Kisan ollessa käynnissä, tälläkin palstalla spekuloitiin hatariin tietoihin perustuvia arvauksia, mitä merellä tapahtuu ja miksi varusteet eivät toimineet. Lähinnä Asteriaan liittyen, minua kiinnostaisi tietää:
- miksi peräkaide sahattiin, vai oliko tuo väärinkäsitys?
- miksi keulastaagit jäivät löysiksi?
- mistä keulan vuoto johtui?
- minkä takia moottori hajosi, vai vesittyikö polttoaine, vai mitä tapahtui?
- miksi aurinkopaneelit evät toimineet (ainakaan kunnolla)?
Pohjan maalivalinta johtui käsittääkseni väärinkäsityksestä -oli tilattu "parasta" ja pohja maalattiin parhaalla Suomessa hyväksytyllä. Jos tästä asiasta on parempaa tietoa, tämänkin voi oikaista.
- miksi peräkaide sahattiin, vai oliko tuo väärinkäsitys?
- miksi keulastaagit jäivät löysiksi?
- mistä keulan vuoto johtui?
- minkä takia moottori hajosi, vai vesittyikö polttoaine, vai mitä tapahtui?
- miksi aurinkopaneelit evät toimineet (ainakaan kunnolla)?
Pohjan maalivalinta johtui käsittääkseni väärinkäsityksestä -oli tilattu "parasta" ja pohja maalattiin parhaalla Suomessa hyväksytyllä. Jos tästä asiasta on parempaa tietoa, tämänkin voi oikaista.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Takakaiteen sahaus liittyi etustaagiongelmaan. Staagit piti tietenkin hienosäätää ennen lähtöä, mutta ei ehditty. Seurauksena rake kasvoi ja takastaagi jäi nojaamaan ikävällä kulmalla kaiteeseen. Rullat optimoitiin mahdollisimman lähelle kantta, siksi ilman vanttiruuveja.
Keulan vuoto johtui siitä, mistä yleensäkin veneiden kansivuodot, jostain puuttui hieman kittiä.
Moottori sai vettä väärin asennetun lappoventtiilin takia. Lisäksi moottori oli aivan pulttien säätövarojen rajalla, minkä takia Ranskassa asennettu uusi moottori hajotti kotimatkalla tassunsa ja parin pultin varassa keikkuva moottori sai vannasputken vuotamaan.
Aurinkopanelit oli kytketty väärin ja toinen isoista paneleista vaurioitunut mekaanisesti jo ennen starttia. Kytkentöjen korjaaminen olisi vaatinut paitsi akrobatiaa, myös aika paljon etukäteistietoa koko järjestelmästä. Saatavissa olevilla tiedoilla ei maistakaan osattu enempää auttaa.
Ne ei tainneet olla tavallisia 12V paneeleja?
12V paneeli tuskin on tavallinen.
Onhan se veneissä täysin standardi. Nimellisjännite 12 V eli suunniteltu lataamaan 12 V järjestelmää, vaikka tuottaakin maksimitehonsa 17 V paikkeilla ja lepojännite yli 20 V.
Niin, tarkoitin, kuten ymmärsit, paneeleja, jotka voi suoraan kytkeä 12V akkuun, ja ne lataavat sitä.
Paneeli antaa suuremman jännitteen kun 12V. Eli ei ne ole mitään "standardi 12 V". ja ne voidaan kytkeä muihinkin akkujännitteisiin. Vaikka johonkin 3,6 V lithium akkuun (tai 6V, 24V lyijyakkuun). Paneeli tarvitsee aina erillisen säätimen. Se voi olla 12 V. Eli väitteesi pitäisi olla: "se ei tainut olla tavallinen 12V SÄÄDIN".
Jäämme vielä odottamaan lisätäsmennyksiä tuohon. Sinällänsä aivan oikea henki kun kerrotaan, että aurinkopaneeli vaatii aina säätimen.
Täällä on kuitenkin totuttu näkemään hyvinkin syväluotaavia pohdintoja, joita tässä jäädään odottamaan.
Solarcellisti
Jos nyt katsot markkinoita, niin noita 32-36 kennon paneeleita kaikki myyvät 12 V paneeleita, koska ne sopivat hyvin PWM-säätimellä tai jopa ilman säädintä 12 V akun lataukseen. Siis tuottavat sopivaa jännitettä, jos hukka ei ole kohtuuton.
Tuossa Tapion tapauksessa olisi ollut suuri etu, jos kaikki paneelit olisivat olleet tuollaisia standardeja 12 V paneeleja eikä typerästi sarjaan kytkettyjä alemman jännitteen paneeleita. Ne 12 V paneelit olisi voinut kytkeä suoraan akkuun ja ottaa irti, kun akkujännite nousee liikaa. Ne olisivat siis mahdollistaneet latauksen, kun systeemi ei toiminutkaan niin kuin luultiin ja lataus olisi ollut mahdollista ilman säädintä.
Toki latauksen ollessa kulutusta suurempaa ja akut täysiä, olisi akut saanut rikki, jos unohtaa irttottaa paneelit akusta.
Ei paneeli tarvitse säädintä ladatakseen. Minulla ei ole koskaan ollut säädintä 15 watin paneelini ja akkuni välissä. Isompikaan paneeli ei tarvitse säädintä, mutta se pitää ottaa sitten otaa irti akusta kun akku on täyteen ladattu.
Staagiongelma oli syntynyt "koska optimoitiin rullat lähelle kantta ilman vanttiruuvia".
Ei ole optimointikaan onnistunut käytännössä vaan aiheutti itse tehdyn ongelman.. Esimerkiksi Facnor FD ("flat deck") on matalampi jos ei halua sijoittaa rullaa kannen alle. Ja vanttiruuvin ei tarvitse olla rullan alla vaan voi olla sisälläkin nostamatta rullan korkeutta. Eikä noissa oloissa korkeus kannesta ole suuri haitta, ehkä jopa päin vastoin vähentää purjeiden hajoamisen riskiä. Eikä sitä paitsi 1968 ollut rullia laisinkaan, eikä kaikilla GGR veneissä. Kuvia oa linkistä:
https://goldengloberace.com/skipper/2018/tapio-lehtinen/
Lisää Asteria "-analyysiä":
VDH mainitsi maaliin tultuaan, että Gaia olisi periaatteessa nopeampi vene kuin Rustler. Mutta Asterian raskas ylipaino tappoi vauhdin. Edelleen VDH sanoi, että Gaia kapeana veneenä kestää painoa huomattavasti Rustleria huonommin ja painoahan Asteriassa olikin.
Ulkonäöltään se oli kuin palstalla viljelty termi "uppotukki". Paljonkohan oli varusteiden painoa?
Seuraavaan kisaan Asterian pitäisi sitten pyrkiä lähtemään kevyemmin lastattuna niin paljon kuin mahdollista.