Paavo Lipponen on kirjoittanut Kauppalehteen mielipidekirjoituksen otsikolla "Ruotsi elää niin kuin eurossa pitää", linkki
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-elaa-niin-kuin-eurossa-pitaa/ccb0f472-31b1-4fd5-8ee9-79833a96bf8a
Aluksi Paavo Lipponen viittaa ruotsalaisen ekonomistin lausumaan siitä, että oma valuutta on auttanut Ruotsia runsaasti. Ekonomistin väittämän mukaan euromaana kasvu olisi Ruotsissa ollut selvästi matalampaa. Nimenomaan tämä on keskeisin ekonomistin esilletuoma seikka.
Lipponen on nyt sitten vetänyt herneen nenään siitä, että Ruotsin liittyminen euroon olisi merkinnyt taantumista. Siksi hän hyökkää Kokoomuksen ja Keskustan kimppuun. Lipponen väittää, että "porvarivetoisuus on jättänyt onnettoman jäljen Suomen talouteen ja yhteiskuntaan".
Lukekaapa artikkeli, johon Lipponen viittaa, täältä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomisti-suomii-euroa-ruotsi-voitti-kruunulla-yhden-vuoden-bktn/7f5b4dfa-9851-4906-9902-a95a97f84763
Korostettakoon, että kriittisimmät virheet tehtiin sinipunaisilla hallituskausilla. Lipposella itsellään ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, miten Suomi nostettiin jaloilleen sotien jälkeen. Siksi hänelläkään ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, miten Suomi olisi nostettu jaloilleen hänen hallituskausillaan.
Koska Suomi oli tuolloin siirtymässä voitetusta lamasta suunnattomaan nousuun, olisi valtion ja kuntien taloutta kuulunut pitää kireämpänä. Ilmeisesti Lipponen ajatteli, että inflaatio hoitaisi velat. Niin ei sitten käynytkään.
Sotien jälkeen raskaat sotakorvaukset maksettiin kahdeksassa vuodessa. Lipponen ei pystynyt lyhentämään valtion velkaa muutoin kuin siirtämällä vastuita kunnille, vaikka hänellä oli siihen aikaa kahdeksan vuotta.
Seuraavan sinipunan aika koitti vuonna 2011. Sen alkutaipalleella tehtiin kallis palkkaratkaisu olettaen, että bruttokansatuote tulee nousemaan vauhdikkaasti. Nousuarvio osoittautui vääräksi. Silti vuonna 2013 tehtiin samojen oletuksien varassa toinen kallis palkkaratkaisu. Tällöinkin nousuarvio osoittautui vääräksi.
Valuutan ulkoinen arvo oli leivottu kiinni. Valuuttakurssi ei siksi voinut oikaista virheitä. Silti sinipuna jätti asian sillensä. Kun sitten Juha Sipilä voitti vaalit, hän joutui pääministerikanditaattina ja tuoreena pääministerinä kovien tosiseikkojen eteen. Hän ryhtyi oikaisemaan aiempia virheitä.
Lukekaa tuon ekonomistin ajatuksia. Niissä todetaan esimerkiksi se, että kilpailukykysopimus oli hyvä alku ja että siinä on paljon mahdollisuuksia (näitä ei käsitellä sen enempää).
Voitaneen todeta, että Paavo Lipposen järki ei enää juokse. Hänen olisi syytä pitäytyä julkisista esiintymisistä ja julkisista kannanotoista.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-elaa-niin-kuin-eurossa-pitaa/ccb0f472-31b1-4fd5-8ee9-79833a96bf8a
Aluksi Paavo Lipponen viittaa ruotsalaisen ekonomistin lausumaan siitä, että oma valuutta on auttanut Ruotsia runsaasti. Ekonomistin väittämän mukaan euromaana kasvu olisi Ruotsissa ollut selvästi matalampaa. Nimenomaan tämä on keskeisin ekonomistin esilletuoma seikka.
Lipponen on nyt sitten vetänyt herneen nenään siitä, että Ruotsin liittyminen euroon olisi merkinnyt taantumista. Siksi hän hyökkää Kokoomuksen ja Keskustan kimppuun. Lipponen väittää, että "porvarivetoisuus on jättänyt onnettoman jäljen Suomen talouteen ja yhteiskuntaan".
Lukekaapa artikkeli, johon Lipponen viittaa, täältä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomisti-suomii-euroa-ruotsi-voitti-kruunulla-yhden-vuoden-bktn/7f5b4dfa-9851-4906-9902-a95a97f84763
Korostettakoon, että kriittisimmät virheet tehtiin sinipunaisilla hallituskausilla. Lipposella itsellään ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, miten Suomi nostettiin jaloilleen sotien jälkeen. Siksi hänelläkään ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, miten Suomi olisi nostettu jaloilleen hänen hallituskausillaan.
Koska Suomi oli tuolloin siirtymässä voitetusta lamasta suunnattomaan nousuun, olisi valtion ja kuntien taloutta kuulunut pitää kireämpänä. Ilmeisesti Lipponen ajatteli, että inflaatio hoitaisi velat. Niin ei sitten käynytkään.
Sotien jälkeen raskaat sotakorvaukset maksettiin kahdeksassa vuodessa. Lipponen ei pystynyt lyhentämään valtion velkaa muutoin kuin siirtämällä vastuita kunnille, vaikka hänellä oli siihen aikaa kahdeksan vuotta.
Seuraavan sinipunan aika koitti vuonna 2011. Sen alkutaipalleella tehtiin kallis palkkaratkaisu olettaen, että bruttokansatuote tulee nousemaan vauhdikkaasti. Nousuarvio osoittautui vääräksi. Silti vuonna 2013 tehtiin samojen oletuksien varassa toinen kallis palkkaratkaisu. Tällöinkin nousuarvio osoittautui vääräksi.
Valuutan ulkoinen arvo oli leivottu kiinni. Valuuttakurssi ei siksi voinut oikaista virheitä. Silti sinipuna jätti asian sillensä. Kun sitten Juha Sipilä voitti vaalit, hän joutui pääministerikanditaattina ja tuoreena pääministerinä kovien tosiseikkojen eteen. Hän ryhtyi oikaisemaan aiempia virheitä.
Lukekaa tuon ekonomistin ajatuksia. Niissä todetaan esimerkiksi se, että kilpailukykysopimus oli hyvä alku ja että siinä on paljon mahdollisuuksia (näitä ei käsitellä sen enempää).
Voitaneen todeta, että Paavo Lipposen järki ei enää juokse. Hänen olisi syytä pitäytyä julkisista esiintymisistä ja julkisista kannanotoista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sipilä-fanin toivotonta propagandaa, heh.
Tuo mikään harhalaukaus ole. Heittolaukaus se on. Samaan tapaan kuin Kansan Uutisten entisellä päätoimittajalla.
Päätoimittaja oli vankka vasuri. Hyvältä näytti kuitenkin porvarillinen leipä takavuosina maistuvan. Ja ne jutut olivat aivan jätehuoltokeskuksesta.
Totta tuo kaikki sini-punaisten hallitusten osalta. Mutta lisäisin, että Sipiläkään ei osoittautunut vastuulliseksi valtiomme "taloudenhoitajaksi", vaan hän teki myös Lipposen tappan kasan sutta ja sälää. Omalla tavallaan. Jäljet johtavat siis hänenkin kohdallaan vain sylttytehtaalle.
Lestadiolaistaustainen Juha Sipilä rikastui ostettuaan vallankahvassa olleiden kavereidensa avulla valtionyhtiön valtioltamme saamallaan "ilmaislainalla".
Ex-pääministeri Juha Sipilä ja ex-likikenne- ja viestintäministeri Anne Berner liikelaitoistivat yli 20 valtionyhtiötä myynti- ja yksityistämistarkoituksessa, joiden olisi/on ollut määrä toteutua tämän hallituskauden aikana.
Juha Sipilä nosti pääministeriasemansa vaikutuksella sveitsiläisen Anne Bernerin vuonna 2015 juuri valitusta kansanedustajasta liikenne- ja viestintäministeriksi, tähyten juuri useiden valtionyhtiöiden yksityistämistä.
Annatuttamalla tälle yhteiskunnallisella arvoasemallaan ja myötävaikutuksellaan mm. Suomen kansalaisuuden, jota ilman edes Bernerin ministeriyskään ei olisi Suomen lain mukaan ylipäätään koskaan ollut edes mahdolinen.
Eli siis sekä Lipposka et Sipilä myivät valtiomme tuottavaa ja kannattavaa omaisuutta.