyllä mitään leipää perheeseen tuo. Mielestäni lapsia ei pidä tehdä jos niihin ei ole varaa. Jokainen kantakoon vastuunsa, taloudellisesti. Ei ole mielestäni oikein maksattaa lapsensa veronmaksajilla. Jokainen hoitakoot elämänsä ensin siihen pisteeseen että lapsen on siihen hyvä tulla, niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Jos sinulla ei ole niin ei ole, se ei tarkoita sitä etteikö muilla voisi olla.

Lue lisää

"Mielestäni lapsia ei pidä tehdä jos niihin ei ole varaa."

Tästä voimme olla samaa mieltä. Kyse olikin siitä, että kun lapsi on jo tullut tehtyä ja kelluu kohdussa, niin em. kysymys on jo vailla merkitystä. Me olemme niin rikkaita, että argumenttisi merkityksetön ja väärä.

sanonta kuuluu: kirjoitti:

"laps tuo leivän tullessaan"

Tämä oli totta jo ennen sosiaaliturvaa.

Olet niin etevä keksimään kaikenlaisia ajatuskuvioita, että olisin melkoisen yllättynyt, jos et kykenisi vaikuttamaan elämäsi laatuun ja tilanteisiin millään muulla fiskummalla keinolla kuin abortilla.

Ja kun nyt - tiedetään - et kuulu abortin tehneiden piiriin, niin ihmettelen suuresti miksi markkinoit sitä muille ratkaisuna "elämän laadun" kysymyksiin???????

Nuo argumenttisi "risat kurahousut ja vanhaa ruokaa" menevät, anteeksi vain, komiikan puolelle.

Lue lisää

Kaikella kunnioituksella, mutta sinun syytöksesi ovat jo todella paksuja ja vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa!

Syytit nyt sitten Tristaria vaihteeksi abortin markkinoinnista? Tiedätkö sinä mitä eroa on VALINNAN VAPAUDELLA ja markkinoinnilla? Sinä itsehän täällä ainoana mitään markkinoit, markkinoit pakkosynnyttämistä. Toiset ovat halukkaita antaa aikuisten ihmisten tehdä itselleen oikeat ratkaisut ihan itse.

Käsitätkö sinä, että ihan oikeassa ja todellisessa maailmassa on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua lasta/lapsia? Ihmisiä, jotka eivät voi pakottaa itseään rakastamaan edes omia lapsiaan? Reikäiset kurikset ja vanhentuneet safkatkin lienee helpompi kestää, jos tosiaan voi vilpittömästi lapselleen sanoa, että kaikesta huolimatta sinut oikeasti halusin ja sinua oikeasti rakastan. Mutta entä jos näin ei olekaan? Entä jos on sekä rikkonaiset kurikset ja vanhaa ruokaa sekä vielä se ei-toivottu ja rasittava lapsikin vieressä? Entä jos ei koskaan halunnut mitään niistä? Ei kuriksia, vanhaa ruokaa tai lasta?

Kertoisitko kuinka tällaiseen tilanteseen lapsi tuo leivän tullessaan? Kuinka sinä pakottaisit kaikki vanhemmat rakastamaan niitä lapsia, jotka ensin pakottaisit heidät synnyttämään?

Dara kirjoitti:

Kaikella kunnioituksella, mutta sinun syytöksesi ovat jo todella paksuja ja vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa!

Syytit nyt sitten Tristaria vaihteeksi abortin markkinoinnista? Tiedätkö sinä mitä eroa on VALINNAN VAPAUDELLA ja markkinoinnilla? Sinä itsehän täällä ainoana mitään markkinoit, markkinoit pakkosynnyttämistä. Toiset ovat halukkaita antaa aikuisten ihmisten tehdä itselleen oikeat ratkaisut ihan itse.

Käsitätkö sinä, että ihan oikeassa ja todellisessa maailmassa on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua lasta/lapsia? Ihmisiä, jotka eivät voi pakottaa itseään rakastamaan edes omia lapsiaan? Reikäiset kurikset ja vanhentuneet safkatkin lienee helpompi kestää, jos tosiaan voi vilpittömästi lapselleen sanoa, että kaikesta huolimatta sinut oikeasti halusin ja sinua oikeasti rakastan. Mutta entä jos näin ei olekaan? Entä jos on sekä rikkonaiset kurikset ja vanhaa ruokaa sekä vielä se ei-toivottu ja rasittava lapsikin vieressä? Entä jos ei koskaan halunnut mitään niistä? Ei kuriksia, vanhaa ruokaa tai lasta?

Kertoisitko kuinka tällaiseen tilanteseen lapsi tuo leivän tullessaan? Kuinka sinä pakottaisit kaikki vanhemmat rakastamaan niitä lapsia, jotka ensin pakottaisit heidät synnyttämään?

Lue lisää

pelata liian monilla korteilla.

Ei kenenkään ole pakko ryhtyä tekemisiin, joista voi seurauksena olla lapsi. Jos lapsi kasvaa kohdussa esim ehkäisyn pettäessä, on RAUKKAMAISTA surmata lapsi, koska ei haluakkaan "lasta ja risoja kurahousuja".

Pitäisikö arvostaa aikuisina itseään pitäviä ihmisiä, joitka siirtävät vastuun tekosistaan niihin viattomien lasten osalle? Hyi .......i!

Jos aikuiselta näyttävä joutuu vaatimaan itsellen arvoa ja oikeutta päättää, niin siitähän itsestään jo seuraa, että arvo ja päätösvalta on lapsellekin annettava.

sanonta kuuluu: kirjoitti:

"laps tuo leivän tullessaan"

Tämä oli totta jo ennen sosiaaliturvaa.

Olet niin etevä keksimään kaikenlaisia ajatuskuvioita, että olisin melkoisen yllättynyt, jos et kykenisi vaikuttamaan elämäsi laatuun ja tilanteisiin millään muulla fiskummalla keinolla kuin abortilla.

Ja kun nyt - tiedetään - et kuulu abortin tehneiden piiriin, niin ihmettelen suuresti miksi markkinoit sitä muille ratkaisuna "elämän laadun" kysymyksiin???????

Nuo argumenttisi "risat kurahousut ja vanhaa ruokaa" menevät, anteeksi vain, komiikan puolelle.

Lue lisää

Ainoa asia jota minä markkinoin on oma valinnanvapaus, en tyrkytä kenellekään mitään ratkaisua vaan kunnioittaisin heidän omiaan.

Miksi ulkopuolisen tahon pitäisi aina olla päättämässä ihmisten puolesta, etkö voisi antaa ihmisille oikeutta elää omaa elämäänsä? Miksi se on niin vaikeaa?

Komiikkaan saattaa mennä, olen flunssainen ja huumorini on tummaa.

Koko kurahousuhomaan pointti meni sinulta vissiin sitten ohi kuitenkin. Okei, kerran vielä; halusin ilmentää kuinka toivotun lapsen puolesta uhrautuu mielellään, mutta ei-toivottua lasta ei hirveästi lohduta kenenkään ideaalit ja utopiat kun häntä syytetään kurjasta taloudesta. (lapsi tuo leivän... ihanko totta? MITEN?)

***

vähästään, paha ei pajostaa... kirjoitti:

"Mielestäni lapsia ei pidä tehdä jos niihin ei ole varaa."

Tästä voimme olla samaa mieltä. Kyse olikin siitä, että kun lapsi on jo tullut tehtyä ja kelluu kohdussa, niin em. kysymys on jo vailla merkitystä. Me olemme niin rikkaita, että argumenttisi merkityksetön ja väärä.

Lue lisää

"Me olemme niin rikkaita, että argumenttisi merkityksetön ja väärä."

Sinäkö kerrot mikä absoluuttisesti oikein tai väärin? Ettet vain ylentäisi itseäsi....

ei voi kirjoitti:

pelata liian monilla korteilla.

Ei kenenkään ole pakko ryhtyä tekemisiin, joista voi seurauksena olla lapsi. Jos lapsi kasvaa kohdussa esim ehkäisyn pettäessä, on RAUKKAMAISTA surmata lapsi, koska ei haluakkaan "lasta ja risoja kurahousuja".

Pitäisikö arvostaa aikuisina itseään pitäviä ihmisiä, joitka siirtävät vastuun tekosistaan niihin viattomien lasten osalle? Hyi .......i!

Jos aikuiselta näyttävä joutuu vaatimaan itsellen arvoa ja oikeutta päättää, niin siitähän itsestään jo seuraa, että arvo ja päätösvalta on lapsellekin annettava.

Lue lisää

seksiä vain lisääntymiseen. Näin. Noh, valitettavasti toiset tykkäävät avioliitoistaan ja miehistään sen verran paljon että, voih, antautuvat seksiin ihan sen itsensä, mielihyvän ja yhteenkuuluvuuden vuoksi. *gasp* ja vielä nauttivat siitä!

Ja ennenkuin älähdät, ehkäisy on kunnossa kiitos. Mikään ei vain ole mahdotonta vaikka onkin epätodennäköistä, niinkuin monet täälläkin varmasti voivat todistaa. Aion vastakin nauttia avioseksistä mutta pitää silti lasten välissä ainakin muutaman vuoden tauon, ehtisi tuota eläkettäkin käydä välillä kerryttämässä :D ettei ihan puille paljaille jäisi vanhempana jos elämä ei menekään niinkuin suunnittelin.

Vai ne lapsetko minulle sen leivän tuo ja asunnon maksaa?

***

ei voi kirjoitti:

pelata liian monilla korteilla.

Ei kenenkään ole pakko ryhtyä tekemisiin, joista voi seurauksena olla lapsi. Jos lapsi kasvaa kohdussa esim ehkäisyn pettäessä, on RAUKKAMAISTA surmata lapsi, koska ei haluakkaan "lasta ja risoja kurahousuja".

Pitäisikö arvostaa aikuisina itseään pitäviä ihmisiä, joitka siirtävät vastuun tekosistaan niihin viattomien lasten osalle? Hyi .......i!

Jos aikuiselta näyttävä joutuu vaatimaan itsellen arvoa ja oikeutta päättää, niin siitähän itsestään jo seuraa, että arvo ja päätösvalta on lapsellekin annettava.

Lue lisää

Kukaan ei rupeä selibaatissa elämään sen vuoksi että vahinko saattaa sattua. Seksi on ja kuuluu normaalin aikuisen elämään. Sinun mielipiteelläsi ei ole mitään merkitystä, ja jos sanomasi on tuollainen nii sitä ei edes oteta vakavasti!

Ai raukkamaista? Eikö ole alkiolta raukkamaista naista kohtaa helmöittyä jos lasta ei ole haluttu ja ehkäisyä on käytetty?

Tristar kirjoitti:

Ainoa asia jota minä markkinoin on oma valinnanvapaus, en tyrkytä kenellekään mitään ratkaisua vaan kunnioittaisin heidän omiaan.

Miksi ulkopuolisen tahon pitäisi aina olla päättämässä ihmisten puolesta, etkö voisi antaa ihmisille oikeutta elää omaa elämäänsä? Miksi se on niin vaikeaa?

Komiikkaan saattaa mennä, olen flunssainen ja huumorini on tummaa.

Koko kurahousuhomaan pointti meni sinulta vissiin sitten ohi kuitenkin. Okei, kerran vielä; halusin ilmentää kuinka toivotun lapsen puolesta uhrautuu mielellään, mutta ei-toivottua lasta ei hirveästi lohduta kenenkään ideaalit ja utopiat kun häntä syytetään kurjasta taloudesta. (lapsi tuo leivän... ihanko totta? MITEN?)

***

Lue lisää

mieltä periaatteestasi siten, että lapsenkin on saatava päättää elämästään.

Niin, että joku syyttäisi lasta kurjasta taloudesta?????

Sorry, en taida jaksaa tämän enempää...

Aborttien ajatteleminen ja abortin asiamiesten kommenttien lukeminen aiheuttaa huonovointisuutta.

Marraskuun pimeä
maa kylmään kahlittu
- martoa
kuin ihmisten ajatukset...

käsitykseni kirjoitti:

seksistä on se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Pitää ehkäistä, mutta jos ehkäisy pettää, niin lapsi on otettava ilolla vastaan ja kunnolla hoidettava.

Kyse on sekä yhdenvertaisuudesta, johon sisältyy toisen loukkaamattomuus, ja vastuusta. Se on vain sitä arkista vastuuta muista ihmisistä ja ympäristöstä, joka on elämää ylläpitänyt tähän saakka.

Lapsesta tulee huolehtia koska:
- lapsi on ainoastaan vanhempien tietoisen toiminnan - rakastelun - tulos.
- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa
- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon
- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin
- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita
- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt.

Lue lisää

"- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa"

Usein lapsi nimenomaan ilmestyy kohtuun omavaltaisesti ja salaa, erityisesti jos ehkäisystä on huolehdittu tunnollisesti

"- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon"

Ensinnäkin kirjoitukseni pointti oli se, että osa ihmisistä ei ole saanut minkäänlaista itseensä kohdistunutta huolenpitoa. Toiseksi: mikä on tämä "elämä" jolle ollaan velkaa? Kolmanneksi: käsittääkseni esim vanhempien rakkaudessa on kyse siitä, että lapsi ei ole velkaa vanhemmilleen yhtään mitään, vaan vanhemmat rakastavat lastaan pyyteettömästi siitä huolimatta millainen hän on tai miten hän käyttäytyy. Ei rakkaus ole mitään vaihtokauppaa.

"- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin"

Ei millään pahalla, mutta en aidosti ymmärrä yhtään mitä tarkoitat. Mitä vastuita ja velvollisuuksia on alkiolla/sikiöllä? Mikä symmetria?

"- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita"

Biologisesti ja teoriassa varmasti kyllä, mutta kirjoitukseni yksi näkökulma oli nimenomaan se, että on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty kokemaan ja tuntemaan näin.

"- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt."

??? Ihmisellä on velvollisuus tehdä lapsi? Ehkä mahdollisuus ja joillekin ehkä oikeus, mutta velvollisuus? Ja taas on tuo abstrakti "elämä". Jumalan ymmärtäisin ja ymmärrän hyvin, mutta "elämä"?

Ongelmainen kirjoitti:

"- lapsi ei ole ilmestynyt naisen kohtuun omavaltaisesti eikä salaa"

Usein lapsi nimenomaan ilmestyy kohtuun omavaltaisesti ja salaa, erityisesti jos ehkäisystä on huolehdittu tunnollisesti

"- vanhemmat ovat elämälle velkaa itseensä lapsena kohdistuneen huolenpidon"

Ensinnäkin kirjoitukseni pointti oli se, että osa ihmisistä ei ole saanut minkäänlaista itseensä kohdistunutta huolenpitoa. Toiseksi: mikä on tämä "elämä" jolle ollaan velkaa? Kolmanneksi: käsittääkseni esim vanhempien rakkaudessa on kyse siitä, että lapsi ei ole velkaa vanhemmilleen yhtään mitään, vaan vanhemmat rakastavat lastaan pyyteettömästi siitä huolimatta millainen hän on tai miten hän käyttäytyy. Ei rakkaus ole mitään vaihtokauppaa.

"- siksi naisen ja lapsen intressit eli vastuut ja velvollisuudet ovat yhtenevät, yhdenvertaiuset ja sukupolvien näkökulmassa aivan symmetrisetkin"

Ei millään pahalla, mutta en aidosti ymmärrä yhtään mitä tarkoitat. Mitä vastuita ja velvollisuuksia on alkiolla/sikiöllä? Mikä symmetria?

"- em periaatteet ovat luonnollisia ja yksinkertaisia elämän jatkuvuuteen liittyviä periaatteita"

Biologisesti ja teoriassa varmasti kyllä, mutta kirjoitukseni yksi näkökulma oli nimenomaan se, että on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty kokemaan ja tuntemaan näin.

"- edellisestä seuraa, että lapsi on sekä oikeus, että velvollisuus että mahdollisuus tehdä ja toteuttaa se, mitä elämä itse on kaikilta aikasemmilta sukupolvilta edetäkseen edellyttänyt."

??? Ihmisellä on velvollisuus tehdä lapsi? Ehkä mahdollisuus ja joillekin ehkä oikeus, mutta velvollisuus? Ja taas on tuo abstrakti "elämä". Jumalan ymmärtäisin ja ymmärrän hyvin, mutta "elämä"?

Lue lisää

tuolla ylempänä ja olen kaikessa ystävyydessä sitä mieltä, että sinun tulisi etsiä itsellesi lääketieteellistä apua, mutta tehdä se jossakin muualla kuin tällä palstalla.

juttujasi kirjoitti:

tuolla ylempänä ja olen kaikessa ystävyydessä sitä mieltä, että sinun tulisi etsiä itsellesi lääketieteellistä apua, mutta tehdä se jossakin muualla kuin tällä palstalla.

kommenttiisi ollenkaan. Päinvastoin.

Ehkä sinun tulisi sitä apua hakea...

ei voi kirjoitti:

pelata liian monilla korteilla.

Ei kenenkään ole pakko ryhtyä tekemisiin, joista voi seurauksena olla lapsi. Jos lapsi kasvaa kohdussa esim ehkäisyn pettäessä, on RAUKKAMAISTA surmata lapsi, koska ei haluakkaan "lasta ja risoja kurahousuja".

Pitäisikö arvostaa aikuisina itseään pitäviä ihmisiä, joitka siirtävät vastuun tekosistaan niihin viattomien lasten osalle? Hyi .......i!

Jos aikuiselta näyttävä joutuu vaatimaan itsellen arvoa ja oikeutta päättää, niin siitähän itsestään jo seuraa, että arvo ja päätösvalta on lapsellekin annettava.

Lue lisää

Voisitko sinä ystävällisesti perustella syytösksesi siitä, että minä, Tristar tai muut täällä markkinoivat aborttia tai suosittelevat aborttia? Tätä samaa asiaa siitä, kuinka seksiä tulisi harrastaa vain sellaisten jotka haluavat lapsia milloin vain, jauhoit jo aiemminkin tässä viestiketjussa, ja siihen olen jo vastannut.

Nyt odottaisin sinulta vastauksia väitteillesi ja syytöksillesi. Vai onko sanojesi takana seisominen liian vaikeaa, jos syytöksensä pitäisi kyetä järkevästi perustelemaan? Tuo toisten raukkamaiseksi haukkuminen ja hyi jutut sinulta näemmä sujuu paremmin kuin hyvin.

samaa kirjoitti:

mieltä periaatteestasi siten, että lapsenkin on saatava päättää elämästään.

Niin, että joku syyttäisi lasta kurjasta taloudesta?????

Sorry, en taida jaksaa tämän enempää...

Aborttien ajatteleminen ja abortin asiamiesten kommenttien lukeminen aiheuttaa huonovointisuutta.

Marraskuun pimeä
maa kylmään kahlittu
- martoa
kuin ihmisten ajatukset...

Lue lisää

Kyllä, jos lapsi on pakkosynnytetty kurjaan elämäntilanteeseen, jossa ilman lasta äiti voisi saada töitä (yritä ihan vapaasti hakea paikkoja raskaana ollessa tai pienten lasten äitinä...), tai elää varojensa ja halujensa mukaan Itse, voisi olla hyvinkin helppoa kohdistaa lapseen ja hänen kohteluunsa se katkeruus oman vapauden menettämisestä.

Tai oletetaan että minut juuri nyt pakotettaisiin raskauteen ja synnytykseen, ei ole ihan vähän mahdollista että jos itse en ole saanut päätöstä tehdä, tunnen siitä katkeruutta jotakuta kohtaan. Ymmärräthän? Sen päätöksen tekijää tai lasta tiseään, joka killuu minun tahtomattani minun ruumiissani ja kasvaa koko ajan, jota kohtaan hormonit apktotavat tuntemaan kiintymystä mutta joka tekee minut väsyneeksi ja huonovointiseksi ja äkkipikaiseksi jo olemassaolevia pikkulapsiani kohtaan, jotka oletettavasti tarvitsevat äitiä myös. Raskaus ei ole ihan puistokävely sekään, tiedäthän. Ei minulle ainakaan...

***

samaa kirjoitti:

mieltä periaatteestasi siten, että lapsenkin on saatava päättää elämästään.

Niin, että joku syyttäisi lasta kurjasta taloudesta?????

Sorry, en taida jaksaa tämän enempää...

Aborttien ajatteleminen ja abortin asiamiesten kommenttien lukeminen aiheuttaa huonovointisuutta.

Marraskuun pimeä
maa kylmään kahlittu
- martoa
kuin ihmisten ajatukset...

Lue lisää

Siinä vaiheessa kun ei lapselta voi kysyä yhtään mitään. Siitä pystyttäisiin keskustelemaan vasta aikuisiällä.

Niinkaun se on nainen joka tekee päätöksen. Vanhemmat ovat se jotka lapsesta huolehtivat kuitenkin koko loppuelämän.

Ja kukaan muu ihminen ei voi sanoa mitä pitäisi tehdä, koska jokainen meistä joutuu vain itse elämään tätä elämää.

Kyllä lasten tekeminen heikentää taloutta myös ahdinkoon asti. On turha pitää Suomea minään lintukotona. Suomi on täynnä köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä. Jo tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsiperheet ovat heikoimmassa asemassa, varsinkin jos lapsesta huolehtii vain toinen vanhempi.

ei voi kirjoitti:

pelata liian monilla korteilla.

Ei kenenkään ole pakko ryhtyä tekemisiin, joista voi seurauksena olla lapsi. Jos lapsi kasvaa kohdussa esim ehkäisyn pettäessä, on RAUKKAMAISTA surmata lapsi, koska ei haluakkaan "lasta ja risoja kurahousuja".

Pitäisikö arvostaa aikuisina itseään pitäviä ihmisiä, joitka siirtävät vastuun tekosistaan niihin viattomien lasten osalle? Hyi .......i!

Jos aikuiselta näyttävä joutuu vaatimaan itsellen arvoa ja oikeutta päättää, niin siitähän itsestään jo seuraa, että arvo ja päätösvalta on lapsellekin annettava.

Lue lisää

Tässä puhutaan koko ajan viattomista pienokaisista ja siitä miten naiset tekevät kaiken maailman julmia temppuja välttääkseen raskauden (kuten kierukka ja jälkiehkäisypillerit).

Entäs naiset sitten? Koko luomakunta yrittää koko arsenaalillaan saattaa meidät raskaaksi!

Miehet ainakin tekevät parhaansa, lisänä ovat tietysti omat halumme ja hormoonimme. Naisia auttamaan on kehitetty ehkäisymenetelmiä, mutta kun nekään eivät ole täysin varmoja!

Ja jos alkio (viaton pikku alkio) pääsee kiinnittymään niin se kyllä pitää huolta itsestään (poikkeuksena tietenkin tapaukset joissa jotain on mennyt vikaan ja tulee keskenmeno).
Äidin veren ravintoaineet menevät suoraan alkiolle ja äidin ruumis muuttuu alkiota suojelevaksi "koneeksi". Esimerkiksi raskauden aikainen pahoinvointi on hyvä esimerkki siitä kuinka elimistö pyrkii pitämään verensokeritasapainon kunnossa... äidin kustannuksella. Ja kun lapsi syntyy se on edelleen riski äidin terveydelle raskauden jälkeisestä masennuksesta puhumattakaan.

Alkio on alkio, mutta ei siitä mitään viatonta enkeliä kasva. Siitä kasvaa ihminen kaikkine vikoineen.

Niin että voitaisiinko nyt kerrankin sääliä edes vähän meitä naisia?

Ongelmainen kirjoitti:

Kiitos, Dara, sinä selkeästi ymmärsit mitä yritin sanoa!

Olen sekä itse joutunut käymään erilaisia asioita läpi, että työni puolesta/vuoksi nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita ja ihmisten elämäntilanteita ja on tosiaan juuri niin kuin yritin sanoa ja miten sinäkin kirjoitit: vakavat traumat ja ongelmat eivät selviä viikossa, kuukaudessa tai edes välttämättä vuodessa.

Monille prosessi on jo siksikin pitkä, että on voinut joutua monesta syystä painamaan muistot taka-alalle, jotta on voinut edes jotenkin selvitä arkipäivästä, mutta ne saattavat kuitenkin oireilla monella tapaa, vaikka ei itse edes ymmärrä, mistä on kyse.

Olen huomannut, että usein nimenomaan raskaus saattaa laukaista menneisyyden esiin ja silloin ne monet asiat (omat lapsuuden jutut ja tuore raskaus) ovat monille aivan ylitsepääsemätön asia.

Lapsuuden ongelmissa ei kukaan (uskoisin) halua mitenkään "märehtiä" tai pohtia, että "voi voi,kun minulla on rankkaa", vaan monien ongelmat ovat aidosti niin monipolvisia, että ei niistä millään viikon pikaterapialla selvitä.

Itse pidän huomattavasti terveempänä ilmiönä sekä yksilön että yhteiskunnan puolelta, että henkilö pyrkii käymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa näitä asioita läpi.

Eräs lähisukulainen on kieltäytynyt ajattelemasta omia lapsuuden taakkojaan ja hän on kasvattanut suurperhettä, koska on "helpompaa", että hänellä on aina joku pieni, josta hänen pitää huolehtia, eikä hän ehdi ajatella itseään lainkaan. Toki hän pitää lapsista muutenkin, mutta kuitenkin. Nyt hän on tilanteessa, että voimat ovat todella loppu, toinen avioliitto nitisee liitoksistaan, hän on jonossa sekä yksilöterapiaan että pariterapiaan, ensimmäinen terapeutti sairastui itse burn-outiin ja jätti sukulaiseni ihan tyhjän päälle, sukulaista painaa myös murrosikäisten lasten kiukkuilut ja ongelmat, uhmaikäisten lasten kiukuttelu ja hän on niin loppu, että on välillä pohtinut jättävänsä kaiken ja vaan kävelevänsä ovesta ulos.

Hän on itse sanonut monta kertaa, että on yrittänyt vaan unohtaa kaiken ja täyttää elämänsä tohinalla, jotta ei pysty ajattelemaan, mutta nyt ymmärtää, että hän oon saattanut siirtää lapsiinsa ja lähimmäisiinsä paljon sellaista, mitä ei haluaisi ja on ollut sellainen äiti, jollainen ei "oikeasti" olisi ollut, koska on välillä vaan räpiköinyt sokkona eteenpäin ja toivonut, että jostain tulee valoa tunnelin päähän.

Hänelle osa lapsista on ollut ns vahinkoja ja osa toivottuja, varmasti kaikki ovat rakkaita, eli en tiedä onko hän ikinä tehnyt yhtään aborttia. Sen tiedän, että hänellä on nyt todella pahoja mielenterveyden ongelmia ja muutenkin elämä vaikuttaa ahdistavalta monin tavoin ja uskon, että hänellä olisi ollut moninverroin helpompaa, jos olisi voinut ennen lapsia tai ensimmäisen yllätysvauvan jälkeen käydä rauhassa ammattilaisen kanssa läpi kaikenlaisia juttuja ja kenties tiedä niiden ja itsensä kanssa "rauhan".

Jokainen itse tuntee ja tietää parhaiten tilanteensa, joku selviää tyynesti monenlaisista vaikeuksista ja kieltäytyy kohtaamasta omia tunteitaan, jollekin esim lähiomaisen kuolema voi olla niin suuri järkytys, että se seuraa elämässä mukana kauan tuoreena ja kipeänä.

Kukaan meistä ei pysty määrittämään mikä on oikea tapa surra tai selvitä, eikä kukaan pysty sanomaan, että "nyt olet kuule märehtinyt tarpeeksi, ryhdistäydy ja jatka elämää".

Ihmisen psyyke on niin monimutkainen kokonaisuus, että tuskin sitä kukaan pystyy koskaan täysin ymmärtämään. Empatiakyvystä on paljon apua, kun lähimmäistä edes yrittää ymmärtää.

Lue lisää

Tästä samasta asiasta paljon lyhyemmin ja kyvyttömämmin olen yrittänyt tällä palstalla puhua. Usein nämä lievät mielenterveyden ongelmat ja vaikeudet lasketaan abortin sosiaalisiin syihin - eihän keskeyttäjällä itselläänkään ole välttämättä ymmärrystä, miksi lapsen saaminen tuntuu niin mahdottomalta ajatukselta. Lisäksi, on ehkä kipeintä maailmassa naiselle kokea, ettei ole tarpeeksi hyvä ihminen äidiksi. Ettei ole ansainnut sitä. Nämä ajatukset helposti puetaan taloudellisiin jne ongelmiin.

juttujasi kirjoitti:

tuolla ylempänä ja olen kaikessa ystävyydessä sitä mieltä, että sinun tulisi etsiä itsellesi lääketieteellistä apua, mutta tehdä se jossakin muualla kuin tällä palstalla.

Kiitos huolenpidosta, mutta alkoi kyllä hymyilyttää, anteeksi vaan.

Kiinnostaisi kovasti tietää, että minkä perusteella teet minusta niin lääketieteellisen analyysin, että ajattelet minun kaipaavan lääketieteellistä apua? Usko pois, olen kantanut tuhansia euroja terapiaan aikoinaan ja sekä mielenterveyteni että fyysinen terveyteni on sen ansiosta, uskallan väittää, ns. keskivertokansalaista huomattavasti paremmalla tolalla tällä hetkellä. Nimimerkkini pitäisi ehkä olla Entinen ongelmainen.

Kirjoitukseni alkuperäinen tarkoitus oli lähinnä herättää ajatuksia ja kenties myös löytää empatiaa muita ihmisiä kohtaan ennenkuin tuomitsee kaikki aborttia harkitsevat tai abortin tehneet suoralta kädeltä. Tai ollenkaan.

"He" voivat olla sinun lähimmäisiäsi, työkavereitasi, läheisiä ystäviäsi, heistä ei näy välttämättä mitenkään päälle päin miten huonosti he voivat. Ulkoiset puitteet ovat kohdallaan, he voivat olla menestyviä, kauniita ja rohkeita, mutta sisimmässään he ovat todella hajalla.

Kun on itse kokenut vaikeita asioita, pystyy asettumaan helpommin myös toisen ihmisen saappaisiin ja näkemään, että maailma (ja ihminen) on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, kuin ensinäkemältä voisi ajatella. Toisaalta ymmärtää myös sen, että ihmisellä, josta ei näy mitään ulospäin, voi olla todella pahoja ongelmia, eikä monienkaan kulissien romahtamista kannata kummastella. Esimerkiksi joidenkin lähiystävien osalta näen jo varoitusmerkkejä, mutta he eivät tiedosta sitä ehkä vielä itse, tai eivät halua ajatella.

Suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä siis toivon siitä huolimatta, että olisi vahvoja ajatuksia raskauden keskeyttämisestä puoleen tai toiseen.

Itse yritän muistaa, uskonnolliseen vakaumukseeni vedoten, että ei pidä tuomita, jottei itse tule tuomituksi, ja pitää antaa anteeksi, jotta saisi itse myös anteeksi.

Siinäpä oppia ja tekemistä kerrakseen!

Ongelmainen kirjoitti:

Kiitos huolenpidosta, mutta alkoi kyllä hymyilyttää, anteeksi vaan.

Kiinnostaisi kovasti tietää, että minkä perusteella teet minusta niin lääketieteellisen analyysin, että ajattelet minun kaipaavan lääketieteellistä apua? Usko pois, olen kantanut tuhansia euroja terapiaan aikoinaan ja sekä mielenterveyteni että fyysinen terveyteni on sen ansiosta, uskallan väittää, ns. keskivertokansalaista huomattavasti paremmalla tolalla tällä hetkellä. Nimimerkkini pitäisi ehkä olla Entinen ongelmainen.

Kirjoitukseni alkuperäinen tarkoitus oli lähinnä herättää ajatuksia ja kenties myös löytää empatiaa muita ihmisiä kohtaan ennenkuin tuomitsee kaikki aborttia harkitsevat tai abortin tehneet suoralta kädeltä. Tai ollenkaan.

"He" voivat olla sinun lähimmäisiäsi, työkavereitasi, läheisiä ystäviäsi, heistä ei näy välttämättä mitenkään päälle päin miten huonosti he voivat. Ulkoiset puitteet ovat kohdallaan, he voivat olla menestyviä, kauniita ja rohkeita, mutta sisimmässään he ovat todella hajalla.

Kun on itse kokenut vaikeita asioita, pystyy asettumaan helpommin myös toisen ihmisen saappaisiin ja näkemään, että maailma (ja ihminen) on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, kuin ensinäkemältä voisi ajatella. Toisaalta ymmärtää myös sen, että ihmisellä, josta ei näy mitään ulospäin, voi olla todella pahoja ongelmia, eikä monienkaan kulissien romahtamista kannata kummastella. Esimerkiksi joidenkin lähiystävien osalta näen jo varoitusmerkkejä, mutta he eivät tiedosta sitä ehkä vielä itse, tai eivät halua ajatella.

Suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä siis toivon siitä huolimatta, että olisi vahvoja ajatuksia raskauden keskeyttämisestä puoleen tai toiseen.

Itse yritän muistaa, uskonnolliseen vakaumukseeni vedoten, että ei pidä tuomita, jottei itse tule tuomituksi, ja pitää antaa anteeksi, jotta saisi itse myös anteeksi.

Siinäpä oppia ja tekemistä kerrakseen!

Lue lisää

että sinä, hyvä Ongelmainen, vaikutat todella viisaalta ja sydämelliseltä ihmiseltä. Sinun teksteistäsi paistaa aito ymmärrys toisen ihmisen hätään. Kaltaisiasi tarvitaan lisää tähän maailmaan.

Dara kirjoitti:

että sinä, hyvä Ongelmainen, vaikutat todella viisaalta ja sydämelliseltä ihmiseltä. Sinun teksteistäsi paistaa aito ymmärrys toisen ihmisen hätään. Kaltaisiasi tarvitaan lisää tähän maailmaan.

Lue lisää

ei muuta lisättävää.

Dara kirjoitti:

että sinä, hyvä Ongelmainen, vaikutat todella viisaalta ja sydämelliseltä ihmiseltä. Sinun teksteistäsi paistaa aito ymmärrys toisen ihmisen hätään. Kaltaisiasi tarvitaan lisää tähän maailmaan.

Lue lisää

Dara,
huomasin kommenttisi vasta nyt ja ehkä et käy täällä enää lukemassa, mutta halusin kiittää Sinua sanoistasi.

En ole todellakaan täydellinen ja teen kaikenlaisia virheitä, mutta kun on oppinut (edes vähän) olemaan itselleen armollinen sitä osaa antaa anteeksi ja ymmärtää myös muita.

On helppoa ajatella, että omat ajatukset ja ratkaisut ovat niitä absoluuttisesti oikeita, mutta jokaisella on oma elämänsä elettävänä ja olen huomannut, että vaikka kuinka luulisi tietävänsä ja tuntevansa jonkun ja heidän elämänsä yksityiskohdat, on jokaisella yleensä aina joku piilotettu puoli, josta he eivät kerro tai halua paljastaa muille. Esim. ihmisten parisuhdeasioiden pohtiminen menee usein ihan väärille jäljille, koska ei kukaan ulkopuolinen voi tietää mitä siellä seinien sisällä tapahtuu perheen sisällä.

Eli yritän omalta osaltani muistaa empatian ja lähimmäisenrakkauden silloinkin, kun se on todella vaikeaa ja olisi helpompi olla välinpitämätön, vetää johtopäätöksiä ja laukoa omia "viisaita" kommentteja. Minulla voi olla omat näkemykseni asioista, mutta useinkaan niiden ääneen sanomisella ei helpoteta kenenkään oloa tai paranneta mieltä eli surun ja hädän keskellä on parempi tukea ja kuunnella ja palata siihen "analyysiin" ehkä myöhemmin, jos sen aika on.

Hyvää loppusyystalvea ja joulurauhan odotusta!

... että luonto tähtää suvunjatkamiseen ja koska olemme osa sitä (halusimme tai emme) niin erilaiset seikat (kuten miehet ja muut mitä luettelin) "pyrkivät saattamaaan miedät raskaiksi"?
Ja vaikka kuinka huolehtisi ehkäisystä niin vahinko voi silti sattua.

Ja kyllä, minä olen sitä mieltä että naisiakin pitäisi sääliä tai antaa edes vähän armoa. Onneksi niin suomessa onkin.