Perintöoikeus sisäkkäisissä kuolinpesissä kun ei avioehtoa

Anonyymi

Kuinka laki katsoo perinnönjaon kun kyseessä on kuolleen isovanhemman perintö, ja sisäkkäiset kuolinpesät.

Esimerkkitilanne -
Perittävän puoliso ja lapsi on kuollut. Perittävän lapsella ja tämän leskellä ei ollut avioehtoa. Perittävällä lapsella ja leskellä on kaksi yhteistä lasta. Miten osuudet määräytyvät?

Kuuluuko perintö leskelle ja lapsille, ainoastaan leskelle, vai ainoastaan lapsille.

Nämä tiedot olen löytänyt

"Lapsenlapset perivät isovanhemman, jos heidän vanhempansa, joka on perittävän lapsi, on kuollut tai luopuu perinnöstä. Isovanhemman perintö menee siis hänen kuolleen lapsensa perillisille, jos heitä on elossa."
Minilex

"Toinen mahdollinen avioliiton purkautumistapa on puolison kuolema tai kuolleeksi julistaminen. Avioliitto purkautuu siis viimeistään silloin, kun toinen puolisoista kuolee tai julistetaan kuolleeksi"
Minilex

158

1615

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Perittävän puoliso ja lapsi on kuollut. Perittävän lapsella ja tämän leskellä ei ollut avioehtoa. Perittävällä lapsella ja leskellä on kaksi yhteistä lasta. Miten osuudet määräytyvät?"

      Perintö lankeaa perittävän jälkeläisille, ei näiden puolisoille. Perinnön saavat siten keskenään puoliksi kuolleen perillisen jälkeläiset eli perittävän kaksi lapsenlasta.

      Lapsen puolisolla olisi ollut perintöön avio-oikeus, jos lapsi olisi elänyt vanhempansa kuollessa. Siinä tapauksessa olisi tullut toimittaa ositus ennen perinnönjakoa.

      • Anonyymi

        Ositushan suoritetaan aina, kun ei ole ollut avioehtoa eli ei ole merkitystä sillä kuoliko ennemmin vaiko jälkeen vanhempansa.

        Mutta silloin on merkitystä kun lapsen vanhempi joko elää minuutin kauemmin, taikka lapsi elää minuutin kauemmin, niin jälimmäisessä lapsi perii vanhempansa ja hänen jälkeensä lapsen lapset, koska avio-oikeutta ei ole perintöön: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4 "V OSA
        OMAISUUDEN OSITUS
        1 luku
        Yleisiä määräyksiä

        90 § (20.8.2004/784)
        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella ====>>>puolisolla ==>>ei ole avio-oikeutta, pidettävä!!!:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut =====>>>>taikka saanut perintönä<<<<====, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

        Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa"

        Eli nyt kun perittävän lapsi on kuollut ja häneltä jäänyt avioliiton kautta leski ja kaksi lasta, niin leskellä ei ole avioikeutta lapsen vanhemmilta saatuun perintöön, jos lapsi on elänyt kuolleen vanhempansa jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ositushan suoritetaan aina, kun ei ole ollut avioehtoa eli ei ole merkitystä sillä kuoliko ennemmin vaiko jälkeen vanhempansa.

        Mutta silloin on merkitystä kun lapsen vanhempi joko elää minuutin kauemmin, taikka lapsi elää minuutin kauemmin, niin jälimmäisessä lapsi perii vanhempansa ja hänen jälkeensä lapsen lapset, koska avio-oikeutta ei ole perintöön: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4 "V OSA
        OMAISUUDEN OSITUS
        1 luku
        Yleisiä määräyksiä

        90 § (20.8.2004/784)
        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella ====>>>puolisolla ==>>ei ole avio-oikeutta, pidettävä!!!:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut =====>>>>taikka saanut perintönä<<<<====, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

        Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa"

        Eli nyt kun perittävän lapsi on kuollut ja häneltä jäänyt avioliiton kautta leski ja kaksi lasta, niin leskellä ei ole avioikeutta lapsen vanhemmilta saatuun perintöön, jos lapsi on elänyt kuolleen vanhempansa jälkeen.

        L-höpö halusi taas "Eskon puumerkkinsä" jättää. Mikäs siinä, tapansa mukaan hän vain jälleen osuu kirveellään kiveen:

        "Ositushan suoritetaan aina, kun ei ole ollut avioehtoa eli ei ole merkitystä sillä kuoliko ennemmin vaiko jälkeen vanhempansa."

        Kyllä sillä vain ON oleellinen merkitys. Tässä rautalankaa palstan lukijoille, L-höpöllehän mikään tunnetusti ei mene perille.

        Perittävä = P
        Perittävän lapsi = L
        Em. lapsen lapsi = LL
        Em. lapsen leski = LE

        Jos P:n kuollessa L elää, L perii P:n ja tähän perintöön LL:llä on avio-oikeus, mikä realisoituu LL:n ja LE:n välisessä osituksessa. LE saa perintönä osituksessa määräytyvän L:n jäämistön.

        Jos taas, kuten pa:n tapauksessa asianlaita oli, L on kuollut ennen P:tä, P:n jäämistö periytyy suoraan LL:lle. Siinä ei mitään osituksia tarvita. LE:llä ei ole mitään osuutta P:n perintöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-höpö halusi taas "Eskon puumerkkinsä" jättää. Mikäs siinä, tapansa mukaan hän vain jälleen osuu kirveellään kiveen:

        "Ositushan suoritetaan aina, kun ei ole ollut avioehtoa eli ei ole merkitystä sillä kuoliko ennemmin vaiko jälkeen vanhempansa."

        Kyllä sillä vain ON oleellinen merkitys. Tässä rautalankaa palstan lukijoille, L-höpöllehän mikään tunnetusti ei mene perille.

        Perittävä = P
        Perittävän lapsi = L
        Em. lapsen lapsi = LL
        Em. lapsen leski = LE

        Jos P:n kuollessa L elää, L perii P:n ja tähän perintöön LL:llä on avio-oikeus, mikä realisoituu LL:n ja LE:n välisessä osituksessa. LE saa perintönä osituksessa määräytyvän L:n jäämistön.

        Jos taas, kuten pa:n tapauksessa asianlaita oli, L on kuollut ennen P:tä, P:n jäämistö periytyy suoraan LL:lle. Siinä ei mitään osituksia tarvita. LE:llä ei ole mitään osuutta P:n perintöön.

        Ymmärsinkö oikein - ei jos jo aiemmin edesmenneen perittävän perinnönjakoa ei ole saatettu päätöksen ja hänen lapsensa ehtii kuolla (täten myös avioliitto purkautunut) onko perijiä silloinkin ainoastaan lapsenlapset eikä leski lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsinkö oikein - ei jos jo aiemmin edesmenneen perittävän perinnönjakoa ei ole saatettu päätöksen ja hänen lapsensa ehtii kuolla (täten myös avioliitto purkautunut) onko perijiä silloinkin ainoastaan lapsenlapset eikä leski lainkaan.

        Avioliiton purkauduttua, sama millä tavoin (avioero/kuolema), niin aina tehdään ositus, jos on kaiken kattava avioehto, niin erottelu ja jos on vain osittainen avioehto määrätyistä omaisuusmääristä, niin tehdään osituksen ja erottelun yhdistelmä.

        Tuota joka höpöttää L-höpöstä eli noluden mestari 123 (nolannu itsensä näillä palstoilla useamman kerran), niin ei kannata uskoa.

        Ositustahan tarkoittaa omaisuuden ns. puoliksi jakamista avieron ja kuoleman johdosta.

        Lue itse perintökaari, että myöskin avioliittolaki, laeille minä en voi mitään, mutta nämä asiakaskalastajat (nolo123, judge dredd (mahtuaalinen nickki) ja ynm joita täällä pyörii selkeitä asioita sekoittamassa) näemmä voivat.

        Nuo nolot sun muut, kun eivät ymmärrä lukemaansa, että mistä asiasta kysytään.

        Leski ei peri koskaan, ainoa tapaus missä saa omaisuuden haltuunsa (eli ei peri silloinkaan) on ainoastaan jollei ole testamenttia, eikä rintaperillisiä.

        Kuten sen jo avioliittolaki ilmaisee selkeästi (se osio jonka liitin tuonne) ettei aviopuoliso kuoleman tapauksessa saa perintöä, eika saa siitä omaisuudesta, minkä edesmennyt on saanut perintönä.

        Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää, ymmärrän kyllä miksei esim. rudgelöpslöpshöpöttäjä ja noloudet ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avioliiton purkauduttua, sama millä tavoin (avioero/kuolema), niin aina tehdään ositus, jos on kaiken kattava avioehto, niin erottelu ja jos on vain osittainen avioehto määrätyistä omaisuusmääristä, niin tehdään osituksen ja erottelun yhdistelmä.

        Tuota joka höpöttää L-höpöstä eli noluden mestari 123 (nolannu itsensä näillä palstoilla useamman kerran), niin ei kannata uskoa.

        Ositustahan tarkoittaa omaisuuden ns. puoliksi jakamista avieron ja kuoleman johdosta.

        Lue itse perintökaari, että myöskin avioliittolaki, laeille minä en voi mitään, mutta nämä asiakaskalastajat (nolo123, judge dredd (mahtuaalinen nickki) ja ynm joita täällä pyörii selkeitä asioita sekoittamassa) näemmä voivat.

        Nuo nolot sun muut, kun eivät ymmärrä lukemaansa, että mistä asiasta kysytään.

        Leski ei peri koskaan, ainoa tapaus missä saa omaisuuden haltuunsa (eli ei peri silloinkaan) on ainoastaan jollei ole testamenttia, eikä rintaperillisiä.

        Kuten sen jo avioliittolaki ilmaisee selkeästi (se osio jonka liitin tuonne) ettei aviopuoliso kuoleman tapauksessa saa perintöä, eika saa siitä omaisuudesta, minkä edesmennyt on saanut perintönä.

        Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää, ymmärrän kyllä miksei esim. rudgelöpslöpshöpöttäjä ja noloudet ymmärrä.

        Tässä kahdelta eri sivustolta esimerkit.

        https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html
        Puolisoiden omaisuuden jako
        ...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

        Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

        Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

        Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

        Esimerkki 1: Matti ja Maija ovat avioliitossa keskenään ja heidän avioliittonsa purkautuu Matin kuoleman takia. Matin perillisinä ovat puolisoiden lapset A ja B. Matilla on omaisuutta 200 000 euron arvosta, Maijalla 100 000 euron arvosta. Tässä tapauksessa omaisuuden ositus toimitetaan siten, että Maija saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta (300 000 euroa) eli 150 000 euroa ja lapset A ja B yhteensä samoin 150 000 euroa. Toisin sanoen: koska tässä tapauksessa eloonjääneellä puolisolla, Maijalla, oli vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla, Matilla, puolisoiden omaisuus jaetaan tasan Maijan ja lasten A ja B kesken.

        Esimerkki 2: Jos edellisessä esimerkissä avioliitto olisikin purkautunut Maijan eikä Matin kuoleman vuoksi, saa Matti pitää koko oman omaisuutensa (200 000 euroa) ja lapset A ja B saavat vain äidilleen Maijalle kuuluneen omaisuuden (100 000 euroa). Toisin sanoen: koska eloonjääneellä puolisolla, Matilla, oli enemmän omaisuutta kuin Maijalla, Matti saa pitää koko omaisuutensa itsellään eikä hänen tarvitse luovuttaa mitään omaisuudestaan lapsille A ja B.
        Edellä sanotun lisäksi eloonjääneelle puolisolle turvataan oikeus pitää hallinnassaan perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva asuntoirtaimisto, jos eloonjääneellä puolisolla ei ole omistuksessaan muuta, kodiksi sopivaa asuntoa.

        Avioehtosopimus ja omaisuuden ositus

        Avioehtosopimus vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Avioehtosopimus koskee osituksen toimittamista sekä silloin, kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman vuoksi että myös silloin, kun ositus toimitetaan avioeron perusteella.

        Käytännössä on tavallisin avioehtosopimus, jossa määrätään, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton purkauduttua puolisoiden omaisuutta ei jaeta tasan, vaan kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa itsellään.

        Avioehtosopimuksella voidaan myös määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toiselle puolisolle kuuluvaan omaisuuteen, esimerkiksi tämän perintönä saamaan maatilaan. Tämä määräys merkitsee sitä, että puolisoiden kesken jaetaan tasan kaikki muu omaisuus paitsi avioehtosopimuksessa mainittu maatila.

        Avioehtosopimus ei kuitenkaan ole ehdottomasti sitova. Sen määräyksistä voidaan poiketa tai se voidaan jättää kokonaan huomiotta osituksen sovittelussa, jos avioehtosopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

        https://legistum.fi/yksityishenkiloiden-asiat/ositus/
        Ositus toisen puolison kuollessa

        Jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), leski tai perilliset voivat vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

        Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhdessä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

        Omaisuus jaetaan osituksessa tasan kuitenkin vain silloin, jos eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

        Jos avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta, ===>>mutta kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä<<<====), eloonjäänyt puoliso perii (perintökaaren sanamuoto: " 1 §

        Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä,===>>>> menee<<<=== jäämistö eloonjääneelle puolisolle").


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsinkö oikein - ei jos jo aiemmin edesmenneen perittävän perinnönjakoa ei ole saatettu päätöksen ja hänen lapsensa ehtii kuolla (täten myös avioliitto purkautunut) onko perijiä silloinkin ainoastaan lapsenlapset eikä leski lainkaan.

        P perittävä
        L lapsi
        LP lapsen puoliso
        LL lapsen lapsi

        Jos P kuolee ennen L:ää on L kuolinpesän osakas.

        Jos P perintö on jakamatta kun L kuolee, L kuolinpesä tulee L tilalle. L kuolinpesään kuuluu LL ja LP. L ositettavaan varallisuuteen kuuluu tämän osuus P perinnöstä.

        Jos L kuolee ennen P:tä, hän ei voi olla P kuolinpesän osakas, vaan L sijaan tulee hänen lapsensa LL. Koska L ei ole osakas ei myöskään LP ole tekemisissä P kuolinpesän kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avioliiton purkauduttua, sama millä tavoin (avioero/kuolema), niin aina tehdään ositus, jos on kaiken kattava avioehto, niin erottelu ja jos on vain osittainen avioehto määrätyistä omaisuusmääristä, niin tehdään osituksen ja erottelun yhdistelmä.

        Tuota joka höpöttää L-höpöstä eli noluden mestari 123 (nolannu itsensä näillä palstoilla useamman kerran), niin ei kannata uskoa.

        Ositustahan tarkoittaa omaisuuden ns. puoliksi jakamista avieron ja kuoleman johdosta.

        Lue itse perintökaari, että myöskin avioliittolaki, laeille minä en voi mitään, mutta nämä asiakaskalastajat (nolo123, judge dredd (mahtuaalinen nickki) ja ynm joita täällä pyörii selkeitä asioita sekoittamassa) näemmä voivat.

        Nuo nolot sun muut, kun eivät ymmärrä lukemaansa, että mistä asiasta kysytään.

        Leski ei peri koskaan, ainoa tapaus missä saa omaisuuden haltuunsa (eli ei peri silloinkaan) on ainoastaan jollei ole testamenttia, eikä rintaperillisiä.

        Kuten sen jo avioliittolaki ilmaisee selkeästi (se osio jonka liitin tuonne) ettei aviopuoliso kuoleman tapauksessa saa perintöä, eika saa siitä omaisuudesta, minkä edesmennyt on saanut perintönä.

        Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää, ymmärrän kyllä miksei esim. rudgelöpslöpshöpöttäjä ja noloudet ymmärrä.

        Lisään tähän sen verran, että kun on tehty edesmenneen kohdalla perukirja, vaikkei jakoa olisikaan tehty, tulee kuolleen aviopuolison rintaperilliset edunsaajiksi hänen tilalleen ja koska kyseessä on avioehdoton avioliitto, toimitaan asiassa kuin laissa onkin.

        Ei siis toimita kuin noloudenmestari, ruikkulöpslöpsin taikka jonkun muun täällä käkenä huseeraavan sekoittajan mielipide onkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-höpö halusi taas "Eskon puumerkkinsä" jättää. Mikäs siinä, tapansa mukaan hän vain jälleen osuu kirveellään kiveen:

        "Ositushan suoritetaan aina, kun ei ole ollut avioehtoa eli ei ole merkitystä sillä kuoliko ennemmin vaiko jälkeen vanhempansa."

        Kyllä sillä vain ON oleellinen merkitys. Tässä rautalankaa palstan lukijoille, L-höpöllehän mikään tunnetusti ei mene perille.

        Perittävä = P
        Perittävän lapsi = L
        Em. lapsen lapsi = LL
        Em. lapsen leski = LE

        Jos P:n kuollessa L elää, L perii P:n ja tähän perintöön LL:llä on avio-oikeus, mikä realisoituu LL:n ja LE:n välisessä osituksessa. LE saa perintönä osituksessa määräytyvän L:n jäämistön.

        Jos taas, kuten pa:n tapauksessa asianlaita oli, L on kuollut ennen P:tä, P:n jäämistö periytyy suoraan LL:lle. Siinä ei mitään osituksia tarvita. LE:llä ei ole mitään osuutta P:n perintöön.

        Mitä olen lukenut Stenwallia, niin Esko ymmärsi hyvin lukemansa, mitä taas ei voi sanoa monista muista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        P perittävä
        L lapsi
        LP lapsen puoliso
        LL lapsen lapsi

        Jos P kuolee ennen L:ää on L kuolinpesän osakas.

        Jos P perintö on jakamatta kun L kuolee, L kuolinpesä tulee L tilalle. L kuolinpesään kuuluu LL ja LP. L ositettavaan varallisuuteen kuuluu tämän osuus P perinnöstä.

        Jos L kuolee ennen P:tä, hän ei voi olla P kuolinpesän osakas, vaan L sijaan tulee hänen lapsensa LL. Koska L ei ole osakas ei myöskään LP ole tekemisissä P kuolinpesän kanssa.

        Kannattaisiko sen nolostelijan hieman edes lukaista, siis jos ja kun oikein kovasti toivotaan, että ymmärtäisi, niin leski ei koskaan ole kuolinpesän osakas kuin testamentin kautta taikka silloin kun hän on perillisasemassa, "Vainajan eloonjäänyt puoliso on osakas ====>>>osituksen toimittamiseen saakka<<<=== (eli perukirjan tekemiseen asti, jolla ositus tehdään). Eloonjäänyt puoliso eli leski ei kuitenkaan ole kuolinpesän osakas, jos puolisoilla oli avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto. Avioehdosta ja osituksesta riippumatta leski voi toki olla kuolinpesän osakas, jos hän on perillisasemassa tai yleistestamentinsaaja".

        Omaisuuden jako on eri kuin ositus, tämä pitää huomioida.

        Taas häipyivät idiootit, kun laitettiin faktaa pöytään ja noloina mennään kiven alle. koloonsa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä olen lukenut Stenwallia, niin Esko ymmärsi hyvin lukemansa, mitä taas ei voi sanoa monista muista.

        Ongelma on että Esko sohlaa avioliittolain parissa, joka sopisi jos tuo perittävän lapsi olisi elossa mutta hakenut avioeroa, silloin AL 90 olisi merkityksellinen.

        Mutta kun kyse onkin siitä, että perillinen kuolee ennen perittävää mennään perintökaaren sijaantulon mukaan, eikä välitetä avioliittolaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma on että Esko sohlaa avioliittolain parissa, joka sopisi jos tuo perittävän lapsi olisi elossa mutta hakenut avioeroa, silloin AL 90 olisi merkityksellinen.

        Mutta kun kyse onkin siitä, että perillinen kuolee ennen perittävää mennään perintökaaren sijaantulon mukaan, eikä välitetä avioliittolaista.

        Et sitten aikuisten oikeasti ymmärrä lukemaasi, etkä edes osaa kuin heikosti tavata.

        AVIOLIITTO LAISTA, O-S-I-T-U-S K-U-N A-V-I-O-P-U-O-L-I-S-O O-N K-U-O-L-L-U-T "90 § (20.8.2004/784)
        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella ====>>>puolisolla ==>>ei ole avio-oikeutta, pidettävä!!!:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut =====>>>>taikka saanut perintönä<<<<====, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;"

        Aloittajalta: "jos jo aiemmin edesmenneen perittävän perinnönjakoa ei ole saatettu päätöksen ja hänen lapsensa ehtii kuolla", "perinnönjaon kun kyseessä on kuolleen isovanhemman perintö"

        Y-M-M-Ä-R-R-Ä-T-K-Ö?

        Aviossa olevan lapsen vanhempi on siis kuollut ennemmin kuin hän itse, aviossa oleva lapsi on nyt kuollut, häneltä on jäänyt leski ja kaksi lasta, niin hänen ja hänen edesmenneen puolisoonsa käytetään avioliitolain ositusta koska avioliitto laissa ilmaistaan kuoleman kautta purkautunut avioliitto.

        Idiootimpikin ymmärtää tämän, muttei näköjään elämän riemuidiootit ja alempana "Trolli rooooopootti : "Kannattaisiko sen nolostelijan hieman edes lukaista" on vieläkin pahempi idioottien munatehdas.


      • Anonyymi

        Trollien ykkössijan hallitsija tekstaa näin:

        "Trolli rooooopootti : "Kannattaisiko sen nolostelijan hieman edes lukaista, siis jos ja kun oikein kovasti toivotaan, että ymmärtäisi, niin leski ei koskaan ole kuolinpesän osakas kuin testamentin kautta taikka silloin kun hän on perillisasemassa, "Vainajan eloonjäänyt puoliso on osakas ====>>>osituksen toimittamiseen saakka<<<=== (eli perukirjan tekemiseen asti, jolla ositus tehdään)"

        Mitä kiksejä saa kun trollaa vai onko Lawetroder oikeesti tyhmä?"


      • Anonyymi

        Aikuisten oikeesti heeiii, se on R-O-B-O-T-T-I, ei siis ropotti, ropota on venäjää ja tarkoittaa työskennellä.

        Oliko sinulla ponota aloitukseen yhtään mitään?

        En ainakaan lukenut että olisi ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma on että Esko sohlaa avioliittolain parissa, joka sopisi jos tuo perittävän lapsi olisi elossa mutta hakenut avioeroa, silloin AL 90 olisi merkityksellinen.

        Mutta kun kyse onkin siitä, että perillinen kuolee ennen perittävää mennään perintökaaren sijaantulon mukaan, eikä välitetä avioliittolaista.

        Kaikista suurin ja pahin ongelma on ainoastaan se, ettete ymmärrä lukemaanne, olen jo kahdesti esittänyt sen, ETTÄ PERINNÖN JÄTTÄJÄ ei ole HUOOOOMMM EI OLE KUOLLUT AVIOSSA OLEVAN LAPSENSA jälkee, vaan ennemminn ja jo idioottikin sen A)lukee aloituksesta, B) selvennys kysymyksestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sitten aikuisten oikeasti ymmärrä lukemaasi, etkä edes osaa kuin heikosti tavata.

        AVIOLIITTO LAISTA, O-S-I-T-U-S K-U-N A-V-I-O-P-U-O-L-I-S-O O-N K-U-O-L-L-U-T "90 § (20.8.2004/784)
        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella ====>>>puolisolla ==>>ei ole avio-oikeutta, pidettävä!!!:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut =====>>>>taikka saanut perintönä<<<<====, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;"

        Aloittajalta: "jos jo aiemmin edesmenneen perittävän perinnönjakoa ei ole saatettu päätöksen ja hänen lapsensa ehtii kuolla", "perinnönjaon kun kyseessä on kuolleen isovanhemman perintö"

        Y-M-M-Ä-R-R-Ä-T-K-Ö?

        Aviossa olevan lapsen vanhempi on siis kuollut ennemmin kuin hän itse, aviossa oleva lapsi on nyt kuollut, häneltä on jäänyt leski ja kaksi lasta, niin hänen ja hänen edesmenneen puolisoonsa käytetään avioliitolain ositusta koska avioliitto laissa ilmaistaan kuoleman kautta purkautunut avioliitto.

        Idiootimpikin ymmärtää tämän, muttei näköjään elämän riemuidiootit ja alempana "Trolli rooooopootti : "Kannattaisiko sen nolostelijan hieman edes lukaista" on vieläkin pahempi idioottien munatehdas.

        Eli osaat lukea tuosta kohdasta alun mutta et loppua?

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton >>>>purkauduttua <<<<toisen puolison kuoleman vuoksi;

        Perintö siirtyy perittävän kuolinhetkellä ei sitten joskus, kun perilliset pääsevät sopuun jaosta. Jolloin jos lapsi oli elossa tämän isän kuollessa, hän on saanut perinnön ennen tuota "purkauduttua" hetkeä. Eli tuo esittämäsi pykälä ei vaikuta mitenkään esitetyssä tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli osaat lukea tuosta kohdasta alun mutta et loppua?

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton >>>>purkauduttua <<<<toisen puolison kuoleman vuoksi;

        Perintö siirtyy perittävän kuolinhetkellä ei sitten joskus, kun perilliset pääsevät sopuun jaosta. Jolloin jos lapsi oli elossa tämän isän kuollessa, hän on saanut perinnön ennen tuota "purkauduttua" hetkeä. Eli tuo esittämäsi pykälä ei vaikuta mitenkään esitetyssä tapauksessa.

        Kuka jaksaa ja viitsii tuhlata aikaansa L-höpön tyypillisten sepustusten läpi kahlaamiseen? En minä ainakaan. Eikä kukaan muukaan järkevänä itseään pitävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli osaat lukea tuosta kohdasta alun mutta et loppua?

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton >>>>purkauduttua <<<<toisen puolison kuoleman vuoksi;

        Perintö siirtyy perittävän kuolinhetkellä ei sitten joskus, kun perilliset pääsevät sopuun jaosta. Jolloin jos lapsi oli elossa tämän isän kuollessa, hän on saanut perinnön ennen tuota "purkauduttua" hetkeä. Eli tuo esittämäsi pykälä ei vaikuta mitenkään esitetyssä tapauksessa.

        Missähän laissa noin lukee, kertoisitko, kun huomasin, ettei avioliittolaissa ainakaan noin ole, etkä edes viittaa lakiin.

        Jos laissa on noin, että perintö ja perintöosa siirtyy välittömästi kuolinhetkellä, niin uskon sinua.

        Ps, mitä tapahtuu muuta kuolinhetkellä, tuleeko toisesta leski vai haetaankpo sitäkin erikseen, lakkaako aviolliset velvollisuudet toisen kuolemaan, tai pitääkö toisen osapuolen vaikkapa sexstata kylmän ruumiin kanssa, kun se avioliitto ei purkaannukkaan kuolinhetkellä, niin tilataanko se vaikkapa seiskalehdestä purkaantuun?


    • Anonyymi

      Ositus ei ole suomen lain mukaan pakollista.

      • Anonyymi

        Aivan, ei olekkaan, vaan ainoastaan silloin kun sitä joku vaatii, ja tällöin auktualisoituu perintöosa, ei ennemmin.

        Siitä on vain tehty tavallaan pakko juttu muiden oikeusturvan, että myöskin verottajan takia.


    • Anonyymi

      Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle,toisinsanoen omaisuus siirtyy pesän osakkaille.

      Laki ei sano asiaa suoraan että perintö siirtyy kuolinhetkellä kuolinpesälle(osakkaille) vaan asiaa pitää etsiä oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta.

    • Anonyymi

      "Aivan, ei olekkaan, vaan ainoastaan silloin kun sitä joku vaatii, ja tällöin auktualisoituu perintöosa, ei ennemmin."

      Ei ihan näin,osituksella ei ole mitään tekemistä perinnön kanssa,perintöosa aktualisoituu kun henkilö kuolee.

      • Anonyymi

        Höpötihöps, ei se perintö mihinkään siirry kun ei edes vielä ole mitääm perintöä, ymmärsitkö?

        Kun henkilö kyolee, syntyy kuolinpesä, jonka hallintaan kuolleen omaisuus siirtyy, se muuten on ihan laissakin tähän tapaan, ymmärräthän ehkä lukemaasi, mikä tähän asti on osoittautunut erittäin heikkoymmärteiseksi tai sanoisinko ennemmin, heikkomieliseksi.

        " 3 §

        Kunnes kaikki osakkaat tai se, jonka muutoin on hallittava pesää, ovat ottaneet pesän omaisuuden haltuunsa, on osakkaan, joka asui perittävän kuollessa tämän kanssa tai joka muutoin voi pitää huolta omaisuudesta, hoidettava sitä, jollei se ole holhoojan, toimitsijan tai muun hoidettavana. Osakkaan on viivytyksettä annettava kuolemantapauksesta tieto muille osakkaille ja, milloin jollekin näistä on tarpeen uskottu mies, tehtävä siitä ilmoitus oikeudelle tai tuomarille, niin kuin holhouslaissa säädetään. Mitä tässä on sanottu osakkaasta, sovelletaan myös eloonjääneeseen puolisoon, vaikka tämä ei olisikaan pesän osakas.

        Jos perillinen tai testamentinsaaja on vajaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edunvalvojaa, sen, jonka hallussa pesä on, tulee ilmoittaa siitä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 46 tai 47 §:ssä tarkoitetulle holhousviranomaiselle. (1.4.1999/463)
        4 §

        Jollei kukaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö ryhdy vainajan omaisuutta hoitamaan, tulee sen, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu, ottaa omaisuus haltuunsa ja kutsua paikalle osakas tai ilmoittaa kuolemantapauksesta oikeudelle. Poliisiviranomainen on myös velvollinen suorittamaan mitä tässä on sanottu, milloin sen apuun turvaudutaan tai tämä muutoin on tarpeellista".

        Ymmärräthän, ei synny mitään perintöjä, ei auktualisoidu mitään perintöjä, koska niitä ei ole vielä, on vain kuollut ja hänen omaisuutensa jonkun Hallussa.

        Miten aikuinen ihminen edes viitsiikään näin yksinkertaisista asioista vääntää sataan kertaan, ainoastaan ehkä maailman noloin ihminen, lukemaansa ymmärtämätön.

        On ihme jos sinulla on edes vähänkään tuntemusta lakiasioista, mutta pahoin pelkään, että olet trolli, vaikka täältä jo yksi häipyiikin varmaan ropottaan itseään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpötihöps, ei se perintö mihinkään siirry kun ei edes vielä ole mitääm perintöä, ymmärsitkö?

        Kun henkilö kyolee, syntyy kuolinpesä, jonka hallintaan kuolleen omaisuus siirtyy, se muuten on ihan laissakin tähän tapaan, ymmärräthän ehkä lukemaasi, mikä tähän asti on osoittautunut erittäin heikkoymmärteiseksi tai sanoisinko ennemmin, heikkomieliseksi.

        " 3 §

        Kunnes kaikki osakkaat tai se, jonka muutoin on hallittava pesää, ovat ottaneet pesän omaisuuden haltuunsa, on osakkaan, joka asui perittävän kuollessa tämän kanssa tai joka muutoin voi pitää huolta omaisuudesta, hoidettava sitä, jollei se ole holhoojan, toimitsijan tai muun hoidettavana. Osakkaan on viivytyksettä annettava kuolemantapauksesta tieto muille osakkaille ja, milloin jollekin näistä on tarpeen uskottu mies, tehtävä siitä ilmoitus oikeudelle tai tuomarille, niin kuin holhouslaissa säädetään. Mitä tässä on sanottu osakkaasta, sovelletaan myös eloonjääneeseen puolisoon, vaikka tämä ei olisikaan pesän osakas.

        Jos perillinen tai testamentinsaaja on vajaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edunvalvojaa, sen, jonka hallussa pesä on, tulee ilmoittaa siitä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 46 tai 47 §:ssä tarkoitetulle holhousviranomaiselle. (1.4.1999/463)
        4 §

        Jollei kukaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö ryhdy vainajan omaisuutta hoitamaan, tulee sen, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu, ottaa omaisuus haltuunsa ja kutsua paikalle osakas tai ilmoittaa kuolemantapauksesta oikeudelle. Poliisiviranomainen on myös velvollinen suorittamaan mitä tässä on sanottu, milloin sen apuun turvaudutaan tai tämä muutoin on tarpeellista".

        Ymmärräthän, ei synny mitään perintöjä, ei auktualisoidu mitään perintöjä, koska niitä ei ole vielä, on vain kuollut ja hänen omaisuutensa jonkun Hallussa.

        Miten aikuinen ihminen edes viitsiikään näin yksinkertaisista asioista vääntää sataan kertaan, ainoastaan ehkä maailman noloin ihminen, lukemaansa ymmärtämätön.

        On ihme jos sinulla on edes vähänkään tuntemusta lakiasioista, mutta pahoin pelkään, että olet trolli, vaikka täältä jo yksi häipyiikin varmaan ropottaan itseään

        Tässä hieman oikeuskirjallisuutta asian tiimoilta että milloin omaisuus siirtyy kuolleelta toiselle.

        Nykyään perittävälle omaisuudelle on mahdollista asettaa ensisijainen ja
        toissijainen saaja. Ensisijaisena saajana voi olla henkilö, joka elää
        testamentintekijän kuolinhetkellä tai on sitä ennen siitetty ja syntyy sittemmin
        elävänä. Toissijaisena testamentinsaajana voi olla sekä testamentintekijän
        kuollessa elävä henkilö että sellaisen henkilön vielä syntymättömät lapset.
        ---->Omaisuus siirtyy toissijaiselle saajalle viimeistään edellisen saajan kuollessa.<----
        (Norri 2007, 95–96.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä hieman oikeuskirjallisuutta asian tiimoilta että milloin omaisuus siirtyy kuolleelta toiselle.

        Nykyään perittävälle omaisuudelle on mahdollista asettaa ensisijainen ja
        toissijainen saaja. Ensisijaisena saajana voi olla henkilö, joka elää
        testamentintekijän kuolinhetkellä tai on sitä ennen siitetty ja syntyy sittemmin
        elävänä. Toissijaisena testamentinsaajana voi olla sekä testamentintekijän
        kuollessa elävä henkilö että sellaisen henkilön vielä syntymättömät lapset.
        ---->Omaisuus siirtyy toissijaiselle saajalle viimeistään edellisen saajan kuollessa.<----
        (Norri 2007, 95–96.)

        Oikeuskirjallisuus on kirjoittajan MIELIPIDE, ei laki.

        Onko vaikea tajuta?

        Esim. jännitysromaani, mikä se on? Se on kirjoittajan täysin oman mielikuvituksen tuote.
        Paasilinnan kertomakirjallisuus, nekin ovat ihan mielikuvituksen tuottamaa.

        Oikeuskirjallisuus ei kuitenkaan ole mielikuvitusta kuin osittain, niissä joku miettii, kääntelee asioita ja ajattelee että voisi se asia noinkin olla, eli tavallaan tulee mieleen lähinnä tieteellisfiktionaalinen kirjallisuus jossa pohdistaan eri vaihtoehtoja, kirjoittajan omasta näkökulmasta ajatellen eli yhä edelleen ne eivät ole laki, NIIN ON TURHAA TUODA TÄNNE saitille mitään mielipidekirjallisuuksia, tuotko kohta dostojewskin, tai gogolin teoksia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeuskirjallisuus on kirjoittajan MIELIPIDE, ei laki.

        Onko vaikea tajuta?

        Esim. jännitysromaani, mikä se on? Se on kirjoittajan täysin oman mielikuvituksen tuote.
        Paasilinnan kertomakirjallisuus, nekin ovat ihan mielikuvituksen tuottamaa.

        Oikeuskirjallisuus ei kuitenkaan ole mielikuvitusta kuin osittain, niissä joku miettii, kääntelee asioita ja ajattelee että voisi se asia noinkin olla, eli tavallaan tulee mieleen lähinnä tieteellisfiktionaalinen kirjallisuus jossa pohdistaan eri vaihtoehtoja, kirjoittajan omasta näkökulmasta ajatellen eli yhä edelleen ne eivät ole laki, NIIN ON TURHAA TUODA TÄNNE saitille mitään mielipidekirjallisuuksia, tuotko kohta dostojewskin, tai gogolin teoksia?

        Oikeustieteellinen kirjallisuus ei ole lakia mutta niillä voi välttää sen, ettei tarvitse kirjoittaa 50 sivun tekstiä uudelleen perusteluiksi miksi jokin asia on miten on. Suomessa (kuten lähes kaikissa maissa) kun kaikki asiat ei löydy säädetystä laista suoraan.

        Tietenkin lähde kritiikki ja selväjärkinen ymmärrys maailmasta auttavat ettei mihin tahansa yritä vedota lähdemateriaalina.


    • Anonyymi

      Sä et nyt ymmärrä sitä mitä tarkoittaa kun kuolleen henkilön varallisuus siirtyy kuolinpesän haltuun.
      Se on 2 eri asiaa että milloin varallisuus siirtyy toiselle omistajalle ja milloin tämä varallisuus itseasiassa aktualisoituu.

      Perinnönjaossa varallisuus siirtyy fyysisesti mutta omistusoikeus omaisuuteen siirtyy vainajan kuolinhetkellä.

    • Anonyymi

      Niinkuin verottajakin on todennut esim..Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, jäämistöön kuuluva omaisuus siirtyy hänelle vainajan kuolinhetkellä. Tällöin ei edes synny kuolinpesää niinkuin useamman osakkaan osalta syntyy.

      Oikeus omaisuuteen on eri asia kuin se että milloin sinä saat varallisuuden haltuusi.

      Kun puhutaan että vainajan omaisuus siirtyy kuolinpesälle kuolinhetkellä niin siinä tarkoitetaan että omaisuuden omistusoikeus siirtyy niille joilla on siihen oikeus,toisinsanoen pesän osakkaat jne.

      • Anonyymi

        Oletko kertaakaan ollut kuolinpesän jäsen?

        Jos ja kun kerran OMISTUSOIKEUS siirtyy perijälle, niin montako riitaa on ollut oikeuksissa nsoiitä, että joku on ottanut pesästä omaisuutta haltuunsa.

        Ehdotappa jollekkin kuolinpesän osakkaalle, että se on sinun omaisuuttasi jo, voit ihan hyvin sen myydä.

        Esim. kuolinpesään tuli, innokkaan autoharrastajan kuollessa kokoelma erikoisautoja joiden hinta oli noin 850 000€, nyt sinun olettamuksen mukaan omistus on kuolinpesän osakkailla ja pesän kokonaisarvo on 2,55milj, nyt yksi osakas myy nuo autot 250 000E koska nehän ovat hänen.

        Miten luulisit käyvän nyt?


      • Anonyymi

        Otetaan radikaali esim. oikeuskirjallisuudessa on ja sanotaan että on mahdollista ja voidaan ihminen tuomita kuolemaan tai lynkata hirttämällä, kaula katkaisemalla.

        Laissa kuitenkin on, että ihmistä ei voi tuomita kuolemaan eikä voida teloittaa, niin kummin toimitaan, mielipidekirjallisuuden mukaan vaiko miten laissa onkin?

        Koraani sanoo, että teloittakaa vihollinen hänen kaulansa katkaisulla, teurastakaa vuohi elävänä kaula katkaisemalla ja vuodattakaa veri aavikon hiekkaan.


      • Anonyymi

        Huonoa sinussa oikeuskirjallisuustieteilijä on se, että vertaat kahta täysin eri lähtökohtaista asiaa toisiinsa niputtaen ne saman arvoisiksi, kun taas oikeassa tieteessä verrataan kahta lähtokohtaisesti samanlaista asiaa toisiinsa, verrataan niiden eroja kehityksen mukaan ja niistä tehdään johtopäätöksiä jotka osoittautuu faktoiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko kertaakaan ollut kuolinpesän jäsen?

        Jos ja kun kerran OMISTUSOIKEUS siirtyy perijälle, niin montako riitaa on ollut oikeuksissa nsoiitä, että joku on ottanut pesästä omaisuutta haltuunsa.

        Ehdotappa jollekkin kuolinpesän osakkaalle, että se on sinun omaisuuttasi jo, voit ihan hyvin sen myydä.

        Esim. kuolinpesään tuli, innokkaan autoharrastajan kuollessa kokoelma erikoisautoja joiden hinta oli noin 850 000€, nyt sinun olettamuksen mukaan omistus on kuolinpesän osakkailla ja pesän kokonaisarvo on 2,55milj, nyt yksi osakas myy nuo autot 250 000E koska nehän ovat hänen.

        Miten luulisit käyvän nyt?

        "Esim. kuolinpesään tuli, innokkaan autoharrastajan kuollessa kokoelma erikoisautoja joiden hinta oli noin 850 000€, nyt sinun olettamuksen mukaan omistus on kuolinpesän osakkailla ja pesän kokonaisarvo on 2,55milj, nyt yksi osakas myy nuo autot 250 000E koska nehän ovat hänen.

        Miten luulisit käyvän nyt?"

        Eihän tuossa ole mitään ongelmaa.

        Eihän voi myydä enempää kuin hänellä on ja PK 18 luvun hallinnanrajoitukset rajoittavat hänen kykyä luovuttaa esineen hallinta. Eli ostaja saa autonsa kun osakkaat sopivat hallinnan jaosta. Ja mitä ostaja sitten osti? No, koska kaikki osakkaat omistavat jakamattomasti kaikki kuolinpesän esineet yhdessä, ostaja osti oikeuden vaatia esineen omistusoikeuden kun myyjä lopulta jaossa ja myyjä sitoutui ostajaan nähden että saa nämä jaossa. Eipä tuo muita osakkaita sido joten voihan siitä keskustelua syntyä millä ehdoilla muut suostuvat tuohon.

        Onpa tuokin jo kertaalleen KKO:ssa käyty kysymässä (KKO 1947 I 7).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Esim. kuolinpesään tuli, innokkaan autoharrastajan kuollessa kokoelma erikoisautoja joiden hinta oli noin 850 000€, nyt sinun olettamuksen mukaan omistus on kuolinpesän osakkailla ja pesän kokonaisarvo on 2,55milj, nyt yksi osakas myy nuo autot 250 000E koska nehän ovat hänen.

        Miten luulisit käyvän nyt?"

        Eihän tuossa ole mitään ongelmaa.

        Eihän voi myydä enempää kuin hänellä on ja PK 18 luvun hallinnanrajoitukset rajoittavat hänen kykyä luovuttaa esineen hallinta. Eli ostaja saa autonsa kun osakkaat sopivat hallinnan jaosta. Ja mitä ostaja sitten osti? No, koska kaikki osakkaat omistavat jakamattomasti kaikki kuolinpesän esineet yhdessä, ostaja osti oikeuden vaatia esineen omistusoikeuden kun myyjä lopulta jaossa ja myyjä sitoutui ostajaan nähden että saa nämä jaossa. Eipä tuo muita osakkaita sido joten voihan siitä keskustelua syntyä millä ehdoilla muut suostuvat tuohon.

        Onpa tuokin jo kertaalleen KKO:ssa käyty kysymässä (KKO 1947 I 7).

        Ai että vuonna 1947 käyty läpi asia, wow, mikähän vuposi nyt olikaan?

        Olisi pitänyt ymmärtää se, että et ymmärrä lukemaasi.

        Ps. onko kenoviiva vieras käsite vai miksi tuolla on välissä I iso ii?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai että vuonna 1947 käyty läpi asia, wow, mikähän vuposi nyt olikaan?

        Olisi pitänyt ymmärtää se, että et ymmärrä lukemaasi.

        Ps. onko kenoviiva vieras käsite vai miksi tuolla on välissä I iso ii?

        Kuten olen jo monet monituiset kerrat olen sanonut, että kko päätökset ovat useimmiten nahkapäätöksiä, niin kuin oli tuokin, ei edes vähääkään sivunnut lakia, taikka millainen on silloin ollut laki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai että vuonna 1947 käyty läpi asia, wow, mikähän vuposi nyt olikaan?

        Olisi pitänyt ymmärtää se, että et ymmärrä lukemaasi.

        Ps. onko kenoviiva vieras käsite vai miksi tuolla on välissä I iso ii?

        Lawetroder eikö copy paste toiminut kun kenoviivasta teet asiaa? Tiedätkö että i=i, eikä ii? Sekä yksi =1 eikä I


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Esim. kuolinpesään tuli, innokkaan autoharrastajan kuollessa kokoelma erikoisautoja joiden hinta oli noin 850 000€, nyt sinun olettamuksen mukaan omistus on kuolinpesän osakkailla ja pesän kokonaisarvo on 2,55milj, nyt yksi osakas myy nuo autot 250 000E koska nehän ovat hänen.

        Miten luulisit käyvän nyt?"

        Eihän tuossa ole mitään ongelmaa.

        Eihän voi myydä enempää kuin hänellä on ja PK 18 luvun hallinnanrajoitukset rajoittavat hänen kykyä luovuttaa esineen hallinta. Eli ostaja saa autonsa kun osakkaat sopivat hallinnan jaosta. Ja mitä ostaja sitten osti? No, koska kaikki osakkaat omistavat jakamattomasti kaikki kuolinpesän esineet yhdessä, ostaja osti oikeuden vaatia esineen omistusoikeuden kun myyjä lopulta jaossa ja myyjä sitoutui ostajaan nähden että saa nämä jaossa. Eipä tuo muita osakkaita sido joten voihan siitä keskustelua syntyä millä ehdoilla muut suostuvat tuohon.

        Onpa tuokin jo kertaalleen KKO:ssa käyty kysymässä (KKO 1947 I 7).

        Eikö vastaukseni miellyttänytkään?

        Toit esiin erittäin vanhan nahkapäätöksen joka osittain ehkä noudatti SEN AIKAISTA lakia.

        Perintökaari antaa vastauksen siihen milloin syntyy mikäkin oikeus.

        Siis sellaiselle joka ymmärtää lukemansa ja jonka ei tarvitse hakea tukea muilta, kaivaa 2 vrk iänvanhaa nahkapäätöstä joka kaiken lisäksi ehkei ole nykyaikaan , että lakiinkaan soveltuva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö vastaukseni miellyttänytkään?

        Toit esiin erittäin vanhan nahkapäätöksen joka osittain ehkä noudatti SEN AIKAISTA lakia.

        Perintökaari antaa vastauksen siihen milloin syntyy mikäkin oikeus.

        Siis sellaiselle joka ymmärtää lukemansa ja jonka ei tarvitse hakea tukea muilta, kaivaa 2 vrk iänvanhaa nahkapäätöstä joka kaiken lisäksi ehkei ole nykyaikaan , että lakiinkaan soveltuva.

        Lisäänpä vielä tähän hallinnasta, lain ymmärtämisestä ja miksi kko 1947 (jos laissa edes silloin on ollutkaan näin selkeästi) on nahkapäätös.

        Selitän myöskin sen osion, mihin perustuu v.1947 nahkapäätös.

        Tässä osiossa syntyy oikeus saada jotain "1 luku
        Oikeudesta saada perintö", joka kuitenkin voidaan evätä erinäisin syin jäljempänä olevilla pykälillä.

        Ymmärretty, eli vasta syntyy ehdollinen oikeus.

        Tässä osiossa annetaan lupa omaisuuden hallintaan "18 luku
        Kuolinpesän hallinnosta", ei siis omistamiseen (Omistaja omistaa auton, rekisteriin merkitään se kenen hallinnassa se on eli erikseen tulee hallintaoikeus, jolla ei omisteta autoa),

        2 §
        Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti =====>>>>hallita pesän omaisuutta. (sitten jatkoa OMISTUKSEEN:)".

        3 §
        Kunnes kaikki osakkaat tai se, jonka muutoin on hallittava pesää, ovat ottaneet =====>>>pesän omaisuuden<<<=== (eli siis tässä ilmenee OMISTAJA eli kuolinpesä, voidaanko jopa sanoa, että omistaja on yhä vainaja nimikkeellä, sen ja sen kuolinpesä (Virtanen Kalle kuolinpesä)) haltuunsa".

        Ja tässähän se olikin, kun menee pykälä kerrallaan läpi, niin jää tällaiset erityisesti huomioitavat asiat vähän toiselle sijalle, joten pahoittelen: "
        4 §
        Jollei kukaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö ryhdy ====>>vainajan omaisuutta<<=== (eli kyse on siis vainajan omaisuus, ei siis kuolinpesänosakkaan omaisuudesta kyse) hoitamaan".

        Tässä se ilmaistaan hyvin, kenen omaisuudesta on kyse: " 7 §

        Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut (eihän kenenkään tarvitse itselleen korvata oman omaisuutensa huolimattomasta käsittelystä, taidat kuitenkin olla eri mieltä tästäkin??)".

        Huh, vihdoinkin ollaan perillä, eli siinä missä omistusoikeus siirtyy ja perintösaaminen auktualisoituu eli joku muu tulee jonkun osan omistajaksi: "23 luku
        Perinnönjaosta
        1 §

        Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa", tämä varmaankin on niin yksiselitteinen, ettei vaadi selventämistä, etenkään lukemansa ymmärtävät eivät sellaista tarvi, mutta onhan niitäkin joille pitää joka sana selventää ymmärrettäväksi?

        Tämä on vuoden 1965 perintökaaresta, jäljempänä uudemmasta ja joka olikin ihan samanlaisena pysynyt, mutta lisätty 2a§ "2 a § (15.6.2007/710)

        Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan." joka aiheuttaa sanamuodollaan ristiriitaa (eli mistähän ruotsista perintökaari on suoraan kopioitu): "17 luku

        Sitten siihen nahkapäätökseen ja joka perustuu ehkä tähän kohtaan: "Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta.
        3 §.
        Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti". (eli huomatkaa, se on osiossa perinnöstä luopumisesta/luovuttamisesta)",

        joka silloin tarkoittaa sitä, että se luovuttaminen voi tapahtua vain toiselle pesänosakkaalle tai osakkaan hyväksi ja sitä en tiedä millainen on ollut 1947 kaari ja jos tuolta kohtaa samanlainen, niin tähän pykälään perustuu kko 1947 päätös, HUOMIOIMATTA sitä, että omistusoikeus ei olekkaan siirtynyt, joten toisen omaisuutta ei voi, eikä saakkaan myydä ulkopuoliselle, joten päätös 1947 on nahkapäätös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetroder eikö copy paste toiminut kun kenoviivasta teet asiaa? Tiedätkö että i=i, eikä ii? Sekä yksi =1 eikä I

        Osaat ilmeisesti ehkä ajatella, lausu hiljaa mielessäsi i-kirjain, mitä huomaat?

        Ps. jos ymmärrät roomalaisia lukuja, niin ehkä sinun on helpompi tajuta, roomalainen ykkönen I versus anglikaaninen numero 1 ja kenoviiva on tällainen / ja toisinkin päin \ eli kummin merkitään diaarinumero nykyään ja tuon päätöksen olisi voinut helpommin ilmaista näin : "KKO 1947/7" ja vanhalla tavalla hakuna KKO 1947 I 7".

        Katsos lapsonen kun ei enään käytetä missään roomalaisia numeroita, mutta syntymäni aikaan roomalaiset numerot oli selviöitä, joskus 1870.

        Minä mielummin käytän nahkapäätöksiä suoltavasta ja levittävästä körkeimmästä öikeydestä vain pieniä kirjaimia kko taikka lyhenne keko (kaikella ei kunnioituksella).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö vastaukseni miellyttänytkään?

        Toit esiin erittäin vanhan nahkapäätöksen joka osittain ehkä noudatti SEN AIKAISTA lakia.

        Perintökaari antaa vastauksen siihen milloin syntyy mikäkin oikeus.

        Siis sellaiselle joka ymmärtää lukemansa ja jonka ei tarvitse hakea tukea muilta, kaivaa 2 vrk iänvanhaa nahkapäätöstä joka kaiken lisäksi ehkei ole nykyaikaan , että lakiinkaan soveltuva.

        Niin, kun kiellät Suomessa käytetyn oikeulähdeopin ja sitä myötä lakien esitöiden merkityksen, moni asia jää sinulle mysteeriksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kun kiellät Suomessa käytetyn oikeulähdeopin ja sitä myötä lakien esitöiden merkityksen, moni asia jää sinulle mysteeriksi.

        Enhän nyt toki ole sitä kieltämässäkään, vai olikos minulla jo siihenkin valtuudet?

        Saahan nyt toki juridiikkapellet harhaoppinsa pitää, ei siinä mitään, en sentään ole mikään noitienvainooja tai kristittyjen uhkaaja.

        Jotta asia sinne uppoaisi paremmin, niin miksi sitten verottaja verottaa omaisuudesta kuolinpesää, esim. kiinteistövero tulee kuolinpesän maksettavaksi ja se joka on ottanut kuolinpesän haltuunsa, maksaa sen kuolinpesän tililtä, eikä niin, että raha siihen kerättäisiin jokaiselta osakkaalta, taikka että verottaja verottaisi niin montaa henkilöä kuin kyolinpesässä on.

        Outo juttu tuokin, kun eihän se kuolinpesä omista enään mitään kuolinhetkellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enhän nyt toki ole sitä kieltämässäkään, vai olikos minulla jo siihenkin valtuudet?

        Saahan nyt toki juridiikkapellet harhaoppinsa pitää, ei siinä mitään, en sentään ole mikään noitienvainooja tai kristittyjen uhkaaja.

        Jotta asia sinne uppoaisi paremmin, niin miksi sitten verottaja verottaa omaisuudesta kuolinpesää, esim. kiinteistövero tulee kuolinpesän maksettavaksi ja se joka on ottanut kuolinpesän haltuunsa, maksaa sen kuolinpesän tililtä, eikä niin, että raha siihen kerättäisiin jokaiselta osakkaalta, taikka että verottaja verottaisi niin montaa henkilöä kuin kyolinpesässä on.

        Outo juttu tuokin, kun eihän se kuolinpesä omista enään mitään kuolinhetkellä.

        Verotus on oikeuden alana ihan eri asia kuin yksityisoikeus, mihin omistusoikeus kuuluu käsitteenä.

        Kuolinpesä tarkoittaa samaa kuin sen osakkaat. Eli kun "kuolinpesä" maksaa jotakin se tarkoittaa, että kuolinpesän osakkaat (yhdessä) maksavat. Kuolinpesä ei siis ole mikään vainajan haamu, joka makselee mitään minnekään!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Verotus on oikeuden alana ihan eri asia kuin yksityisoikeus, mihin omistusoikeus kuuluu käsitteenä.

        Kuolinpesä tarkoittaa samaa kuin sen osakkaat. Eli kun "kuolinpesä" maksaa jotakin se tarkoittaa, että kuolinpesän osakkaat (yhdessä) maksavat. Kuolinpesä ei siis ole mikään vainajan haamu, joka makselee mitään minnekään!

        Ei, kun se on vaikkapa esim. Antti Einiö kuolinpesä, c/o joku tillintallin, tallintillinkuja 7c.

        Eli jo osoite kertoo idiootimmallekkin, että asiaa hoitaa joku tillintallinkujalla asuva, eikä siis Einiö itse ja jollei kuolinpesä omista mitään eli omaisuus on siis jo siirtynyt osakkaille, niin ei silloin tarvitsisi kuolinpesää ollenkaan, eli jos oikeuskäytännön mukaan jokaiselle osakkaalle tulee omistusoikeus heti omaisuuteen, niin ei tällöin tarvittaisi mitään kuolinpesiäkkään.

        On tämä nyt ihmeellistä edes takaisin vatvomista selkeässä asiassa ettei se omaisuus eikä omistusoikeus siirry mihinkään jonkun kuollessa.

        Ps. ei osakkaat maksa mitään, VAAN KUOLINPESÄN TILILTÄ MAKSETAAN.

        Olet kyllä ihmeellisin vastaan vänkääjä koko ajan, muka olet joku oikeusoppinut, perseesikin on enemmän oppinut kuin sinun aivosi, etkä edes kaiken lisäksi ymmärrä (tai tahallasi) mitään lukemastasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, kun se on vaikkapa esim. Antti Einiö kuolinpesä, c/o joku tillintallin, tallintillinkuja 7c.

        Eli jo osoite kertoo idiootimmallekkin, että asiaa hoitaa joku tillintallinkujalla asuva, eikä siis Einiö itse ja jollei kuolinpesä omista mitään eli omaisuus on siis jo siirtynyt osakkaille, niin ei silloin tarvitsisi kuolinpesää ollenkaan, eli jos oikeuskäytännön mukaan jokaiselle osakkaalle tulee omistusoikeus heti omaisuuteen, niin ei tällöin tarvittaisi mitään kuolinpesiäkkään.

        On tämä nyt ihmeellistä edes takaisin vatvomista selkeässä asiassa ettei se omaisuus eikä omistusoikeus siirry mihinkään jonkun kuollessa.

        Ps. ei osakkaat maksa mitään, VAAN KUOLINPESÄN TILILTÄ MAKSETAAN.

        Olet kyllä ihmeellisin vastaan vänkääjä koko ajan, muka olet joku oikeusoppinut, perseesikin on enemmän oppinut kuin sinun aivosi, etkä edes kaiken lisäksi ymmärrä (tai tahallasi) mitään lukemastasi.

        Tiedoksesi ensinnäkin, että "kuolinpesä" ei ole juridisesti oikeushenkilö, eli sitä ei ole olemassa. Yllättikö?

        Kuolinpesä tarkoittaa vain sitä henkilöryhmää, jotka ovat perittävän oikeudenomistajia. Kun sanotaan kuolinpesän maksvan jotakin, niin tavallisesti perittävän nimissä aiemmin olleelta tililtä (esim. Antti Einiön kuolinpesän tili) maksetaan sen osakkaille tullut lasku. Maksajina ovat siis nimenomaan osakkaat. Tämän tilin varojen loppuessa tai jollei saldo alun perinkään ole riittävä, osakkaat joutuvat kaivamaan kuvetta eli maksamaan itse "kuolinpesän" maksut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedoksesi ensinnäkin, että "kuolinpesä" ei ole juridisesti oikeushenkilö, eli sitä ei ole olemassa. Yllättikö?

        Kuolinpesä tarkoittaa vain sitä henkilöryhmää, jotka ovat perittävän oikeudenomistajia. Kun sanotaan kuolinpesän maksvan jotakin, niin tavallisesti perittävän nimissä aiemmin olleelta tililtä (esim. Antti Einiön kuolinpesän tili) maksetaan sen osakkaille tullut lasku. Maksajina ovat siis nimenomaan osakkaat. Tämän tilin varojen loppuessa tai jollei saldo alun perinkään ole riittävä, osakkaat joutuvat kaivamaan kuvetta eli maksamaan itse "kuolinpesän" maksut.

        Olet oikeassa, asut tillintallintiellä, koska olet tillin tallin taivasalla ilman järkee.

        Luehan hieman perintökaarta, ehkä saatat saada ahaa elämyksiä konkurssitielle muuttaessasi.

        Bt the way, kannattaa muuten lukea sitten ihan ymmärtäen mitä siinä sanotaan esim, varattomasta kuolinpesästä, että maksujen maksamisesta.

        Alkaa menee väitteesi jo niin hakoteille, että ruokin tässä jo liikaa pelkkää opiskelijapojua eli trollia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enhän nyt toki ole sitä kieltämässäkään, vai olikos minulla jo siihenkin valtuudet?

        Saahan nyt toki juridiikkapellet harhaoppinsa pitää, ei siinä mitään, en sentään ole mikään noitienvainooja tai kristittyjen uhkaaja.

        Jotta asia sinne uppoaisi paremmin, niin miksi sitten verottaja verottaa omaisuudesta kuolinpesää, esim. kiinteistövero tulee kuolinpesän maksettavaksi ja se joka on ottanut kuolinpesän haltuunsa, maksaa sen kuolinpesän tililtä, eikä niin, että raha siihen kerättäisiin jokaiselta osakkaalta, taikka että verottaja verottaisi niin montaa henkilöä kuin kyolinpesässä on.

        Outo juttu tuokin, kun eihän se kuolinpesä omista enään mitään kuolinhetkellä.

        Kuolinpesä on se omaisuusmassa, johon pesänosakkaiden omistus kohdistuu jaottomasti. Eli, jokainen yksittäinen esine, tai asia on kuolinpesässä joka on jakamaton, omistettu yhteisesti.
        Vainajan viimeinen veroilmoitus on perukirja, jonka verottajalle toimittamisen jälkeen kenellä tahansa pesänosakkaalla on oikeus vaatia pesästä osuuttaan. jos pesässä on leski, ositus on ensin toimitettava, että selviää mikä perintönä jaettavaa.


    • Anonyymi

      Perittävän omaisuuden omistusoikeus siirtyy oikeudenomistajille (!) heti perittävän kuollessa. Jos on vain yksi perillinen, hän omistaa kaiken jäämistöön kuuluvan heti. Jos perillisiä on useita, he omistavat yhdessä jakamattomasti kaiken jäämistössä olevan omaisuuden.

      Koska kuolinpesässä omistus on jakamatonta, kukaan sen osakas ei voi yksin päättää, mitä jäämistölle tehdään. Kaikki jäämistöä koskevat oikeustoimet, eräitä kiirellisiä toimia lukuunottamatta, on tehtävä osakkaiden yksimielisen päätöksen mukaisesti.

      Vasta perinnönjaossa omistus muuttaa muotoaan joko jäämistön murto-osaiseksi omistukseksi (eli yhteisomisteiseksi omistukseksi jaossa määrätyin osuuksin) tai jonkin osakkaalle jaetun esineen yksinomistukseksi. Rahan jakaminen on helpointa ja joissakin tapauksissa jäämistöä on myytävä jaon aikaan saamiseksi.

      • Anonyymi

        Okei, lopetan isäsi opettamisen nussimaan, ettei pane alulle lisää kaltaisiasi ymmärtämättömiä, jotka eivät edes tajua olevansa väärässä vaikka sen ratakiskosta vääntäisi, olet se sama jolle aina pitää kaikki vääntää ratakiskosta ja siltikään se ei ymmärrä lukemaansa, taikka sitten olet vain niitä henkilöitä jotka omasta mielestään ovat aina oikeassa, eivätkä koskaan väärässä ja siitä ei oma hegemonia anna periksi.

        Et edes huomaa kirjoittavasi itsesi pussiin noilla sanoilla, koska ei ole mitään oikeuden omistajia, vaan ainoastaan oikeuden saada ehkä osuuden myöhemmin eli oikeus perintöön, selitinhän sen jo alussa, niin mikä ja miksi on noinkin vaikeaa ymmärtää yksinkertaista asiaa??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei, lopetan isäsi opettamisen nussimaan, ettei pane alulle lisää kaltaisiasi ymmärtämättömiä, jotka eivät edes tajua olevansa väärässä vaikka sen ratakiskosta vääntäisi, olet se sama jolle aina pitää kaikki vääntää ratakiskosta ja siltikään se ei ymmärrä lukemaansa, taikka sitten olet vain niitä henkilöitä jotka omasta mielestään ovat aina oikeassa, eivätkä koskaan väärässä ja siitä ei oma hegemonia anna periksi.

        Et edes huomaa kirjoittavasi itsesi pussiin noilla sanoilla, koska ei ole mitään oikeuden omistajia, vaan ainoastaan oikeuden saada ehkä osuuden myöhemmin eli oikeus perintöön, selitinhän sen jo alussa, niin mikä ja miksi on noinkin vaikeaa ymmärtää yksinkertaista asiaa??

        Olet räävittömyydessäsi hassun hauska kirjoittaja! Kiitän siitä. Mutta asiaan....

        Ilmeisesti luulet, että laissa olisi säännökset siitä, kuinka omistusoikeus siirtyy perintöasioissa. Voin kertoa sinulle uutisen: laissa ei siitä mainita mitään!!

        Oletan, että olet sama kirjoittaja kuin ylempänä hemmo, joka luulee, että PK 18 luvussa säädetään omistusoikeuden siirtymisestä. Ei, se luku koskee ainoastaan kuolinpesän hallintoa. Omistusoikeuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        Kaikki perintöihin liittyvä omistajuus säännellään oikeuskäytännössä, joka on vakiintunut vuosisatojen kuluessa. Katse on siis suunnattava kauas menneeseen, eikä tuijottaa nykyisin voimassa olevia lakeja tässä asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet räävittömyydessäsi hassun hauska kirjoittaja! Kiitän siitä. Mutta asiaan....

        Ilmeisesti luulet, että laissa olisi säännökset siitä, kuinka omistusoikeus siirtyy perintöasioissa. Voin kertoa sinulle uutisen: laissa ei siitä mainita mitään!!

        Oletan, että olet sama kirjoittaja kuin ylempänä hemmo, joka luulee, että PK 18 luvussa säädetään omistusoikeuden siirtymisestä. Ei, se luku koskee ainoastaan kuolinpesän hallintoa. Omistusoikeuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        Kaikki perintöihin liittyvä omistajuus säännellään oikeuskäytännössä, joka on vakiintunut vuosisatojen kuluessa. Katse on siis suunnattava kauas menneeseen, eikä tuijottaa nykyisin voimassa olevia lakeja tässä asiassa.

        Oletko koskaan huomannut missään asioissa virhettä/virheitä taikka että jokin asia onkin pielessä?

        Taikka että jokin asia, esim. laivan lastaamisessa on tehty kauan aikaa ihan väärin, taikka että jo vuosikymmeniä on rakennettu jotain taloa ohi perustuksien taikka toisin kuin perustukset onkaan?

        Et varmaankaan ole, sen kyllä olen jo huomannut ja pahoittelen siitä, että olen osoittanut teille tässä monia asioita joista ajatellaan ihan väärin tyylillä "niin on tehty aina ennenkin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet räävittömyydessäsi hassun hauska kirjoittaja! Kiitän siitä. Mutta asiaan....

        Ilmeisesti luulet, että laissa olisi säännökset siitä, kuinka omistusoikeus siirtyy perintöasioissa. Voin kertoa sinulle uutisen: laissa ei siitä mainita mitään!!

        Oletan, että olet sama kirjoittaja kuin ylempänä hemmo, joka luulee, että PK 18 luvussa säädetään omistusoikeuden siirtymisestä. Ei, se luku koskee ainoastaan kuolinpesän hallintoa. Omistusoikeuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        Kaikki perintöihin liittyvä omistajuus säännellään oikeuskäytännössä, joka on vakiintunut vuosisatojen kuluessa. Katse on siis suunnattava kauas menneeseen, eikä tuijottaa nykyisin voimassa olevia lakeja tässä asiassa.

        Ps. olen jo tuolla ne aiemmin esittänyt mikä minkäkin määrää.

        Tutustuppa niihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. olen jo tuolla ne aiemmin esittänyt mikä minkäkin määrää.

        Tutustuppa niihin.

        Olen huomannut, että mielestäsi kaikki perintöasioissa on väärin tulkittu. Ja näin on tehty aina eikä kukaan huomaa mitään väärin tehdyn.

        Siitä huolimatta kaikki sanomasi jäämistön omistuksen siirtymisestä on täysin ymmärtämättömyytesi tulosta. Mikään kertomasi pykälä ei koske asiaa olleenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen huomannut, että mielestäsi kaikki perintöasioissa on väärin tulkittu. Ja näin on tehty aina eikä kukaan huomaa mitään väärin tehdyn.

        Siitä huolimatta kaikki sanomasi jäämistön omistuksen siirtymisestä on täysin ymmärtämättömyytesi tulosta. Mikään kertomasi pykälä ei koske asiaa olleenkaan.

        Esitä yksikin pykälä pesänhallinnosta, perimisoikeudesta ja jakamisesta joka ei kerro suoraan miten asia menee.

        Sinähän se tässä väität vastaan, niin sinun tulee esittää väitteesi tueksi jotain, minä olen esittänyt selkeästi miten asia menee, taikka sitten toden totta et ymmärrä lukemaasi yhtään pätkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä yksikin pykälä pesänhallinnosta, perimisoikeudesta ja jakamisesta joka ei kerro suoraan miten asia menee.

        Sinähän se tässä väität vastaan, niin sinun tulee esittää väitteesi tueksi jotain, minä olen esittänyt selkeästi miten asia menee, taikka sitten toden totta et ymmärrä lukemaasi yhtään pätkää.

        Selitä samalla mikä on JAKAMATON KUOLINPESÄ ja miksi. Selitä mikä ero on hallinnalla ja omistamisella ja miksi ne eroavat toisistaan perusteiltaan.

        Selitä samalla mitä ositus tarkoittaa ja mitä varten se tehdään.

        Muitakin kyllä löytyy, mutta otetaan nuo kolme ensiksi, jospa sitten alkaisi asiat avautuun.

        Ps. Onko se minun vikan,i jos joku taho haluaa vain rahastaa, vaikkeivat omaa yhtään järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selitä samalla mikä on JAKAMATON KUOLINPESÄ ja miksi. Selitä mikä ero on hallinnalla ja omistamisella ja miksi ne eroavat toisistaan perusteiltaan.

        Selitä samalla mitä ositus tarkoittaa ja mitä varten se tehdään.

        Muitakin kyllä löytyy, mutta otetaan nuo kolme ensiksi, jospa sitten alkaisi asiat avautuun.

        Ps. Onko se minun vikan,i jos joku taho haluaa vain rahastaa, vaikkeivat omaa yhtään järkeä.

        # mikä on JAKAMATON KUOLINPESÄ ja miksi

        Kuolinpesä tarkoittaa sitä henkilöryhmää, jotka ovat perittävän oikeudenomistajia. Se muodostuu kuolinpesän varojen hallintaa varten (PK 18 luku). Perusasioita veliseni. ;)

        #mikä ero on hallinnalla ja omistamisella

        Ne ovat yksityisoikeudessa omistusoikeuden elementtejä. Esim. esineen omistajalla on yksinomainen oikeus hallita esinettä kenenkään toisen sitä häiritsemättä. Omistaja voi myös oikeuttaa jonkun hallitsemaan esinettä esim. vuokraamalla sitä, tai perustamalla siihen jonkin muun käyttöoikeuden.

        #miksi ne eroavat toisistaan perusteiltaan.

        Ne eroavat toisistaan, koska ne ovat omistusoikeuden eri elemettejä. Omistajalla on oikeus hyödyntää esinettä yksinomaisesti ja hallinta on osa tätä eli puhutaan ns. omistajan hallinnasta. Omistaja voi luovuttaa halutessaan hallinnan.

        #mitä ositus tarkoittaa ja mitä varten se tehdään.

        Omaisuuden ositus tehdään avioliiton purkautuessa. Perintöoikeudessa on huomattava, että 'jäämistö' muodostuu vasta omaisuuden osituksen jälkeen. Sitä ennen perittävän oikeudenomistajat hallitsevat pesää yhteishallinnossa lesken kanssa. Osituksessa erotetaan toisistaan jäämistö ja lesken varat.

        #otetaan nuo kolme ensiksi, jospa sitten alkaisi asiat avautuun.

        Siinäpä ne perusasiat. Hyvä, että voin olla hyödyksesi! Ei kestä kiittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        # mikä on JAKAMATON KUOLINPESÄ ja miksi

        Kuolinpesä tarkoittaa sitä henkilöryhmää, jotka ovat perittävän oikeudenomistajia. Se muodostuu kuolinpesän varojen hallintaa varten (PK 18 luku). Perusasioita veliseni. ;)

        #mikä ero on hallinnalla ja omistamisella

        Ne ovat yksityisoikeudessa omistusoikeuden elementtejä. Esim. esineen omistajalla on yksinomainen oikeus hallita esinettä kenenkään toisen sitä häiritsemättä. Omistaja voi myös oikeuttaa jonkun hallitsemaan esinettä esim. vuokraamalla sitä, tai perustamalla siihen jonkin muun käyttöoikeuden.

        #miksi ne eroavat toisistaan perusteiltaan.

        Ne eroavat toisistaan, koska ne ovat omistusoikeuden eri elemettejä. Omistajalla on oikeus hyödyntää esinettä yksinomaisesti ja hallinta on osa tätä eli puhutaan ns. omistajan hallinnasta. Omistaja voi luovuttaa halutessaan hallinnan.

        #mitä ositus tarkoittaa ja mitä varten se tehdään.

        Omaisuuden ositus tehdään avioliiton purkautuessa. Perintöoikeudessa on huomattava, että 'jäämistö' muodostuu vasta omaisuuden osituksen jälkeen. Sitä ennen perittävän oikeudenomistajat hallitsevat pesää yhteishallinnossa lesken kanssa. Osituksessa erotetaan toisistaan jäämistö ja lesken varat.

        #otetaan nuo kolme ensiksi, jospa sitten alkaisi asiat avautuun.

        Siinäpä ne perusasiat. Hyvä, että voin olla hyödyksesi! Ei kestä kiittää.

        Luulitko oikeasti etten tuota tiennyt?

        Omistushallinta on täysin eri kuin hallinta ilman omistamista, hallintaa on ilman maksua taikka maksua vastaan hallintaa ja lisäksi omistaminen ei ole noin yksiselitteistä, koska on ainakin viittä omistamismuotoa.

        Jonkun asian omistaminen saattaa antaa vain oikeuden hallintaan, jonka hallintaoikeus voidaan peräyttää.

        Hallintaa ilman omistusoikeutta on neljää eri muotoa ja niistä kaksi on hallintaa maksua vastaan, kun taas hallintaa ilman maksua omistajalle on kaksi..

        Olisi kiva lukea edes joskuskaan noinkin yksiselitteistä tekstiä, mutta onhan se liikaa vaadittu, ihan kuin on laissakin , selkeän yksinkertaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulitko oikeasti etten tuota tiennyt?

        Omistushallinta on täysin eri kuin hallinta ilman omistamista, hallintaa on ilman maksua taikka maksua vastaan hallintaa ja lisäksi omistaminen ei ole noin yksiselitteistä, koska on ainakin viittä omistamismuotoa.

        Jonkun asian omistaminen saattaa antaa vain oikeuden hallintaan, jonka hallintaoikeus voidaan peräyttää.

        Hallintaa ilman omistusoikeutta on neljää eri muotoa ja niistä kaksi on hallintaa maksua vastaan, kun taas hallintaa ilman maksua omistajalle on kaksi..

        Olisi kiva lukea edes joskuskaan noinkin yksiselitteistä tekstiä, mutta onhan se liikaa vaadittu, ihan kuin on laissakin , selkeän yksinkertaisesti.

        #Luulitko oikeasti etten tuota tiennyt?

        No, sitä tietenkin olettaa, että kysyjä ei tiedä, jos kerran kysyy. Mutta totta puhuakseni, arvelin kyllä kyselysi trollaukseksi, minkä nyt sitten myönsitkin. ;)

        "Omistushallinta on täysin eri kuin hallinta ilman omistamista"

        Tietenkin se on eri asia, niin kuin totesinkin. Käyttöoikeuden haltijalla ei ole omistajuutta. Mutta hallinta on aina jonkun omistavan tahon valtuuttamaa silloin, kun puhutaan yksityisoikeudesta oikeudenalana. Julkisioikeudellinen kysymys on sitten kokonaan eri asia tästä yksityisoikeudellisesta omistajuudesta/hallinnasta.

        Omistamisen muotoja voidaan lukitella monilla tavoilla. siitä en ole kirjoittanut, vaan kysymys on omistamisen ja hallinnan käsitteiden erittelystä.


    • Anonyymi

      "Otetaan radikaali esim. oikeuskirjallisuudessa on ja sanotaan että on mahdollista ja voidaan ihminen tuomita kuolemaan tai lynkata hirttämällä, kaula katkaisemalla.

      Laissa kuitenkin on, että ihmistä ei voi tuomita kuolemaan eikä voida teloittaa, niin kummin toimitaan, mielipidekirjallisuuden mukaan vaiko miten laissa onkin?"

      Mitäs jos työntäisit sen radikaalin esimerkin hanuriisi koska tuollaista tapausta ei löydy.Sensijaan oikeuskirjallisuuden kirjoittajat siteeraavat lähestulkoon aina jotain lähdettä kuten KKO:ta/KHO:ta ja näin ollen oikeuskirjallisuus perustuu voimassa olevaan lakiin ja oikeuskäytäntöön.Ei se ole mitään huru-ukkojen omia mielipiteitä kun ne perustuu suoraan oikeuskäytäntöön ja tuomioistuimien ennakkopäätöksiin.

      Montako riviä tekstiä löydät oikeuskirjallisuudesta jotka ovat ristiriidassa nykyisen lain kanssa ja varsinkin oikeuskäytännön kanssa?Koita huvikses etsiä.Heitä pari esimerkkiä..

      • Anonyymi

        Koettaisit sinäkin jo ymmärtää, ettei oikeudet tee lakia, edes päätöksillään, vaan käyttävät lakia jonka jotkut muut ovat laatineet, he vain yrittävät sitä käyttää parhaimman ymmärryksensä mukaan ja se ymmärryksen määrä huomataan runsaista nahkapäätöksistä, joten professorina ymmärryksesi onkin samaa tasoa.


    • Anonyymi

      Hupinsa kaikilla, voi vain todeta, kun näitä tähänkin ketjuun kertyneitä sepustuksia vilkaisee. Tyhjä elämä täytyy niillä olla, jotka sitä täyttävät tällä tavoin ja päivästä toiseen jaksavat erään L-höpön töherryksiä lukea ja niistä kinastella. Mutta niinhän se on, että kukin taaplaa tyylillään, ja jos sillä onnelliseksi tulee, niin mitä siihen muilla voi olla sanomista.

      • Anonyymi

        Äläs kuule muuta virka, olet ihan oikeassa, että tulit erittäin onnelliseksi kun piti sentään vaivautua kirjoittaankin jotain, että onnee vaan onnellisuudellesi jonka nyt sait muutamista riveistäsi.


      • Anonyymi

        Äläs nyt. Hullut on hauskoja. Mukavaa katsoa, miten pitkälle L-kahjon mielisairaus menee ärsytettynä.


    • Anonyymi

      "Sitten siihen nahkapäätökseen ja joka perustuu ehkä tähän kohtaan: "Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta.
      3 §.
      Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti". (eli huomatkaa, se on osiossa perinnöstä luopumisesta/luovuttamisesta)",

      joka silloin tarkoittaa sitä, että se luovuttaminen voi tapahtua vain toiselle pesänosakkaalle tai osakkaan hyväksi ja sitä en tiedä millainen on ollut 1947 kaari ja jos tuolta kohtaa samanlainen, niin tähän pykälään perustuu kko 1947 päätös, HUOMIOIMATTA sitä, että omistusoikeus ei olekkaan siirtynyt, joten toisen omaisuutta ei voi, eikä saakkaan myydä ulkopuoliselle, joten päätös 1947 on nahkapäätös."

      Pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa,sen ei tarvitse olla pesän osakas.

      • Anonyymi

        Tämäkään ei valitettavasti pidä paikkaansa: "Pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa,sen ei tarvitse olla pesän osakas."

        Ei voi luovuttaa kenelle tahansa. Lisäksi sen on Musti.
        - välilyöntivirhe


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämäkään ei valitettavasti pidä paikkaansa: "Pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa,sen ei tarvitse olla pesän osakas."

        Ei voi luovuttaa kenelle tahansa. Lisäksi sen on Musti.
        - välilyöntivirhe

        Montako lähdettä tarvitset että uskot sen että pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa?


        Tässä nyt ensimmäinen lähde.

        Kuolinpesäosuuden luovutuksen verotus
        Antopäivä 11.9.2019 Diaarinumero VH/1527/00.01.00/2019 Voimassaolo11.9.2019 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Kuolinpesästä ennen perinnönjakoa tapahtuva omaisuuden luovutus voi suuntautua pesän ulkopuoliselle henkilölle tai pesän osakkaalle"

        Näin sanoo verottaja.

        Ja tässä toinen lähde...

        Kun perillinen luovuttaa perintöosuutensa pesän ulkopuoliselle henkilölle, perintöosuuden luovutuksen kohde on luovuttajalle perinnönjaossa tuleva varallisuusetuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että luovutushetkellä ei voi vielä tietää, mitä luovutuksensaaja tulee samaan pesästä omistukseensa. Se voidaan yksilöidä ja toteuttaa vasta perinnönjaossa.

        Anu Juka
        OTM, Varatuomari, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
        Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

        Näitä lähteitä riittää,asiasta on olemassa myös KKO:n päätös jos kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämäkään ei valitettavasti pidä paikkaansa: "Pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa,sen ei tarvitse olla pesän osakas."

        Ei voi luovuttaa kenelle tahansa. Lisäksi sen on Musti.
        - välilyöntivirhe

        Toiselle = joku toinen rajaamattomasta joukosta.

        Toisilleen = joku toinen tietystä rajatusta ryhmästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako lähdettä tarvitset että uskot sen että pesäosuuden voi luovuttaa kenelle tahansa?


        Tässä nyt ensimmäinen lähde.

        Kuolinpesäosuuden luovutuksen verotus
        Antopäivä 11.9.2019 Diaarinumero VH/1527/00.01.00/2019 Voimassaolo11.9.2019 - Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Kuolinpesästä ennen perinnönjakoa tapahtuva omaisuuden luovutus voi suuntautua pesän ulkopuoliselle henkilölle tai pesän osakkaalle"

        Näin sanoo verottaja.

        Ja tässä toinen lähde...

        Kun perillinen luovuttaa perintöosuutensa pesän ulkopuoliselle henkilölle, perintöosuuden luovutuksen kohde on luovuttajalle perinnönjaossa tuleva varallisuusetuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että luovutushetkellä ei voi vielä tietää, mitä luovutuksensaaja tulee samaan pesästä omistukseensa. Se voidaan yksilöidä ja toteuttaa vasta perinnönjaossa.

        Anu Juka
        OTM, Varatuomari, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
        Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

        Näitä lähteitä riittää,asiasta on olemassa myös KKO:n päätös jos kiinnostaa.

        "Ja tässä toinen lähde...

        Kun perillinen luovuttaa perintöosuutensa pesän ulkopuoliselle henkilölle, perintöosuuden luovutuksen kohde on luovuttajalle perinnönjaossa tuleva varallisuusetuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että luovutushetkellä ei voi vielä tietää, mitä luovutuksensaaja tulee samaan pesästä omistukseensa. Se voidaan yksilöidä ja toteuttaa vasta perinnönjaossa."

        Öh, onpa ihmeellinen tulkinta, ettei voi tietää mitä hän saa sitten myöhemmin PERINNÖNJAON (jälkeen) yhteydessä omistukseensa.


    • Anonyymi

      Lisää lähteitä...

      Perillinen voi luovuttaa hänelle kuuluvan osuutensa kuolinpesässä joko kokonaan ulkopuoliselle taholla tai toiselle kuolinpesän osakkaalle.

      Aarnio&Kangas2016, s. 746

      • Anonyymi

        "taholla" on väärin.

        Lisäksi välilyöntivirheet.


    • Anonyymi

      Tässä vielä yksi lähde...

      Perintöosuuden luovuttaja voi myös määrätä kenelle osuus tulee, jolloin osuus on mahdollista siirtää myös perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle.

      https://fiducius.fi/6270-2/
      Lakiasiaintoimisto Fiducius Oy

      JA jotta ei sulle aika kävisi tylsäksi niin otappa vaarin ja etsi KKO:n päätös käsiisi jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa pesän ulkopuoliselle henkilölle.

      • Anonyymi

        Ja taas LW levittää väärää tietoo: "Perintöosuuden luovuttaja voi myös määrätä kenelle osuus tulee, jolloin osuus on mahdollista siirtää myös perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle."

        Maanantaina kerron mikä tässäkin mättää.......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja taas LW levittää väärää tietoo: "Perintöosuuden luovuttaja voi myös määrätä kenelle osuus tulee, jolloin osuus on mahdollista siirtää myös perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle."

        Maanantaina kerron mikä tässäkin mättää.......

        Ei ole ollut kirjoitelmani.

        Olen koko ajan kirjoittanut, ettei pesäosuutta voi luovuttaa kuin ainoastaan toisen pesänosakkaan hyväksi tai suoraan jollekkin ja tätä tarkoittaa juurikin laissa sanamuodoillaan luovuttaminen pesään eli perinnöstä luopuminen taikka luovuttaa toiselle pesänosakkaalle osuutensa perintöön.

        Tämä yksi joka tuo esimerkkeinä noita opiskelukohtia, niin ei huomioi sitä ollenkaan, että ne ovat pelkkiä mielipiteitä, tutkielmista tehtyjä päätelmiä taikka omintakeisia tulkintoja (verottaja) jotta verojatkumo säilyisi, koska mikään noista ei huomipoi sananyhteyttä eli missä osiossa sana-toiselle on.

        Siitä hyvin helposti saa mielleyhtymän, että se tarkoittaisi ketä vaan toista henkilöä. mutta koska se on osiossa perinnöstä luopumisessa.

        Alkusanat ovat näin: "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä", eli jos omaisuus onkin testamentilla määrätty jollekkin muulle kuin perilliselle ja hän sen testamentin hyväksyy taikka ilmoittaa kirjallisesti perittävälle eli elossa olevalle LUOPUVANSA perinnöstä eli hänelle tulevasta osuudesta, niin tällöin se luovutettu osa tulee muiden perillisten hyväksi taikka testamentilla määrätyn hyväksi, mutta hän siitäkin huolimatta saa lakiosansa (eli tässä kohtaa on, ettei tuota lakiosaa tarvitse vaatia, vaikka laintulkinta onkin, että lakiosaa pitää vaatia saadakseen sen, vaikkei niin olekkaan, kts. lakiosasta ja laissa ilmaistaan selkeästi kahdessa eri kohdassa joko saa taikka on lakiosa).

        Eli jo ensimmäinen pykälä määrittelee sen, että perillinen voi luovuttaa perintöosansa toiselle pesänosakkaalle/testamentin edunsaajalle taikka koko pesän hyväksi,

        Sopimusta jaosta, luovuttamisesta tai muusta tällaisesta ei voida tehdä perittävän eläessä.

        Mutta jokainenhan voi "tulkkailla" kuinka itse haluaakin, jopa täysin väärinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ollut kirjoitelmani.

        Olen koko ajan kirjoittanut, ettei pesäosuutta voi luovuttaa kuin ainoastaan toisen pesänosakkaan hyväksi tai suoraan jollekkin ja tätä tarkoittaa juurikin laissa sanamuodoillaan luovuttaminen pesään eli perinnöstä luopuminen taikka luovuttaa toiselle pesänosakkaalle osuutensa perintöön.

        Tämä yksi joka tuo esimerkkeinä noita opiskelukohtia, niin ei huomioi sitä ollenkaan, että ne ovat pelkkiä mielipiteitä, tutkielmista tehtyjä päätelmiä taikka omintakeisia tulkintoja (verottaja) jotta verojatkumo säilyisi, koska mikään noista ei huomipoi sananyhteyttä eli missä osiossa sana-toiselle on.

        Siitä hyvin helposti saa mielleyhtymän, että se tarkoittaisi ketä vaan toista henkilöä. mutta koska se on osiossa perinnöstä luopumisessa.

        Alkusanat ovat näin: "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä", eli jos omaisuus onkin testamentilla määrätty jollekkin muulle kuin perilliselle ja hän sen testamentin hyväksyy taikka ilmoittaa kirjallisesti perittävälle eli elossa olevalle LUOPUVANSA perinnöstä eli hänelle tulevasta osuudesta, niin tällöin se luovutettu osa tulee muiden perillisten hyväksi taikka testamentilla määrätyn hyväksi, mutta hän siitäkin huolimatta saa lakiosansa (eli tässä kohtaa on, ettei tuota lakiosaa tarvitse vaatia, vaikka laintulkinta onkin, että lakiosaa pitää vaatia saadakseen sen, vaikkei niin olekkaan, kts. lakiosasta ja laissa ilmaistaan selkeästi kahdessa eri kohdassa joko saa taikka on lakiosa).

        Eli jo ensimmäinen pykälä määrittelee sen, että perillinen voi luovuttaa perintöosansa toiselle pesänosakkaalle/testamentin edunsaajalle taikka koko pesän hyväksi,

        Sopimusta jaosta, luovuttamisesta tai muusta tällaisesta ei voida tehdä perittävän eläessä.

        Mutta jokainenhan voi "tulkkailla" kuinka itse haluaakin, jopa täysin väärinkin.

        Eli väität että kaikki esittämäni lähdekritiikki on väärässä?
        Sä et nyt taas ymmärtänyt asian pointtia,pointti oli se että pesäosuuden antaminen on juridisesti lahjoitus,laki EI määrittele sitä että kenelle lahjoittaja saa lahjoittaa omaisuutensa. Laissa lukee että sen voi lahjoittaa toiselle,se tarkoittaa ketä tahansa.

        SÄ olet väärässä ja lähteet ovat oikeassa.
        Ja siteeraat lakia väärin,perinnöstä luopuminen/testamentista luopuminen ja pesäosuuden luovuttaminen on 2 eri asiaa,toisessa sä et määrää kenelle omaisuus menee ja toisessa sä määräät kenelle omaisuus menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli väität että kaikki esittämäni lähdekritiikki on väärässä?
        Sä et nyt taas ymmärtänyt asian pointtia,pointti oli se että pesäosuuden antaminen on juridisesti lahjoitus,laki EI määrittele sitä että kenelle lahjoittaja saa lahjoittaa omaisuutensa. Laissa lukee että sen voi lahjoittaa toiselle,se tarkoittaa ketä tahansa.

        SÄ olet väärässä ja lähteet ovat oikeassa.
        Ja siteeraat lakia väärin,perinnöstä luopuminen/testamentista luopuminen ja pesäosuuden luovuttaminen on 2 eri asiaa,toisessa sä et määrää kenelle omaisuus menee ja toisessa sä määräät kenelle omaisuus menee.

        Höpö höpö ja SÄkö olet oikeassa??

        Lähteet ei koskaan ole oikeassa, lähteet on aina joko jonkun mielipide jostain asiasta taikka näkemys, se ei välttämättä ole oikeassa.

        Kerro itsellesi luopumisen sijamuodot tai perussanana luopua eli luopua/luovuttaa on samaa asiaa tarkoittava sana, "hän luopui asemastaan pakolla, hän luovutti asemansa pakolla, armeija antautui ja luopui aseistaan, armeija antautui ja luovutti aseensa vastustajalleen" , tähhää tappaa se ääteenkiel taipuloippii.

        Juridisesti se ei ole kylläkkään lahjoitus, ei etenkään verottajan näkökulmasta, mitä niin innokkaasti tänne siteeraat.

        Lahjoitus on verotuksellisestikki määritelty arvoltaan, että myöskin maatila asioissa lahjanomaiseksi kaupaksi, luopua perinnöstään, niin silloin luovuttaa sen pesäosuutensa muiden jaettavaksi sitten joskus.

        Kun se pesäosuus tulee vasta jaossa jonkun omaisuudeksi, ei ennemmin.

        Kun kuolinpesä muodostuu, niin tulee vasta oikeus johonkin asiaan, ei siis omistukseen ja johan se noissa sinun moninaisissa esimerkeissäkin oli, verottajan sivustolla.

        Koettaisit sinähhii vua opiskella enemmän ja hankkisit ymmärrystä asioiden suhteen, aikas kuluu turhaan vänkäämisessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja taas LW levittää väärää tietoo: "Perintöosuuden luovuttaja voi myös määrätä kenelle osuus tulee, jolloin osuus on mahdollista siirtää myös perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle."

        Maanantaina kerron mikä tässäkin mättää.......

        Oih taikapeili, kerro kerro kuvastin mikä mättää mättäässä.

        Ei kun siis mikä mättää EI KIRJOITTAMASSANI, sinun luulemassa "Perintöosuuden voi myös määrätä, jne.".

        Minä kyllä jo tiedän mikä siinä mättää, se ettei voi määrätä sellaisesta mikä ei edes ole omaa omaisuutta, vasta kuin se on jaossa tullut saajan omistukseen, koska vasta kun kuolinpesä muodostuu eli joku kuolee ja hänen perillisilleen muodostuu oikeus saada perintöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö ja SÄkö olet oikeassa??

        Lähteet ei koskaan ole oikeassa, lähteet on aina joko jonkun mielipide jostain asiasta taikka näkemys, se ei välttämättä ole oikeassa.

        Kerro itsellesi luopumisen sijamuodot tai perussanana luopua eli luopua/luovuttaa on samaa asiaa tarkoittava sana, "hän luopui asemastaan pakolla, hän luovutti asemansa pakolla, armeija antautui ja luopui aseistaan, armeija antautui ja luovutti aseensa vastustajalleen" , tähhää tappaa se ääteenkiel taipuloippii.

        Juridisesti se ei ole kylläkkään lahjoitus, ei etenkään verottajan näkökulmasta, mitä niin innokkaasti tänne siteeraat.

        Lahjoitus on verotuksellisestikki määritelty arvoltaan, että myöskin maatila asioissa lahjanomaiseksi kaupaksi, luopua perinnöstään, niin silloin luovuttaa sen pesäosuutensa muiden jaettavaksi sitten joskus.

        Kun se pesäosuus tulee vasta jaossa jonkun omaisuudeksi, ei ennemmin.

        Kun kuolinpesä muodostuu, niin tulee vasta oikeus johonkin asiaan, ei siis omistukseen ja johan se noissa sinun moninaisissa esimerkeissäkin oli, verottajan sivustolla.

        Koettaisit sinähhii vua opiskella enemmän ja hankkisit ymmärrystä asioiden suhteen, aikas kuluu turhaan vänkäämisessä.

        "Juridisesti se ei ole kylläkkään lahjoitus, ei etenkään verottajan näkökulmasta, mitä niin innokkaasti tänne siteeraat."

        Jos kerran saaja maksaa lahjaveron niin onhan sen oltava lahjoitus.Etenkin verottajan näkökulmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Juridisesti se ei ole kylläkkään lahjoitus, ei etenkään verottajan näkökulmasta, mitä niin innokkaasti tänne siteeraat."

        Jos kerran saaja maksaa lahjaveron niin onhan sen oltava lahjoitus.Etenkin verottajan näkökulmasta.

        Mietittäisiinkö pää savuten mikä on se lahja.

        Se että joko luopuu perinnöstä taikka luovuttaa toiselle taikka koko pesään perintöosuudestaan ei ole lahja vaan perintöverollisesti saatu, eli siitä menee perintövero sen saajalta enemmän, taikka jokaiselle muulle pesänosakkaalle tulee jaetun mukaan enemmän perintöveroa.

        Pesäosuutensa voi luovuttaa joko vastikkeettomasti taikka vastikkeellisesti jolloinka tulee kyseeseen luovutusvoittovero.

        Kun luovuttaa toiselle perintöosuutensa (sen voi heti perukirjoitustilaisuudessa antaa poi ja perukirjaan tulee siitä merkintä), jolloinka omalle osalle ei tule perintöveroa, vaan sille jolle luovutetaan taikka jos luovuttaa takaisin pesään, niin muille osakkaille.

        Jos taas vasta verotuksen jälkeen, niin suoritetaan veronkorjaus.

        Näin yksinkertaisia nämäkin asiat on, kun ne vain ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietittäisiinkö pää savuten mikä on se lahja.

        Se että joko luopuu perinnöstä taikka luovuttaa toiselle taikka koko pesään perintöosuudestaan ei ole lahja vaan perintöverollisesti saatu, eli siitä menee perintövero sen saajalta enemmän, taikka jokaiselle muulle pesänosakkaalle tulee jaetun mukaan enemmän perintöveroa.

        Pesäosuutensa voi luovuttaa joko vastikkeettomasti taikka vastikkeellisesti jolloinka tulee kyseeseen luovutusvoittovero.

        Kun luovuttaa toiselle perintöosuutensa (sen voi heti perukirjoitustilaisuudessa antaa poi ja perukirjaan tulee siitä merkintä), jolloinka omalle osalle ei tule perintöveroa, vaan sille jolle luovutetaan taikka jos luovuttaa takaisin pesään, niin muille osakkaille.

        Jos taas vasta verotuksen jälkeen, niin suoritetaan veronkorjaus.

        Näin yksinkertaisia nämäkin asiat on, kun ne vain ymmärtää.

        Sulle nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia.

        Pekka ottaa perinnön vastaan,Pekka luovuttaa perintöosuuden naapurin eskolle.
        Pekka maksaa täyden perintöveron ja Esko maksaa lahjaveron saamastaan lahjoituksesta.
        Ei se ole perintöä enään jos sä lahjoitat sen saamasi perinnön eteenpäin,ei saajat maksa siitä mitään perintöveroa tai luovutusvoittoveroa.

        Jos taasen Pekka luopuu perinnöstä niin se menee joko sijaantulijoille tai sitten palautuu pesään,silloin saajat maksavat siitä perintöveron.

        Edelleen sä et ymmärrä että perinnöstä luopuminen ja perintöosan luovutus on 2 eri asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia.

        Pekka ottaa perinnön vastaan,Pekka luovuttaa perintöosuuden naapurin eskolle.
        Pekka maksaa täyden perintöveron ja Esko maksaa lahjaveron saamastaan lahjoituksesta.
        Ei se ole perintöä enään jos sä lahjoitat sen saamasi perinnön eteenpäin,ei saajat maksa siitä mitään perintöveroa tai luovutusvoittoveroa.

        Jos taasen Pekka luopuu perinnöstä niin se menee joko sijaantulijoille tai sitten palautuu pesään,silloin saajat maksavat siitä perintöveron.

        Edelleen sä et ymmärrä että perinnöstä luopuminen ja perintöosan luovutus on 2 eri asiaa.

        Taasko se alkaa tuo aivan typeryyden huipun vastaan väittäminen.

        Ei jaksa idiootille ojentaa särkee kun sillä ei ole järkee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia.

        Pekka ottaa perinnön vastaan,Pekka luovuttaa perintöosuuden naapurin eskolle.
        Pekka maksaa täyden perintöveron ja Esko maksaa lahjaveron saamastaan lahjoituksesta.
        Ei se ole perintöä enään jos sä lahjoitat sen saamasi perinnön eteenpäin,ei saajat maksa siitä mitään perintöveroa tai luovutusvoittoveroa.

        Jos taasen Pekka luopuu perinnöstä niin se menee joko sijaantulijoille tai sitten palautuu pesään,silloin saajat maksavat siitä perintöveron.

        Edelleen sä et ymmärrä että perinnöstä luopuminen ja perintöosan luovutus on 2 eri asiaa.

        Otetaan yksinkertainen esimerkki, josko ymmärtäisit sen.

        Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

        Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö??

        Kun olet vastannut mielestäsi oikein, niin esitän toisen kysymyksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otetaan yksinkertainen esimerkki, josko ymmärtäisit sen.

        Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

        Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö??

        Kun olet vastannut mielestäsi oikein, niin esitän toisen kysymyksen.

        Kuten verottajakin asian toteaa ytimekkäästi...
        Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
        Antopäivä 28.9.2017 Diaarinumero A49/200/2017 Voimassaolo28.9.2017 - Toistaiseksi ValtuutussäännösLaki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Nyt sitten lukijat voivat päättää että uskooko he verottajaa vai L-tomppelia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten verottajakin asian toteaa ytimekkäästi...
        Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
        Antopäivä 28.9.2017 Diaarinumero A49/200/2017 Voimassaolo28.9.2017 - Toistaiseksi ValtuutussäännösLaki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Nyt sitten lukijat voivat päättää että uskooko he verottajaa vai L-tomppelia.

        Miten tuo liittyi kysymykseeni johon et osannut edes vastata?

        Miksi tämän jätit pois? "Tehottomassa luopumisessa on tosiasiallisesti kyse perintöosuuden luovutuksesta (<<==HUOMAATKO MIKÄS SANA SE TUOSSA ON??). Jos perinnöstä luopuja on ennen luopumista ryhtynyt - vaikka vähäiseltäkin osin - kuolinpesään ja =====>>>>käyttänyt omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<<====, niin luopuminen on tehotonta.

        Luopumisen tehottomuutta ja sijaantuloa arvioidaan osittain eri tavalla tilanteissa, joissa saannon perusteena on perintö tai testamentti. Tästä johtuen perinnön ja testamentin tehotonta luopumista käsitellään jäljempänä erikseen".

        Otatko aina vain ja tuot esiin sen mikä parhaiten tukee sinun käsitystäsi, mutta et tuo esiin sitä mikä kumoaa sinun käsityksesi?

        Kysehän on siis tehottomasta luopumisesta jossa on jo RYHDYTTY OMISTUKSEEN tulleeseen perintöosaan eli on jälkikäteen joko yritetty lahjoittaa taikka myydä se jollekkin eli omistaja yrittänyt kaupata osansa.

        Tässä sitten lisää (en sitten aiemmin sanomaani, että luopuminen voidaan tehdä myöskin perunkirjoitukseen, tarkistanut ollenkaan oliko niin ja tässä se kuitenkin on, "1.3 Luopumisen muoto

        Perinnöstä ja testamentista luopuminen on tehtävä kirjallisesti (PK 17:1.2 ja 17:2 a). Luopumisesta tehdään yleensä erillinen asiakirja, mutta ====>>ilmoitus luopumisesta voidaan tehdä myös perukirjassa<<====. Luopujan on allekirjoitettava luopumisilmoitus. Luopumisilmoitus ei vaadi todistajia, mutta todistajien käyttö on suositeltavaa".

        Tästä sitten vielä lisää: "1.4 Luopumisen huomioon ottaminen verotusta toimitettaessa

        Luopuminen voidaan ottaa huomioon jo säännönmukaista perintöverotusta toimitettaessa, jos luopumisesta on tässä vaiheessa esitetty selvitys. Jos luopumista ei ole voitu ottaa huomioon säännönmukaisessa verotuksessa, verotukseen voidaan hakea oikaisua tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle.

        Luopuminen voidaan joissakin tapauksissa kokonaismenettelystä ja luopumistavoista johtuen katsoa perintöön ryhtymiseksi tai veronkierroksi, jolloin luopuminen on tehotonta. Tällainen tilanne voi esimerkiksi olla, jos osakkaat tekevät luopumisen ehtona luopumisen kohteena olevaa omaisuutta koskevia sopimuksia. Jos toimenpiteelle annetaan tällaisessa tilanteessa sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, menetellään PerVL 33 a §:n perusteella verotusta toimitettaessa niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa"

        Sitten loppuiskuksi: "2 Perinnöstä luopuminen
        2.1 Tehokas luopuminen

        Perinnöstä voi luopua tehokkaasti ennen kuin on ottanut perinnön vastaan. Perinnöstä luopuminen on tehokasta, jos luopuja ei ole ryhtynyt pesään ja luopuminen on tapahtunut ehdoitta.

        Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa tai jos edunsaaja on määrätty, saajaksi on määrätty luopujan kaikki sijaantuloperilliset ja näillä olisi ollut oikeus periä perittävä. Tehokkaan luopumisen yhteydessä ei saa vaikuttaa millään tavoin siihen, kenelle perintöosuus menee. Tehokkaassa perinnöstä luopumisessa omaisuuden jako määräytyy yksinomaan Suomen jäämistöoikeuden perusteella ja luopunut henkilö ei ole osapuoli sen sisältöä määritettäessä.

        Tehokas luopuminen voi tapahtua vain sijaantuloperillisten hyväksi. Luopujan osuus menee sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perintövero määrätään suoraan luopujan sijaan tuleville. Tehokas luopuminen on pesästä vetäytymistä".

        Erittäin kiva että laittelet tällaisia joista olen jo kirjoittanut vaikken tiennyt tällaisen päätöksen ja ohjeen olemassa oloakaan.

        Erittäin paljon kiitoksia.

        Olet oikeassa, antaa muiden lukijoiden päättää ketä he uskovat tästä eteen päin, kieroilijaa vaiko rehellisesti asioita esiin tuovaa Lawetorderia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten verottajakin asian toteaa ytimekkäästi...
        Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
        Antopäivä 28.9.2017 Diaarinumero A49/200/2017 Voimassaolo28.9.2017 - Toistaiseksi ValtuutussäännösLaki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Nyt sitten lukijat voivat päättää että uskooko he verottajaa vai L-tomppelia.

        Niin, mitenkä se nyt oli se verotusasia tehokkaassa luopumisessa??

        Minulta taisi se jotenkin lipsahtaa ohitse silmien tuossa verottajan ohjeessa.

        Oliko se jotenkin niin että, sijaantulija taikka se jolla muutoinkin olisi oikeus periä perittävä (perittävän rintaperillinen eli toinen pesänosakas) maksaa perintöveron?


        AAAA, tuossahan se olikin: "1.4 Luopumisen huomioon ottaminen verotusta toimitettaessa

        Luopuminen voidaan ottaa huomioon ====>>>jo säännönmukaista perintöverotusta toimitettaess<<<<====a, jos luopumisesta on tässä vaiheessa esitetty selvitys. Jos luopumista ei ole voitu ottaa huomioon säännönmukaisessa verotuksessa, =====>>>>verotukseen voidaan hakea oikaisua<<<<<=== tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle".

        Olikos se jotenkin niin, että Lawetorder (tämän tekstin kirjoittaja) ilmaisi tuon verotusasiankin jo tuolla aikaisemmin, näkemättä tätäkään ohjetta??
        Olisitko niin kiva ja vastaisit?

        Sitten jos vielä jaksat tätä verottajan ohjetta lukea, niin tämä vielä (siis jonka taisin jo aiemmin mainitakkin?) "Pesään ryhtymisellä tarkoitetaan sitä, että osakas on ryhtynyt käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi pesän omaisuuden jakaminen, pesän saatavan periminen, ====>>>pesän omaisuuden<<<<=== myyminen tai valtakirjan antaminen pesän omaisuuden myyntiin<<<<".

        Nii kellee se kuulukkaa ommaisuus??

        Oliskohaa se ruunapärkkel pessää ommaasuutta se kuollehe ommaasuus eekä yhe osakkaha taikka sillee??

        OIH OIH OIH, korkkeeekoolu se kuhtuuppii..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten verottajakin asian toteaa ytimekkäästi...
        Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
        Antopäivä 28.9.2017 Diaarinumero A49/200/2017 Voimassaolo28.9.2017 - Toistaiseksi ValtuutussäännösLaki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Nyt sitten lukijat voivat päättää että uskooko he verottajaa vai L-tomppelia.

        Noh?? Mihis persiisee sie ny katossi tuasse intteemästi, olis nii haaska intellä siu kanssaa, et oikkee syrämmeski tekköö hyvvee kunno inttelemminee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noh?? Mihis persiisee sie ny katossi tuasse intteemästi, olis nii haaska intellä siu kanssaa, et oikkee syrämmeski tekköö hyvvee kunno inttelemminee.

        Niin....Kyllähän tuo verottajan ohje selkeästi osoittaa sen että Lawehöpötintti on taasen kerran väärässä.

        Kaksi asiaa missä olet väärässä.

        1.Pesänosuutta ei voi luovuttaa ulkopuoliselle,.Sinun väite.
        2.Pesänosuuden luovuttaminen ei ole lahjoitus...Sinun väite.

        Tuo verottajan opas kumoaa nuo kummatkin ja täten osoittaa että sä olet väärässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin....Kyllähän tuo verottajan ohje selkeästi osoittaa sen että Lawehöpötintti on taasen kerran väärässä.

        Kaksi asiaa missä olet väärässä.

        1.Pesänosuutta ei voi luovuttaa ulkopuoliselle,.Sinun väite.
        2.Pesänosuuden luovuttaminen ei ole lahjoitus...Sinun väite.

        Tuo verottajan opas kumoaa nuo kummatkin ja täten osoittaa että sä olet väärässä.

        Voe poeka riepu, ossoot kyl näämmä lukkee, muttet ymmärrä lukemaas, Pesänosuus on kuolinpesän aina jakoon asti, sen jälkeen perinnönsaajan osuus on sen omaisuutta.

        Lueppas nyt erittäin tarkkaan mitä verottaja on kilijuutellu kaikkee hassuu, niiku esmes täänki "Pesään ryhtymisellä tarkoitetaan sitä, että osakas on ryhtynyt ====>>>käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<===. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi ===>>pesän omaisuuden jakaminen<<===, pesän saatavan periminen, ===>>pesän omaisuuden myyminen<<== tai valtakirjan antaminen pesän omaisuuden myyntiin", sitten lisää: "2 Perinnöstä luopuminen
        2.1 Tehokas luopuminen

        Perinnöstä voi luopua tehokkaasti ===>>ennen kuin on ottanut perinnön vastaan. Perinnöstä luopuminen on tehokasta, jos luopuja ===>>ei ole ryhtynyt pesään ja luopuminen on tapahtunut ehdoitta.
        (Mitä on pesään ryhtyminen? Pesään ryhtyminen on sitä, että ottaa vastaan perintönsä perinnönjaon yhteydessä, tällöin tulee perintöosuutensa omistajaksi).

        Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa tai jos edunsaaja on määrätty,"

        sitten lisää: " Osakkaat !!eivät kuitenkaan omista!!! esineosuuksia vaan he ovat ====>>>pesän osakkaina oikeutettuja<<<=== saamaan perinnönjaossa määritellyn =====>>>jako-osan pesän omaisuudesta<<<<====. !!!!!!Osakas ei siten voi myydä murto-osia kiinteistöstä!!!!". (Tai muustakaan pesän HUOOOM, PESÄN omaisuudesta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/78126/kuolinpesäosuuden-luovutuksen-verotus/

        Uudistetaan tämä kysymys: Otetaan yksinkertainen esimerkki, josko ymmärtäisit sen.

        Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

        Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö??

        Kun olet vastannut mielestäsi oikein, niin esitän toisen kysymyksen.

        Esitän lisäkysymyksen, nyt kun sinä olet rahoitusyhtiön omistaman auton haltija, niin voitko myydä tuon auton omistajana saamatta syytettä petoksesta?

        Tämä on aivan sama asia kuin menet myymään jakamattoman pesän omaisuutta omanasi, vaikka myisitkin vain oman osasi.

        Olen erittäin kiitollinen näistä verottajan ohjeista joita en tosiaankaan ole edes hoksannut kaivaa esille.

        Tämä on niin yksinkertainen asia, että jopa potalle opetteleva yksivuotias tajuaa sen, miksiköhän vastaaninttäjä ei sitten millään tajua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voe poeka riepu, ossoot kyl näämmä lukkee, muttet ymmärrä lukemaas, Pesänosuus on kuolinpesän aina jakoon asti, sen jälkeen perinnönsaajan osuus on sen omaisuutta.

        Lueppas nyt erittäin tarkkaan mitä verottaja on kilijuutellu kaikkee hassuu, niiku esmes täänki "Pesään ryhtymisellä tarkoitetaan sitä, että osakas on ryhtynyt ====>>>käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<===. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi ===>>pesän omaisuuden jakaminen<<===, pesän saatavan periminen, ===>>pesän omaisuuden myyminen<<== tai valtakirjan antaminen pesän omaisuuden myyntiin", sitten lisää: "2 Perinnöstä luopuminen
        2.1 Tehokas luopuminen

        Perinnöstä voi luopua tehokkaasti ===>>ennen kuin on ottanut perinnön vastaan. Perinnöstä luopuminen on tehokasta, jos luopuja ===>>ei ole ryhtynyt pesään ja luopuminen on tapahtunut ehdoitta.
        (Mitä on pesään ryhtyminen? Pesään ryhtyminen on sitä, että ottaa vastaan perintönsä perinnönjaon yhteydessä, tällöin tulee perintöosuutensa omistajaksi).

        Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa tai jos edunsaaja on määrätty,"

        sitten lisää: " Osakkaat !!eivät kuitenkaan omista!!! esineosuuksia vaan he ovat ====>>>pesän osakkaina oikeutettuja<<<=== saamaan perinnönjaossa määritellyn =====>>>jako-osan pesän omaisuudesta<<<<====. !!!!!!Osakas ei siten voi myydä murto-osia kiinteistöstä!!!!". (Tai muustakaan pesän HUOOOM, PESÄN omaisuudesta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/78126/kuolinpesäosuuden-luovutuksen-verotus/

        Uudistetaan tämä kysymys: Otetaan yksinkertainen esimerkki, josko ymmärtäisit sen.

        Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

        Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö??

        Kun olet vastannut mielestäsi oikein, niin esitän toisen kysymyksen.

        Esitän lisäkysymyksen, nyt kun sinä olet rahoitusyhtiön omistaman auton haltija, niin voitko myydä tuon auton omistajana saamatta syytettä petoksesta?

        Tämä on aivan sama asia kuin menet myymään jakamattoman pesän omaisuutta omanasi, vaikka myisitkin vain oman osasi.

        Olen erittäin kiitollinen näistä verottajan ohjeista joita en tosiaankaan ole edes hoksannut kaivaa esille.

        Tämä on niin yksinkertainen asia, että jopa potalle opetteleva yksivuotias tajuaa sen, miksiköhän vastaaninttäjä ei sitten millään tajua?

        Lisätään.

        Pesän osuutta et voi edes lahjoittaa, kuin ainoastaan laissa määrätyille tahoille ja saaja ei maksa siitä lahjaveroa, vaan saaja maksaa siitä perintöveron, onhan se jo täällä esitetty, tsiisus, opettele lukemaan, sitten opettele YMMÄRTÄMÄÄN lukemansa.

        Vielä kerran: "Tyypillisiä tehottoman luopumisen tilanteita ovat esimerkiksi perinnöstä osittain luopuminen, omaisuuden vastaanottaminen pelkästään hallintaoikeudella omistusoikeuden sijaan, saajan oikeuden rajoittaminen tai =====>>>!!!!!vastikkeen saaminen ????luovutetusta?? perintöosuudesta<<<====".

        "Kun luopuminen on tehokasta, luopujalle=(luovuttaja) ======>>>ei määrätä perintöveroa vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan luopujan sijaantulijoille<<<=====" ELI EI MENE EDES LAHJAVEROA.

        Ymmärrätkö mitä tuo edellinen sitten tarkoittaa???

        Se tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen ja luovuttaminen on sama asia, sen toimen saa tehdä vain määrätyille tahoille, luovuttamisesta ei saa ottaa maksua tai mitään muutakaan vastiketta.

        Tästä syystä siitä ei mene lahjaveroakaan koska se ei ole lahjoitus taikka lahja.

        Eikö millään menisi sinne pipiseen päähän?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisätään.

        Pesän osuutta et voi edes lahjoittaa, kuin ainoastaan laissa määrätyille tahoille ja saaja ei maksa siitä lahjaveroa, vaan saaja maksaa siitä perintöveron, onhan se jo täällä esitetty, tsiisus, opettele lukemaan, sitten opettele YMMÄRTÄMÄÄN lukemansa.

        Vielä kerran: "Tyypillisiä tehottoman luopumisen tilanteita ovat esimerkiksi perinnöstä osittain luopuminen, omaisuuden vastaanottaminen pelkästään hallintaoikeudella omistusoikeuden sijaan, saajan oikeuden rajoittaminen tai =====>>>!!!!!vastikkeen saaminen ????luovutetusta?? perintöosuudesta<<<====".

        "Kun luopuminen on tehokasta, luopujalle=(luovuttaja) ======>>>ei määrätä perintöveroa vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan luopujan sijaantulijoille<<<=====" ELI EI MENE EDES LAHJAVEROA.

        Ymmärrätkö mitä tuo edellinen sitten tarkoittaa???

        Se tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen ja luovuttaminen on sama asia, sen toimen saa tehdä vain määrätyille tahoille, luovuttamisesta ei saa ottaa maksua tai mitään muutakaan vastiketta.

        Tästä syystä siitä ei mene lahjaveroakaan koska se ei ole lahjoitus taikka lahja.

        Eikö millään menisi sinne pipiseen päähän?

        Lisään vielä tämän, niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, sinä et voi myydä omaa osuuttasi minnekkään.

        Voit osuutesi myydä tai vaikka lahjoittaa vitunvirkkaajalle KUN PESÄ ON JAETTU, silloin se on sinun omaisuuttasi ja pesää ei enään ole.

        YMMÄRSITKÖ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisätään.

        Pesän osuutta et voi edes lahjoittaa, kuin ainoastaan laissa määrätyille tahoille ja saaja ei maksa siitä lahjaveroa, vaan saaja maksaa siitä perintöveron, onhan se jo täällä esitetty, tsiisus, opettele lukemaan, sitten opettele YMMÄRTÄMÄÄN lukemansa.

        Vielä kerran: "Tyypillisiä tehottoman luopumisen tilanteita ovat esimerkiksi perinnöstä osittain luopuminen, omaisuuden vastaanottaminen pelkästään hallintaoikeudella omistusoikeuden sijaan, saajan oikeuden rajoittaminen tai =====>>>!!!!!vastikkeen saaminen ????luovutetusta?? perintöosuudesta<<<====".

        "Kun luopuminen on tehokasta, luopujalle=(luovuttaja) ======>>>ei määrätä perintöveroa vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan luopujan sijaantulijoille<<<=====" ELI EI MENE EDES LAHJAVEROA.

        Ymmärrätkö mitä tuo edellinen sitten tarkoittaa???

        Se tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen ja luovuttaminen on sama asia, sen toimen saa tehdä vain määrätyille tahoille, luovuttamisesta ei saa ottaa maksua tai mitään muutakaan vastiketta.

        Tästä syystä siitä ei mene lahjaveroakaan koska se ei ole lahjoitus taikka lahja.

        Eikö millään menisi sinne pipiseen päähän?

        "Se tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen ja luovuttaminen on sama asia, sen toimen saa tehdä vain määrätyille tahoille, luovuttamisesta ei saa ottaa maksua tai mitään muutakaan vastiketta.

        Tästä syystä siitä ei mene lahjaveroakaan koska se ei ole lahjoitus taikka lahja."

        Edelleen ei ole sama asia,kuten aikaisemmin esitin sulle esimerkin...

        Lawetti puupää luopuu verotehokkaasti perinnöstä,perintö menee joko sijaantulijoille tai sitten se palautuu pesään muiden osakkaiden hyväksi,tällöin Lawetti puupää EI maksa perintöveroa kun hän ei kerran ota perintöä vastaan,perintö siirtyy Lawetin sijaantulijoille tai jos niitä ei ole niin sitten se palautuu pesään,sijaatulijat maksavat perintöveron tai jos sijaantulijoita ei ole niin sitten pesän muut osakkaat maksavat siitä perintöveron.

        Lawetti puupää ottaa perinnön vastaan ja sitten luovuttaa osuutensa naapurin eskolle,Lawetti puupää maksaa perintöveron kun kerran on ottanut perinnön vastaan ja kas kummaa Esko maksaa lahjaveron kun kerran sai lahjoituksen Lawetti puupäältä.

        Tämähän käy ilmi siitä samaisesta verottajan ohjeesta,pesäosuuden luovuttaja tekee lahjoituksen haluamalleen henkilölle ja lain mukaan lahjoituksesta tulee maksaa lahjavero.

        On se ihme kun sä et ymmärrä lukemaasi vaikka tämäkin asia on selvä kuin pläkki.

        ""Kun luopuminen on tehokasta, luopujalle=(luovuttaja) ======>>>ei määrätä perintöveroa vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan luopujan sijaantulijoille<<<=====" ELI EI MENE EDES LAHJAVEROA."

        Niin ei mene,niinhän minä olen sulle jo useamman kerran sanonut,mutta perintöosan luovutuksessa luovutuksen saaja maksaa lahjaveron.

        "Pesän osuutta et voi edes lahjoittaa, kuin ainoastaan laissa määrätyille tahoille ja saaja ei maksa siitä lahjaveroa, vaan saaja maksaa siitä perintöveron, onhan se jo täällä esitetty, tsiisus, opettele lukemaan, sitten opettele YMMÄRTÄMÄÄN lukemansa."

        Niin opettele vaan itse lukemaan,tässähän selvällä suomen kielellä asia todetaan.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Laissa EI ole määritelty että kenelle sinä saat lahjoittaa omaisuuttasi,näin ollen SÄ voit lahjoittaa kenelle tahansa.

        Verotehokas luopuminen ja verotehoton luopuminen on 2 eri asiaa,toisessa saaja maksaa perintöveroa ja toisessa lahjaveroa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voe poeka riepu, ossoot kyl näämmä lukkee, muttet ymmärrä lukemaas, Pesänosuus on kuolinpesän aina jakoon asti, sen jälkeen perinnönsaajan osuus on sen omaisuutta.

        Lueppas nyt erittäin tarkkaan mitä verottaja on kilijuutellu kaikkee hassuu, niiku esmes täänki "Pesään ryhtymisellä tarkoitetaan sitä, että osakas on ryhtynyt ====>>>käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<===. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi ===>>pesän omaisuuden jakaminen<<===, pesän saatavan periminen, ===>>pesän omaisuuden myyminen<<== tai valtakirjan antaminen pesän omaisuuden myyntiin", sitten lisää: "2 Perinnöstä luopuminen
        2.1 Tehokas luopuminen

        Perinnöstä voi luopua tehokkaasti ===>>ennen kuin on ottanut perinnön vastaan. Perinnöstä luopuminen on tehokasta, jos luopuja ===>>ei ole ryhtynyt pesään ja luopuminen on tapahtunut ehdoitta.
        (Mitä on pesään ryhtyminen? Pesään ryhtyminen on sitä, että ottaa vastaan perintönsä perinnönjaon yhteydessä, tällöin tulee perintöosuutensa omistajaksi).

        Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa tai jos edunsaaja on määrätty,"

        sitten lisää: " Osakkaat !!eivät kuitenkaan omista!!! esineosuuksia vaan he ovat ====>>>pesän osakkaina oikeutettuja<<<=== saamaan perinnönjaossa määritellyn =====>>>jako-osan pesän omaisuudesta<<<<====. !!!!!!Osakas ei siten voi myydä murto-osia kiinteistöstä!!!!". (Tai muustakaan pesän HUOOOM, PESÄN omaisuudesta https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/78126/kuolinpesäosuuden-luovutuksen-verotus/

        Uudistetaan tämä kysymys: Otetaan yksinkertainen esimerkki, josko ymmärtäisit sen.

        Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

        Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö??

        Kun olet vastannut mielestäsi oikein, niin esitän toisen kysymyksen.

        Esitän lisäkysymyksen, nyt kun sinä olet rahoitusyhtiön omistaman auton haltija, niin voitko myydä tuon auton omistajana saamatta syytettä petoksesta?

        Tämä on aivan sama asia kuin menet myymään jakamattoman pesän omaisuutta omanasi, vaikka myisitkin vain oman osasi.

        Olen erittäin kiitollinen näistä verottajan ohjeista joita en tosiaankaan ole edes hoksannut kaivaa esille.

        Tämä on niin yksinkertainen asia, että jopa potalle opetteleva yksivuotias tajuaa sen, miksiköhän vastaaninttäjä ei sitten millään tajua?

        "Tämä on aivan sama asia kuin menet myymään jakamattoman pesän omaisuutta omanasi, vaikka myisitkin vain oman osasi."

        Niin mutta sillä erolla että sinä omistat myymäsi osuuden,ei sitä omista kukaan muu.

        Jos sinä omistat pesästä puolet niin tokihan sinä voit myydä 50% pesän arvosta toiselle,sillä ei ole loppupeleissä mitään merkitystä että mitä siihen 50% sisältyy.

        Perintöosuuden luovutus on perittävän kuoleman jälkeen tehtävä oikeustoimi, jolla kuolinpesän osakas siirtää toiselle henkilölle oikeutensa saada perinnönjaossa perintöosaansa vastaava määrä omaisuutta. Luovutus voi tapahtua vastiketta vastaan tai vastikkeetta.

        Ei tuota voi verrata sun autokauppoihin,hölmökin sen jo tajuaa.

        "Olen erittäin kiitollinen näistä verottajan ohjeista joita en tosiaankaan ole edes hoksannut kaivaa esille."

        Niin,mutta silti ei mene verottajan kanta sulle kaaliin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä tämän, niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, sinä et voi myydä omaa osuuttasi minnekkään.

        Voit osuutesi myydä tai vaikka lahjoittaa vitunvirkkaajalle KUN PESÄ ON JAETTU, silloin se on sinun omaisuuttasi ja pesää ei enään ole.

        YMMÄRSITKÖ?

        Kyllä jakamattoman pesän omaisuutta voidaan myydä,vaatii vain kaikkien osakkaiden suostumuksen,sitä vaan et tajua että pesä ei ole enää jakamaton jos osakas myy osuutensa naapurin eskolle.Jakamaton pesä ei ole enää jakamaton kun yksikin osakas niin päättää ja tekee oikeustoimen jolla jakamattomuus kumoutuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen ja luovuttaminen on sama asia, sen toimen saa tehdä vain määrätyille tahoille, luovuttamisesta ei saa ottaa maksua tai mitään muutakaan vastiketta.

        Tästä syystä siitä ei mene lahjaveroakaan koska se ei ole lahjoitus taikka lahja."

        Edelleen ei ole sama asia,kuten aikaisemmin esitin sulle esimerkin...

        Lawetti puupää luopuu verotehokkaasti perinnöstä,perintö menee joko sijaantulijoille tai sitten se palautuu pesään muiden osakkaiden hyväksi,tällöin Lawetti puupää EI maksa perintöveroa kun hän ei kerran ota perintöä vastaan,perintö siirtyy Lawetin sijaantulijoille tai jos niitä ei ole niin sitten se palautuu pesään,sijaatulijat maksavat perintöveron tai jos sijaantulijoita ei ole niin sitten pesän muut osakkaat maksavat siitä perintöveron.

        Lawetti puupää ottaa perinnön vastaan ja sitten luovuttaa osuutensa naapurin eskolle,Lawetti puupää maksaa perintöveron kun kerran on ottanut perinnön vastaan ja kas kummaa Esko maksaa lahjaveron kun kerran sai lahjoituksen Lawetti puupäältä.

        Tämähän käy ilmi siitä samaisesta verottajan ohjeesta,pesäosuuden luovuttaja tekee lahjoituksen haluamalleen henkilölle ja lain mukaan lahjoituksesta tulee maksaa lahjavero.

        On se ihme kun sä et ymmärrä lukemaasi vaikka tämäkin asia on selvä kuin pläkki.

        ""Kun luopuminen on tehokasta, luopujalle=(luovuttaja) ======>>>ei määrätä perintöveroa vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan luopujan sijaantulijoille<<<=====" ELI EI MENE EDES LAHJAVEROA."

        Niin ei mene,niinhän minä olen sulle jo useamman kerran sanonut,mutta perintöosan luovutuksessa luovutuksen saaja maksaa lahjaveron.

        "Pesän osuutta et voi edes lahjoittaa, kuin ainoastaan laissa määrätyille tahoille ja saaja ei maksa siitä lahjaveroa, vaan saaja maksaa siitä perintöveron, onhan se jo täällä esitetty, tsiisus, opettele lukemaan, sitten opettele YMMÄRTÄMÄÄN lukemansa."

        Niin opettele vaan itse lukemaan,tässähän selvällä suomen kielellä asia todetaan.

        "Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron."

        Laissa EI ole määritelty että kenelle sinä saat lahjoittaa omaisuuttasi,näin ollen SÄ voit lahjoittaa kenelle tahansa.

        Verotehokas luopuminen ja verotehoton luopuminen on 2 eri asiaa,toisessa saaja maksaa perintöveroa ja toisessa lahjaveroa.

        EEiiihh, mistä kiven alta teitä lukemansa ymmärtämättömiä oikein möngertää esiin??

        SIIS HUOOOM, KYSE ON TEHOTTOMASTA LUOVUTTAMISESTA, ELI PESÄN OSAKAS ON RYHTYNYT SELLAISIIN TOIMIIN E N N E N KUOLINPESÄN JAKOA TAI LUOPUMISTA "Tehottomassa luopumisessa on tosiasiallisesti kyse perintöosuuden luovutuksesta. Jos perinnöstä luopuja on ennen luopumista ryhtynyt - vaikka vähäiseltäkin osin - kuolinpesään ja (LUE HYVIN TARKKAAN =======>>>käyttänyt omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<<====== (M Y YN YT, LAHJOITTANUT, ETC.ETC. ) niin luopuminen on tehotonta."


        NIIN TÄLLÖIN MÄÄRÄTÄÄN LUOVUTTAJALLE PERINTÖVERO ja VASTAANOTTAJALLE LAHJAVERO.


        YMMÄRSITKÖ RIEMUIDIOOTTI??

        LUKEKAA TÄMÄKIN VIELÄ TE VARSINAISET RIEMUIDIOOTIT: luopuja maksaa perintöveron koko perintöosuudestaan, jonka lisäksi luopujan ja ======>>>>>sijaantulijan välillä tapahtuu lahjoitus, josta on maksettava lahjaveroa<<<<===== (ELI TARKOITTAA SITÄ ETTÄ, PESÄOSUUTTAAN EI VOI ULKOPUOLISELLE MYYDÄ TAIKKA LAHJOITTAA) PerVL 1 ja 18 §:n perusteella.

        ======>>>>>"Ennen perinnönjakoa<<<<<<===== osakas voi luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta osuutensa kuolinpesän varoihin eli kuolinpesäosuutensa."
        " Kuolinpesäosuuden luovutuksensaaja (%%SIJAANTULIJA%%) =======>>>>ei saa erillistä omistusoikeutta mihinkään kuolinpesän varoihin<<<<<===== (KOSKA LUOVUTTAJAKAAN EI OLE NIITÄ OMISTANUT. LUOVUTUKSESSA SIIRTYY AINOASTAAN OIKEUS SAADA JOTAIN) vaan jäämistövarat säilyvät jakamattomalla kuolinpesällä."

        Pahoin pelkään, ettette ymmärrä edes sitä mitä on varat/varallisuus.

        Menkäähän lapsoset inttämään sen hoitotätinne kanssa jotta tietonne lisääntyisi, minulla on idioottiallergia puhjennut yhtäkkiä, enkä ehdi ammentaan tyhjään kaivoon saavilla kaataen, vaikka kaivo on pipetin kokoinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EEiiihh, mistä kiven alta teitä lukemansa ymmärtämättömiä oikein möngertää esiin??

        SIIS HUOOOM, KYSE ON TEHOTTOMASTA LUOVUTTAMISESTA, ELI PESÄN OSAKAS ON RYHTYNYT SELLAISIIN TOIMIIN E N N E N KUOLINPESÄN JAKOA TAI LUOPUMISTA "Tehottomassa luopumisessa on tosiasiallisesti kyse perintöosuuden luovutuksesta. Jos perinnöstä luopuja on ennen luopumista ryhtynyt - vaikka vähäiseltäkin osin - kuolinpesään ja (LUE HYVIN TARKKAAN =======>>>käyttänyt omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<<====== (M Y YN YT, LAHJOITTANUT, ETC.ETC. ) niin luopuminen on tehotonta."


        NIIN TÄLLÖIN MÄÄRÄTÄÄN LUOVUTTAJALLE PERINTÖVERO ja VASTAANOTTAJALLE LAHJAVERO.


        YMMÄRSITKÖ RIEMUIDIOOTTI??

        LUKEKAA TÄMÄKIN VIELÄ TE VARSINAISET RIEMUIDIOOTIT: luopuja maksaa perintöveron koko perintöosuudestaan, jonka lisäksi luopujan ja ======>>>>>sijaantulijan välillä tapahtuu lahjoitus, josta on maksettava lahjaveroa<<<<===== (ELI TARKOITTAA SITÄ ETTÄ, PESÄOSUUTTAAN EI VOI ULKOPUOLISELLE MYYDÄ TAIKKA LAHJOITTAA) PerVL 1 ja 18 §:n perusteella.

        ======>>>>>"Ennen perinnönjakoa<<<<<<===== osakas voi luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta osuutensa kuolinpesän varoihin eli kuolinpesäosuutensa."
        " Kuolinpesäosuuden luovutuksensaaja (%%SIJAANTULIJA%%) =======>>>>ei saa erillistä omistusoikeutta mihinkään kuolinpesän varoihin<<<<<===== (KOSKA LUOVUTTAJAKAAN EI OLE NIITÄ OMISTANUT. LUOVUTUKSESSA SIIRTYY AINOASTAAN OIKEUS SAADA JOTAIN) vaan jäämistövarat säilyvät jakamattomalla kuolinpesällä."

        Pahoin pelkään, ettette ymmärrä edes sitä mitä on varat/varallisuus.

        Menkäähän lapsoset inttämään sen hoitotätinne kanssa jotta tietonne lisääntyisi, minulla on idioottiallergia puhjennut yhtäkkiä, enkä ehdi ammentaan tyhjään kaivoon saavilla kaataen, vaikka kaivo on pipetin kokoinen

        Kun verottaja kirjoittaa perinnöstä luopumisen tehokkuudesta, sillä tarkoitetaan verotehokkuudesta, eli sitooko toimi verottajaa. Kyse ei ole siitä onko kyseinen toimi siviilioikeudellisesti sitova, sillä sitä se lähes poikkeuksetta on. Lowe on taas onnistunut ajamaan höpinöillään asian ihan muuhun kuin itse asiaan.

        Perintökaaressa ei määritellä omaisuuden siirtymisen hetkestä, koska tämä on jo muualta johtuva seikka. Suomessa vain elävät luonnolliset henkilöt tai laissa mahdollistetut oikeushenkilöt (kuten osakeyhtiöt yms.) voivat omistaa mitään. Kuolinpesän oikeushenkilöllisyyttä harkittiin 1930-luvulla mutta päädyttiin sen johtavan tarpeettoman hankalaan ja turhaan lisäportaaseen muuten selvään asiaan. Vain niissä tilanteissa, joissa testamentissa selvästi luodaan omistajaton tila, ei omistusoikeus siirry kuoleman hetkellä. Se miten tuollainen varallisuus sitten selviää ja edustetaan ilman omistajaa, onkin sellainen soppa, että en suosittele.

        Yksinkertaisesti kuolinpesän oikeushenkilöllisyydestä ei säädetä missään, joten se ei ole osakkaista erillinen.

        PK 18 luvun säännökset jakavat hallintaoikeuden osakkaiden omaisuuteen (siis A säilyttää hallintaoikeuden osakas B:n saamaan perintöön, samoin kuin B säilyttää A:n saamaan), eikä minkään erillisen oikeushenkilön omaisuuteen. Edes PK 21:2§ velkavastuun rajaaminen vainajan veloista, jos perukirjoitus hoidetaan ajallaan, ei muodosta oikeushenkilöä, kuolinpesän osakkaat ovat silti kuolinpesän veloista kuoleman jälkeiseltä ajalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EEiiihh, mistä kiven alta teitä lukemansa ymmärtämättömiä oikein möngertää esiin??

        SIIS HUOOOM, KYSE ON TEHOTTOMASTA LUOVUTTAMISESTA, ELI PESÄN OSAKAS ON RYHTYNYT SELLAISIIN TOIMIIN E N N E N KUOLINPESÄN JAKOA TAI LUOPUMISTA "Tehottomassa luopumisessa on tosiasiallisesti kyse perintöosuuden luovutuksesta. Jos perinnöstä luopuja on ennen luopumista ryhtynyt - vaikka vähäiseltäkin osin - kuolinpesään ja (LUE HYVIN TARKKAAN =======>>>käyttänyt omistajalle kuuluvia oikeuksia<<<<====== (M Y YN YT, LAHJOITTANUT, ETC.ETC. ) niin luopuminen on tehotonta."


        NIIN TÄLLÖIN MÄÄRÄTÄÄN LUOVUTTAJALLE PERINTÖVERO ja VASTAANOTTAJALLE LAHJAVERO.


        YMMÄRSITKÖ RIEMUIDIOOTTI??

        LUKEKAA TÄMÄKIN VIELÄ TE VARSINAISET RIEMUIDIOOTIT: luopuja maksaa perintöveron koko perintöosuudestaan, jonka lisäksi luopujan ja ======>>>>>sijaantulijan välillä tapahtuu lahjoitus, josta on maksettava lahjaveroa<<<<===== (ELI TARKOITTAA SITÄ ETTÄ, PESÄOSUUTTAAN EI VOI ULKOPUOLISELLE MYYDÄ TAIKKA LAHJOITTAA) PerVL 1 ja 18 §:n perusteella.

        ======>>>>>"Ennen perinnönjakoa<<<<<<===== osakas voi luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta osuutensa kuolinpesän varoihin eli kuolinpesäosuutensa."
        " Kuolinpesäosuuden luovutuksensaaja (%%SIJAANTULIJA%%) =======>>>>ei saa erillistä omistusoikeutta mihinkään kuolinpesän varoihin<<<<<===== (KOSKA LUOVUTTAJAKAAN EI OLE NIITÄ OMISTANUT. LUOVUTUKSESSA SIIRTYY AINOASTAAN OIKEUS SAADA JOTAIN) vaan jäämistövarat säilyvät jakamattomalla kuolinpesällä."

        Pahoin pelkään, ettette ymmärrä edes sitä mitä on varat/varallisuus.

        Menkäähän lapsoset inttämään sen hoitotätinne kanssa jotta tietonne lisääntyisi, minulla on idioottiallergia puhjennut yhtäkkiä, enkä ehdi ammentaan tyhjään kaivoon saavilla kaataen, vaikka kaivo on pipetin kokoinen

        Lisään sen verran, että ylemmät löytyy täältä:https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumiset-perintö--ja-lahjaverotuksessa/ HEUREKA, verottajalta ja verottajan kanta, voe ihimmee päevän ku nävi, et verottajjaaki oo sammoo mielt ku Lawetorder.

        alempi täältä:https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/78126/kuolinpesäosuuden-luovutuksen-verotus/ Ja tuasseen nii ounna verottaja ihhaa sammoo mielt ku Lawetorder, voe toesse kerra ihimmee päevvee..

        Loppukaneetiksi tämä: Kuolinpesän osakas =====>>>ei voi luovuttaa<<<<===== kuolinpesään kuuluvaa esinettä tai osuutta esineestä siten, että luovutuksensaaja ==========>>>>>>>>saisi pelkän luovutuskirjan perusteella, ilman perinnönjakoa, omistusoikeuden esineeseen<<<<<<========.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jakamattoman pesän omaisuutta voidaan myydä,vaatii vain kaikkien osakkaiden suostumuksen,sitä vaan et tajua että pesä ei ole enää jakamaton jos osakas myy osuutensa naapurin eskolle.Jakamaton pesä ei ole enää jakamaton kun yksikin osakas niin päättää ja tekee oikeustoimen jolla jakamattomuus kumoutuu.

        Meillä kylläkin pesänselvittäjä myi kaksi osakehuoneistoa, mutta velkojen katteeksi ja ihan ilman osakkaiden suostumusta, mutta ei myynyt kiinteää omaisuutta(metsäpalstaa) ja pesä on yhä jakamaton, samoin kuin on toinenkin pesä jakamaton.

        Mitenkähän näin on voinutkaan sitten olla?

        Ai niin, tarkistin asian ihan laista ja oikein meni, mitenkä sinulla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä kylläkin pesänselvittäjä myi kaksi osakehuoneistoa, mutta velkojen katteeksi ja ihan ilman osakkaiden suostumusta, mutta ei myynyt kiinteää omaisuutta(metsäpalstaa) ja pesä on yhä jakamaton, samoin kuin on toinenkin pesä jakamaton.

        Mitenkähän näin on voinutkaan sitten olla?

        Ai niin, tarkistin asian ihan laista ja oikein meni, mitenkä sinulla?

        Paitsi, että kerrot osatotuuden ja tuo ei ole perustunut Lowehöppönän esittämään pykälään.

        Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä voi myydä kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta vainajan velkojen kattamiseksi mutta jos osakkaat ilmoittavat ja sopivat velkojen maksusta velkojan kanssa, selvittäjällä ei ole oikeutta myydä mitään. Lisäksi osakkaat voivat yhtenäisinä myös osoittaa mikä varallisuus tulisi realisoida.

        Se, että ette pistäneet tikkua ristiin asian hoitamiseksi, pakotti käräjäoikeuden määräämän pesänhoitajan hoitamaan asian ja silloin asia meni oikein ja lain mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi, että kerrot osatotuuden ja tuo ei ole perustunut Lowehöppönän esittämään pykälään.

        Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä voi myydä kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta vainajan velkojen kattamiseksi mutta jos osakkaat ilmoittavat ja sopivat velkojen maksusta velkojan kanssa, selvittäjällä ei ole oikeutta myydä mitään. Lisäksi osakkaat voivat yhtenäisinä myös osoittaa mikä varallisuus tulisi realisoida.

        Se, että ette pistäneet tikkua ristiin asian hoitamiseksi, pakotti käräjäoikeuden määräämän pesänhoitajan hoitamaan asian ja silloin asia meni oikein ja lain mukaan.

        Tässä, 'aikuisten oikeestikki' on ihan selkeää tekstiä perintökaaresta (kuinkahan tarkkaan teille muille pitää laissa olla joka käänne ja pilkku pisteineen laitettuna ja vielä selitys mitä tarkoitetaan milläkin, jotta edes vähänkään ymmärtäisitte.
        "19 luku
        Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
        1 §

        Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta. 7 §

        Jos kaikki osakkaat pyytävät, ettei pesää enää pidetä pesänselvittäjän hallittavana, tulee oikeuden antaa siitä määräys, 12 a § (20.8.2004/783)

        Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta (ei siis osakkaat enään päätä mistään, toimi taikka sovi pesän puolesta vainajan velkojen maksuista, VAAN SEN SAATANA TEKEE PESÄNSELVITTÄJÄ, voi ny vattu mitä kaikkea idioottimaisuuksia täältä saa lukeakkin, ei ole ihme sitten että teitäkin idiootimmat hakee täältä apuja, ja oikeasti saamatta sitäkään, kuin idiooteilta sekametelisoppaa korvansa silmänsä täyteen). Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu,<<__ (HUUUUOOOOMM, tuossa on pilkku P-I-L-K-K-U) =====>>>oikeus päättää (KUKA PÄÄTTÄÄ, OSAKKAATKO???) muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.

        13 §
        Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa
        (versus Kuolinpesän hallinnosta)
        "2 §
        He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa".
        14 §

        Kiinteää omaisuutta (HUUUOOOOM, oliskohan vaikka maa-alue, tontti tai vaikkapa järvi perkele) tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
        "21lku Kuolleen henkilön ja pesän velasta. 2 § (20.8.2004/783)

        Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta", (mutta vastaa osakkaana kuolinpesän tekemästä velasta, joka ei liity pesän hallintoon, taikka pesän kulujen kattamiseksi).

        Ei ole lawetorderin vika jos isi pani kustakin pullosta sekaan ja vinteillänne ei ole kuin täysi pimeys.

        Muuttakaa ihan oikeasti ameriikkaan, siellä on teidänkaltaisia idiootteja, niin olette omienne seurassa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä kylläkin pesänselvittäjä myi kaksi osakehuoneistoa, mutta velkojen katteeksi ja ihan ilman osakkaiden suostumusta, mutta ei myynyt kiinteää omaisuutta(metsäpalstaa) ja pesä on yhä jakamaton, samoin kuin on toinenkin pesä jakamaton.

        Mitenkähän näin on voinutkaan sitten olla?

        Ai niin, tarkistin asian ihan laista ja oikein meni, mitenkä sinulla?

        Ps. tämänkin yllä olevan kirjoitti Lawetorder.

        : DDDD : DDDDDD : DDDDDDD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä, 'aikuisten oikeestikki' on ihan selkeää tekstiä perintökaaresta (kuinkahan tarkkaan teille muille pitää laissa olla joka käänne ja pilkku pisteineen laitettuna ja vielä selitys mitä tarkoitetaan milläkin, jotta edes vähänkään ymmärtäisitte.
        "19 luku
        Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
        1 §

        Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta. 7 §

        Jos kaikki osakkaat pyytävät, ettei pesää enää pidetä pesänselvittäjän hallittavana, tulee oikeuden antaa siitä määräys, 12 a § (20.8.2004/783)

        Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta (ei siis osakkaat enään päätä mistään, toimi taikka sovi pesän puolesta vainajan velkojen maksuista, VAAN SEN SAATANA TEKEE PESÄNSELVITTÄJÄ, voi ny vattu mitä kaikkea idioottimaisuuksia täältä saa lukeakkin, ei ole ihme sitten että teitäkin idiootimmat hakee täältä apuja, ja oikeasti saamatta sitäkään, kuin idiooteilta sekametelisoppaa korvansa silmänsä täyteen). Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu,<<__ (HUUUUOOOOMM, tuossa on pilkku P-I-L-K-K-U) =====>>>oikeus päättää (KUKA PÄÄTTÄÄ, OSAKKAATKO???) muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.

        13 §
        Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa
        (versus Kuolinpesän hallinnosta)
        "2 §
        He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa".
        14 §

        Kiinteää omaisuutta (HUUUOOOOM, oliskohan vaikka maa-alue, tontti tai vaikkapa järvi perkele) tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
        "21lku Kuolleen henkilön ja pesän velasta. 2 § (20.8.2004/783)

        Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta", (mutta vastaa osakkaana kuolinpesän tekemästä velasta, joka ei liity pesän hallintoon, taikka pesän kulujen kattamiseksi).

        Ei ole lawetorderin vika jos isi pani kustakin pullosta sekaan ja vinteillänne ei ole kuin täysi pimeys.

        Muuttakaa ihan oikeasti ameriikkaan, siellä on teidänkaltaisia idiootteja, niin olette omienne seurassa

        Hienoa, vihdoin löysit oikean luvun pesänselvittäjästä. Nyt vielä kun ymmärrät sitä.

        Selvittäjälle on annettu nuo kaikki hienot oikeudet, että hän voi hoitaa tehtävänsä kunnolla ja tarkoituksenmukaisesti. Löysit jopa sen 7§ mutta et ymmärrä, että se on se minkä takia osakkaat voivat kokoajan neuvoa selvittäjää, ja jos selvittäjä ei huomioi osakkaiden yksimielisiä neuvoja, selvittäjän homma loppuu. Tietenkään vain osan neuvot eivät merkitse mitään.

        Niin lain perusteella osakkaat eivät vastaa vainajan velasta mutta osakkaat voivat sopimusperusteisesti ottaa vastuun vainajan velasta jos haluavat, jolloin ei ole velkoja, jonka takia realisoida kuolinpesän varallisuutta. Ainahan tuollainen ei kannata mutta joskus voi olla järkevää. Ja tuollaisesta sopiminen on heidän itsensä edustamista eikä liity kuolinpesään mitenkään, koska kuten itsekin kirjoitit lain mukaan eivät ole noista veloista vastuussa.


    • Anonyymi

      Perintöosuuden luovutus on käsitteenä lahjoitus,laki ei erottele sitä seikkaa että kenelle lahjoittaja saa lahjoittaa.Se on täysin lahjoittajan päätäntävallassa että kenelle hän omaisuuttaan lahjoittaa.
      Perintöosuus voidaan myös myydä ulkopuoliselle käypään hintaan.

      Laki sanoo että perintöosuus voidaan antaa "toiselle" Toinen on väljä käsitys ja se kattaa kenet tahansa.

      • Anonyymi

        Ja taas: "Perintöosuus voidaan myös myydä ulkopuoliselle käypään hintaan." sekä "Se on täysin lahjoittajan päätäntävallassa että kenelle hän omaisuuttaan lahjoittaa."

        Maanantaina saat tähänkin vastaukset Lawetorder ettei nyt vaan natsaa............


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja taas: "Perintöosuus voidaan myös myydä ulkopuoliselle käypään hintaan." sekä "Se on täysin lahjoittajan päätäntävallassa että kenelle hän omaisuuttaan lahjoittaa."

        Maanantaina saat tähänkin vastaukset Lawetorder ettei nyt vaan natsaa............

        Ottiko noin itteensä, että piti poistattaa Lawetorderin vastaus??

        Sitä maanantaita odotellessa.


    • Anonyymi

      Asiahan ei tietysti tähään kuulu.- Kesäkuussa sain Suomesta kirjeen jostain advokaatilta että olen setäni perillinen,. ja että perintöni olisi 8.000 € .- Mites kauan nää advokaatit pystyy asioita jarruttamaan vai pistävätkö rahat ommaan taskuun ? Perillisiä varmaan toistasataa :( Kohtahan kuolla kupsahdan, kuka sitten perii ? Saatanan hämäläiset :(

    • Anonyymi

      Ota yhteys siihen henkilöön jonka hallussa pesä on.Verottajalla voi olla vinkkiä siitä henkilöstä.Vaadit sitten vain perinnönjakoa käyntiin.

      • Anonyymi

        Kaikista paras suomessa on tehdä tuo jakovaatimus kirjallisena, englanniksi ja suomeksi, lisäksi kaksi todistajaa siihen ja sitten ottaa siitä kopio, lähettää kopio advokaatille ja säilyttää alkuperäinen itsellään huolellisesti.

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikista paras suomessa on tehdä tuo jakovaatimus kirjallisena, englanniksi ja suomeksi, lisäksi kaksi todistajaa siihen ja sitten ottaa siitä kopio, lähettää kopio advokaatille ja säilyttää alkuperäinen itsellään huolellisesti.

        T. Lawetorder

        Mitähän tuo tuollaiset turhat lisätoimet mielestäsi saavat aikaan? "Ihan aikuisten oikeasti haluan että pesä jaetaan!"

        Eiköhän pitäisi ottaa lusikka pieneen käteen ja ryhtyä toimiin pesän jakamiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikista paras suomessa on tehdä tuo jakovaatimus kirjallisena, englanniksi ja suomeksi, lisäksi kaksi todistajaa siihen ja sitten ottaa siitä kopio, lähettää kopio advokaatille ja säilyttää alkuperäinen itsellään huolellisesti.

        T. Lawetorder

        Voi hyvät hyssykät tuota Lawetorderia. Mitä hyötyy lähetellä jakovaatimuksia esim. pesänilmoittajalle jonka nimi yleensä verottajalla?
        Lawetorder lähettää sananmukaisesti lehdelle.........hyvin alkoi maanantai


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi hyvät hyssykät tuota Lawetorderia. Mitä hyötyy lähetellä jakovaatimuksia esim. pesänilmoittajalle jonka nimi yleensä verottajalla?
        Lawetorder lähettää sananmukaisesti lehdelle.........hyvin alkoi maanantai

        Niin näyttää näyttää, oho jäi toisto päälle kun idiootit ei ymmärrä tekstiä.

        Verottajalleko se sitten pitäisi lähettää vaiko pesän haltuunottajalle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi hyvät hyssykät tuota Lawetorderia. Mitä hyötyy lähetellä jakovaatimuksia esim. pesänilmoittajalle jonka nimi yleensä verottajalla?
        Lawetorder lähettää sananmukaisesti lehdelle.........hyvin alkoi maanantai

        Tiedätkö edes mikä on advokaatti??

        Hei se ei ole lehti, jonka guugluttimella löysit,

        Se on asiainhoitaja, asianajaja, vastuuhenkilö ja silleen.

        Tsiisus mitä idiootteja suomessa edes onkaan kun eivät edes advokaatti-sanan merkitystä tunne.


    • Anonyymi

      "Ostat liikkeestä auton rahoituksella, niin kuka sen omistaa.

      Valitse vaihtoehdoista se oikea, A) myyjäliike, B) ostaja, C) rahoitusyhtiö?"

      Omistaja voi olla kuka vain noista kolmesta vaihtoehdosta. Asianomaiset voivat sopia siitä, kuka tulee omistajaksi sopimusvapautensa puitteissa.

      Yleensä omistajaksi tulee rahoitusyhtiö, jolloin ostaja on vain auton haltija, kunnes velka rahoitusyhtiölle on kokonaan maksettu. Joskus sovitaan niin, että myyjästä tulee omistuksenpidätyksen avulla omistaja, kunnes kauppahinta on kokonaan maksettu myyjälle. Tällöin ostaja maksaa velkaa erillisen sopimuksen mukaan rahoitusyhtiölle, joka puolestaan maksaa auton kauppahinnan myyjälle, ja tällöin maksuhetkellä ostaja tulee omistajaksi. Rahoitusyhtiö saa tällöin auton pantiksi velkansa vakuudeksi.

      Mutta tähän perinnön omistamiseen ei ole tällä autokaupalla mitään tekemistä niin kuin ei ole perinnöstä luopumisellakaan mitään merkitystä asiassa, eikä muuten verottajan ohjeillakaan. Kirjoitatte kaikki ihan puuta heinää!!

      Perittävän kuoltua hänen omaisuutensa siirtyy kuolinhetkellä oikeudenomistajien omaisuudeksi. Omistus on heidän kesken jakamatonta, mikä tarkoittaa kaikkien heistä omistavan kaikki jäämistöesineet yhdessä kokonaisuudessa. Jokainen osakas voi myydä tai lahjoittaa oman osuutensa, mutta muuten luovutuksista jäämistössä voidaan päättää vain yksimielisellä päätöksellä.

      Perinnöstä luopuminen on siitä mielenkiintoinen tapahtuma, että jos luopuja ei ole ryhtynyt pesään, luopuja menettää luopuessaan perinnöstä omistusoikeutensa jäämistöön, vaikka hänellä on ollut jäämistöön jakamaton omistusoikeus muiden oikeudenomistajien kanssa heti perittävän kuoltua. Kysymys on omistusoikeuden raukeamisesta taannehtivasti.

      • Anonyymi

        Ottakaahan oikeasti, siis aikuisten oikeesti asioista oikeasti selvää, Lawetorder lopettaa tähän riemuidioottien ohjastamista, kun ei edes esimerkit omistuksesta mene jakokeskukseen tai mikään muu asiaselviö.

        Teille sopisi parhaiten piinarvon haku neliskanttisessa pehmustetussa huoneessa.

        Viimeisimmälle, tuo sinun viimeisin osio on jo verottajan ohjeissa, joten et tuonut yhtään lisäarvoa inttelypomilointiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ottakaahan oikeasti, siis aikuisten oikeesti asioista oikeasti selvää, Lawetorder lopettaa tähän riemuidioottien ohjastamista, kun ei edes esimerkit omistuksesta mene jakokeskukseen tai mikään muu asiaselviö.

        Teille sopisi parhaiten piinarvon haku neliskanttisessa pehmustetussa huoneessa.

        Viimeisimmälle, tuo sinun viimeisin osio on jo verottajan ohjeissa, joten et tuonut yhtään lisäarvoa inttelypomilointiin.

        Verotus on julkisoikeutta, eikä sillä ole mitään tekemistä YKSITYISOIKEUDELLISEN omistusoikeuden kanssa. Kokeilisit joskus ilmoittautumista vaikkapa kansanopistoon jollekin seniorien oikeusopin johdantokurssille. Voisi tehdä ihan hyvää eläkepäivilläsi! Antaisi virikkeitä harmaisiin päiviisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Verotus on julkisoikeutta, eikä sillä ole mitään tekemistä YKSITYISOIKEUDELLISEN omistusoikeuden kanssa. Kokeilisit joskus ilmoittautumista vaikkapa kansanopistoon jollekin seniorien oikeusopin johdantokurssille. Voisi tehdä ihan hyvää eläkepäivilläsi! Antaisi virikkeitä harmaisiin päiviisi.

        Sinulla menee nyt puurot ja vellit pahasti sekaisin, en kyllä yhtään ihmettelekkään, kun idioottihan on aina sekaisin.

        Kuules nyt, minkähän lain mukaan kuolinpesän omaisuutta käsitellään verotuksellisesti, yksityisoikeudellisen lainko mukaan vaiko julkishallinnon verolain mukaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla menee nyt puurot ja vellit pahasti sekaisin, en kyllä yhtään ihmettelekkään, kun idioottihan on aina sekaisin.

        Kuules nyt, minkähän lain mukaan kuolinpesän omaisuutta käsitellään verotuksellisesti, yksityisoikeudellisen lainko mukaan vaiko julkishallinnon verolain mukaan?

        Ps. en ole eläkkeellä, olen vasta 10v lespausikäinen, kyl kohta oon aikuinen.

        ; D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla menee nyt puurot ja vellit pahasti sekaisin, en kyllä yhtään ihmettelekkään, kun idioottihan on aina sekaisin.

        Kuules nyt, minkähän lain mukaan kuolinpesän omaisuutta käsitellään verotuksellisesti, yksityisoikeudellisen lainko mukaan vaiko julkishallinnon verolain mukaan?

        Ettehän te keskustele kuolinpesän verotuksesta! Joten selitätkö vielä, miten verostus liittyy perittävän omistusoikeuteen, tai auton omistamiseen?


      • Anonyymi

        Kuunteleppa itseäsi, on se ja sama onko asia yksityisoikeuden vaiko julkisoikeuden, kun verotuksessa on kyse YKSITYISOIKEUDELLISESTI OIKEUTETTU velvollisuus eli oikeussubjektillinen verovelvollisuus ja verottajan julkisoikeudellinen velvollisuus on ohjeistaa yksityisoikeudellisesti oikeussubjektoitua velvoitteen kohdetta toimimaan oikein ja lainsäädännöllisesti katsoen huomioida ohjeistuksessaan verotukseen vaikuttavat yksityisoikeudellisen oikeussubjektin ymmärryksen tason alenemat nähden siihen kuinka hän ymmärtää oikeudellisesti pätevän ohjeen siitä kuin yksityisoikeudellisen oikeussubjektin tulee toimia..

        Ymmärsitkö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuunteleppa itseäsi, on se ja sama onko asia yksityisoikeuden vaiko julkisoikeuden, kun verotuksessa on kyse YKSITYISOIKEUDELLISESTI OIKEUTETTU velvollisuus eli oikeussubjektillinen verovelvollisuus ja verottajan julkisoikeudellinen velvollisuus on ohjeistaa yksityisoikeudellisesti oikeussubjektoitua velvoitteen kohdetta toimimaan oikein ja lainsäädännöllisesti katsoen huomioida ohjeistuksessaan verotukseen vaikuttavat yksityisoikeudellisen oikeussubjektin ymmärryksen tason alenemat nähden siihen kuinka hän ymmärtää oikeudellisesti pätevän ohjeen siitä kuin yksityisoikeudellisen oikeussubjektin tulee toimia..

        Ymmärsitkö?

        Verottajan mielipiteellä yksityisoikeudellisiin asioihin ei ole mitään SITOVAA juridista merkitystä. Ohjeet ovat aina lainsäädäntöä alempi asteisia, eikä niihin luonnollisestikaan tule luottaa kenenkään, joka aikoo toimia pätevällä tavalla yksityisoikeudellisissa suhteissa.

        Ymmärsitkö??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Verottajan mielipiteellä yksityisoikeudellisiin asioihin ei ole mitään SITOVAA juridista merkitystä. Ohjeet ovat aina lainsäädäntöä alempi asteisia, eikä niihin luonnollisestikaan tule luottaa kenenkään, joka aikoo toimia pätevällä tavalla yksityisoikeudellisissa suhteissa.

        Ymmärsitkö??

        Nytkö käännät verotusohjeet mielipiteeksi.

        Ohjeet on suunnattu ihan tavan ihmisille, siis ei sinunkaltaisille lukemansa ymmärtämättömille.

        Sinulle kun tarvii olla jopa aapisen lukemiseen tulkki, koska katsot vain kuvia, ymmärtämättä niistäkään mitään.

        Sitä paitsi, miksi minulle vaahtootte, menkää vaahtoon verottajalle, että ohjeenne ei ole laki, ohjeenne on alempi kuin laki.

        Sen verran sanon, että josset kiihkoissasi huomannut, ohjeet sivuaa lakia ja ne ovat perintökaari ja verolaki.

        Eli miten asia tulee tulkita lakiin nähden ja sellaisessa ja sellaisessa tilanteessa.

        Ps. asiat eivät enään sivua millään tavalla alkuperäistä aihetta.

        Kummallista että te aina väännätte asiaa meneen ihan toiseen suuntaan kuin alkuperä onkaan, joka pimputapamputa kerran ja siltikään ette tule hullua hurskaammiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nytkö käännät verotusohjeet mielipiteeksi.

        Ohjeet on suunnattu ihan tavan ihmisille, siis ei sinunkaltaisille lukemansa ymmärtämättömille.

        Sinulle kun tarvii olla jopa aapisen lukemiseen tulkki, koska katsot vain kuvia, ymmärtämättä niistäkään mitään.

        Sitä paitsi, miksi minulle vaahtootte, menkää vaahtoon verottajalle, että ohjeenne ei ole laki, ohjeenne on alempi kuin laki.

        Sen verran sanon, että josset kiihkoissasi huomannut, ohjeet sivuaa lakia ja ne ovat perintökaari ja verolaki.

        Eli miten asia tulee tulkita lakiin nähden ja sellaisessa ja sellaisessa tilanteessa.

        Ps. asiat eivät enään sivua millään tavalla alkuperäistä aihetta.

        Kummallista että te aina väännätte asiaa meneen ihan toiseen suuntaan kuin alkuperä onkaan, joka pimputapamputa kerran ja siltikään ette tule hullua hurskaammiksi.

        Ps. Parkkipellen neuvoillako sitten pitää toimia yksityisoikeudellisissa asioissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. Parkkipellen neuvoillako sitten pitää toimia yksityisoikeudellisissa asioissa?

        Mihinkäs katosi se aiemmin kohkaamasi lain kunnioittaminen? Verottaja ei säädä lakeja.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Maakaari- palautetaan käräjäoikeuteen, niinpä niin, oli taas päätös, joka ollutkaan päätös.

        Kyseinen esittelemäsi keissi osoittanut yhtään mitään.

        Hei, ei kaikki ole samanlaisia kuin sinä lukemansa ymmärtämättömiä.

        Äänestyspäätös, eri mieltä olevan lausumaa ei kannata edea lukea.

        Olikos sinulla muuta 'villiä', koeta nyt vaan hakea, josko jossain vaiheessa sinun tasoisesi erehtyisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maakaari- palautetaan käräjäoikeuteen, niinpä niin, oli taas päätös, joka ollutkaan päätös.

        Kyseinen esittelemäsi keissi osoittanut yhtään mitään.

        Hei, ei kaikki ole samanlaisia kuin sinä lukemansa ymmärtämättömiä.

        Äänestyspäätös, eri mieltä olevan lausumaa ei kannata edea lukea.

        Olikos sinulla muuta 'villiä', koeta nyt vaan hakea, josko jossain vaiheessa sinun tasoisesi erehtyisikin.

        Äänestyspäätös...niin luitko sen...."Päädyn siten muotovirheperusteen osalta samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö. Hyväksyn tuomiolauselman muiltakin osin. " Eli se oli samaa mieltä kuin enemmistö.

        Pointti tuossa keississä oli se että onko lahjakirja pätevä,

        "Lahjakirjaa ei ole siten tarvinnut tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyssä muodossa. Luovutusta ei voida julistaa muotovirheen perusteella pätemättömäksi."

        Isoin pointti kuitenkin kävi ilmi,lahjoitus oli tehty sellaiselle henkilölle joka ei ole kuolinpesän osakas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äänestyspäätös...niin luitko sen...."Päädyn siten muotovirheperusteen osalta samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö. Hyväksyn tuomiolauselman muiltakin osin. " Eli se oli samaa mieltä kuin enemmistö.

        Pointti tuossa keississä oli se että onko lahjakirja pätevä,

        "Lahjakirjaa ei ole siten tarvinnut tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyssä muodossa. Luovutusta ei voida julistaa muotovirheen perusteella pätemättömäksi."

        Isoin pointti kuitenkin kävi ilmi,lahjoitus oli tehty sellaiselle henkilölle joka ei ole kuolinpesän osakas.

        Huuoh, jos sinä "isaskar keturi" noilla eväillä lähdet jollain palautetulla puolipäätöksella ratsasteleen, niin matkasi jää aina millimetriin.

        Päätös tehtiin ainoastaan siitä, tuleeko huomioida muotovirhe vaiko ei, muilta osin palautetaan käräjäoikeuteen .

        Eli mikähän sinulla se pointti oikein oli, sinä kun tunnut rakastavan pointittomia pointteja.

        Opettele ensinnäkin lukeen päätöksiä, niistä näemmä sinulla ei ole hajuakaan.

        Olet se sama joka aina inkuttaa vastaan väittäen lehmää kuuksi.

        Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        Tsiisus noita 'viisaita'


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huuoh, jos sinä "isaskar keturi" noilla eväillä lähdet jollain palautetulla puolipäätöksella ratsasteleen, niin matkasi jää aina millimetriin.

        Päätös tehtiin ainoastaan siitä, tuleeko huomioida muotovirhe vaiko ei, muilta osin palautetaan käräjäoikeuteen .

        Eli mikähän sinulla se pointti oikein oli, sinä kun tunnut rakastavan pointittomia pointteja.

        Opettele ensinnäkin lukeen päätöksiä, niistä näemmä sinulla ei ole hajuakaan.

        Olet se sama joka aina inkuttaa vastaan väittäen lehmää kuuksi.

        Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        Tsiisus noita 'viisaita'

        Eli asian ydin on se että nahkapäätösoikeus taas päätti asian joka ei ollutkaan asiana, eli jälleen kymmenennentuhannen kerran väisti tekemästä oikeanlaista oikeuspäätöstä ja lakien mukaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huuoh, jos sinä "isaskar keturi" noilla eväillä lähdet jollain palautetulla puolipäätöksella ratsasteleen, niin matkasi jää aina millimetriin.

        Päätös tehtiin ainoastaan siitä, tuleeko huomioida muotovirhe vaiko ei, muilta osin palautetaan käräjäoikeuteen .

        Eli mikähän sinulla se pointti oikein oli, sinä kun tunnut rakastavan pointittomia pointteja.

        Opettele ensinnäkin lukeen päätöksiä, niistä näemmä sinulla ei ole hajuakaan.

        Olet se sama joka aina inkuttaa vastaan väittäen lehmää kuuksi.

        Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        Tsiisus noita 'viisaita'

        "Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä"

        Lahjoitus tehtiin ulkopuoliselle,vain lähimmät elossa olevat perilliset voivat periä,lahjoitus tehtiin lapsenlapselle.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        ei ollut.

        Lahjoitus tehtiin ennen ositusta ja perinnönjakoa,huomaa se pointti että pesäosuus voi sisältää perinnön lisäksi tasingon.

        Ei tämä suinkaan ole ainut KKO:n päätös jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuoliselle..joko vastikkeen kera tai ilman.

        Kyllähän oikeus olisi torpannut valituksen jo alkumetreillä jos pesäosuutta ei saisi luovuttaa ulkopuoliselle.Lapsenlapsi ei nääs ollut pesän osakas millään muotoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli asian ydin on se että nahkapäätösoikeus taas päätti asian joka ei ollutkaan asiana, eli jälleen kymmenennentuhannen kerran väisti tekemästä oikeanlaista oikeuspäätöstä ja lakien mukaista.

        Korkeimmalle oikeudelle on katsos annettu oikeus tehdä näitä päätöksiä. Sen vuoksi sen mielipiteellä on merkitystä, sinun mielipiteelläsi ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä"

        Lahjoitus tehtiin ulkopuoliselle,vain lähimmät elossa olevat perilliset voivat periä,lahjoitus tehtiin lapsenlapselle.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        ei ollut.

        Lahjoitus tehtiin ennen ositusta ja perinnönjakoa,huomaa se pointti että pesäosuus voi sisältää perinnön lisäksi tasingon.

        Ei tämä suinkaan ole ainut KKO:n päätös jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuoliselle..joko vastikkeen kera tai ilman.

        Kyllähän oikeus olisi torpannut valituksen jo alkumetreillä jos pesäosuutta ei saisi luovuttaa ulkopuoliselle.Lapsenlapsi ei nääs ollut pesän osakas millään muotoa.

        Sinä kun olet älynjättiläinen, niin kerro mikä on rintaperillisen lapsi jos rintaperillinen kuolee ennemmin kuin vanhempansa perimysjärjestyksessä?

        Tähän kun vastaat, niin sitten tiedät mikä on lapsenlapsi ottamassa vastaan mummultaan lahjoituksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkeimmalle oikeudelle on katsos annettu oikeus tehdä näitä päätöksiä. Sen vuoksi sen mielipiteellä on merkitystä, sinun mielipiteelläsi ei.

        Se onkin kummallista, että niin vähä-älyiselle joukolle annetaan valtaa päättää asioista.

        Vähän sama asia kuin että nyt kun olet lukenut minun kirjoitelmani, olet sitoutunut sopimukseen jolla maksat minulle lukemismaksun 30€


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lahjoitus tehtiin henkilölle jolla oli mahdollisuus periä perittävä"

        Lahjoitus tehtiin ulkopuoliselle,vain lähimmät elossa olevat perilliset voivat periä,lahjoitus tehtiin lapsenlapselle.

        Huomioitko edes sitä seikkaa, että kiistaa oli siitä jaosta unohtuneesta palstasta, eli ositus ja pesänjako OLI JO TEHTY.

        ei ollut.

        Lahjoitus tehtiin ennen ositusta ja perinnönjakoa,huomaa se pointti että pesäosuus voi sisältää perinnön lisäksi tasingon.

        Ei tämä suinkaan ole ainut KKO:n päätös jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuoliselle..joko vastikkeen kera tai ilman.

        Kyllähän oikeus olisi torpannut valituksen jo alkumetreillä jos pesäosuutta ei saisi luovuttaa ulkopuoliselle.Lapsenlapsi ei nääs ollut pesän osakas millään muotoa.

        Esitä se fakta, että kko päättää ja toteaa luovuttamisen olevan oikein ulkopuoliselle tehtynä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esitä se fakta, että kko päättää ja toteaa luovuttamisen olevan oikein ulkopuoliselle tehtynä.

        Tässä muistisi tueksi esittämäsi nahkapäätösoikeuden tuomiolauselma: "Tuomiolauselma

        Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu, että 3.8.2000 allekirjoitetulla lahjakirjalla tehty luovutus julistetaan pätemättömäksi muotovirheen perusteella." Eli on päätetty, ettei lahjakirjassa ole muotovirhettä, ei siis ole päätetty, että lahjoitus on pätevä, sitähän oikeus ei ole tutkinut ollenkaan.

        Asia palautettu käräjäoikeuteen jotta tutkitaan lahjoituksen oikeellisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä muistisi tueksi esittämäsi nahkapäätösoikeuden tuomiolauselma: "Tuomiolauselma

        Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu, että 3.8.2000 allekirjoitetulla lahjakirjalla tehty luovutus julistetaan pätemättömäksi muotovirheen perusteella." Eli on päätetty, ettei lahjakirjassa ole muotovirhettä, ei siis ole päätetty, että lahjoitus on pätevä, sitähän oikeus ei ole tutkinut ollenkaan.

        Asia palautettu käräjäoikeuteen jotta tutkitaan lahjoituksen oikeellisuus.

        Meinasi tämä jäädä mitä se nahkapäätösoikeus tutki: "Perustelut

        1. Korkein oikeus on tutkinut ensiksi kysymyksen siitä, olisiko puheena oleva luovutus pitänyt tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:n muotomääräyksiä noudattaen".

        Sitten tässä, lue erittäin huolellisesti nuolitettu: "3. Irja R:llä on ollut avio-oikeus 28.8.1971 kuolleen puolisonsa Toivo R:n omaisuuteen,====>>> johon kuului enää puheena oleva tila<<<===. Tämä tila ei ollut 22.4.1994 Toivo R:n =====>>>>jälkeen pidetyssä osituksessa ja perinnönjaossa toimituksen kohteena<<<<====. Tämän vuoksi Irja R:llä oli avio-oikeutensa nojalla oikeus saada mainitun tilan osalta toimitettavassa osituksessa tasinkoa Toivo R:n perillisiltä. Toivo R:n perilliset ovat voineet avioliittolain 103 §:n 1 momentin mukaan maksaa tasinkovelkansa joko luovuttamalla tasinkona osan mainitusta tilasta tai myös antamalla tasingon arvoa vastaavan määrän rahaa." Väitteesi tässä: "Lahjoitus tehtiin ennen ositusta ja perinnönjakoa".

        Tässä käräjäoikeuden lausumaa: "Oikeuskäytännössä oli lähdetty siitä, että perintöosuuden luovutusta ei ollut ====>>>tarpeen laatia maakaaren 2 luvun 1 §:n muotomääräyksiä noudattaen".

        Tässä taas asian tausta, huomioithan sanat lainvoimaisella jakokirjalla, unohtunut tila, Lahjoitettu POJANTYTTÄRELLE eli sijaantulijalle. "Toivo R:n jälkeen oli toimitettu 22.4.1994 lainvoiman saanut perinnönjako. Myöhemmin havaittiin, että eräs Toivo R:n omistama tila oli jäänyt jakamatta.

        Irja R lahjoitti 3.8.2000 allekirjoittamallaan pesäosuuden lahjakirjalla omistamansa osuuden Toivo R:n kuolinpesästä pojantyttärelleen Satu R:lle. Lahjakirjan mukaan kuolinpesän omaisuus koostui edellä mainitusta tilasta, koska pesän muu omaisuus oli jaettu edellä mainitulla perinnönjakokirjalla".

        Tosiaankin, se lukemisen ymmärtämistaito, se on joillain, joiltakin se todellakin puuttuu kokonaan.

        Eli mitenkä se esittämäsi päätös faktoina kertoili, uusisiks ku piäs unneutumaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinasi tämä jäädä mitä se nahkapäätösoikeus tutki: "Perustelut

        1. Korkein oikeus on tutkinut ensiksi kysymyksen siitä, olisiko puheena oleva luovutus pitänyt tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:n muotomääräyksiä noudattaen".

        Sitten tässä, lue erittäin huolellisesti nuolitettu: "3. Irja R:llä on ollut avio-oikeus 28.8.1971 kuolleen puolisonsa Toivo R:n omaisuuteen,====>>> johon kuului enää puheena oleva tila<<<===. Tämä tila ei ollut 22.4.1994 Toivo R:n =====>>>>jälkeen pidetyssä osituksessa ja perinnönjaossa toimituksen kohteena<<<<====. Tämän vuoksi Irja R:llä oli avio-oikeutensa nojalla oikeus saada mainitun tilan osalta toimitettavassa osituksessa tasinkoa Toivo R:n perillisiltä. Toivo R:n perilliset ovat voineet avioliittolain 103 §:n 1 momentin mukaan maksaa tasinkovelkansa joko luovuttamalla tasinkona osan mainitusta tilasta tai myös antamalla tasingon arvoa vastaavan määrän rahaa." Väitteesi tässä: "Lahjoitus tehtiin ennen ositusta ja perinnönjakoa".

        Tässä käräjäoikeuden lausumaa: "Oikeuskäytännössä oli lähdetty siitä, että perintöosuuden luovutusta ei ollut ====>>>tarpeen laatia maakaaren 2 luvun 1 §:n muotomääräyksiä noudattaen".

        Tässä taas asian tausta, huomioithan sanat lainvoimaisella jakokirjalla, unohtunut tila, Lahjoitettu POJANTYTTÄRELLE eli sijaantulijalle. "Toivo R:n jälkeen oli toimitettu 22.4.1994 lainvoiman saanut perinnönjako. Myöhemmin havaittiin, että eräs Toivo R:n omistama tila oli jäänyt jakamatta.

        Irja R lahjoitti 3.8.2000 allekirjoittamallaan pesäosuuden lahjakirjalla omistamansa osuuden Toivo R:n kuolinpesästä pojantyttärelleen Satu R:lle. Lahjakirjan mukaan kuolinpesän omaisuus koostui edellä mainitusta tilasta, koska pesän muu omaisuus oli jaettu edellä mainitulla perinnönjakokirjalla".

        Tosiaankin, se lukemisen ymmärtämistaito, se on joillain, joiltakin se todellakin puuttuu kokonaan.

        Eli mitenkä se esittämäsi päätös faktoina kertoili, uusisiks ku piäs unneutumaa.

        Päätöksen pointti oli se että lahjoitus on tehty muulle kuin pesän osakkaalle,ymmärrätkö?,muilta osin se päätös on aivan yhdentekevää.

        Sinä väität edelleen että pesäosuutta ei voi lahjoittaa pesän ulkopuoliselle henkilölle,tämän päätöksen opetus sulle on se että kyllä pesäosuuden voi lahjoittaa myös ulkopuoliselle.

        Sulle on esitetty nyt tuomioistuimen päätös,verottajan kanta,muutaman lakimiehen kanta ja oikeuskirjallisuutta joka tukee sitä faktaa että pesäosuuden voi lahjoittaa ulkopuoliselle.

        Nyt kysynkin sulta että onko sulla esittää jotain faktaa joka tukee sinun pointtiasi?
        Myös laissa lukee selvällä suomen kielellä että pesäosuus voidaan lahjoittaa "toiselle"
        Ja sehän tunnetusti tarkoittaa sitä että kenelle tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päätöksen pointti oli se että lahjoitus on tehty muulle kuin pesän osakkaalle,ymmärrätkö?,muilta osin se päätös on aivan yhdentekevää.

        Sinä väität edelleen että pesäosuutta ei voi lahjoittaa pesän ulkopuoliselle henkilölle,tämän päätöksen opetus sulle on se että kyllä pesäosuuden voi lahjoittaa myös ulkopuoliselle.

        Sulle on esitetty nyt tuomioistuimen päätös,verottajan kanta,muutaman lakimiehen kanta ja oikeuskirjallisuutta joka tukee sitä faktaa että pesäosuuden voi lahjoittaa ulkopuoliselle.

        Nyt kysynkin sulta että onko sulla esittää jotain faktaa joka tukee sinun pointtiasi?
        Myös laissa lukee selvällä suomen kielellä että pesäosuus voidaan lahjoittaa "toiselle"
        Ja sehän tunnetusti tarkoittaa sitä että kenelle tahansa.

        Etkö sä saatanan taliaivo ymmärrä lukemaasi?????

        1) Ei ollut enään mitään kuolinpesää Toivo R. kuolin pesä oli JO JAETTU.

        3) Lahjoittaja lahjoitti omistamaansa, koska aasitta-ajaja ei ollut käsittänyt laissa olevaa asumisoikeutta oikein, taikka palsta oli sellainen jonka olemassa oloa ei tienneet muut, tai sitten týi leski halusi sen jäävän tasinkona hänelle

        2) jos kuolinpesää ei olisi ollut jaettu POJANTYTÄR ON SIJAANTULIJA (ELI POJANTYTÄR OLISI PERINYT, MYÖS ISOISÄNSÄ, ETTÄ ISOÄITINSÄ (NOINHAN SANOO LAKI????), jos heidän poikansa polisi kuollut

        (" jos perillinen määrää sijaansa tulevista henkilöistä (onkos tämä niin kuin ULKOPUOLINEN JOLLE MYYTY, eli on määrätty ????) tai omaisuuden jakoperusteista =====>>>perintökaaren perimysjärjestyksestä ja määräyksistä poikkeavalla tavalla<<<===. =====>>>>Jos luopuja sulkee koko sukuhaaransa<<<<=== ELI TARKOITTAA ULKOPUOLISTA *laissa sanottua 'TOISELLE'* pois perinnöstä, luopujan katsotaan verotuksessa ottaneen perintöosuutensa vastaan. Luopuja on tällöin määrännyt sijaantulosta perintökaaren määräyksistä poikkeavasti eikä enää ole kyse puhtaasta pesästä vetäytymisestä".

        Sinä et käsitä sitä, että laissa oleva toiselle, tarkoittaa kuolinpesän osakkaita, esitä faktaa ettei noin ole.

        Olen ehdottomasti sitä mieltä, että verottaja, sisäministeriö ja moni muu tuntee lain paremmin kuin sinä ja tietää sen tarkoitus perän.

        Sinähän se tässä väität vastaan, että se toiselle tarkoittaa myös ulkopuolista, minä taas sanon ainoastaan faktoihin tukeutuen ettei tarkoita.

        Esitä sinä kiistatonta faktaa, että tarkoittaa myös ulkopuolista.

        Tähän mennessä idioottina olet ainoastaan onnistunut osoittaan idioottimaisuutesi todeksi, kko päätöksellä, verottajan sivustoilla ja tämä inttely ei lopu, koska sinulla on sairaalloinen tarve olla oikeassa.

        Minäkin voin kirjoittaa näin; Kuolinpesäosuutta ei voida myydä, lahjoittaa, pantata taikka muulla tavoin järjestää ennen jakoa pesästä pois. Hietalahti 1996

        Edellä oleva on faktaa kun se on oikeuskirjallisuudessakin. heeeii


    • Anonyymi

      Tässäkin verottajan yksi esimerkki missä pesän osakas luovuttaa osuutensa ulkopuoliselle henkilölle joka ei ole pesän osakas.

      Esimerkki 23

      Kuolinpesän osakkaina on kuolinhetkellä vainajan lapsi A ½ osuudella ja vainajan lapsenlapset B ja C kumpikin ¼ osuuksin. Vainajan kuolinhetkellä kuolinpesän varojen ja velkojen erotuksena muodostuva nettovarallisuus on miljoona euroa.

      Kuoleman jälkeen pesästä jaetaan käteiset rahavarat 100 000 euroa siten, että A saa 50 000 euroa ja C ja D kumpikin 25 000 euroa. Kun nämä saadut osuudet vastaavat perintöosuuksia, ei osittaisjakoa tarvitse huomioida jäljelle jäävän kuolinpesäosuuden arvostamisessa.

      Lisäksi C saa pesästä osakehuoneiston, jonka arvo jakohetkellä on 100 000 euroa. Osakkaat sopivat osittaisen perinnönjaon yhteydessä, että lopullisessa perinnönjaossa jäljellä oleva omaisuus jaetaan siten, että C:n jo saama omaisuus otetaan huomioon siitä arvosta, joka sillä oli osittaisen perinnönjaon hetkellä.

      A luovuttaa sen jälkeen kuolinpesäosuutensa omalle lapselleen D:lle. Tällöin kuolinpesässä on varoja 1,1 miljoonaa euroa. A:n perintöosuuden arvostamisessa pesän varoihin lisätään C:n osittaisjaossa saaman osakehuoneiston arvo 100 000 euroa. Tämän jälkeen oikaistuiksi pesän varoiksi tulee 1,2 miljoonaa euroa, josta A:n osuuden arvona pidetään ½, eli 600 000 euroa. D:n saaman lahjan arvona pidetään 600 000 euroa.

      Jos D suorittaisi A:lle vastiketta kuolinpesäosuudesta, vastiketta verrattaisiin 600 000 euron kuolinpesäosuuden arvoon. Jos vastiketta suoritettaisiin enemmän kuin ¾ osaa käyvästä arvosta eli yli 450 000 euroa, ei muodostuisi verotettavaa lahjaa. Jos vastike olisi korkeintaan 450 000 euroa, vastikkeen ja 600 000 euron arvon erotuksesta muodostuisi verotettava lahja.

      johtava veroasiantuntija Tero Määttä

      johtava veroasiantuntija Atso Kiuru

      • Anonyymi

        Aivan, aaaiivaan, et vaan selventänyt asiaa ja kerrohan missä ne ulkopuoliset on?

        A:lla on täysioikeus luovuttaa isältään tuleva perintöosuus lapselleen KOSKA D OLISI HÄNEN SIJAANTULIJA, JOS A ITSE OLISI JO KUOLLUT ENNEN VANHEMPAANSA, NIIN PERIMÄÄN ISOVANHEMPANSA, SEN PERINTÖOSUUTENSA VOI ANTAA VASTIKKEETTA TAI VASTIKKEELLISESTI.

        Perijöinä on siis A, joka edesmenneen lapsi ka B;C jotka ovat ennen vanhempaansa kuolleen lapsia.

        Mikä sinulle tuossa oli vaikeaa ymmärtää ja mistä sinä löydät sen ulkopuolisen?

        Kyllä se totta on, idioottien kanssa, joilla sairaalloinen tarve olla oikeassa, vaikka olisi väärässä, joutuu väitteleen maailman tappiin saakka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, aaaiivaan, et vaan selventänyt asiaa ja kerrohan missä ne ulkopuoliset on?

        A:lla on täysioikeus luovuttaa isältään tuleva perintöosuus lapselleen KOSKA D OLISI HÄNEN SIJAANTULIJA, JOS A ITSE OLISI JO KUOLLUT ENNEN VANHEMPAANSA, NIIN PERIMÄÄN ISOVANHEMPANSA, SEN PERINTÖOSUUTENSA VOI ANTAA VASTIKKEETTA TAI VASTIKKEELLISESTI.

        Perijöinä on siis A, joka edesmenneen lapsi ka B;C jotka ovat ennen vanhempaansa kuolleen lapsia.

        Mikä sinulle tuossa oli vaikeaa ymmärtää ja mistä sinä löydät sen ulkopuolisen?

        Kyllä se totta on, idioottien kanssa, joilla sairaalloinen tarve olla oikeassa, vaikka olisi väärässä, joutuu väitteleen maailman tappiin saakka.

        "Sinä et käsitä sitä, että laissa oleva toiselle, tarkoittaa kuolinpesän osakkaita, esitä faktaa ettei noin ole."

        EI tarkoita,se tarkoittaa ketä tahansa.
        Faktana olen sulle jo tuonut esim verottajan kannan/KKO:n/oikeuskirjallisuutta että pesäosuus voidaan luovuttaa pesän ulkopuoliselle.

        Nyt on sinun vuorosi esittää että "toiselle" tarkoittaa vain kuolinpesän osakkaita,onko sulla esittää mitään faktaa sen tueksi? muuta kuin oma mielipide kiitos.

        "Aivan, aaaiivaan, et vaan selventänyt asiaa ja kerrohan missä ne ulkopuoliset on?"

        ulkopuolisella tarkoitetaan sellaista joka EI ole pesän osakas.
        Verottajan esimerkissä 23 pesän osakkaina olivat A,b ja c.
        A luovutti osuutensa D:lle joka EI ole pesän osakas.

        Ei sillä ole merkitystä että luovutksen saaja on luovuttajan lapsi tai lapsenlapsi,pointti on se että hän ei kuulu kuolinpesän jäseniin.

        Ulkopuolinen = ei kuolinpesän osakas.

        "lain sanamuoto" "toiselle" tarkoittaa sanansa mukaisesti ketä tahansa,ei siinä sanamuodossa ole määritelty että pitää olla kuolinpesän osakas.Toiseksi,kieltääkö laki sen että pesäosuutta EI saisi luovuttaa kenelle tahansa? NO ei kiellä.

        A saa perinnöksi 120 000 osuuden maatilasta ja voi myydä sen naapurin jaskalle joka ei ole mitään sukua kenellekkään, niin tuo on teidän mielestänne se lain tarkoittama "toiselle", mutta noin se ei ole ja en jatka inttämistä tästä eteen päin, tulkaa sitten vasta sen jälkeen inttään kun teillä on faktat hallussa ja tiedätte asiat.

        Faktat on hallussa ja esitetty sulle,sulla taasen faktat ei ole hallussa kun et selvää lähdettä usko.


    • Anonyymi

      Perillinen tai testamentinsaaja voi PK 17:3:n mukaan luovuttaa perintöosuutensa
      toiselle. Luovutus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin kyseessä on oikeastaan
      kaksinkertainen saanto, jossa perillinen ensin itse vastaanottaa perintöosansa ja
      luovuttaa sen tämän jälkeen edelleen kanssaperilliselleen tai pesän ulkopuoliselle
      henkilölle.

      Aarnio & Kangas 2010, s. 358

      Ja ennenkuin Lawetorder toteaa että tuo on vain jonkun mielipide niin siihen sanoisin että eipä ole,se perustuu oikeuskäytäntöön joka taasen perustuu lakiin.

      *Kyl se on niin että alansa emeritusprofessorit tietävät varmasti paremmin nämä asiat kuin meidän ihqu oma Lawetorder.

      • Anonyymi

        Pesänulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole suoraan perimisjärjestyksessä, mutta ovat oikeutettuja perimään määrättyjen seikkojen vuoksi.

        Täysin ulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole mitään sukua pesänosakkaille.

        Te olette koko ajan väittäneet, että voi luovuttaa ulkopuoliselle, "pesän osakas luovuttaa osuutensa ulkopuoliselle henkilölle", "Myös laissa lukee selvällä suomen kielellä että pesäosuus voidaan lahjoittaa "toiselle"
        Ja sehän tunnetusti tarkoittaa sitä ====>>>>että kenelle tahansa." Eli te olette koko ajan inttäneet myymisen/luovuttamisen olevan laillista sukuun kuulumattomalle.

        A saa perinnöksi 120 000 osuuden maatilasta ja voi myydä sen naapurin jaskalle joka ei ole mitään sukua kenellekkään, niin tuo on teidän mielestänne se lain tarkoittama "toiselle", mutta noin se ei ole ja en jatka inttämistä tästä eteen päin, tulkaa sitten vasta sen jälkeen inttään kun teillä on faktat hallussa ja tiedätte asiat.

        Ps. sen tilinumeron saat pankista, olet velkaa 30€, korko on 6,5%/vrk alkaen eilisestä, viite suostumuksesi maksaa, eli et kiistänyt maksua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pesänulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole suoraan perimisjärjestyksessä, mutta ovat oikeutettuja perimään määrättyjen seikkojen vuoksi.

        Täysin ulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole mitään sukua pesänosakkaille.

        Te olette koko ajan väittäneet, että voi luovuttaa ulkopuoliselle, "pesän osakas luovuttaa osuutensa ulkopuoliselle henkilölle", "Myös laissa lukee selvällä suomen kielellä että pesäosuus voidaan lahjoittaa "toiselle"
        Ja sehän tunnetusti tarkoittaa sitä ====>>>>että kenelle tahansa." Eli te olette koko ajan inttäneet myymisen/luovuttamisen olevan laillista sukuun kuulumattomalle.

        A saa perinnöksi 120 000 osuuden maatilasta ja voi myydä sen naapurin jaskalle joka ei ole mitään sukua kenellekkään, niin tuo on teidän mielestänne se lain tarkoittama "toiselle", mutta noin se ei ole ja en jatka inttämistä tästä eteen päin, tulkaa sitten vasta sen jälkeen inttään kun teillä on faktat hallussa ja tiedätte asiat.

        Ps. sen tilinumeron saat pankista, olet velkaa 30€, korko on 6,5%/vrk alkaen eilisestä, viite suostumuksesi maksaa, eli et kiistänyt maksua.

        "Ps. sen tilinumeron saat pankista, olet velkaa 30€, korko on 6,5%/vrk alkaen eilisestä, viite suostumuksesi maksaa, eli et kiistänyt maksua."

        Laki ei salli tuollaista viivästyskorkoa 6,5%/vrk.


      • Anonyymi

        Tuossa aarnion esimerkissä taikka sanomassa toteutuu se mistä verottaja varoittaa, eli perintöön ryhtyminen, jolloin luovuttajalle konkretisoituu perintövero maksettavaksi, että luovutuksen saajalle lahjavero ja kyseinen neuvo/tulkinta on erittäin huono.

        Kun taas Lawetorderin neuvo on, että luovuttakaa perintöosuutenne joko ennakkoon taikka jälkikäteen niin että, teette perukirjoitukseen luovutuskirjelmän, mutta hassuintahan on, että jos kirjelmässä määrittelet kenelle luovutat, olet ryhtynyt kuolinpesään eli perintöösi ja taas iskee verottaja myöskin luovuttajaan eli tosiasiassa et voi luovuttaa pesäosuuttasi kuin ainoastaan niin, että luovutuksen saajaa et voi nimetä, niin tällöin vältytään kaksoisverotukselta, jolloinka se tarkoittaa sitä, että luovuttaa voit vain ja ainoastaan pesään takaisin, taikka ennakkoon, jolloinka ei tule perintöveroa luovuttajalle.

        On se ovelaa tuo verotuslaki, se määrää voiko luovuttaa pesänulkopuoliselle.

        Ai niin, aarnio näyttäisi olevan väärässä.

        Tokihan siinä on aarnio&kangas pöljyydessään oikeassa, että mitä vaan saa tehdä, kunhan ei jää kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa aarnion esimerkissä taikka sanomassa toteutuu se mistä verottaja varoittaa, eli perintöön ryhtyminen, jolloin luovuttajalle konkretisoituu perintövero maksettavaksi, että luovutuksen saajalle lahjavero ja kyseinen neuvo/tulkinta on erittäin huono.

        Kun taas Lawetorderin neuvo on, että luovuttakaa perintöosuutenne joko ennakkoon taikka jälkikäteen niin että, teette perukirjoitukseen luovutuskirjelmän, mutta hassuintahan on, että jos kirjelmässä määrittelet kenelle luovutat, olet ryhtynyt kuolinpesään eli perintöösi ja taas iskee verottaja myöskin luovuttajaan eli tosiasiassa et voi luovuttaa pesäosuuttasi kuin ainoastaan niin, että luovutuksen saajaa et voi nimetä, niin tällöin vältytään kaksoisverotukselta, jolloinka se tarkoittaa sitä, että luovuttaa voit vain ja ainoastaan pesään takaisin, taikka ennakkoon, jolloinka ei tule perintöveroa luovuttajalle.

        On se ovelaa tuo verotuslaki, se määrää voiko luovuttaa pesänulkopuoliselle.

        Ai niin, aarnio näyttäisi olevan väärässä.

        Tokihan siinä on aarnio&kangas pöljyydessään oikeassa, että mitä vaan saa tehdä, kunhan ei jää kiinni.

        Eikai kukaan ole väittänyt että perintöosan myynti pesän ulkopuoliselle olisi ns verotehokas luopuminen? Tietenkin jos myyt osuutesi eteenpäin ensin olet ottanut perinnön vastaan ja sitten luovutat sen eteenpäin, jolloin saat perintöveron ja sitten jos saat voitto maksat luovutusvoittoveroa. Ja sillä miten asia menee verotuksessa ei ole vaikutusta sen siviilioikeudelliseen pätevyyteen.


    • Anonyymi

      "Vähän sama asia kuin että nyt kun olet lukenut minun kirjoitelmani, olet sitoutunut sopimukseen jolla maksat minulle lukemismaksun 30€"

      Anna tilinumeros niin maksan heti.

    • Anonyymi

      ""Ps. sen tilinumeron saat pankista, olet velkaa 30€, korko on 6,5%/vrk alkaen eilisestä, viite suostumuksesi maksaa, eli et kiistänyt maksua.""

      Niin että sulta unohtui nimi antaa.Kerro samalla että mistä pankista kyse.

    • Anonyymi

      "Pesänulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole suoraan perimisjärjestyksessä, mutta ovat oikeutettuja perimään määrättyjen seikkojen vuoksi.

      Täysin ulkopuolisiksi sanotaan sellaisia jotka eivät ole mitään sukua pesänosakkaille."

      EI,vaan jos sä et ole kuolinpesän osakas niin silloin sinä olet täysin ulkopuolinen henkilö.Sillä ei ole mitään merkitystä asian kannalta että oletko sinä sukua kuolleelle vai et. Se on jokotai,sä joko olet pesän osakas tai sitten sä et ole pesän osakas,ei siinä ole mitään montaa tasoa,että olet vähän ulkopuolinen tai paljon ulkopuolinen.

    • Lawetorder ei taasen ymmärrä sitä asiaa että laki ei määrittele sitä seikkaa että kenelle sinä saat lahjoittaa omaisuuttasi.Näin ollen pesäosuuden lahjoitus voi koskea ketä ihmistä tahansa.Tämä on kiistaton fakta.

      Kun kerran lain mukaan minä saan lahjoittaa naapurin eskolle 2 euroa niin tokihan minä saan lahjoittaa hänelle myös vaikka pesäosuuteni jos haluan.

      Näin ollen laissa sanottu "toiselle" ei ole ainut laki joka määrittelee sen että kenelle oikeushenkilö saa lahjoittaa omaisuuttaan.

      • Anonyymi

        Joo, okei, olet ihan aina joka asiassa, sama mitä esitätte tänne olette niin *oikeassa" ettei pappikaan voisi olla oikeammassa kuin te ja myönnän joka kerta, että olette oikeassa vasemmassa asiassa, totta se on, ettei hullun puuroa passaa sekoittaa vastapäivään, vastakos se siitä innostuukin.

        Tämä osaltani ohi, tyytyväisiä nyt?


    • Anonyymi

      Lawetorder on oikeassa! Esimerkiksi rikoslain mukaan tappo on toisen tappamista (RL 21:1.1), joten siihen syyllistyy vain toisen kuolinpesän osakkaan tappava.

      Todistakaa, että näin ei ole! En sitten hyväksy tuomioistuinpäätöksiä, oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluaineistoa tai muuta sellaista perusteluksi.

      • Anonyymi

        Joku saattaisi syyllistyä joku päivä jonkun tappamiseenkin, mitäs siihen sanot?


    • Anonyymi

      Perintökaari jo itsessään kertoo että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuoliselle ja kun tämä oikeustoimi toteutuu saa ulkopuolinen osakas samat oikeudet kuin mitä pesän osakkailla on eli voi hakea pesään pesänselvittäjän/moittia jakoa jne jne..

      12 §
      Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8.6.2006/471)

      Kyseinen pykälä osoittaa sen että osuuden voi luovuttaa myös pesän ulkopuoliselle joka ei ole osakas.

      PK 23:12.1

      • Anonyymi

        Kerrotko lähemmin millainen ulkopupolinen?


    • Ulkopuolisella tarkoitetaan sellaista henkilöä joka ei ole pesän osakas,tuossa laissa selkeästi puhutaan sellaisesta henkilöstä.

      • Anonyymi

        Lähemmin, koska meidän pesänselvittäjä on eri mieltä, koska hän sanoo, että joko toinen pesänosakas taikka sukua oleva, kun kysyin voinko myydä pesäosuuteni.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähemmin, koska meidän pesänselvittäjä on eri mieltä, koska hän sanoo, että joko toinen pesänosakas taikka sukua oleva, kun kysyin voinko myydä pesäosuuteni.

        Kerro pesänselvittäjälles että painuu takas koulun penkille.
        Ja toiseksi sä jauhat shaibaa.

        Sä voit myydä osuutesi kenelle tahansa.


      • Anonyymi
        JudgeDredd kirjoitti:

        Kerro pesänselvittäjälles että painuu takas koulun penkille.
        Ja toiseksi sä jauhat shaibaa.

        Sä voit myydä osuutesi kenelle tahansa.

        En oikein kehtaa, mutta millaista kieltä oikein täällä julkisesti käytät, hyi.

        Hän on lakitieteen emeritusprofessori ja perhetuttu, tulisitko sinä hänelle sanomaan tuon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein kehtaa, mutta millaista kieltä oikein täällä julkisesti käytät, hyi.

        Hän on lakitieteen emeritusprofessori ja perhetuttu, tulisitko sinä hänelle sanomaan tuon?

        Lawetroder trollaa. Lakitieteen.........tarkoititko Esko oikeustieteen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        En oikein kehtaa, mutta millaista kieltä oikein täällä julkisesti käytät, hyi.

        Hän on lakitieteen emeritusprofessori ja perhetuttu, tulisitko sinä hänelle sanomaan tuon?

        Tulen kertomaan tälle sun mielikuvitusystävälle miten asiat ovat..anna nimi ja osoite.


    • Anonyymi

      Lakitiede on aina väärässä! Oikea vastaus kaikkiin oikeudellisiin ongelmiin on se, joka L-hullun päähän nousee hänen lakitekstiä tavatessaan.

      Eivät ihmiset tule tälle palstalle saadakseen tiedon siitä, miten tuomarit asiat ratkaisevat. Heitä kiinnostaa sen sijaan se, miten L-kahelin asian ratkaisisi, jos tuomariksi pääsisi.

      • Anonyymi

        Aivan, sinähän sen sanoitkin, tiede ei koskaan ole se käytäntö.

        Tiede on eri asia, kuinka jokin asia onkin käytännössä taikka kuinka se jokin asia pitää ratkaista lain mukaan taikka kuinka laki määrittelee, tiedehän on ainoastaan lakipyllyilyä?


    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      125
      6660
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      162
      4184
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      51
      3399
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      490
      2974
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      285
      1960
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      35
      1639
    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      89
      1479
    8. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      15
      1469
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      174
      1419
    10. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1386
    Aihe