Eipäilynä bipo(kiristää) , entä jos kieltäydyn lääkityksestä? Montaa on jo kokeiltu. En enää jaksais yhtään kokeilua, tää on niin paska tauti !!!
mitä tapahtuu jos kieltäydyn lääkityksestä?
Anonyymi
201007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllähän sitten teet elämäsi vielä hankalammaksi. Todennäköisesti päädyt jossain vaiheessa pakkohoitoon.
Pakkohoitoon en nyt tältä istumalta usko, mutta elämä tulee kyllä olemaan aika sietämätöntä. Saatat tuhota myös muutamia ihmissuhteita samalla.
Ja kyllä, jos mania etenee psykoosin tasolle voidaan sairaalahoitoa joutua harkitsemaan.
Avohoidossa ketään ei voida velvoittaa mihinkään voit myös lopettaa käynnit halutessasi.
"Avohoidossa ketään ei voida velvoittaa mihinkään voit myös lopettaa käynnit halutessasi."
Tämä ei pidä paikkaansa. Laki sanoo näin, mutta avohoidossa olevia painostetaan usein jatkamaan lääkitystä, mm. uhkaamalla ottaa tahdonvastaisesti osastolle. Psykoosiepäilyyn ei tarvitse käytännössä juuri mitään perusteita.
Suosittelisin terapiaan hakeutumista enemmän kuin lääkkeitä. Kaksisuuntaisuus ei ole sellainen "sairaus" kuin monesti uskotellaan, joka paranisi tai pysyisi aisoissa vain lääkkeillä. Se on mielen luonnollista toimintaa, kuten muutkin psyykkiset ongelmat. Ympäristöolot ja ihmissuhdevaikeudet usein taustalla. Älä lähde siihen lääkekierteeseen, jos vain mitenkään voit estää. Jos joku lääke tuntuu auttavan, niin pidä sen annostus mahdollisimman pienenä ja käyttö lyhytaikaisena tai ajoittaisena.
Kaksisuuntainen olo ja käytös ei välttämättä ole maailmanloppu, ellei sitten aiheuta liikaa käytännön vahinkoa itselleen tai muille silloin kun on maniavaiheessa. Ei kannata kiinnittää liikaa huomiota siihen mitä ihmiset sanovat. Kunhan perusraamit pysyvät pystyssä.
Jos ottaa sairaanroolin, ja antaa muiden (lääkäreiden) päättää puolestaan, se on menoa. Ota elämäsi haltuun, koeta miettiä hoitovaihtoehtoja, ja vaadi sellaista mikä tuntuu sopivalta, ja mikä missäkin elämänvaiheessa auttaa vähän matkaa eteenpäin ilman kohtuuttomia haittoja.
"Tämä ei pidä paikkaansa. Laki sanoo näin, mutta avohoidossa olevia painostetaan usein jatkamaan lääkitystä, mm. uhkaamalla ottaa tahdonvastaisesti osastolle. Psykoosiepäilyyn ei tarvitse käytännössä juuri mitään perusteita."
Laki on potilaan puolella, juuri siitä syystä joudutaan turvautumaan painostukseen ja uhkailuun.Tahdonvastaisesta hoidosta joudutaan tekemään asiakirjat ja pakkoa velvoitetaan jatkuvasti vähentämään mm. YK:n toimesta.YK itseasiassa kieltää pakkohoidon sopimuksessa jonka Suomi on allekirjoittanut.
Potilaille pyritään luomaan illuusio siitä että heillä ei ole vaihtoehtoja, todellisuus on kuitenkin yleensä toinen kunhan osaa vedota oikeuksiinsa asiallisesti.
Joitain vuosia sitten kun lopetin itse lääkityksen lääkärien siihen suostumatta kerroin jälkikäteen että olin lopettanut. Silloin heti lääkäri otti pakkohoitoasian esille, tavallaan uhkauksen tyyliin, en kuitenkaan antanut periksi vaan puhuin asiasta, miksi lopetin ja mitä hyötyä jne...
Oli lääkäri kuitenkin harkinnut pakkohoitoa koska oli kirjoittanut että kriteerit eivät täyttyneet.
Olihan tuo aika jännittävä tilanne kun uskalsin laittaa kampoihin ja sanoa oman mielipiteeni.
Se on niin väärin että heti uhataan pakolla jos ei kaikki mene niinkuin hoitava taho haluaa.
Potilas tosin itsekin aika hyvin tuntee itsensä silloin etenkin kun on järjissään.
Vaihtoehtoja on aina, riippuu myös omasta käytöksestä ja kyvystä keskustella asiallisesti.
Iso ongelma näissä tilanteissa on se että hoitoon yleensäkin ajaudutaan juuri silloin kun elämässä muutenkin menee huonosti ja tarvitsee apua.On enemmän kuin vähän epäreilua että potilas joutuu edes miettimään oikeuksiaan voidakseen suojella itseään auttajilta.
Näinhän se on, mulla oli vielä tilanne että oon ollut jo pitkään paremmassa kunnossa ja silti olisi vaan ollut pakko käyttää lääkettä " ennaltaehkäisevänä hoitona ".
Sanoinkin lääkärille että katsotaan sitten uudestaan jos jotain sattuu tulemaan.
En halua käyttää elämänlaatua heikentävää lääkettä kun siihen ei ole tarvetta.
Mulla meni kyllä se ennaltaehkäiseväksi käyttö yli ymmärryksen.
Nuorena olin tosi huonona psyykkisesti ja tilanne oli aivan toisenlainen, oli myös päihteet mukana kuvioissa. Lääkitykset olikin alkuun kamalan hieno juttu kun sai päänsä vielä enemmän sekaisin, ei tarvinnut edes anella reseptejä kun sain pyytämättäkin.
Olen niin tyytyväinen kun se kaikki on jäänyt taaksepäin. Elän toivossa ettei kohdalleni enää tule yhtä pahoja ongelmia, ainakaan en yritä niitä itselleni tahallaan hankkia.
Vaan eihän ikinä voi tietää mitä tapahtuu joskus tulevaisuudessa.
Lähtöongelmanasi on, että uskot kyseessä olevan sairauden. Koska pyrit hoitamaan sairautta mitä ei ole olemassakaan erilaisin huumauainein, ei yllättäne, että vointi on ikävä.
Huumausaineilla lotraamisen sijaan suosittelen ottamaan selkoa mikä elämässäsi on niin pielessä, että voit huonosti ja etsimään ratkaisuja siihen asiaan. Voit harkita sulkea pois mahdolliset oikeat sairaudet käymällä tarkistamassa kilpirauhasterveytesi oikealla lääkärillä. Muista myös, että huumausaineista vieroittautuminen vaatii aikaa ja viekkarit voivat olla todella ikäviä. Älä sekoita viekkareita tai elämään reagoimista mielikuvitteellisten sairauksien, kuten bipon, kuvauksiin.
Voit pyytää tehdä ne kartoituslomakkeet uudestaan , sano että tuli ruksittua liian hätäisesti kun hermostutti. Näkeehän niistä jo sokeakin kepillään millä kysymyksillä boboa haetaan
mitä ihmeen kartoituslomakkeita? en oo täyttänyt mitään sellaisia.
muutamaa lääkettä olen koittanut ja nyt alkaa usko loppumaan. 2017 vuodesta olen juossu lääkärillä . erilaisia lääkkeitä löytyy kotoa niin paljon että kun ne tuonne lähistön vesistöön käyn kippaamassa nii saatte lehdestä lukea että sielä jossain on ihmeellisiä kaloja. osa ui selkää ja toinen kroolaa pyrstö suussa ( lue vitsinä) ja loput näkee harhoja ja kusee veteen....
tää ota elämä haltuun kommentti on kaikista paras. tuntuu olevan ihan huuhaa sontaa koko psykiatria :D
Kyselylomakkeet, joiden perusteella diagnoosi tehdään.
Alkuartoituksessa MDQ - seula
https://www.kaypahoito.fi/hoi50076#readmore
Kuinkahan moni on rientänyt täyttämään lomaketta kiinnittämättä huomiota sivulauseeseen " ja ette ole ollut oma itsenne"?
Ei psykiatria välttämättä sontaa ole, se vain kuuluu samaan kategotiaan tieteenä kuin astrologia.
https://madinfinland.org/perusongelmia/
no huuhaa sontaa on astrologiakin. taidan mennä ruokkiin kaloja :D
oireet jatkuu jos lääkkeitä et syö. koita kestää :D
nääh. en syö enää yhtäkää lääkettä. ja meinaan kyllä jaksaa
Ei tapahdu mitään, jos olet aikuinen!
Korkeintaan lääkäri tai sairaanhoitaja haukkuu sinut!
Ei muuta!
Aikuisella on oikeus kieltäytyä lääkityksestä!
Ja sillä siisti!
Ei enää koske itseäni mutta ei se ole noin yksioikoista, tiedän kokemuksesta. Sekä omasta että myös muiden.
Kyllä joo lääkityksestä voi kieltäytyä ja saakin, mutta on eri asia miten lääkettä tuputtanut taho suhtautuu asiaan.
Se nyt ei valitettavasti jää aina pelkäksi haukkumiseksi.
"Ei tapahdu mitään, jos olet aikuinen!"
Tuo ei valitettavasti ole aina totta. Hoitohenkilökunta käyttää joissain paikoin väärin mielenterveysllain suomia porsaanreikiä. Avohoidossa olevia ihmisiä painostetaan ja uhataan ottaa pakkohoitoon jos he kieltäytyvät injektiolääkityksestä. Perusteena psykoosiepäily, käytännössä sitä ei tarvitse täsmentää paljoakaan. Hyvin subjektiiviset arviot riittävät. Tiedän henkilöitä joilla on tämä tilanne pysyvästi, ja joilla tuo uhka on myös toteutettu kun he kieltäytyvät lääkityksestä. Ja olen muuten itse terveydenhuollon koulutuksen omaava henkilö ja voin sanoa, ettei psykoosiepäily heidän kohdallaan ollut perusteltu.
Tarkkailuunhan saatetaan herkästikin laittaa, mutta pitää päästää pois jos ei ole tarvetta pakkohoitoon.
Vaikka tätäkin sääntöä varmaan rikotaan jonkin verran.