ettei eron jälkeen pysty puhuun ollenkaan vaan tappelee ja haukkuu?
Avioerot päätyy oikeustaistoon omaisuudesta ja lapsista kun mistään ei pystytä sopimaan ja eroaan sovussa asiat selvittäen?
Miks joillekin tää eron jälkeinen asiallinen ja sopuisa asioiden selvittely on niin vaikeaa?
Mulle ja ex-avolle oli yllättävän helppo selvitellä ero ja kaikki siihen liittyvät käytänön asiat. Vaikka olin jättäjä ja jopa pettäjä niin yhdessä oltiin viimeinen yö vielä sylikkäin lusikas ja hyvästeltiin puhuen asioista koko yö ja hiukan itkien. Ei ollut mitään hulluks haukkumista tai tappeluu
Asunto asiat sovittiin sovussa ja kaikki sähköjen loppulaskut ja tavaroiden jako jne. Meni aivan sovussa.
En ymmärrä miks joillekin tulee niin vaikeaksi hoitaa erot kauniisti ja puhua asiat sovussa loppuun
Avioerot päätyy oikeustaistoon omaisuudesta ja lapsista kun mistään ei pystytä sopimaan ja eroaan sovussa asiat selvittäen?
Miks joillekin tää eron jälkeinen asiallinen ja sopuisa asioiden selvittely on niin vaikeaa?
Mulle ja ex-avolle oli yllättävän helppo selvitellä ero ja kaikki siihen liittyvät käytänön asiat. Vaikka olin jättäjä ja jopa pettäjä niin yhdessä oltiin viimeinen yö vielä sylikkäin lusikas ja hyvästeltiin puhuen asioista koko yö ja hiukan itkien. Ei ollut mitään hulluks haukkumista tai tappeluu
Asunto asiat sovittiin sovussa ja kaikki sähköjen loppulaskut ja tavaroiden jako jne. Meni aivan sovussa.
En ymmärrä miks joillekin tulee niin vaikeaksi hoitaa erot kauniisti ja puhua asiat sovussa loppuun
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eksä tajua tonttu että se oli kymmenen vuotta sitten? Mun ensimmäinen suhde? Sähän olit eronnu vaikka kuinka monesti. Mulle se oli eka kerta ja en tod tienny miten siinä käyttäydytään. Mut voitha sä ite itelles uskotella että sä täs vaa oot kärsiny. Se että mä en jauha siitä mitä teit MULLE nii ei tarkoita etten olis kärsiny. Mä vaa en nuorena ollu mikään itkupilli toisin ku nyt.
En ollut eronnut vielä kertaakaan silloin. Eka suhde.
Meidän suhteesta jäi suru mutta toisaalta myös hyvä olo. Me puhuttiin suhde päätökseen viimeisenä yönä kahden ja päätettiin suhde nukkuen sylikkäin viimeinen yö ja tais siinä olla viimeinen kerta seksiäkin. Me päätettiin juttu sillai ettei puhuttavaa enää jäänyt. Sanottavat sanottiin. Riidat riideltiin. Sovittiin. Hyvästeltiin ja suljettiin suhteemme tarinan kannet yhteisesti
Ei kaikki mene niinkuin elokuvissa, milloin sen ymmärrät?
Menee kun on oikeesti rakastunut. Mun ex rakasti mua oikeesti ja siks kohteli noin nätisti erossakin.
Omistushalu ei oo rakkautta. Ne jotka haluaa omistaa kuin esineen muuttuu hankaliksi erossa ja haukkuu vaan eikä osaa sopia mistään asioista ei edes niistä joista olis pakko, kuten asuntoon, omaisuuteen, rahaan tai lapsiin liittyvistä
Kyl mä olin tokas suhteessa erottiin ystävinä. Et turha mun syyksi pistää.
Mä taas kysyin tolta mun ex-avolta erossa et miks se on niin rauhallinen, niin se sanoi et koska rakastaa mua ja hänelle mun onni on tärkein. Jos hänen kanssaan en ole enää onnellinen, ei hän halua mua väkisin pitää. Sanoi vielä et sit hän kyllä on vähän katkera jos vaihdan hänet huonompaan. Olen kuulemma pohjimmiltani hyvin herkkä nainen ja häneltäkin meni liian kauan tajuta kuinka herkkä ja siks kävi näin ku kävi ja suhtees ajauduttiin tähän pisteeseen. Antoi mulle vieläpä neuvon et olen luonteentani aika varovainen ja pelokas ja hän toivoo etten pilaa mitään uusia juttuja pelokkuudellani.
Se viimeisena sanoi mulle että rakastaa mua varmaan aina jollain tasolla ja hän toivoisi et kuulisi joskus aina mitä mulle kuuluu..
Kaunista. Omalta kohdaltani voisin sanoa, että ero oli helppo ja pitkään mietitty, mutta lasten suhteen tuli vääntöä, vaikka sekin asia oli jo sovittu eli lapset mulle. Ex alkoikin yhtäkkiä vääntää, tapella ja valehdella. Kun kysyin vuosi pari eron jälkeen miksi järjestämällä järjestää vaikeuksia (tarkoituksena saada lasten huoltajuus), sanoi ettei halua maksaa elatusmaksuja.
Kalliimmaks ne lapset tulee. Ei elatusavut ja lapsilisät kaikkia kuluja kata. Tai mistä mä tiedän kun ei omia lapsia mut oletan niin kun erilaisten tavaroiden vaatteiden, ruokien ja terveysmenojen jne hintoja katselen.
Mun vanhemmat kans pisti oikein 30 vuoden huoltajuuskatkeruus tappelun pystyyn. Ihanaa kun näin kolmekymppisenäkin kuunteli
”Kun isäs on sellanen ja tällanen ja sä oot ihan ku isäs”
Just sillai et mietti vaan et pääskää nyt asian yli kun tämäkin lapsosenne on yli kolmekymppinen ja ollut jo pitkään ilman huoltajia.
Mun tapauksessa lapset syntyivät ulkomailla ja asuin itsekin silloin ulkomailla.
Mä olin tyytyväinen ja huojentunut et mun ex-avo oli erilainen erossa kun vanhempani. Pelkäsin ettei sit jos jätän niin pystytä sopiin enää mitään
Käytännönasioita ja asunnon, irtaimiston, laskujen jne jako jää roikkuun koska puheyhteis katkee ja riidellään vaan. Mut ex olikin fiksu tyyppi. Oikeastaan tiesin sen etten mä ihan idiootin kans niin monta vuotta olis jaksanut yhdessä elää ja asua, et se on järkevä tyyppi vaik välillä tekee älyttömyyksiä, mut aivot sillä toimii !
Olinhan sen itse valkannut kumppaniki joten sen täytyi olla järki-ihminen!