Hiilidioksidilla ei vaikutusta

27

54

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Huuhaata. Jos lasken peiton alla kasvihuonekaasua niin ainakin vaimo käy hetken kuumana.

    • Anonyymi

      Tietäähän, ja jos ei tiedä, niin ainakin päättelee rationaalinen ihminen että näin on.

    • Anonyymi

      Aika vaikea on empiirisesti varmistaa sellaista tulosta, joka varmistaminen edellyttäisi koko Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistamista. Siksi tälläiset joudutaan tekemään mallinnuksen avulla.

      Samalla lailla esimerkiksi suurten rakenteiden lujuus selvitetään mallintamisen avulla. Kun siis ei ole mahdollista empiirisesti testata koko asiaa rikkomatta kyseistä rakennetta.

      • Anonyymi

        Paljon helpompaa on kerätä talteen kaikki hiilidioksidi. Sitten näkee että lämpötila laskee.


    • Anonyymi

      Ja poistelu alkaa, kun alarmisteilta argumentit loppuu.

    • Tämäkin denialistien keskinäinen keskustelu perustuu kokonaan akuankka-linkkiin.

      Hohhoijaa.

    • Anonyymi

      Esim. voimalaitoksilla kun polttoainemäärät voivat olla varsin suuria, ilmaa ei haluta lämmittää yhtään enempää kuin mitä palamisen takia on välttämätöntä ja vanha menetelmä mitata palamisen hyvyyttä on mitata hiilidioksidin määrä poistokaasuissa. Mitä korkeampi hiilidioksidin määrä, sitä enemmän happea on käytetty palamiseen ja sitä vähemmän lämmitetty ilmaa tarpeettomasti. Toki poistokaasujen lämpöäkin usein osin hyödynnetään esim. tulevan palamisilman esilämmitykseen.

      • Huhhuh, mitä soopaa.


      • Anonyymi
        Jons kirjoitti:

        Huhhuh, mitä soopaa.

        No laita sitä soopaa hiukan tähänkin ketjuun. Älä piilottele sitä tuvan nurkassa.


      • Anonyymi

        Voimalaitoksella savukaasuista mitataan NOx, lämpötila ja jäännöshappi.

        Ja kyllä niistä savukaasuista otetaan kaikki mahdollinen lämpöenergia talteen, joka voidaan savupiippua uhraamatta talteen ottaa.


    • Anonyymi

      Labramittauksilla on todettu, että sekä CO2- että H2O-molekyylit absorboivat lämpösätilyn aallonpituksilla.

      Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu. Nykyisillä vesihöyryn pitoisuuksilla H2O-molekyylejä on 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin nähden. CO2 osuus on siis 11 %.

      Kasvihuoneilmiön suuruudeksi väitetään 33 C. Siitä 11 % tekee 3.7 C. Tämä on suuruusluokka CO2-kokonaisvaikutukselle nykyään. Noiden molekyylien absorptiospektreissä on toki eroja, mutta suuruusluokka lienee tuossa.

      • Pieleen menee.
        Yritä uudelleen.


      • Anonyymi

        En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.

        Jos tiede osoittaa, että vesihöyryllä ei ole kasvihuonevaikutusta, niin sitten puheet CO2-lisäyksen ongelmasta voidaan lopettaa.


      • Anonyymi

        CO2-lisäyksen vaikutus on tunnetusti logaritminen. Tuplaaminen vaikuttaa siis tekijällä 0.69. Näin ollen tuplaamisen vaikutus olisi 2.6 C.

        Tuo "klubiaskiarvio" on todennäköisesti yhtä hyvä kuin monet muutkin esitetyt arviot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        CO2-lisäyksen vaikutus on tunnetusti logaritminen. Tuplaaminen vaikuttaa siis tekijällä 0.69. Näin ollen tuplaamisen vaikutus olisi 2.6 C.

        Tuo "klubiaskiarvio" on todennäköisesti yhtä hyvä kuin monet muutkin esitetyt arviot.

        Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.

        Kannattaa lukea aloituksen linkistä ko. tutkimukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.

        Todista tuo!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.

        Ei noin.
        Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
        Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei noin.
        Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
        Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia.

        Noin mielestänikin, muta miksi yritetään suhteuttaa CO2 ja H2O- höyryvaikutusta niiden keskimääräiseen suhteeseen.
        Kai se nyt on yleisesti tiedossa että maanpinnan lämpösäteily absorboituu lähes kokonaan alailmakehässä, jossa H2O määrä on kertaluokkaa 100 suurempi, ja vastaavasti troposfäärin yläpuolella suhde on jopa päinvastainen.
        Pelkkien suhdelukujen vertailu ja niistä vedetyt päätelmät ei osoita kovinkaan kehittynyttä asiantuntemusta !

        No joihinkin tarkoituksiin kai kaikki kelpaa, vai ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin mielestänikin, muta miksi yritetään suhteuttaa CO2 ja H2O- höyryvaikutusta niiden keskimääräiseen suhteeseen.
        Kai se nyt on yleisesti tiedossa että maanpinnan lämpösäteily absorboituu lähes kokonaan alailmakehässä, jossa H2O määrä on kertaluokkaa 100 suurempi, ja vastaavasti troposfäärin yläpuolella suhde on jopa päinvastainen.
        Pelkkien suhdelukujen vertailu ja niistä vedetyt päätelmät ei osoita kovinkaan kehittynyttä asiantuntemusta !

        No joihinkin tarkoituksiin kai kaikki kelpaa, vai ?

        Mitä tarkoittaa "jopa päinvastainen" ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei noin.
        Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
        Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia.

        Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.

        Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.

        Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta.

        Miten tuo liittyy ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen todistamattomuuteen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.

        Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta.

        Sotket nyt toisiinsa kaasun absorptiokyvyn eri taajuuksiin ja kokonaisabsorption.
        Jos kaaviossa on muuttujina säteilytaajuustaajuus ja absorptiokyky, määrä ei liity mitenkään kuvioon.


    • Anonyymi

      Tuossa linkissä väitetään näin "Surprisingly, Dr. Allmendinger found that the capacity to absorb radiation (sunlight) was quite similar for CO2 and for argon, nitrogen, and oxygen. The latter 3 are non-greenhouse gases." Miten niin yllättävästi, onhan nuo spektrit tunnettu iät ja ajat. Ja kasvihuonekaasujen ominaisuushan on juuri se, että läpäisevät auringon säteilyä, sensijaan absorboivat maasta avaruuteen emittoituvaa lyhytaaltoista säteilyä.

      • Anonyymi

        Jos asia on vaikea hahmottaa, niin vastaava säteilyspektri pitäisi olla helpompi ymmärtää.
        Esimerkiksi neon kaasu säteilee keinotekoisesti kiihdytettynä aineelle ominaista punaista valoa, sen spektrikuvion huippu osuu siis aallonpituusalueelle joka vastaa punaista valoa.
        Ei ole merkitystä sillä, kuinka monta säteilijää on yhtä aikaa käytettävissä, valo on aina saman väristä, vain valaisuteho lisääntyy ja saturaatio tarkoittaisi sitä että säteilylähteiden lisääminen ei enää lisäisi valoisuutta.

        Absorptiospektri on samoin aineen ominaisuutta kuvaava, ei siihen määrä vaikuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos asia on vaikea hahmottaa, niin vastaava säteilyspektri pitäisi olla helpompi ymmärtää.
        Esimerkiksi neon kaasu säteilee keinotekoisesti kiihdytettynä aineelle ominaista punaista valoa, sen spektrikuvion huippu osuu siis aallonpituusalueelle joka vastaa punaista valoa.
        Ei ole merkitystä sillä, kuinka monta säteilijää on yhtä aikaa käytettävissä, valo on aina saman väristä, vain valaisuteho lisääntyy ja saturaatio tarkoittaisi sitä että säteilylähteiden lisääminen ei enää lisäisi valoisuutta.

        Absorptiospektri on samoin aineen ominaisuutta kuvaava, ei siihen määrä vaikuta.

        Sotket kahta eri asiaa ehkäpä tarkoituksella. Saturoitunut absorptio liittyy nimenomaan aineen määrään absorboivassa kerroksessa ja hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen on ainemäärän vaihtelua.

        Kirjoitin aiheesta viestin keskusteluun "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu" tänään aamulla ( Anonyymi 14.1.2020 klo 08:36 ) selvittäen miten aallonpituuskohtainen absorptio vaikuttaa kaasukerroksen läpi mitattuun absorptioon.

        Jos jollakulla on tuohon asiaan lisättävää niin lisätköön mainittuun keskusteluun. Näin vastaukseen on helppo viitata jatkossakin.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi vuotta

      Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek
      Ikävä
      18
      4371
    2. Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden

      "Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia
      Hindulaisuus
      503
      2380
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      142
      1941
    4. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      16
      1530
    5. Onko hän elämäsi rakkaus?

      Itse olen sitä mieltä että kyllä se näin taitaa nyt olla
      Ikävä
      77
      1525
    6. Tekisin mitä vaan että

      Pääsisin eroon susta.
      Ikävä
      159
      1483
    7. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      10
      921
    8. Olisitko maailmani?

      Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik
      Ikävä
      34
      798
    9. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      65
      778
    10. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      106
      777
    Aihe