Kuuluiko pyhä kolminaisuus Jeesuksen (AS) opetuksiin?
Pyhä kolminaisuusoppi muodostettiin noin 300 vuotta jKr. Yksinkertaisesti sanottuna pyhä kolminaisuus tarkoittaa, että Jumala on kolmen jumalallisen olevaisen liitto – isä, poika ja pyhä henki – kaikki yhdessä jumalallisessa olennossa. Kun kirkko puhuu palvonnasta, väitetään Jumalan, Jeesuksen (AS) ja pyhän hengen olevan yhtä olemusta. Mutta kun puhutaan esimerkiksi "Jumalan kuolemasta", viitataan ainoastaan Jeesukseen (AS). Tällöin nämä kolme ovat selvästi erillisiä.
Jos pyhä kolminaisuusoppi yksinkertaisin termein ilmaistuna kuulostaa hämmentävältä, niin varsinaisen tekstin koukeroinen kieli tekee asiasta vieläkin mystisemmän: "Me palvomme yhtä Jumalaa pyhässä kolminaisuudessa, ja pyhää kolminaisuutta yhdessä…on yksi persoona Isässä, toinen Pojassa ja kolmas Pyhässä Hengessä ja kaikki tämä yhdessä…he eivät ole kolme jumalaa, vaan yksi Jumala…kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä ikuisia ja yhdessä samanarvoisia…hänen, joka haluaa pelastua, tulee ajatella pyhää kolminaisuutta…" (otteita Athanasioksen uskontunnustuksesta). Sanotaan, että tämän opin muodostanut piispa Athanasios tunnusti, että mitä enemmän hän kirjoitti asiasta, sen vaikeampi hänen oli ilmaista ajatuksiaan siitä.
Miten tällainen hämmentävä ja sekava oppi sai alkunsa?
Pyhä kolminaisuus Raamatussa
Raamatussa olevat viitteet pyhään kolminaisuuteen ovat parhaimmillaankin epämääräisiä. "Jeesus sanoo opetuslapsilleen: 'Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.' " (Matt. 28:19)
Jos sanotaan, että Kalle, Heikki ja Pekka puhuvat yhtä kieltä, se ei ole sama asia, kuin jos sanotaan, että Kalle, Heikki ja Pekka ovat yksi ja sama henkilö. Täten "kastakaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" ei kuitenkaan osoita, että he olisivat yhtä. Joten tämä jae ei siis todista kolminaisuusoppia.
Toinen asia on se, että Jeesus (AS) itse sanoi, että hänet lähetettiin vain Israelin lapsille. "Mutta Jeesus vastasi: 'Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.' " (Matt. 15:24)
Joten ensimmäinen jae on ristiriidassa tämän jakeen kanssa. On olemassa myös muita jakeita siitä, että Jeesus (AS) oli lähetetty vain Israelin lapsille, esimerkiksi: "Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet: 'Älkää menkö vierasheimolaisten keskuuteen älkääkä mihinkään Samarian kaupunkiin. Sen sijaan menkää Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo." (Matt. 10:5-6)
Kukaan ei voi kieltää, että Jeesus (AS) tuli vain Israelin lapsille. Mutta jostain kumman syystä jotkut muutkin ihmiset ovat ottaneet hänet, ei ainoastaan profeetakseen, vaan palvottavaksi Jumalana.
Raamatussa ei mainita pyhää kolminaisuutta Jumalan, Jeesuksen (AS), Paavalin tai kenenkään muunkaan sanoin. Pyhä kolminaisuus ei ollut Jeesuksen (AS) tai kenenkään muunkaan Allahin profeetan ajatus. Raamatun tutkijat ovat myöntäneet, että jae 1. Joh. 5:7: "… Taivaassa on kolme, jotka pitävät kirjaa teoista, Isä, Sana ja Pyhä Henki: ja nämä kolme ovat yksi." on ehdottomasti myöhempi lisäys Raamatun tekstiin, eikä sitä ole moderneissa Raamatun versioissa ollenkaan. Mutta englanninkielisessä Kuningas Jaakon versiossa ja arabiankielisessä Raamatussa jae on olemassa. Kuningas Jaakon versiossa jae 1. Joh. 5:8 on näin: "Ja on kolme, jotka todistavat maassa, Henki, vesi ja veri: ja kolme todistavat yhtäpitävästi." Ja tämä on jaettu suomenkielisessä Raamatussa kahteen osaan, jakeiksi 1. Joh. 5:7: "Todistajia on näin kolme:" ja 1. Joh. 5:8: "Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi". Tällä tavoin jakeiden lukumäärä on pidetty samana, vaikka yksi jae on tiputettu pois välistä.
Oppi saa muodon
Tertullian oli lakimies ja pappi 200-luvun Karthagon kirkossa ja hän oli ensimmäinen, joka käytti sanaa pyhä kolminaisuus. Kirjassaan "Adversus Praxean" hän esitti kolminaisuusopin teorian, jonka mukaan poika ja pyhä henki ovat osia Jumalan olemuksesta, kaikkien ollessa yhtä materiaa isän kanssa.
Ensin alkoi kiista Jeesuksen jumaluudesta v. 319 kahden kirkonmiehen kesken Aleksandriassa (Areios, diakoni vastaan Aleksander, hänen piispansa). Areios opetti, ettei Jumala ole syntynyt, eikä Hänellä ole alkua. Poika taas, koska hän on syntynyt, ei voi olla Jumala. Poika oli luotu tyhjästä, kuten kaikki muutkin luodut, ja oli olemassa vain Jumalan tahdosta. Kun kiista ei loppunut, keisari Konstantinus I puuttui asiaan. Vaikka kristinuskon oppi oli hänelle täysi mysteeri, hän ymmärsi, että yhtenäinen kirkko oli välttämätön vahvalle valtakunnalle. Siksi hän kutsui kirkon historian ensimmäisen ekumeenisen kokouksen koolle päättämään asian lopullisesti. Kuusi viikkoa myöhemmin 318 piispaa kokoontui Nikeassa (v. 325). Kokouksen lopulliseksi päätökseksi annettiin lausunto, että Jeesus oli syntynyt, ei luotu ja että hän oli samaa olemusta kuin isä.
Kontantinuksen toiveista huolimatta asiaa ei ollut käsitelty loppuun. Areios ja Aleksandrian uusi piispa Athanasios alkoivat kiistellä asiasta, vaikka Nikean uskontunnustus oli allekirjoitettu. Vuonna 325 Areios karkotettiin Illyriaan uskonsa vuoksi, mutta kiista hänen opistaan ei kuitenkaan loppunut siihen. "Areiolaisuudesta" tuli iskusana niiden keskuudessa, jotka eivät pitäneet kiinni pyhästä kolminaisuusopista tuosta ajasta eteenpäin.
Nikean kirkolliskokouksessa päätettiin, että Jeesus on Jumala ja että hän on isän poika. Mutta pyhästä hengestä ei mainittu oliko se jumala vai oliko se luotu. Joten jälleen kerran kristittyjen kesken esiintyi erimielisyyttä; tällä kertaa erimielisyys koski pyhää henkeä. Tämän vuoksi keisari Theodosius I kutsui koolle Konstantinopolin kirkolliskokouksen, joka pidettiin vuonna 381. Kokouksen lopuksi vahvistettiin Nikean kokouksessa tehty päätös ja tehtiin edellä mainittuun määritelmään lisäys, että myös pyhä henki on samaa olemusta kuin isä ja poika. Tästä lähtien kristittyjen Jumalan katsottiin omaavan kolme luontoa isän, pojan ja pyhän hengen muodossa.
Kirkko tekee lopullisen päätöksen
Vasta vuonna 451 paavi hyväksyi Nikean uskontunnustuksen määrääväksi Khalkedonin kokouksessa. Asiasta keskustelua ei enää sallittu. Kun kirkko ei pystynyt puolustamaan kolminaisuuden oppia loogisella ajattelulla eikä Raamatun lauseilla, se alkoi vaatia sokeaa uskoa heidän oppeihinsa. Kaikki ne, jotka pitivät kiinni Allahin Ykseydestä, eivätkä tunnustaneet Paavalin lisäyksiä Jeesuksen (AS) opetuksiin, poltettiin vääräoppisina. Pyhän kolminaisuuden vastaisia lausumia pidettiin jumalanpilkkana, josta sai ankaran rangaistuksen, aina silpomisesta kuolemanrangaistukseen. Kristityt kääntyivät toisiaan vastaan silpoen ja teurastaen toisiaan tuhansittain vain eriävän mielipiteen vuoksi. Katolisen kirkon inkvisitioissa tuomittiin harhaoppisiksi ja kuolemaan kaiken kaikkiaan n. 12 miljoonaa kolminaisuusopin vastustajaa. Tätä jatkui aina vuoteen 1616 saakka. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä tämä oli katolisen kirkon toimintatapa vastustajiaan kohtaan.
Keskustelu jatkuu
Raa'at rangaistukset ja jopa kuolema ei lopettanut pyhän kolminaisuusopin aiheuttamaa ristiriitaa, ja tämä ristiriita jatkuu vielä näinäkin päivinä.
Jos joltakin kristityltä kysytään, miten hän selittäisi tämän heidän uskonsa perusopin, suurin osa kristityistä ei osaa vastata muuta kuin: "Uskon siihen, koska minulle on opetettu niin." Se selitetään mysteerinä, mutta kuitenkin Raamatussa sanotaan: "…Sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala…" (1. Kor. 14:33)
Kun Kaikkivaltias lähettää ilmoituksen ihmisilleen, Hän antaa sen tavalliselle ihmiselle (puuseppä, seppä, paikallinen kauppias). Allahin ilmoitus ei ole kielellä, jota vain ajattelijat tai tutkijat sekä kirkonmiehet ymmärtävät. Perusviesti "ketä tulee palvoa?" on niin selkeä, ettei siinä voi tulla väärinkäsityksiä.
Kirkko pitää Raamattua ensisijaisena tiedonlähteenä Jeesuksesta (AS) ja Jumalasta. Vaikka Raamattu tekee selväksi sen, että Jeesus (AS) ei ole Ylhäinen Olevainen eikä Ylhäinen Olevainen ole Jeesus (AS), millä perusteella te uskotte eri tavoin?
Kristinuskon Unitaarinen kirkkokunta on pitänyt elossa Areioksen opetukset sanomalla, että Jumala on yksi; he eivät usko pyhään kolminaisuuteen. Tästä johtuen kristittyjen päävirta inhoaa heitä ja Kansallinen Kirkkojen Neuvosto on kieltänyt heidän sisäänpääsynsä. Unitarianistien keskuudessa pidetään toivoa yllä, että kristityt jonain päivänä palaavat Jeesuksen opetuksiin: "…On kirjoitettu: Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan Häntä palvella." (Luuk. 4:8)
Jeesus (AS), Matteus, Markus, Luukas ja Johannes samoin kuin kaikki Jeesuksen (AS) opetuslapset, jopa Paavali, olivat täysin tietämättömiä mistään "kolminaisuudesta". Korkea-arvoiset kristityt oppineet (jopa roomalaiskatolisen kirkon oppineet) tunnustavat tämän nykypäivänä ilman muuta tunnettuna tosiasiana omissa tunnetuissa kirjoissaan ja viitteissään. Samoin voimme nähdä, kuinka Raamatussa ei ole yhtään jaetta, jossa mainitaan sana "kolminaisuus". Ainoa syy, miksi kristityt uskovat siihen on, koska kirkko on ottanut tehtäväkseen Raamatun selittämisen ja selkeäksi tekemisen. Useimmissa selityksissä:
* Lainataan jakeita, joissa annetaan ymmärtää, että Jeesus (AS) on Jumala.
* Annetaan ennakkokäsityksenä olevan opin värittää kreikan tekstin käännöstä, jotta Jeesuksen (AS) jumaluus tulee selkeäksi suomenkielisessä tai muissa käännöksissä.
* Lainataan jakeita irti asiayhteydestä.
Voimme vain todeta, että pyhä kolminaisuusoppi on täysin ihmisen muodostama käsite; sillä ei ole minkäänlaista vahvistusta Jumalalta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että pelkkä ajatus pyhien olentojen kolminaisuudesta ei sovi yksijumalaisuuteen. Koraanissa, joka on Jumalan viimeinen Ilmoitus ihmiskunnalle, voimme lukea Hänen kantansa hyvin selkeästi lausuttuna useista eri kohdista. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Sano: Hän, Allah, on yksi. Allah, Muista Riippumaton Herra, jota kaikki luodut tarvitsevat. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt. Eikä Hänellä ole ketään vertaista." (Koraani 112)
Allah, Kaikkivaltias, sanoo (merkityksen selitys): "Tämä on (osa) viisautta, jota Herrasi on sinulle (oi Muhammad (SAAS)) ilmoittanut. Äläkä aseta Allahin rinnalle toista jumalaa, ettei sinua heitettäisi Helvettiin halveksittuna ja hylättynä." (Koraani 17:39)
On maininnan arvoista, että islamin perusviesti on, että Allah ja Hänen luotunsa ovat selkeästi erillisiä ja itsenäisiä kokonaisuuksia. Allah ei ole luotunsa tai osa siitä, eikä Hänen luotunsa ole Hän tai osa Hänestä.
Pyhä kolminaisuusoppi muodostettiin noin 300 vuotta jKr. Yksinkertaisesti sanottuna pyhä kolminaisuus tarkoittaa, että Jumala on kolmen jumalallisen olevaisen liitto – isä, poika ja pyhä henki – kaikki yhdessä jumalallisessa olennossa. Kun kirkko puhuu palvonnasta, väitetään Jumalan, Jeesuksen (AS) ja pyhän hengen olevan yhtä olemusta. Mutta kun puhutaan esimerkiksi "Jumalan kuolemasta", viitataan ainoastaan Jeesukseen (AS). Tällöin nämä kolme ovat selvästi erillisiä.
Jos pyhä kolminaisuusoppi yksinkertaisin termein ilmaistuna kuulostaa hämmentävältä, niin varsinaisen tekstin koukeroinen kieli tekee asiasta vieläkin mystisemmän: "Me palvomme yhtä Jumalaa pyhässä kolminaisuudessa, ja pyhää kolminaisuutta yhdessä…on yksi persoona Isässä, toinen Pojassa ja kolmas Pyhässä Hengessä ja kaikki tämä yhdessä…he eivät ole kolme jumalaa, vaan yksi Jumala…kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä ikuisia ja yhdessä samanarvoisia…hänen, joka haluaa pelastua, tulee ajatella pyhää kolminaisuutta…" (otteita Athanasioksen uskontunnustuksesta). Sanotaan, että tämän opin muodostanut piispa Athanasios tunnusti, että mitä enemmän hän kirjoitti asiasta, sen vaikeampi hänen oli ilmaista ajatuksiaan siitä.
Miten tällainen hämmentävä ja sekava oppi sai alkunsa?
Pyhä kolminaisuus Raamatussa
Raamatussa olevat viitteet pyhään kolminaisuuteen ovat parhaimmillaankin epämääräisiä. "Jeesus sanoo opetuslapsilleen: 'Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.' " (Matt. 28:19)
Jos sanotaan, että Kalle, Heikki ja Pekka puhuvat yhtä kieltä, se ei ole sama asia, kuin jos sanotaan, että Kalle, Heikki ja Pekka ovat yksi ja sama henkilö. Täten "kastakaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" ei kuitenkaan osoita, että he olisivat yhtä. Joten tämä jae ei siis todista kolminaisuusoppia.
Toinen asia on se, että Jeesus (AS) itse sanoi, että hänet lähetettiin vain Israelin lapsille. "Mutta Jeesus vastasi: 'Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.' " (Matt. 15:24)
Joten ensimmäinen jae on ristiriidassa tämän jakeen kanssa. On olemassa myös muita jakeita siitä, että Jeesus (AS) oli lähetetty vain Israelin lapsille, esimerkiksi: "Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet: 'Älkää menkö vierasheimolaisten keskuuteen älkääkä mihinkään Samarian kaupunkiin. Sen sijaan menkää Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo." (Matt. 10:5-6)
Kukaan ei voi kieltää, että Jeesus (AS) tuli vain Israelin lapsille. Mutta jostain kumman syystä jotkut muutkin ihmiset ovat ottaneet hänet, ei ainoastaan profeetakseen, vaan palvottavaksi Jumalana.
Raamatussa ei mainita pyhää kolminaisuutta Jumalan, Jeesuksen (AS), Paavalin tai kenenkään muunkaan sanoin. Pyhä kolminaisuus ei ollut Jeesuksen (AS) tai kenenkään muunkaan Allahin profeetan ajatus. Raamatun tutkijat ovat myöntäneet, että jae 1. Joh. 5:7: "… Taivaassa on kolme, jotka pitävät kirjaa teoista, Isä, Sana ja Pyhä Henki: ja nämä kolme ovat yksi." on ehdottomasti myöhempi lisäys Raamatun tekstiin, eikä sitä ole moderneissa Raamatun versioissa ollenkaan. Mutta englanninkielisessä Kuningas Jaakon versiossa ja arabiankielisessä Raamatussa jae on olemassa. Kuningas Jaakon versiossa jae 1. Joh. 5:8 on näin: "Ja on kolme, jotka todistavat maassa, Henki, vesi ja veri: ja kolme todistavat yhtäpitävästi." Ja tämä on jaettu suomenkielisessä Raamatussa kahteen osaan, jakeiksi 1. Joh. 5:7: "Todistajia on näin kolme:" ja 1. Joh. 5:8: "Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi". Tällä tavoin jakeiden lukumäärä on pidetty samana, vaikka yksi jae on tiputettu pois välistä.
Oppi saa muodon
Tertullian oli lakimies ja pappi 200-luvun Karthagon kirkossa ja hän oli ensimmäinen, joka käytti sanaa pyhä kolminaisuus. Kirjassaan "Adversus Praxean" hän esitti kolminaisuusopin teorian, jonka mukaan poika ja pyhä henki ovat osia Jumalan olemuksesta, kaikkien ollessa yhtä materiaa isän kanssa.
Ensin alkoi kiista Jeesuksen jumaluudesta v. 319 kahden kirkonmiehen kesken Aleksandriassa (Areios, diakoni vastaan Aleksander, hänen piispansa). Areios opetti, ettei Jumala ole syntynyt, eikä Hänellä ole alkua. Poika taas, koska hän on syntynyt, ei voi olla Jumala. Poika oli luotu tyhjästä, kuten kaikki muutkin luodut, ja oli olemassa vain Jumalan tahdosta. Kun kiista ei loppunut, keisari Konstantinus I puuttui asiaan. Vaikka kristinuskon oppi oli hänelle täysi mysteeri, hän ymmärsi, että yhtenäinen kirkko oli välttämätön vahvalle valtakunnalle. Siksi hän kutsui kirkon historian ensimmäisen ekumeenisen kokouksen koolle päättämään asian lopullisesti. Kuusi viikkoa myöhemmin 318 piispaa kokoontui Nikeassa (v. 325). Kokouksen lopulliseksi päätökseksi annettiin lausunto, että Jeesus oli syntynyt, ei luotu ja että hän oli samaa olemusta kuin isä.
Kontantinuksen toiveista huolimatta asiaa ei ollut käsitelty loppuun. Areios ja Aleksandrian uusi piispa Athanasios alkoivat kiistellä asiasta, vaikka Nikean uskontunnustus oli allekirjoitettu. Vuonna 325 Areios karkotettiin Illyriaan uskonsa vuoksi, mutta kiista hänen opistaan ei kuitenkaan loppunut siihen. "Areiolaisuudesta" tuli iskusana niiden keskuudessa, jotka eivät pitäneet kiinni pyhästä kolminaisuusopista tuosta ajasta eteenpäin.
Nikean kirkolliskokouksessa päätettiin, että Jeesus on Jumala ja että hän on isän poika. Mutta pyhästä hengestä ei mainittu oliko se jumala vai oliko se luotu. Joten jälleen kerran kristittyjen kesken esiintyi erimielisyyttä; tällä kertaa erimielisyys koski pyhää henkeä. Tämän vuoksi keisari Theodosius I kutsui koolle Konstantinopolin kirkolliskokouksen, joka pidettiin vuonna 381. Kokouksen lopuksi vahvistettiin Nikean kokouksessa tehty päätös ja tehtiin edellä mainittuun määritelmään lisäys, että myös pyhä henki on samaa olemusta kuin isä ja poika. Tästä lähtien kristittyjen Jumalan katsottiin omaavan kolme luontoa isän, pojan ja pyhän hengen muodossa.
Kirkko tekee lopullisen päätöksen
Vasta vuonna 451 paavi hyväksyi Nikean uskontunnustuksen määrääväksi Khalkedonin kokouksessa. Asiasta keskustelua ei enää sallittu. Kun kirkko ei pystynyt puolustamaan kolminaisuuden oppia loogisella ajattelulla eikä Raamatun lauseilla, se alkoi vaatia sokeaa uskoa heidän oppeihinsa. Kaikki ne, jotka pitivät kiinni Allahin Ykseydestä, eivätkä tunnustaneet Paavalin lisäyksiä Jeesuksen (AS) opetuksiin, poltettiin vääräoppisina. Pyhän kolminaisuuden vastaisia lausumia pidettiin jumalanpilkkana, josta sai ankaran rangaistuksen, aina silpomisesta kuolemanrangaistukseen. Kristityt kääntyivät toisiaan vastaan silpoen ja teurastaen toisiaan tuhansittain vain eriävän mielipiteen vuoksi. Katolisen kirkon inkvisitioissa tuomittiin harhaoppisiksi ja kuolemaan kaiken kaikkiaan n. 12 miljoonaa kolminaisuusopin vastustajaa. Tätä jatkui aina vuoteen 1616 saakka. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä tämä oli katolisen kirkon toimintatapa vastustajiaan kohtaan.
Keskustelu jatkuu
Raa'at rangaistukset ja jopa kuolema ei lopettanut pyhän kolminaisuusopin aiheuttamaa ristiriitaa, ja tämä ristiriita jatkuu vielä näinäkin päivinä.
Jos joltakin kristityltä kysytään, miten hän selittäisi tämän heidän uskonsa perusopin, suurin osa kristityistä ei osaa vastata muuta kuin: "Uskon siihen, koska minulle on opetettu niin." Se selitetään mysteerinä, mutta kuitenkin Raamatussa sanotaan: "…Sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala…" (1. Kor. 14:33)
Kun Kaikkivaltias lähettää ilmoituksen ihmisilleen, Hän antaa sen tavalliselle ihmiselle (puuseppä, seppä, paikallinen kauppias). Allahin ilmoitus ei ole kielellä, jota vain ajattelijat tai tutkijat sekä kirkonmiehet ymmärtävät. Perusviesti "ketä tulee palvoa?" on niin selkeä, ettei siinä voi tulla väärinkäsityksiä.
Kirkko pitää Raamattua ensisijaisena tiedonlähteenä Jeesuksesta (AS) ja Jumalasta. Vaikka Raamattu tekee selväksi sen, että Jeesus (AS) ei ole Ylhäinen Olevainen eikä Ylhäinen Olevainen ole Jeesus (AS), millä perusteella te uskotte eri tavoin?
Kristinuskon Unitaarinen kirkkokunta on pitänyt elossa Areioksen opetukset sanomalla, että Jumala on yksi; he eivät usko pyhään kolminaisuuteen. Tästä johtuen kristittyjen päävirta inhoaa heitä ja Kansallinen Kirkkojen Neuvosto on kieltänyt heidän sisäänpääsynsä. Unitarianistien keskuudessa pidetään toivoa yllä, että kristityt jonain päivänä palaavat Jeesuksen opetuksiin: "…On kirjoitettu: Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan Häntä palvella." (Luuk. 4:8)
Jeesus (AS), Matteus, Markus, Luukas ja Johannes samoin kuin kaikki Jeesuksen (AS) opetuslapset, jopa Paavali, olivat täysin tietämättömiä mistään "kolminaisuudesta". Korkea-arvoiset kristityt oppineet (jopa roomalaiskatolisen kirkon oppineet) tunnustavat tämän nykypäivänä ilman muuta tunnettuna tosiasiana omissa tunnetuissa kirjoissaan ja viitteissään. Samoin voimme nähdä, kuinka Raamatussa ei ole yhtään jaetta, jossa mainitaan sana "kolminaisuus". Ainoa syy, miksi kristityt uskovat siihen on, koska kirkko on ottanut tehtäväkseen Raamatun selittämisen ja selkeäksi tekemisen. Useimmissa selityksissä:
* Lainataan jakeita, joissa annetaan ymmärtää, että Jeesus (AS) on Jumala.
* Annetaan ennakkokäsityksenä olevan opin värittää kreikan tekstin käännöstä, jotta Jeesuksen (AS) jumaluus tulee selkeäksi suomenkielisessä tai muissa käännöksissä.
* Lainataan jakeita irti asiayhteydestä.
Voimme vain todeta, että pyhä kolminaisuusoppi on täysin ihmisen muodostama käsite; sillä ei ole minkäänlaista vahvistusta Jumalalta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että pelkkä ajatus pyhien olentojen kolminaisuudesta ei sovi yksijumalaisuuteen. Koraanissa, joka on Jumalan viimeinen Ilmoitus ihmiskunnalle, voimme lukea Hänen kantansa hyvin selkeästi lausuttuna useista eri kohdista. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Sano: Hän, Allah, on yksi. Allah, Muista Riippumaton Herra, jota kaikki luodut tarvitsevat. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt. Eikä Hänellä ole ketään vertaista." (Koraani 112)
Allah, Kaikkivaltias, sanoo (merkityksen selitys): "Tämä on (osa) viisautta, jota Herrasi on sinulle (oi Muhammad (SAAS)) ilmoittanut. Äläkä aseta Allahin rinnalle toista jumalaa, ettei sinua heitettäisi Helvettiin halveksittuna ja hylättynä." (Koraani 17:39)
On maininnan arvoista, että islamin perusviesti on, että Allah ja Hänen luotunsa ovat selkeästi erillisiä ja itsenäisiä kokonaisuuksia. Allah ei ole luotunsa tai osa siitä, eikä Hänen luotunsa ole Hän tai osa Hänestä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ku sinä hyvin tulkittet raamatun lauseita ja sillä keinoin yrität kumota kolminaisuus oppia niin koraanissa löytyy viisi erillaista kohtaa miten maailma on luotu.Vai etkö sinä ole lukenut sitä
Onko nämä kohdat jotenkin pahasti ristiriidassa toistensa kanssa?
Tiedätkö Koraanista senverran että suurat on kirjoitettu sinne eri järjestyksessä kuin ne ovat ilmoitettu Profeetalle?
Ehkä sen takia löydät monestakin kohtaa maailman luomisesta ja muustakin.
Parissa englanninkielisessä käännöksessä on mukavasti takana laitettu sivut joissa käsitellään kutakin aihetta, esim. vaikka *Djins (2:212, 17,:3.....) ja niin edelleen. Sieltä on helppo etsiä vaikkapa siitä maailman luomisesta, että missäpäin asiasta mainitaan.
miksi Jumala puhuu koraanissa monikossa monessa kohdassa mm ." me loimme maan" me sana toistuu useasti kun Allah puhuu koraanissa.. mitä tämä meinaa??
"ME" sanaa käytetään, jotta kuvaillaan Allahin voimakkuutta ihmisten "ME" voimaan verrattuna, eikä siihen, että Allahin vieressä olisi joku toinen, joka on auttanut Häntä maan luomiseen.
Allahin voima on niin suuri, että jos koottaisiin kaikki ihmisten voimat, meistä tule "ME" ja meidän voimat ei ole mtn, verrattuna Allahin voimaan.
YRITÄ YMMÄRTÄÄ.
Puhut vähän ristiriitaisia juttuja.
1) Miksi perustelet asioitasi Raamatulla. Sehän on väärennettyä sanaa muslimien mielestä, joten se ei sopisi perustelujen lähteeksi. Jos se on osittain väärennettyä, niin kerro ensin mitkä kohdat ja milloin ovat väärennetty. Älä kuitenkaan ota jehovan todistajien juttuja perusteeksi, sillä he muuttavat jatkuvasti Raamattua, ja myöntävät sen.
2)Kolminaisuus on tullut sanana esille vasta Raamatun kirjoittamisen jälkeen, mutta ei se tee tyhjäksi sen olemassaoloa. Se on vain työsana ilmiölle, joka oli olemassa aikojen alusta alkaen. Jeesus sanoi, että "minä ja isä olemme yhtä" ja kun hän kysyi oppilailtaan kuka hän on, niin pietari sanoi Jeesuksen olevan elävän Jumalan poika. Siihen Keesus vastasi, ettei vastaus ole peräisin lihalta ja vereltä vaan Pyhä Henki on sen ilmoittanut. Pyhä henki on siis toimiva persoona, ihan niinkuin Koraanissakin, vaikka Jaakko Hämeen-Anttila vastoin arabiankielistä alkuteosta käyttää Pyhä Henki sanan ilmaisussa pieniä kirjaimia ikäänkuin kyseessä olisi ilmiö eikä persoonan nimi.
3)En jaksa jahkata asioita kanssasi loputtomiin. Lienet opiskellut Helsingin yliopistossa eksegetiikkaa huolella ja siksi annakin muutamia juttuja luettavaksesi
http://gamma.nic.fi/~jlindell/raamluku.htm#1.1
http://gamma.nic.fi/~jlindell/index.html
http://gamma.nic.fi/~vlahsrk/frontpage.html
http://koti.phnet.fi/elohim/harvest
http://gamma.nic.fi/~jlindell/kuosmanenraam.htm#1
http://www.probe.org/docs/bib-docu.html
vesi - jää - höyry = :) samaa ainetta kaikki
melko omituiseen tulkintaan. Veden olomuodot eivät ihan riitä selvittämään kristinopin kolminaisuuskäsitettä.